Kiitos jälleen asiallisesta tekstistä. Yritän sujautella tuonne väleihin omia juttujani siinä määrin kuin keksin.
Se on totta, että välttämättä läheskään kaikki Halla-ahon ehdottamat ratkaisut eivät ole joko a) toteuttamiskelpoisia b) salonkikelpoisia - erityisesti kohdan b) määritteleminen onkin huomattavasti vaikeampaan. Mikä on salonkikelpoinen ratkaisu ja mikä ei, kyse on paljonkin arvomaailmoista ja siitä millaisena näkee toimivan yhteiskuntarakenteen. Onko järkevää panostaa nykymuotoiseen sosiaalitukeen vai karsia sitä ja tätäkautta koettaa ohjata ihmiset tekemään myös sitä "paskaduunia"
Oma arvomaailmani on sellainen etten usko karsimiseen tai pakottamiseen. Se ei ole edes pelkästään arvokysymys vaan ihan käytännössä nähty juttu, pakottamalla tehty työ ei ole välttämättä kovin laadukasta ja moni myös heittäytyy passiiviseksi kun kokee että pakotetaan. Mielestäni parasta (en tiedä realistisuudesta) olisi luoda joku "aputyöjärjestelmä", jossa ihmiset saisivat pientä bonusta toimeentulotukeen kun tekisivät tarpeellisia töitä esimerkiksi vaikka vanhustenhoidon tai kiinteistötyön alueella muutaman tunnin päivässä, ihan kevyesti vaan ja vaikka pareittain. Monelle työelämästä pitkään syrjässä olleelle ajatuskin töihin palaamisesta on nimittäin stressaava mörkö. Luonnollisesti tämä aputyö olisi vapaaehtoista, mutta tietysti voisi miettiä tukien karsimista sellaiselle joka toistuvasti kieltäytyisi talkoohenkisestä työstä.
Tiedän että tällaisia malleja on olemassakin mutta tätä suuntausta tulisi yhä vahvistaa, sillä tekeminen ei ole maailmasta vähentynyt, työ sen sijaan on.
Olen aina puhunut/kirjoittanut yhteiskunnan vähäosaisten puolesta ja olen sitä mieltä, että myös heitä on kuunneltava mutta avoimeen keskusteluun olisi syytä ottaa myös mahdollisuus muokata sosiaaliverkkoamme toisenlaiseksi, yhtälailla tukevaksi mutta myös kannustavaksi - siten että se kannustaisi kantaväestöä omatoimisuuteen kuin myös maahamme muuttavia "mamuja". Minusta järkevää toimintaa olisi esim. se, että kannustettaisi työntekoon ja annettaisi työttömille mahdollisuus tienata edes hiukan työttömyyskorvauksen päälle ilman, että korvaus putoaa pois. Tämä varmasti kannustaisi ainakin osaa hakeutumaan takaisin työelämään tai ainakin kokeilemaan muitakin vaihtoehtoja kuin sen kotona istumisen/makaamisen. Jokainen teko, jolla koetetaan tavalla tai toisella parantaa työllisyyttä ja työttömien työhaluja on mielestäni kokeilemisen arvoinen.
Niin, minäkin pidän täysin järjettömänä sitä miten työttömiä syyllistetään vaikka järjestelmä on mikä on. Esimerkiksi parinkunnilla ja perheillä on tässä suhteessa vaikeinta, jos vaikka toinen pääsee töihin ja toinen ei, saattaa kotiin jäävä jäädä myös kokonaan ilman tukia. Samoin tilapäistöiden tekemistä työttömyyden ohessa tulisi ehdottomasti helpottaa kun ottaa huomioon mihin tahtiin pätkätyö lisääntyy. Monilla pätkätyöläisillä on kauheita vaikeuksia kun työ ei riitä elämiseen ja tuet ovat tiukassa. Kun tätä paperisotaa käy muutaman kuukauden, saattaa joku jättää työt yksintein tekemättä.
Vaikea kysymys onkin sitten se, että kuinka ohjata peruskoululaisia valitsemaan lukion sijaan ammatillinen koulutus?Olisiko lukioiden normeja tiukennettava? Olisiko pyrittävä markkinoimaan entistä enemmän ammatillisia aloja peruskoululaisille? Missä määrin AMK vie peruskoululaisten haluja opiskella "vain" ammatillisissa oppilaitoksissa - kirjainyhdistelmä AMK merkitsee monille kuitenkin hiukan parempaa statusta kuin lvi-asentaja ammattioppilaitoksessa? Haetaanko lukioon sen tähden koska kaverit hakevat vaikka oma kiinnostus ei välttämättä kohdistuisikaan sinne? Olisiko syytä panostaa opintojeohjaukseen nykyistä enemmän - mikä sen laadullinen taso on? Varmasti heittelee kautta maan. Kun suomalaisien peruskoululaisten kohdalla tilanne on jo näin haastava (ja esimerkkini sisälsivät vain murto-osan todellisesta ongelmakentästä) mikä tai millainen se on ulkomaalaisen kohdalla, joka ei ole kunnolla integroitunut yhteiskuntaamme?
Raaka fakta on että koulutusta tulee alkaa valtion taholta rahoittaa niille aloille missä todellista työvoiman tarvetta on. Tämänsuuntaisia päätöksiä on tehtykin, viimeksi kulttuurialalla ja vaikka olen ollut alalla itsekin, pidän päätöstä täysin oikeana. Kulttuurin alan koulutusta on karsittava koska työtä ei ole kaikille koulutetuille. Ylipäätään koulutus tulisi monella alalla saada lähemmäksi käytäntöä, vanhanaikaiseen mestari - kisälli malliin. Tämä saattaisi palvella myös maahanmuuttajia, varsinkin niitä joilla on kielen kanssa ongelmia. Jotenkin tuntuu että suomalaisissa kouluissa kautta linjan luetaan ja kirjoitetaan liikaa ja puhutaan ja tehdään liian vähän. Elimellinen ja ajatuksellinen yhteys työelämään puuttuu eikä asiaa auta että monet joutuvat tekemään opiskeluaikanaan töitä jotka eivät liity tulevaan alaan mitenkään. Opiskelusta pitäisi palkita tarjoamalla jo opiskeluaikana opintoihin liittyvää työtä. Silloin pysyisi kirkkaana sekin mitä varten oikeastaan kouluttaudutaan.
Myös lukioiden pitäisi olla muutakin kuin kolme vuotta unta ennen aikuisuutta. Toki nyt on kaikkia painotus - kouluja, mutta konkreettisemmin ja käytännöllisemmin pitäisi rakentaa se koulutusputki josta aina saarnataan.
Mutta kumpi vaihtoehto on parempi: hankkia maahan ulkomaalaisia tekemään töitä 15 vuoden kuluttua (tarve on suuri jo silloin tai jopa sitä ennen) tai kasvattaa syntyvyyttä nyt ja saada jälkipolvi työikään vasta 20-25 vuoden kuluttua? Vaikea kysymys?
Nämä vaihtoehdot eivät sulje toisiaan pois, mutta itse en usko tuohon syntyvyyden kasvattamiseen ainakaan kovin aukottomana ratkaisuna. En vain usko että merkittävä osa 2000 - luvun naisista haluaisi jäädä kotiäideiksi vaikka siihen olisi taloudellinen kannustin. Tässä kohtaa Halla - Aho mielestäni yksinkertaistaa, se että hän itse elää tietyssä perhemallissa ei tarkoita että se olisi joku ihanne jonka mukaan kaikki haluaisivat elää.
Mielestäni maahanmuuttajia tarvitaan tänne töihin nyt eikä 15 vuoden päästä.