Juniorivalmentajat

[Kake74]

Miten täällä lähtenyt syyskausi käyntiin?

Toivottavasti mahdollisimman moni pelaaja sekä vapaaehtoinen on pysynyt mukana toiminnassa. Meillä (junnujen fudiksessa) tämä säätäminen on ollut varsin kuluttavaa ja itse kun jojotan (ja välillä toimin huoltajana sekä nykyisin onneksi hyvin harvoin valmentaja) sellaista reilun 40 junnun jengiä niin hieman on toisinaan ollut takki tyhjänä tekemisen osalta vaikka onneksi meillä on kaksi jojoa.

Tsemppiä kauden alkuun!

Ollaan päästy jo treenimatseja pelaan, akselilla Kymenlaakso-Etelä-Savo-Päijät-Häme.
Vanhempi poika lähtee aamulla pariks päiväks Stadiin, sielläkin onneks saavat muksut harrastaa, nättii olis vaan ollu sinnekin päästä ihan itekin tonteille tsiigaan, mut viel striimin varassa ollaan.
Kyl tää nyt jo hymyilyttää leveesti. Itellä vahva usko (ei Luttinen), siihen että normaalisti saadaan kausi vedetty läpi :)

 

[Zentteri]

Viime kausi oli raskas sisältäen monta lyhyttä kautta sisällään koronataukojen vuoksi. Kaikki kivet käännettiin mitä olosuhteet antoi myöten.
Noh, kevät saatiin reenattua paineettomasti yksilötaitoja ja kiekollista luistelua pienpelien ohella kun ei tarvinnut pelireissuja tehdä. Näyttää ja tuntuu hyvältä kun tärkein alue saatu mallikkaaseen kuntoon kun kilpakiekkoikä alkaa lähestymään.
Etukäteen viisaana hommattiin viime kaudelle myös alan ammattilainen tuuraamaan luistelurastia ja tuomaan uusia tuulia, samalla pääsi itse opettamaan enemmän peliä.
Miinuksena kaudesta jäi isohko määrä lajin lopettaneita mutta kaikki akviivit kävijät ovat entistä aktiivisempia.

Samalla tiimillä jatketaan ja huolto on jo suorittanut terien profiloinnit yms tsekit kun pelaajat ovat kasvaneet vaaksan verran kesän aikana.

Tulevan viikonlopun aloitusturnausta ei ole ainakaan vielä peruttu joten sinne ollaan menossa. Edellisestä peleistä onkin aikaa jotain 10kk.

 

[Glove]

Katselin junnujen painonnostokisoja. Ollapa kiekkoilijoilla yhtä paljon voimaa.

 

[Zentteri]

Nonni. Kauden aloitusturnaus takana ja olihan se jännittävämpää kuin muistikaan.
Mutta hetihän siellä koronanaltistumisten kanssa tuli ongelmia, ei kuitenkaan vaikuttanut omiin joukkueisiin mitenkään.

Jo nyt on eri joukkueita karanteenissa ympäri Suomen ja hyvään tuurin ei kannata luottaa vaan tehdä oma osuutensa jotta kausi saa jatkua jollain lailla.
Peli- ja turnaustapahtumiin kannattaa kyllä ohjeistaa osallistuvat joukkueet pysymään omissa tiloissaan tai ulkona, maskien ja käsidesien käytön lisäksi yms äksönit minimoimaan riskit.

Valitettavasti heikoin lenkki ratkaisee tässä koronahärdellissä.

 

[Glove]

Aina silloin tällöin saa lukea, kuinka seuran X tai Y junioritoiminta on huippuhyvää tai vähintäänkin erittäin hyvää. Miten se kuitenkin voi olla U6-U15 vaiheessa niin kuraa, että U16 ikäluokassa maalaispoika Takametsän Tovereista mahtuu vielä siihen joukkueeseen. Luulisi nyt 50 pelaajasta, jotka seuraan X on pienenä,tulleet, valmennettavan sen verran hyvin, ettei edellä mainittu maalaispoika mahdu top25:een U16 iässä.

 

[Simolainen]

Aina silloin tällöin saa lukea, kuinka seuran X tai Y junioritoiminta on huippuhyvää tai vähintäänkin erittäin hyvää. Miten se kuitenkin voi olla U6-U15 vaiheessa niin kuraa, että U16 ikäluokassa maalaispoika Takametsän Tovereista mahtuu vielä siihen joukkueeseen. Luulisi nyt 50 pelaajasta, jotka seuraan X on pienenä,tulleet, valmennettavan sen verran hyvin, ettei edellä mainittu maalaispoika mahdu top25:een U16 iässä.

Nii sitä luulisi. Turussa on yksi seura, jolla on nk. sateenvarjoseuroja. Joka ikäluokassa on monia tasojoukkueita tms.
sitten kun U16 lähestyy, alkaa Naantalista, Raisiosta, ja Tutosta kisa Impivaaran kirkkaisiin valoihin.
Toki kun muualla ei ole kilpailukykyistä U16 porukkaa, niin aika luonnollista. Tuto sillointällöin pelaa siellä SM:ssa.

mutta sitä olen aina ihmetellyt itsekkin, että mitä tapahtuu sille valtavalle määrälle poikia, jotka aloitti 7-10 v aiemmin ja eikä paikkaa löydy. Toki itsestä kiinni, kilpailu on hyvästä. Suurin osa on kuitenkin vain maksajia.

 

[Zentteri]

Aina silloin tällöin saa lukea, kuinka seuran X tai Y junioritoiminta on huippuhyvää tai vähintäänkin erittäin hyvää. Miten se kuitenkin voi olla U6-U15 vaiheessa niin kuraa, että U16 ikäluokassa maalaispoika Takametsän Tovereista mahtuu vielä siihen joukkueeseen. Luulisi nyt 50 pelaajasta, jotka seuraan X on pienenä,tulleet, valmennettavan sen verran hyvin, ettei edellä mainittu maalaispoika mahdu top25:een U16 iässä.

Isojen seurojen "sateenvarjon" alla tai lähialueilla voi olla pienempiä seuroja, jotka ovat edellä muita pidempäänkin, mutta U16 SM:ään pelaajamäärä ja muut resurssit eivät riitä.
Siihen asti pellaavat ehkä samoja sarjoja kunnes siirtyvät isompiin seuroihin ja taidollisesti "valmiina" pelaajina korvaavat U16 edustuksesta putoavat.
Kun pelaaja pääsee liigaan, puhutaan usein jo liigaseuran "omasta kasvatista" ja lähtöseura mainitaan.
Eli jos pienestä seurasta tulee säännöllisesti hyviä pelaajia ja joukkueet pelaavat pitkään samoja sarjoja isompien kanssa, se kertoo aina valmennuksen olevan tikissä kun kaikki pelaajat tehdään "itse".
Isossa organisaatiossa laatu on tasaisempaa kun yksittäiset tekijät eivät niin paljoa vaikuta.

Isohin seuroihin on tunkua alusta asti, vaikka vanhempien lompakot voivat rajoittaa liikettä.

Esim Tampereen seuduilla pelaajat pysyvät omissa lähtöseuroissaan aika hyvin kilpaikäluokkaan asti (ymmärtääkseni, korjatkaa jos väärässä). Näin valmennuskin voi olla pitkäjänteistä.

Pk seudulla pelaajien jatkuva siirtyminen seurasta toiseen (vanhempien innokkuus, aikaa ja rahaa riittää) ainakin vielä 10v sitten jopa jarrutti pelaajien kehitystä. Tätä liikettä alettiin joskus rajoittamaan ihan syystä.
Oli mahdollista kasata hetkeksi aikaa "voittamaton joukkue" kun lyödään samaan nippuu murrosiän alussa kehittyneimmät pelaajat.
Nyt tilanne on luultavasti paremmin hallinnassa.

Mutta riippumatta sarjasta, hyvin valmennetun joukkueen tunnistaa lajista riippumatta sopivasta kurinalaisesta ja "oikeiden" tekemisestä jäällä ja ulkopuolella. Mutta usein sekään ei riitä muuttamaan otteluita.
Mutta jo tälläkin kaudella saanut nähdä että nämä "Takametsän Toverit" voivat olla tosi vahvoja ja tuottamassa taas uusia pelaajia isommilleen joissa heitä päästää lisää jalostamaan.

 

[Alavaari]

Toinen asia on sitten pelipaikat ja taktinen puoli - me seuraamme sitä, että kaikki pelaavat tasaisesti kaikkia paikkoja pl. maalivahti, mutta meidän maalivahdit pelaavat myös kentällä ... Monessa joukkueessa näkee selvästi, että tietyt pelaavat aina samoilla paikoilla ja sitä, että myös on harjoiteltu ison kentän peliä. Me olemme taas hyvin vahvasti keskittyneet taitopuoleen ja lajitaitoihin yleensä

Tästä ei tainnut syntyä jatkokeskustelua. Ainakin omalla alueellani tämä on myös valmennuskoulutuksessa ehkä vähän vähemmälle jäänyt asia.

Itse olen @Arts in kanssa samoilla linjoilla oikeastaan tuosta kaikesta. Selkeästi pääpaino yksilötaidoissa. Joukkuepelaamisen suhteen puhun itse ihan vain simppeleistä periaatteista, tyyliin

• kaikki hyökkää ja kaikki puolustaa
• kiekon lähellä pelataan "3v3" vastustajan lähimpien pelaajien kanssa tavoitteena välitön kiekonriisto / maalinteko
• kauimmat 2 puolustusvalmiudessa, ryhmitystä tasapainottaen (hyökätessä samalla levitysmahdollisuutta tarjoten)
• jos epävarma, mene mukaan tilanteeseen

Tässä nyt tiivistetty äärimmilleen, täsmennyksiä mm. siihen liittyen että älä jättäydy tarkoituksella 4-5 -paikoille, koko ajan välitön valmius olla "ytimessä" kun tilanne muuttuu. Ja siis tässä ei "omat" paikat pysy mikä on täysin fine.

Toisaalta omissakin joukkueissa osa valmentajista keskittyy enemmän "pakit ei nouse ja vasen laituri liikkuu tällä alueella" -tyyppiseen ohjeistukseen. Ei olla oikein johdonmukaisia tässä, tiedossa on.

Tämä U11.

Edit: täsmennetään siis vielä sen verran, että edes noita kaikkia ei ole vielä korostettu vaan hiljalleen taitojen kohetessa. Pääpaino siinä, että kaikki olisi pelajille ymmärrettävää ja toteutettavissa, oletusarvona aktiivinen osallistuminen.

 

[Korkin Torpedo]

Nyt kun pitkästä aikaa on päästy pelaamaan turnauksia, jaksaa taas ihmetyttää muutamien joukkueiden pelitavat. Ei oikein minun käsityskyky riitä perustelemaan U13 ikäluokassa pelata jatkuvasti purkukiekkoja ja kun satutaan pääsemään punaviivan yli viskataan päätykiekko ja halukkaat perään. Näyttää että kaikenlainen kiekollinen peli on melkeinpä kielletty.

Kyllähän tuolla pelejä voi voittaa, mutta ei siinä pelaajat kyllä opi mitään muuta kuin luopumaan kiekosta ja röyhimään nurkissa ja maalin edessä. Tuon ikäisissä mielestäni pitää kehittää pelaajia monipuolisesti vaikka sitten se tarkottaisi muutaman pelin häviämistä sen takia.

 

[Glove]

Miksi purkaa kun voi rakentaakin?

 

[Kake74]

Nyt kun pitkästä aikaa on päästy pelaamaan turnauksia, jaksaa taas ihmetyttää muutamien joukkueiden pelitavat. Ei oikein minun käsityskyky riitä perustelemaan U13 ikäluokassa pelata jatkuvasti purkukiekkoja ja kun satutaan pääsemään punaviivan yli viskataan päätykiekko ja halukkaat perään. Näyttää että kaikenlainen kiekollinen peli on melkeinpä kielletty.

Kyllähän tuolla pelejä voi voittaa, mutta ei siinä pelaajat kyllä opi mitään muuta kuin luopumaan kiekosta ja röyhimään nurkissa ja maalin edessä. Tuon ikäisissä mielestäni pitää kehittää pelaajia monipuolisesti vaikka sitten se tarkottaisi muutaman pelin häviämistä sen takia.

Jep.
Syvän kautta meneminen on tietysti hyvä tapa silloin, kun jalalla/syöttämällä alueen voittaminen on tukossa.
Mutta pääsääntöisesti kannattaa mennä pelaamalla.
Toinen hyvin yleinen ja itseäni harmitttava tapa U11/12/13 peleissä on jättää vitonen keskialueelle/takasiniselle roikkumaan. Siinä pelataan pelkästä tuloksesta, eikä se opeta lapsille PAHP:n alkeita viisikon tasolla ollenkaan.
Pakki ku saa kiekon omissa, se heittää sen keskialueen taskuun, ja taas mennään.... Se on ikävää myös vastustajan pelin opettamisen kannalta, kun pyritään pakkeja rohkaisemaan pelaamaan sisään HAHP:ssa. Kun vastustaja käyttää tota haukea, on sinne painottoman pakin jäätävä porrastamaan.
Mutta joillekin goutseille E ja D junnujen matseissa tulos on tärkeä.
Ja sille ei oikein voi mitään. Oma kokemus on osoittanut, että C2 ja vanhemmissa tapahtuu se, että kaikki osaavat peliä pelata, ja ne joille laji- ja pelitaitoja on rauhassa aiemmin opetettu, ovat etevämpiä sen suhteen. Eikä hävityt E ja D junnupelit siinä enää paljon puristele :D

 

[Zentteri]

En ole nähnyt juurikaan purku- tai päätykiekkoja U13 peleissä millään tasolla tänä syksynä. Tämän ikäisillä on osalla kiekollista- ja luistelutaitoa isolla mitalla joten peli on kyllä hienoa katsottavaa kun uskalletaan tehdä asioita. Virheitä toki tulee tästä syystä.

Kovimmat vastukset ovat tarjonneet joukkueet joissa jalka + kiekko liikkuu hienosti ja pelin rakenteet selvästi nähtävillä. Yksilöiden panos on toki merkittävä jos on taitoa ja luisteluvoimaa yhtä aikaa

Tuntuu kaikilla olevan halua pelata nyt paljon ennen kuin sirkus taas loppuu (toivotaan ettei).
Tässä on riittänyt pelitapahtumia ja turnauksia, joukkueita kohdattu etelästä, idästä, lännestä ja tulevana viikonloppuna pohjoisesta. Eli joukkueet ovat hakeneet pelejä kauempaakin.

 

[Arts]

Itse toimin tosiaan U12-ikäluokan parissa täällä etelässä. Tähän purkukiekkopelaamiseen, kyttäämiseen ja roiskimiseen olen kyllä törmännyt tasaisin väliajoin, ja usein ne ovat samoja joukkueita kerta toisensa jälkeen. Käytyäni yleisiä keskusteluja ja seurattuani toimintaa vaihtoaitiossa, olen näiden osalta kallistumassa siihen, että kyse ei ole niinkään siitä, että näitä huonoja toimintamalleja opetettaisiin aktiivisesti, vaan enemminkin siitä, että niihin ei puututa ja esitetä vaihtoehtoja kyseisten tilanteiden pelaamiselle.

En jotenkin jaksa uskoa, että näissä nuoremmissa olisi kovinkaan montaa sellaista valmentajaa, jotka voiton kiilto silmissä kannustaisivat pelaajiaan tekemään omalle kehittymiselleen haitallisia asioita kaukalossa - toki yksittäisiä tapauksia varmasti voi olla, mutta enemmän uskon, että tässä on kysymys valmennuksellista osaamisesta ja kyvyistä ohjata pelaajia ja tarjota heille vaihtoehtoisia ratkaisumalleja pelitilanteisiin.

 

[Korkin Torpedo]

En nyt viitsi lähteä nimeämään näitä joukkueita, mutta aina ne on pelanneet roiskimiskiekkoa kun niitä vastaan on vuosien varrella pelattu. Ja sama valmentaja siellä penkin takana on ollut.

Kyllähän se jotain kertoo kun valmentaja huutaa hyvähyvää kun punaiselta viskataan kiekko päätyyn tai saadaan omista vipattua keskialueelle. Sitten taas pelaaja saa kuunnella korvat punaisena jos lähtee yrittämään kiekolla pelaamista ja menettääkin kiekon.

 

[Neely]

Itse toimin tosiaan U12-ikäluokan parissa täällä etelässä. Tähän purkukiekkopelaamiseen, kyttäämiseen ja roiskimiseen olen kyllä törmännyt tasaisin väliajoin, ja usein ne ovat samoja joukkueita kerta toisensa jälkeen. Käytyäni yleisiä keskusteluja ja seurattuani toimintaa vaihtoaitiossa, olen näiden osalta kallistumassa siihen, että kyse ei ole niinkään siitä, että näitä huonoja toimintamalleja opetettaisiin aktiivisesti, vaan enemminkin siitä, että niihin ei puututa ja esitetä vaihtoehtoja kyseisten tilanteiden pelaamiselle.

Mun U11-peliryhmältä on kyttäily ja keskialueellla kelluminen kielletty. En halua että myöhemmin vanhemmissa ikäryhmissä kun ryhmät tiivistyvät ja osa joutuu try outeilla hakemaan paikkaa toisista joukkueista ainoa asia jonka joku osaisi tuolloin olisi keskialueella kiekottomana kahdeksikon luistelu kun peli on ihan toisaalla. En näe voittamista niin tärkeänä että sitä pitäisi yrittää pelin oppimisen ehdoilla. On ainoita asioita jonka olen kieltänyt.

Harhautteluun liittyen olen ihmetellyt että jos sitä ei pikkujunnuissa saa tehdä, toteuttaa tai yrittää niin koska ne sitten oppisivat haastamaan 1vs1 tilanteissa? Antaa palaa vaan vaikka alimmaisena pelaajana. Jos ei onnistu niin sitten ei onnistu. Pelirohkeuteen ja aktiiviseen peliin osallistumiseen tulee kannustaa.

 

[Kake74]

Mun U11-peliryhmältä on kyttäily ja keskialueellla kelluminen kielletty. En halua että myöhemmin vanhemmissa ikäryhmissä kun ryhmät tiivistyvät ja osa joutuu try outeilla hakemaan paikkaa toisista joukkueista ainoa asia jonka joku osaisi tuolloin olisi keskialueella kiekottomana kahdeksikon luistelu kun peli on ihan toisaalla. En näe voittamista niin tärkeänä että sitä pitäisi yrittää pelin oppimisen ehdoilla. On ainoita asioita jonka olen kieltänyt.

Harhautteluun liittyen olen ihmetellyt että jos sitä ei pikkujunnuissa saa tehdä, toteuttaa tai yrittää niin koska ne sitten oppisivat haastamaan 1vs1 tilanteissa? Antaa palaa vaan vaikka alimmaisena pelaajana. Jos ei onnistu niin sitten ei onnistu. Pelirohkeuteen ja aktiiviseen peliin osallistumiseen tulee kannustaa.

Hienoa toimintaa, veli @Neely
Samoja asioita koitan painottaa. Mieluummin aina yliaktiivinen, kuin hetkeäkään passiivinen. Pelirohkeus tulee pelaamalla, ei virheitä pelkäämällä. Ja valmentajien vastuulla on se, ettei virheistä moitita. Vaan ohjataan lapselle joku toinen malli, jotta yritys oman ykkösen voittamiseksi saadaan onnistumaan.

 

[Zentteri]

En usko että voittoja saadaan roiskimisella kuin ehkä yksittäisissä peleissä taitavampaa vastustajaa vastaan jos tuuri mukana. Mutta vaikutus on sama kuin housuun kusemisella talvella.
Toki on helppoa roskia ja valmentaa siihen kun silloin "ei tee virhettä" mutta siitä on vaikea päästä eroon kun on sen oppinut.

Valmennus pitäisi olla pitkäjänteista mutta liian lyhyet pestit saattaa ajaa siihen että "haetaan nyt tulosta" ja syödään siemenperunoita kun Henk.koht luistelu- ja taitoreenit jäävät sivuun.

Kilpaikäluokissa asiat muuttuvat ja valmentajilla saattaa olla omia uratavoitteita ja - paineita.
Erään hämeessä vaikuttavan seuran sm pelejä viime kaudella välillä katseltuani näkyi paljon roiskimista. Purku/päätykiekoista ja tyhmistä jäähyistä ei tullut shittiä mutta yv paikat vaihtui penkitykseen ja koirankoppiin jos haasto ei täysin onnistunut tai alueelta pelattu kiekkoa ulos.
Noh, kausi ei mennyt kovin hyvin.
.

 

[5hole]

Itse olen ottanut jo harjoituksissa sellaisen linjan (juurikin näissä U11-13 ikäluokissa), että karvauspeliä harjoitellessa (yleensä puolustava 1-3 pelaajaa alivoimainen harjoitteesta riippuen) puolustava pelaaja ei missään nimessä saa roiskaista kiekkoa sinisen yli, mutta jalalla saa ja pitääkin haastaa. Eli ei myöskään pakoteta jäämään kulmiin pyörimään pyörimisen ilosta. Auttaa myös karvauspelin harjoitteluun, kun pitää oikeasti liimata se pelaaja laitaan eikä jäädä kyttäämään irtokiekkoa.
Onpahan tullut huomattua myös, että roiskaisusta kun antaa pienen "rangaistuksen" (5-10 punnerrusta) niin pelaajilta mielekkyys roiskimiseen loppuu kuin seinään :D

 

[hege]

Miten teillä on kiekkopuolella käynyt harrastajien ja haaste/kilpajengin tasoerojen näin korona-aikana? Ja miten olette asiaa taklanneet?

Meillä kundin (11v) fudisjengissä on tasoerot kyllä revennyt nyt koronan aikana. Kilpa- ja haastejengit pärjää 1 ja 2 tasoilla sarjassa ihan ok, mutta harrastejengi on niin heterogeeninen että osalle tekisi tiukkaa pärjätä ihan alkeis 5v5 sarjassa ja muutamat on siinä kynnyksellä että voisivat pelata 2-tasolla varsinkin fysiikan ja pallonkäsittelytaitojen perusteella. Perussyy on tietenkin siinä, että kilpa- ja haastepelaajat käy hyvällä prosentilla treeneissä kuten myös osa harrastajista, mutta osa harrastajista osallistuu sitten treeneihin harvemmin tai on ollut pitkillä tauolla näin korona-aikana ja sen takia erityisesti taktisen osaamisen suhteen ovat jääneet pahasti jälkeen muista.

Eli kun pelitapahtumia tulee niin harrastajista on ollut todella vaikeaa koota tasaista ryhmää mikä motivoisi kaikkia ja ongelmana se, että pelaajien tasoero vie motivaation sekä paremmilta- että heikommilta pelaajilta jos pelaavat sekaisin ja toisaalta taas harrastajia ei meillä kuitenkaan oikein ole kahteen peliryhmään koska vähemmän aktiiviset on sitten niitä joiden varaan ei voi laskea oikein mitään. Meillä mietinnässä ollut selvempi erottaminen kilpa/haasteryhmien ja harrastajien kesken ja ehkä harrastajien treenimäärän pienentäminen neljästä kolmeen ja tietenkin veloituksen mutta sekin kohdannut kovasti vastustusta ja juuri niiden osalta joiden lapset käyvät treeneissä vain 2-3 kertaa viikossa… Yksi syy tietenkin se, että fudis on halpaa minkä seurauksena mukana olo on koetaan vähän ei-velvoittavaksi ja treenit on helppo jättää väliin.

 

[Bat79]

Purkukiekko-roiskimisesta sen verran että sen välttäminen omassa päässä ja kiekollisen pelin korostaminen on ehdottomasti oikein ja siihen pitää pyrkiä.

Mutta...sitten kun tullaan noihin vanhimpiin ikäluokkiin niin tilanteen tunnistaminen ja tietty "nöyryys" pelaamisessa on myös tärkeä asia, kahden minuutin paineen jälkeen kun saat kiekon vihdoin haltuun on se roikku sinne keskialueelle monesti erittäin hyvä ratkaisu.

Liikaa näkee esim. oman pojan joukkueessa (U18 Mestis) sitä että vielä väsyneenäkin yritetään jotain kuningaskikkaa joka jää siihen siniselle vaikka tärkeämpää olis purkaa tilanne ja saada vaihto aikaan.

 

[Kake74]

Miten teillä on kiekkopuolella käynyt harrastajien ja haaste/kilpajengin tasoerojen näin korona-aikana? Ja miten olette asiaa taklanneet?

Meillä kundin (11v) fudisjengissä on tasoerot kyllä revennyt nyt koronan aikana. Kilpa- ja haastejengit pärjää 1 ja 2 tasoilla sarjassa ihan ok, mutta harrastejengi on niin heterogeeninen että osalle tekisi tiukkaa pärjätä ihan alkeis 5v5 sarjassa ja muutamat on siinä kynnyksellä että voisivat pelata 2-tasolla varsinkin fysiikan ja pallonkäsittelytaitojen perusteella. Perussyy on tietenkin siinä, että kilpa- ja haastepelaajat käy hyvällä prosentilla treeneissä kuten myös osa harrastajista, mutta osa harrastajista osallistuu sitten treeneihin harvemmin tai on ollut pitkillä tauolla näin korona-aikana ja sen takia erityisesti taktisen osaamisen suhteen ovat jääneet pahasti jälkeen muista.

Eli kun pelitapahtumia tulee niin harrastajista on ollut todella vaikeaa koota tasaista ryhmää mikä motivoisi kaikkia ja ongelmana se, että pelaajien tasoero vie motivaation sekä paremmilta- että heikommilta pelaajilta jos pelaavat sekaisin ja toisaalta taas harrastajia ei meillä kuitenkaan oikein ole kahteen peliryhmään koska vähemmän aktiiviset on sitten niitä joiden varaan ei voi laskea oikein mitään. Meillä mietinnässä ollut selvempi erottaminen kilpa/haasteryhmien ja harrastajien kesken ja ehkä harrastajien treenimäärän pienentäminen neljästä kolmeen ja tietenkin veloituksen mutta sekin kohdannut kovasti vastustusta ja juuri niiden osalta joiden lapset käyvät treeneissä vain 2-3 kertaa viikossa… Yksi syy tietenkin se, että fudis on halpaa minkä seurauksena mukana olo on koetaan vähän ei-velvoittavaksi ja treenit on helppo jättää väliin.

Lopettaneet omassa seurassa ovat lähes yksinomaan A-tason ja Easy Hockeyn välimaastosta. Eli sieltä harrastetasolta.
AAA-pelaajia on myös toki joitain lopettanut, mutta siinä on usein ollut syynä lajivalinta, ja kokonaan sitten siirrytty siihen toiseen lajiin.
Oma jälkikasvu läpsyttelee siis U12/U13 ikäluokissa.
Ryhmien sekoittaminen eritasoisten pelaajien kesken on tuhon tie. Motivoitunut ja taitava lapsi turhautuu, ja osallistumisen ilosta mukana oleva ei pysty suorittamaan harjoitteen sisältöä ollenkaan.
Peleissä vielä suurempi gappi, toiset pelaa, toiset katsoo peliä.
Tämä korostuu vanhemmissa ikäluokissa.
Treenimäärän vähentäminen harrasteorientoituneiden pelaajien kohdalta toimii hyvin.

 

[5hole]

Miten teillä on kiekkopuolella käynyt harrastajien ja haaste/kilpajengin tasoerojen näin korona-aikana?

Ei nyt merkittävästi muuttuneet suuntaan tai toiseen. Toki täällä 12v ja alle olevilla ei käytännössä katkoksia jäävuoroihin tullutkaan. Treenit pyörivät yksittäisiä viikkoja lukuunottamatta koko talven ja pelailtiin sitten joko vuotta vanhempien tai nuorempien kanssa ns. sekapelejä keskenään.

 

[Arts]

Meillä aika sama todellisuus, kuin mitä täällä onkin jo kirjoitettu, eli kaikki lopettaneet ovat olleet A-tason pelaajia, mutta lopettaneita ei kuitenkaan onneksi ole ollut kuin muutama. Kärjen ja häntäpään ero on kyllä mielestäni kasvanut, ja tähän on monia syitä varmasti, mutta yksi iso tekijä on varmasti ollut se, että tauon aikana moni kärkipelaaja kävi yksityisjäillä ja todella ahkerasti ulkojäillä - tämä on tietenkin omiaan kasvattamaan eroja.

Alueiden väliset erot ovat sen sijaan kasvaneet - etelässä ei pelejä marraskuun jälkeen ollut ollenkaan, mutta muualla on saatu pelata, vaikka sitten niitä seuran sisäisiä otteluita. Ollaan jonkun verran saatu pelata muiden alueiden joukkueita vastaan tässä alkukaudesta ja eroa on ollut etenkin ns. ison kentän pelaamisesssa ja kovatempoisessa suoraluistelussa pelivälineen kanssa, mikä varmasti on seurausta pelaamattomuudesta ja siitä, että meillä ei esim. ollut korona-ajan pienryhmille kuin puolikas jää käytössä - toki ei näiden piikkiin kaikkea voi laittaa, mutta osatekijöitä varmasti.

Onneksi nämä joiden kanssa itse toimin ovat 9-11 vuotiaita, joten tuo ero on luonnollisesti vielä kurottavissa kiinni.

 

[Neely]

Ei nyt merkittävästi muuttuneet suuntaan tai toiseen. Toki täällä 12v ja alle olevilla ei käytännössä katkoksia jäävuoroihin tullutkaan. Treenit pyörivät yksittäisiä viikkoja lukuunottamatta koko talven ja pelailtiin sitten joko vuotta vanhempien tai nuorempien kanssa ns. sekapelejä keskenään.

Me ei saatu pelata edes oman jengin muita pienryhmiä vastaan. Jäätäkään ei ollut kahteen kuukauteen tarjolla. 2011 syntyneistä kyse. Voinet arvailla ettei hallituksen osakkeet silmissäni ainakaan parantuneet.

 

[Glove]

Turha sennheikoimman kolmanneksen suuntaan on uhtårata paljoa ajatuksia. Ne lopettavat kuitenkin, teit mitä tahansa. Toki on hyvä saada pidettyä maksajia mukana mahdollisimman pitkään.