Juniorivalmentajat

[Murkula]

Joo, kyllä harjoitusten sisällä ihan pienissäkin junnuissa on syytä jakaa harjoittelijat tasoryhmiksi. Pelataan ja peliajat jaetaan ohjeistuksen mukaan tasan.
Miten muuten ylipäätään missäkin päin on nyt junnujen toiminnat käynnissä? Meillä ihan normisti, paitsi esim U9 ja U10 yhteiset jäät on poispelistä.
U11 pelejä on peruuntunut koska järjestävä kunta on kieltänyt toisen sairaanhoitopiirialueen joukkueiden pääsyn halleihinsa.
Miten näkisitte taitoluisteluvalmennuksen avun pienimmissä junioreissa tai miksipä ei vanhemmissakin?
Meillä lähtee viikon päästä kerran viikossa yhdellä rastilla pyörimään tuommoinen kokeilu. Tosin tiedän että joissain seuroissa tuo on ihan normikin.

 

[Glove]

Kyllä

Toisaalta voihan sitä harjoitteluakin eriytyttää ja harjoituksissa voi olla erilaisia harjoitteita eritasoisille pelaajille jotta kaikilla olisi motivoivaa ja eteenpäin vievää tekemistä ja näin yrittää varmistaa pelaajien pysyminen harrastuksessa.
Rajallisten resurssien seuroissa yksi ristiriita tulee siitä, että periaatteessa haluttaisiin pitää kiinni kaikista harrastajista eli myös vasta-alkajista mutta toisaalta tiedostetaan se että jos ne ykkösjoukkueen pelaajat alkavat lähteä niin riski koko joukkueen hajoamiseen kasvaa. Jos et panosta niihin "10 kärkijätkään" ja ne lähtevät muualle niin ne vetävät helposti muitakin pelaajia siitä paremmasta päästä mukanaan ja samalla usein menetät ne aktiiviset (hyvässä ja pahassa) vanhemmat joista itsekin välillä valitan mutta joita ilman homma ei sitten toimisi kuitenkaan.

Joskus aikoinaan valmensin pienellä paikkakunnalla E-junnujoukkuetta. Reilun puolen tunnin ajomatkan päässä oli vähän isompi seura. Pohdittuamme asiaa, tulimme siihen tulokseen, että vedetään kärjen mukaan. Silloin meillä oli mahdollisuus saada pidettyä se kärki ja keskitason pelaajat pitemmän aikaa. Heikoimmat mahdollisesti lopettaisivat, mutta meillä olisi vielä joukkue. Vaihtoehtona oli vetää keskitason mukaan, jolloin se kärki lähtisi sinne isompaan seuraan ja häntäpää lopettaisi, eikä meillä olisi enää ne keskitason pelaajat, joista ei enää saa joukkuetta.

 

[Rene Saari]

Toisaalta voihan sitä harjoitteluakin eriytyttää ja harjoituksissa voi olla erilaisia harjoitteita eritasoisille pelaajille jotta kaikilla olisi motivoivaa ja eteenpäin vievää tekemistä ja näin yrittää varmistaa pelaajien pysyminen harrastuksessa.
Rajallisten resurssien seuroissa yksi ristiriita tulee siitä, että periaatteessa haluttaisiin pitää kiinni kaikista harrastajista eli myös vasta-alkajista mutta toisaalta tiedostetaan se että jos ne ykkösjoukkueen pelaajat alkavat lähteä niin riski koko joukkueen hajoamiseen kasvaa. Jos et panosta niihin "10 kärkijätkään" ja ne lähtevät muualle niin ne vetävät helposti muitakin pelaajia siitä paremmasta päästä mukanaan ja samalla usein menetät ne aktiiviset (hyvässä ja pahassa) vanhemmat joista itsekin välillä valitan mutta joita ilman homma ei sitten toimisi kuitenkaan.

Ilmeisesti et viitannut tekstiini, mutta: tasoryhmä-ajattelun ymmärrän, mutta missä vaiheessa mitä ja miten?
Jos kymmenen kärki saa laadukkaampaa valmennusta (ihan valmentajien itsensäkin mielestä), ei ole millään muotoa perusteltua, että kaikki maksavat kaudesta saman verran.

 

[hege]

@Rene Saari ,juuri niin että jos harjoitustuntien määrä on eri niin silloin tietenkin ne joilla vähemmän harjoituksia maksavat vähemmän. Sinänsä minusta ei paremmasta harjoituksesta makseta enempään koska oikeasti kyseessä on vain se että joka tasoryhmälle on sopivin harjoite tarjolla. Samasta syystä ei veloiteta vasta-alkajilta enempään kuin muilta vaikka he vievät suhteessa myös paljon valmentajien aikaa.

 

[Glove]

Ilmeisesti et viitannut tekstiini, mutta tasoryhmä-ajattelun ymmärrän, mutta missä vaiheessa mitä ja miten?
Jos kymmenen kärki saa laadukkaampaa valmennusta (ihan valmentajien itsensäkin mielestä), ei ole millään muotoa perusteltua, että kaikki maksavat kaudesta saman verran.

Ihan alusta asti. Vaikkapa U8 ikäisenä pelaajien luistelussa voi olla niin paljon eroa, että kumpikin hyötyy enemmän, jos saa omaa tasoaan vastaavaa harjoittelua. Joku voi tietysti sanoa, että pelaaja X saa laadukkaampaa reeniä kun voi opetella jo kaarreluistelua, kun taas toinen vetää vielä suoraa luistelua.

Jos taas laadukkaammalla tarkoitetaan sitä, että sen kärjen kanssa on aina myös parhaat valmentajat, eivätkä he osallistu mitenkään häntäpään valmennukseen, on se aika huono homma. Silloin voisi jo miettiä hintalappujen muokkaamista erilaisiksi eritasojen mukaan.

 

[Häkkinaamari]

Yleisnäkökulmana käydystä keskustelusta näyttäisi olevan se, että samaan aikaan halutaan syödä kakku ja säästää kakku. Sehän ei mitenkään onnistu.

Kiinnittäisin huomiota erityisesti tuohon ajatukseen, että tarvitaan harrastajia.
Onko unohtunut se tosiasia, että huiput ja tähdet tuovat niitä harrastajia?
Ilman huippuja ja tähtiä, jääkiekko katoaa harmaaksi massaksi.
Joten jos todellakin halutaan säilyttää jääkiekko elinvoimaisena – silloin kannattaa kasvattaa nimenomaan niitä tähtiä.

Miksi tässä maassa, jossa teemuja ja kurreja ja ahoja ja ilmaveivaajia ihaillaan yli kaiken, miksi tässä maassa ei saisi ääneen myöntää, että huiput kantavat lajia.
Ja siksi jokaisen, valkun, jojon, huoltajan ja junioripäällikön kannattaisi nimenomaan vaalia niitä huippuja.

Ja kyllä, lahjakkuus näkyy jo ennen 12v ikää. Se, miten lahjakkuutta kehitetään, se on kokonaan toinen seikka.
Mutta jos väittää ettei 10-12-vuotiaasta erottaisi lahjakuutta…noh, silloin puhuu vastoin parempaa tietoaan.
Mutta. Jos jääkiekosta halutaan koko kansan höntsälaji, niin sitten tietenkin huiput kannattaa unohtaa. Ja jos ei nyt kokonaan unohtaa, niin ainakaan huippuja ei kannata eritysiesti huomioida.
Siis jos jääkiekosta halutaan koko tuulipukukansan höntsälaji, eikä maailmanluokan kilpakiekkokulttuuria.

Elämä on valintoja täynnä.

 

[Kake74]

Tätä viimeistä tarkoitin (@hege lle myös). Niinikään sarjapeleihin valittavat tuuraajat tuntuvat olevan 90% samoja poikia.

Maksu on kaikille sama, mutta valmennuksen taso ei. Sarjapeleihin kutsuminen menee niin, että peliryhmän valmentajille on annettu nimilista, jonka mukaan mennään.

Osa pelaajista vetää kolmen eri ryhmän pelejä (+vanhempien pelejä päälle).
Osa pelaa vain oman ryhmän pelejä.

Miten @Glove itse tuota lähestyisit? En meinaa keksiä keinoa, jolla oma lapsi ei päätyisi hierarkiassa vieläkin kauemmaksi.

Jojo: rehti äijä -> helppo keskusteluyhteys, mutta vastauksiahan (todellisia) sieltä ei saa.

Oma peliryhmävalmentaja: kadottanut joukkueen toimintatapoihin uskon itsekin + oma poikansa lähellä lähtöä seuraavassa leikkuussa.

Vastuuvalmentaja: fiksun oloinen, mutta ilmeisesti ulkoisille vaikutuksille altis.

Jäljelle jää juniorivalmennuksen päällikkö ja kärkiryhmän valmentaja (ex-peluri), joka vetelee isommista naruista ry:n suuntaan. Eli ry:lle on turha rutista.

Lisäksi joukkueen kilparyhmien voitto-% on siinä 30-40 ja haastajaryhmillä ~80-90%. Muutama peli takaperin tuli yksi (ylemmälle tasolle naulittu) AAA-pelaaja paikkaamaan AA-peliin. Poika oli AA-pakkien vierellä neljästä silmätestillä toiseksi heikoin, tilastojen mukaan heikoin.

AA-peleissä vedetään välillä 13 pelaajalla.
AAA-peleissä välillä 7-9 pelaajaa (ei kysellä paikkoja, ainakaan yleisesti).

Mikä tämän etu on?

Mikä ikäluokka?
Ei D-junnuissa voi ainakaan seitsemällä vetää.
Mutta muuten sama laulu joka puolella.
Usein ei paikkoja AA-pelaajille AAA-peleihin aukea, enkä tiedä mistä johtuu. Joskus nimittäin joku aina yllättää, ja nousee edariin viel D-iässäkin, jopa C2-iässäkin on joku silloin tällöin vielä ehtinyt kyytiin mukaan.

 

[Glove]

@Rene Saari kai sillä jojolla pitäisi olla velvollisuus viedä asiaa eteenpäin jos otat sen esille. Jojon tehtävä on mielestäni toimia linkkinä ja suodattimena vanhempien ja valmennuksen sekä seuiran suuntaan.

 

[Bat79]

Ja kyllä, lahjakkuus näkyy jo ennen 12v ikää. Se, miten lahjakkuutta kehitetään, se on kokonaan toinen seikka.
Mutta jos väittää ettei 10-12-vuotiaasta erottaisi lahjakuutta…noh, silloin puhuu vastoin parempaa tietoaan.

Määritteletkö lahjakkuuden, onko se fyysistä (kuten yleisimmin ajatellaan) vai jotain muuta?

 

[Rene Saari]

Mikä ikäluokka?
Ei D-junnuissa voi ainakaan seitsemällä vetää.
Mutta muuten sama laulu joka puolella.
Usein ei paikkoja AA-pelaajille AAA-peleihin aukea, enkä tiedä mistä johtuu. Joskus nimittäin joku aina yllättää, ja nousee edariin viel D-iässäkin, jopa C2-iässäkin on joku silloin tällöin vielä ehtinyt kyytiin mukaan.

Vanhempi E

 

[Glove]

@Rene Saari jos tosiaankin noin pqrikymmentä pelaaja joukkueessa ja AAA sekä AA peliryhmät niin ei sen pitäisi olla edes kovin vaikeaa toteuttaa homma niinkin, että kaikki valmentajat valmentaisivat kaikkia. Reenaavatt varmaankin yhtä aikaa samassa kaukalossa? Ei se mielestäni olisi paljon vaadittu jos valmentajat vaihtavat päärtyä aina välillä ja valmentavat muitenkin kuin oman peliryhmän pelaajia.

 

[H.J.Simpson]

@Rene Saari jos tosiaankin noin pqrikymmentä pelaaja joukkueessa ja AAA sekä AA peliryhmät niin ei sen pitäisi olla edes kovin vaikeaa toteuttaa homma niinkin, että kaikki valmentajat valmentaisivat kaikkia. Reenat varmaankin yhtä aikaa samassa kaukalossa? Ei se mielestäni olisi paljon vaadittu jos valmentajat vaihtavat päärtyä aina välillä ja valmentavat muitenkin kuin oman peliryhmän pelaajia.

Meillä tämä toteutettiin aikanaan niin kun oli rastiharjoitteita, että pelaajat jaettiin AAA, AA sekä A ryhmiin jäälle ja sama valmentaja veti kaikille saman rastin, eikä siirtynyt ryhmän mukana seuraavalle rastille. Siinä pystyi sitten sitä rastia muokkaamaan tarvittaessa kulloisenkin ryhmän kykyjä vastaavaksi. Välillä taas kun haluttiin tehdä koko kentän harjoitteita ja oli pitkä jää käytössä niin, pelaajat puoliksi AAA/AA ja AA/A, jolloin toinen ryhmä oli oheisilla, kun toiset oli jäällä.

 

[Bat79]

Meillä tämä toteutettiin aikanaan niin kun oli rastiharjoitteita, että pelaajat jaettiin AAA, AA sekä A ryhmiin jäälle ja sama valmentaja veti kaikille saman rastin, eikä siirtynyt ryhmän mukana seuraavalle rastille. Siinä pystyi sitten sitä rastia muokkaamaan tarvittaessa kulloisenkin ryhmän kykyjä vastaavaksi. Välillä taas kun haluttiin tehdä koko kentän harjoitteita ja oli pitkä jää käytössä niin, pelaajat puoliksi AAA/AA ja AA/A, jolloin toinen ryhmä oli oheisilla, kun toiset oli jäällä.

Näin tehtiin aikoinaan mun pojan joukkueessakin, jako kahteen oli toki pakko tehdä muutenkin kun pelaajia oli parhaimmillaan melkein 70. Voin sanoa että jäällä oli välillä ruuhkaa.

 

[MikeSilence]

Meillä tämä toteutettiin aikanaan niin kun oli rastiharjoitteita, että pelaajat jaettiin AAA, AA sekä A ryhmiin jäälle ja sama valmentaja veti kaikille saman rastin, eikä siirtynyt ryhmän mukana seuraavalle rastille. Siinä pystyi sitten sitä rastia muokkaamaan tarvittaessa kulloisenkin ryhmän kykyjä vastaavaksi. Välillä taas kun haluttiin tehdä koko kentän harjoitteita ja oli pitkä jää käytössä niin, pelaajat puoliksi AAA/AA ja AA/A, jolloin toinen ryhmä oli oheisilla, kun toiset oli jäällä.

Samalla tavalla myös itsekin tuli toteutettua harjoituksia jos pelaajia oli se 20-30 jäällä. Ryhmät vielä jaettiin änäritähtien mukaan (Barkovit, Ahot, Puljut, Laineet jne..) 8-10min x 3 tehokasta treeniä lyhyillä juomatauoilla, sen jälkeen vielä saatettiin jakaa kenttä pitkittäissuunnassa puoliksi ja jakaa porukka pelaamaan kahdelle puolelle esim. 3v3 peliä tai suunnanmuutostreeniä.

 

[Piiskuri]

Laitanpa minäkin kokemuksiani ryhmien jakamisesta tai jakamattomuudesta...

E- ja D-junnuvaiheessa itse pidin aikanaan hyvänä ratkaisuna vetää jäitä koko ikäluokalle (n. 30-35 kenttäpelaajaa) samalla jäällä. Kerran tai kaksi kertaa viikoissa jaoimme toisinaan jään niin, että osa jäästä vedettiin puoliksi jaetulla ryhmällä (ei kiinteä tasoryhmäjako), mutta tällöinkin jääminuutit olivat koko ikäluokalle samat. Useimmiten harjoittelimme kuitenkin sekä jäällä että oheisissa yhdessä koko ikäluokka.

Treenin sisällä pojat jaettiin pienempiin (taso)ryhmiin ja alkuluisteluiden + erinäisten muiden vaihtelevien ison kentän vakiojuttujen jälkeen harjoittelu oli usein rastityyppistä. Ryhmäjako ei ollut kiinteä, vaan eli aina jonkin verran, ja ryhmien määrä riippui pitkälti paikalla olevien apukoutsien määrästä. Vaihtuvilla ryhmillä saatiin myös annettua pojille vaihtelevasti kovempaa ja kevyempää vastusta harjoituksissa sekä käytännössä joka viikko aito mahdollisuus osoittaa kuuluvansa ylempään pelijoukkueeseen (jotka nekin elivät meillä jonkin verran). Toisaalta ikäluokka pysyi myös yhtenäisenä, kun sen sisälle ei rakenneltu enemmän tai vähemmän keinotekoisia tasorajoja, joiden yli pelaajia oltaisiin nosteltu tai pudoteltu, vaan ryhmässä säilytettiin aito ja avoin kilpailu. Joukkuehengen, vanhempien rauhassa pysymisen ja ennen kaikkea pelaajien kehityksen kannalta tuo osoittautui tosi hyväksi ratkaisuksi, ja sivutuotteena olimme kahden viimeisen kauden lopussa sarjataulukon kärkipäässä AAA, AA+ ja AA- -tasoilla. Lisäksi saimme nostettua C2-ikään siirryttäessä huomattavan suuren määrän pelaajistamme AA+ ja AA- pelaajistamme AAA:han. Myös niitä, jotka olivat tahkonneet D-iässä lähinnä alemmassa AA:ssa. Ja kentällinen poikia hyppäsi suoraan C-SM:ään, eli eipä se kärkikään tästä mallista näyttänyt kärsivän.

Ainahan näissä on monta monessa, ja niin on tässäkin. Näin jälkeenpäin ajateltuna vuosia jatkuneen hyvän kierteen edellytyksenä olivat ainakin:
1. Suuri määrä fiksuja ja sitoutuneita apuvalkkuja, jotka oli "kasvatettu" jo kiekkokouluvaiheesta alkaen siihen, ettemme kaipaa toimintaan ensimmäistäkään valmentajan kaapuun verhoutunutta "edunvalvoja-isää", vaan tasapuolisesti kaikkia joukkueen pelaajia valmentavia, mieleltään oikeudenmukaisia ja pelaajien ikätason ymmärtäviä valmentajia. Ja tästä pidettiin myös kiinni.
2. Arvopohja: kaikilla tasoilla tehtävä työ on arvokasta ja yhtä tärkeää.
3. Pelaajien kohtelu ja kohtaaminen jo F-junnuvaiheesta alkaen periaatteella "sitouta, vaadi & välitä". Poikiin iskostettiin jo varhain, että he ovat joukkueen jäseniä. Ketään ei nosteta joukkueen yläpuolelle ja toisaalta jokaisella on vastuu joukkueelle yrittää parhaansa. Aina. Vaatimustaso oli kaikille sama, treenit olivat kaikille samat, jäämäärä oli kaikille sama ja valmentajat olivat kaikille samat. Tokihan esim. rasteilla vauhti vaihteli eri ryhmien välillä ja tosiasiassa kärjeltä vaadittiin aika paljon enemmän kuin hännältä, mutta tasoon katsomatta poikiin teroitettiin pienestä pitäen ajatus kaiken tekemisistä täysillä. Lisäksi muut näkivät vierestä, mitä kärjeltä vaadittiin, eikä keskitason pelaajia tarvinnut useinkaan piiskata mainittavasti, koska halusivat automaattisesti vetää yhtä hyvin kuin kärki. Vaatimustason vakioiminen saattoi pudottaa porukasta jokusen rennommin "harrastusmielellä" pelailevan pelaajan, mutta vuotuinen hävikki oli saman seuran muihin ikäluokkiin verrattuna vuodesta toiseen poikkeuksellisen vähäistä. Ja saman mitalin kääntöpuolena noiden neljän vuoden aikana meillä nousi useampikin pelaaja aika häntäpäästä pelaamaan ainakin osan kaudesta AAA tai AA+:ssa, ja kuntopohja & sitoutuminen oli keskimäärin D1-kauden lopulla aika hyvä.

Loppuun todettakoon vielä, etten ole koskaan nähnyt pelaajien kehityksen kannalta erityisen järkevänä eriyttää treenejä tasoryhmittäin siten, että iso osa jäästä on vajaakäytöllä tai täysin käyttämättä ison osan jääajasta. Etenkin kun tämän toimintatavan hintana on pelaajakohtaisesti vähäisempi jäämäärä (joka jakautuu siis kahtia kärjen ja heikomman puoliskon välillä) verrattuna yhteisjäihin ja/tai toisaalta kalliimmat kustannukset, jos jäitä halutaan ikäluokalle enemmän. Eikä se "heikompi aines" minun kokemukseni mukaan myöskään mitenkään kontaminoi niitä "parempia pelaajia", kunhan kuripuoli ja halu tehdä on kunnossa. Ja se jos mikä on valmennuksesta kiinni.

 

[Rene Saari]

@Rene Saari jos tosiaankin noin pqrikymmentä pelaaja joukkueessa ja AAA sekä AA peliryhmät niin ei sen pitäisi olla edes kovin vaikeaa toteuttaa homma niinkin, että kaikki valmentajat valmentaisivat kaikkia. Reenaavatt varmaankin yhtä aikaa samassa kaukalossa? Ei se mielestäni olisi paljon vaadittu jos valmentajat vaihtavat päärtyä aina välillä ja valmentavat muitenkin kuin oman peliryhmän pelaajia.

Eivät ole treenanneet samaan aikaan, koronarajotteiden vuoksi.
AAA-jäillä valmentajia 5-8.
AA-jäillä 1-3, yleensä 2.

Normaaliaikana 3 eri tasoryhmää, joista keskimmäinen jaettu puoliksi. 1 ja 3 kori eivät treenaa koskaan samaan aikaan.

Huvittavaa alkaa olla ns. suojapelipaikat. Ihan sama miten pelaat ylhäällä, siellä pysyt. Ja käytännössä ihan sama, miten pelaat alempana. Siellä pysyt.

Alhaalla kävi tuuraamassa yhden pelin vakkari AAA-pelaaja. Oli silmätestillä joukkueen pakeista toiseksi heikoin, tilastoissa heikoin.

Mikähän siellä AAA-tasolla on niin vaikeaa kysyä AA-poikia mukaan vajaisiin (alle 10) ryhmiin? Mitäs jos ne vaikka osaisikin pelata? Vai onko kyse vain vanhempien v***umaisuudesta.

 

[Kake74]

Eivät ole treenanneet samaan aikaan, koronarajotteiden vuoksi.
AAA-jäillä valmentajia 5-8.
AA-jäillä 1-3, yleensä 2.

Normaaliaikana 3 eri tasoryhmää, joista keskimmäinen jaettu puoliksi. 1 ja 3 kori eivät treenaa koskaan samaan aikaan.

Huvittavaa alkaa olla ns. suojapelipaikat. Ihan sama miten pelaat ylhäällä, siellä pysyt. Ja käytännössä ihan sama, miten pelaat alempana. Siellä pysyt.

Alhaalla kävi tuuraamassa yhden pelin vakkari AAA-pelaaja. Oli silmätestillä joukkueen pakeista toiseksi heikoin, tilastoissa heikoin.

Mikähän siellä AAA-tasolla on niin vaikeaa kysyä AA-poikia mukaan vajaisiin (alle 10) ryhmiin? Mitäs jos ne vaikka osaisikin pelata? Vai onko kyse vain vanhempien v***umaisuudesta.

Mikä seura, tai millä alueella, jos haluat kertoa?
Siis missä ei tule pelaajaliikennettä AA ja AAA välillä?

 

[Glove]

Eivät ole treenanneet samaan aikaan, koronarajotteiden vuoksi.
AAA-jäillä valmentajia 5-8.
AA-jäillä 1-3, yleensä 2.

Normaaliaikana 3 eri tasoryhmää, joista keskimmäinen jaettu puoliksi. 1 ja 3 kori eivät treenaa koskaan samaan aikaan.

Huvittavaa alkaa olla ns. suojapelipaikat. Ihan sama miten pelaat ylhäällä, siellä pysyt. Ja käytännössä ihan sama, miten pelaat alempana. Siellä pysyt.

Alhaalla kävi tuuraamassa yhden pelin vakkari AAA-pelaaja. Oli silmätestillä joukkueen pakeista toiseksi heikoin, tilastoissa heikoin.

Mikähän siellä AAA-tasolla on niin vaikeaa kysyä AA-poikia mukaan vajaisiin (alle 10) ryhmiin? Mitäs jos ne vaikka osaisikin pelata? Vai onko kyse vain vanhempien v***umaisuudesta.

Eipä tämmöiselle toiminnalle voi kiitettävää arvosanaa antaa.

 

[obi-wan]

Eivät ole treenanneet samaan aikaan, koronarajotteiden vuoksi.
AAA-jäillä valmentajia 5-8.
AA-jäillä 1-3, yleensä 2.

Normaaliaikana 3 eri tasoryhmää, joista keskimmäinen jaettu puoliksi. 1 ja 3 kori eivät treenaa koskaan samaan aikaan.

Huvittavaa alkaa olla ns. suojapelipaikat. Ihan sama miten pelaat ylhäällä, siellä pysyt. Ja käytännössä ihan sama, miten pelaat alempana. Siellä pysyt.

Alhaalla kävi tuuraamassa yhden pelin vakkari AAA-pelaaja. Oli silmätestillä joukkueen pakeista toiseksi heikoin, tilastoissa heikoin.

Mikähän siellä AAA-tasolla on niin vaikeaa kysyä AA-poikia mukaan vajaisiin (alle 10) ryhmiin? Mitäs jos ne vaikka osaisikin pelata? Vai onko kyse vain vanhempien v***umaisuudesta.

Kuulostaa ihan Tapparalta. Valitaan hevoset viimeistään D:ssa ja niillä ratsastetaan

 

[Zer0u]

Kuulostaa ihan Tapparalta. Valitaan hevoset viimeistään D:ssa ja niillä ratsastetaan

Oli Tappara tai joku muu niin erikoiselta kyllä kuulostaa. Toki myös tämä kommentti kuulostaa erikoiselta, kun nimenomaan Tapparassa on ainakin D-C2 vaiheessa viikottainen harjoituskierto AAA ja AA tasojen välillä. Toki näistähän ei tarvitse huolehtia naapuriseurassa, kun ei ole tuota AA toimintaa laisinkaan.

Siitä toki ei ole kokemusta, että onko tuosta harjoituskierrosta ollut hyötyä ja meneekö se juuri kirjaimellisesti näin, mutta tämä nyt vain heittona, että yllä oleva ei pidä paikkaansa.

Erikoiselta aina vaan omaan korvaan kuulostaa nämä, että jokin taho/seura tai henkilö tahallaan tekisi hallaa jonkun toisen lapsen harrastuksen suhteen. Mutta kaippa meitä ihmisiä on jokaiseen veneeseen.

 

[Glove]

Erikoiselta aina vaan omaan korvaan kuulostaa nämä, että jokin taho/seura tai henkilö tahallaan tekisi hallaa jonkun toisen lapsen harrastuksen suhteen. Mutta kaippa meitä ihmisiä on jokaiseen veneeseen.

Kateus vie kalatkin vedestä.

Yksi esimerkki. Oli seurassa pari E-juniori pelaajaa, jotka olivat aika ylivoimaisia omassa ikäluokassaan. Pelasivat sitten välillä Djunnujen kakkosryhmässä AA tai A tasolla (en muista kumpi) ja pystyivät pelaamaan sielläkin ihan hyvin. Seuran johtokunnassa tuli muutoksia vuosikokouksen myötä ja yksi ensimmäisiä päätöksiä oli, että jokainen pelaa vain omassa ikäluokassa. Onneksi tämä ei tullut esteeksi poikien kehitykselle vaan pelaavat molemmat tällä hetkellä SM-tasolla.

 

[hege]

Meillä fudiksessakin on nyt seurassa menty enemmän siihen suuntaan, että kaikki pelaisivat omassa ikäryhmässä ja oma tunne on että aikaisempaa vähemmän on pelaajia jotka pelaavat kahdessa ikäryhmässä. Meillä oli muutama vuotta nuorempi mukana pitkään, mutta nyt siirtyneet viimeisen kahden vuoden aikana omaan ikäryhmään ja kuulemma syynä ollut ensisijaisesti se että halutaan saada kovia kilpajoukkueita jokaiseen ikäryhmään mikä seuran tasolla ihan perustelua jos se ei haittaa pelaajan kehitystä. Joskus kyllä nähnyt tapauksia missä innokaat vanhemmat on halunnut pitää pelaajaa turhan pitkään vuotta vanhempien joukossa, omasta mielestäni silloin pelaajan pitäisi olla sen kilparyhmän tasoa (olettaen siis että nuorempi ikäluokka on ns. samaa tasoa mutta vain nuorempaa) vanhemmassa ryhmässä koska muuten voisi olla fiksumpaa olla omassa ikäryhmässä itselleen sopivassa tasossa.

Vastaavasti meillä on ollut yli-ikäisiä myös mukana mutta heidän kohdalla on se hankaluus, että yli-ikäinen ei voi ilmeisesti nykyisin olla mukana kuin yhdessä ikäryhmässä eli jos on vuotta nuorempien mukana niin ei voi edustaa omaa ikäryhmää ja tämän valinnan tekeminen on kyllä usein tiukka paikka.

 

[Zer0u]

Kateus vie kalatkin vedestä.

Yksi esimerkki. Oli seurassa pari E-juniori pelaajaa, jotka olivat aika ylivoimaisia omassa ikäluokassaan. Pelasivat sitten välillä Djunnujen kakkosryhmässä AA tai A tasolla (en muista kumpi) ja pystyivät pelaamaan sielläkin ihan hyvin. Seuran johtokunnassa tuli muutoksia vuosikokouksen myötä ja yksi ensimmäisiä päätöksiä oli, että jokainen pelaa vain omassa ikäluokassa. Onneksi tämä ei tullut esteeksi poikien kehitykselle vaan pelaavat molemmat tällä hetkellä SM-tasolla.

Joo, toki jollain tavalla ymmärrän tällaiset isommat seuran linjaukset, jotka sitten voivat koskettaa sitä kautta niitä yksittäisiä pelaajia.

Ihmettelyni aihe oli nimenomaan se, että aika ajoin näitä kuulee, että yksittäiset valmentajat tai valmennuspäälliköt vanhempien mukaan yrittävät kaikin keinoin tehdä jonkun lapsen harrastamisesta vaikeaa / savustaa seurasta ulos.

Tottakai poikkeuksia varmasti löytyy negatiivisessa mielessä, mutta mietin isoa kuvaa. Moni asia on kuitenkin näissä lasten harrastusjutuissa subjektiivisia näkemyksiä ja aina kun puhutaan subjektiivista näkemyksistä, mielipiteitä löytyy suuntaan jos toiseen. Varsinkin oto-valmentajat pyrkivät varmasti kasaamaan vain mahdollisimman hyvän joukkueen omasta mielestään. Seuran työntekijät joutuvat tietenkin myös miettimään isompia ja laajempia kokonaisuuksia pidemmällä tähtäimellä. Osalle vanhemmista myös se AA toimintaan ”joutuminen” on sama kuin lajin ja harrastuksen lopettaminen, vaikka lapselle siellä saattaisi olla ihan mielekästä toimintaa. Vahvasti status kysymys minun mielestäni.

Toki se on fakta, että harvassa isossa seurassa AAA ja AA toimintaa pystyy laadullisesti vertaamaan, koska kyllä sinne AAA toimintaan hakeutuvat ne parhaimmat valmentajat ja AA toimintaan sitten ne ”loput”. Kaikella kunnioituksella. Mutta siltikin, onko se aina maailmanloppu? Tämäkin vääntö loppuisi, kun olisi vain Uxx sarja, eikä mitään tasoja missään.

No sitten kärkipelaajien vanhemmat aloittaisi kitinän, kun ”joutuvat” harrastelemaan heikkojen pelaajien kanssa samassa joukkueessa. Näin se tulee menemään, aina löytyy puheita, että meidän lapsi on parempi kun teidän lapsi, oli se toimintamalli mikä tahansa.

 

[Glove]

Joo, toki jollain tavalla ymmärrän tällaiset isommat seuran linjaukset, jotka sitten voivat koskettaa sitä kautta niitä yksittäisiä pelaajia.

Linjaus tosiaan koski vain näitä kahta pelaajaa. Muut oli jo valmiiksi omissa ikäluokissaan, pl. jotkut vanhemmat ikäluokat joissa joukkueet koostuivat kahdesta ikäluokasta muutenkin.

 

[Väärävaihto]

Kun olin vielä seuratoiminnassa kentällä mukana, niin meillä vuosien varrella kunkin ikäluokan AA ja AAA treenasivat pääosin yhdessä. Pelaajia oli kuitenkin määrällisesti sen verran vähän, että harjoitteet onnistuivat järkevästi. Paikat tasoryhmissä eivät olleet kiveen hakatut, vaan kokoonpanot elivät sen mukaan, miten pelaajat kehittyivät, suorittivat harjoituksissa ja peleissä. Jokaiselle pyrittiin hakemaan kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa haastetta.

Kärkipelaajat (1-4 ikäluokastaan) pelasivat vuotta vanhemmissa osa välillä ja osa jatkuvasti ja ihan huiput (0-2 ikäluokastaan) kahta vuotta vanhemmissa. Näitä pelaajista suurin osa pelaa vieläkin ja heitä löytyy nykyään Mestiksestä, Liigasta, Euroopan eri sarjoista, KHL:stä ja jopa NHL:stä. Toki osa lopettanutkin kokonaan tai sitten höntsäilevät.

Mitä itsellä on kokemusta, niin pelaajien siirrot ikäluokkien tai tasoryhmien välillä ovat olleet oikeutettuja ja palaajien kehityksen kannalta parhaat mahdolliset ratkaisut. Välillä pelaajia on siirretty myös vuotta nuorempiin, jos omassa ikäluokassa on tehnyt vaikeaa selviytyä. Pääasia, että harrastus jatkuisi ja moni kelpo pelimies kehittyy sieltä vielä myöhemminkin. Varsinkin ikäluokkien välillä tapahtuvien siirtojen kohdalla on käytetty perusteellista harkintaa. Siirroista ei päätä yksi henkilö, vaan ikäluokkien vastuuvalmentajien mukana päätöksen teossa ovat valmennuspäällikkö tai seuravalmentaja.

Tarinan kääntöpuoli on sitten intohimolla lajiin ja oman jälkikasvun harrastukseen suhtautuvat yli-innokkaat vanhemmat. Se on selvä, että päätökset eivät miellytä, kun "koetaan", että oma junnu on kärsinyt vääryyttä. Ja usein junnu itse tajuaa, missä mennään ja hänellä ei ole ongelmaa, vaan ongelma on lähinnä vanhemmilla. Yksityiskohtiin menemättä, niin on aivan käsittämätöntä, miten pitkälle jotkut yli-innokkaat vanhemmat ovat valmiita menemään, kun yritetään vääristää ja osin myös kaunistellakin asioita, että oma junnu saisi jotain etua. Siinä kyllä tekee omalle junnulle karhun palveluksen ihan jo muutenkin kuin vain kiekko ajatellen.

Asioita kyseenalaisestikin vääristävät yli-innokkaat vanhemmat syövät kauden mittaan aivan järjettömät ajat tehokasta työaikaa seuran toimijoilta ja se on kaikesta olennaisesta pois. Pahimmillaan vanhemmat häiriköivät toimijoita työpaikoilla ja kotona vapaalla viikolla tai viikonloppuna , eikä silloin aina tunnisteta paljonko kello on? Eikös jossain päin ole ollut käsirysyjäkin, itse tiedän uhkailuja tapahtuneen. Nykyään koulumaailmasta tuttu oikeudella uhkaaminen on lisääntynyt myös seuratoiminnassa. Toivottavasti tulevaisuudessa riittää seuratoimijoita, jos tämä touhu menee vielä hullummaksi.