Ilmoitukset

Nimimerkki FASlapsi on saanut kahden viikon pelikiellon Jesse Puljujärven ketjuun ilmestyneen offtopicin, provosoinnin ja flametuksen vuoksi. Aiempi rikehistoria vaikutti pelikiellon pituuteen korottavasti.

Nmimerkki Rambokala syyllistyi samassa ketjussa jatkuvaan aggressiiviseen käytökseen ja hänet on passitettu viikoksi rauhoittumaan.

Nimimerkki Wizzö on ansainnut lauantaiaamuyön sisällöttömästä spämmistään kahden viikon kirjoitustauon.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki Salama15 pääsee viikon päästä kokeilemaan uudelleen, jos Trumpin ketjuun eksyisi pelkän nimittelyn ja sisällöttömän huutelun sijasta välillä vaikka jotain asiaakin.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki Nynoamous jatkoi offtopicia ja turhaa vääntöä ketjunootin jälkeenkin, joten hän saa harjoitella viikon ajan luetun ymmärtämistä.

Sulje ilmoitus
  1. tombz Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tps,Nhl,Tuto,Turkulainen juniorijääkiekko
    Lainaus:
    On niitä nimenomaan vanhemmat myös perustanut juurikin lapsiaan varten että saavat lisää jääaikaa ja se on hyvin helppoa ja edullista.
     
  2. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
    Lainaus:
    Näppituntumalla sanoisin, että Oulun alueen hallit on ihan täynnä, koska Oulunsalon halli on remontissa. Ei taida vastaavalle omatoimiryhmälle löytyä aikoja. Voin toki olla väärässäkin. Tuntuu, että täällä saisi olla 1-2 hallia lisää. Harmi kun en ole saanut Eurojackpotista kymmeniä miljoonia, että olisin voinut rakentaa kaksikaukaloisen hallin.
     
  3. macce Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    kaikki ne 'nimettömät' pikkuseurat..
    Eiköhän se hallipula taida olla ihan valtakunnallista, pienemmissäkin kaupungeissa ois varmasti tarvetta lisäjäille. Ittellä ollu jo pitkään haaveena joku pikkupotti veikkaukselta millä vois sit rakennuttaa jonkun harjoitushallin yhdellä tai kahdella kaukalolla ja sit itse siirtyä talkkariks kyseiseen lafkaan. Vielä se ku tämä laji on valitettavan kallis on haaveena myös ollut, että voisi aloittaa yhden junnujoukkueen vähävaraisille perheille siten, että tarjoaisi näille seuran/joukkueen puolesta kamat. Joskus miettinyt kuinkahan paljon jääkiekko menettää lahjakkuuksia lajin hintatason takia...
     
  4. Janatuine Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Pohjoinen
    Tuohon lajin kalleuteen on osansa myös liitolla. Mikä järki on ajattaa D-junnuja ja jopa alle satojs kilometrejä yhen 2×25 pelin takia, esim oulu-kajaani tai vaikka kajaani-kokkola. Ton ikäisille vois olla turnauksia tai muuta järkevämpää suunnittelua. Onnistuu kyllä jos halutaan
     
  5. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
    Lainaus:
    Varmaan jäänyt sarjaohjelmien tekijälle takaraivoon vanha sääntö, jonka mukaan junioripelaaja ei saanut pelata kuin yhden pelin päivässä. Olihan se kamalaa kun jonkun lapsi sai pelata ensin omanikäisissä ja toisen pelin vuotta vanhemmissa ja muut joutui tyytymään yhteen peliin. Todella kannatettava ajatus tämä sinun ehdotus.
     
  6. Korkin Torpedo Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    KalPa
    Lainaus:
    Olen täysin samaa mieltä, silti niitä valittajia vaan riittää. Jaksaahan nämä samat ihmiset ulista siitäkin kun se oma poika on pelannut pelejäkin vähemmän kuin aktiivit, jännästi vaan eivät jaksa ilmoittautua ja tulla niihin pelleihin esim viikonloppuaamuina.
     
  7. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
    Lainaus:
    Olen varmasti eri mieltä kuin monet tästä asiasta, mutta kerronpa kuitenkin. Junnut jotka tekevät omalla kehonpainolla, pitää melko nopeasti totuttaa siihen, että tehdäänkin lisäpainon kanssa. Toki tästä on moni samaa mieltä kuin eräs joukkueenjohtaja, joka oli sitä mieltä, että:"Ei meidän Nuutti ainakaan!!!" Mutta mitä sitten kun se junnu pystyy kehonpainolla tekemään tarpeeksi kaikkea? Teetetään lisää kehonpainolla? Vai lisätään siihen kehonpainoon muutama kilo? Kun katsotaan juniorin kehittämistä pitkällä tähtäimellä niin tavoitteena on sprintterin nopeus, painonnostajan voimat ja puolimaratoonarin kestävyys. Ei se tule ihan tuosta vaan, vaan vaatii pitkäjänteistä harjoittelua. Lisäksi taito tuohon mukaan. Se vaan ei yksinään riitä nykykiekossa. Ja se pitää myös huomioida harjoittelussa. Jos 10-vuotias ei saa vedettyä yhtään leukaa tai yhden jalan kyykkyä niin aika heikoilla ollaan. Jos tulokset on 20 ja 30 niin ollaan oikeilla jäljillä. Mutta harvat valmentajat testaavat pelaajiaan. Ehkä tulokset pelottavat? Vai mikä siinä on, ettei haluta seurata harjoittelun vaikutuksia?
     
  8. BlackWolf Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
    Lainaus:
    Lapsi joka kasvaa vielä pituutta niin on viimeinen virhe vetää painoilla. Tästä löytyy ihan asiantuntijoilta todella vankat näytöt miten sen kasvavan saa lopullisesti rikki pelleilemällä kasvuiässä painojen kanssa. Sitä lihasta ehtii saamaan myöhemminkin.

    Ja jos se lapsi ei saa yhtään leukaa niin kyllä sille se oma paino riittää sillon. Sitten kun niitä menee heiluttamatta 50 niin voi miettiä muuta, tuskin tulee vastaan ihan äkkiä sellasta. Jos toimit valmentajana niin tutustu nyt hyvä ihme nähköön ihan lääkärien ja tutkijoiden juttuihin kasvuikäsistä ja punttitreenistä.
     
    Hesan_munkki tykkää tästä.
  9. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
    Lainaus:
    Olen toiminut valmentajana yli kaksikymmentä vuotta. Käynyt koulutukset ja lukenut kaiken mitä käsiini olen saanut. Yhtään tutkimusraporttia, joka todistaisi lisäpainohatjoittelusta olevan haittaa kasvuikäiselle lapselle, en ole lukenut.

    Tietysti se painoharjoittelu pitää suorittaa oikein ja lapsen taso huomioiden. Jos lähtötaso on nolla niin reeni sen mukaan. Minulla on valmennuksessa juniori, joka on parhaimmillaan tehnyt 35 leuanvetoa ja on muutenkin testituloksissa huippuluokkaa. Ja harjoittelu sen mukaan. Kyykkää sarjaa reilusti yli oman painon jme.

    Sinä varmaan voit linkittää minulle ne tutkimukset (tai kertoa kuka ne on tehnyt) joissa on todistettu lisäpainoharjoittelusta olevan haittaa kasvuikäiselle lapselle. Kun kerran niihin vetoat niin voit sen varmaan todistaakin. Minä voin kyllä muuttaa kantaani heti kun saan asiasta tieteellistä näyttöä.
     
    Porilaine miäs tykkää tästä.
  10. BlackWolf Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
    Lainaus:
    https://www.wsj.com/articles/when-is-it-safe-for-children-to-start-strength-training-11558872000 (linkki erään ortopedin juttuun joka ollut kirjoittamassa American Academy of Pediatricsin suosituksia)
    Tuossa nyt on sinulle ihan hyvä teksti asiasta. Sinä olet varmasti käynyt koulusi jada jada. Voimaharjoittelusta on tunnetusti hyötyä lapsille. Sen sijaan yleisesti ei voi suositella, että aletaan vaan repiä pikkupentujen kanssa painoilla. Riskit on oikeasti todella isot. Kaikkia kuminauhoja, omaa kehoa yms. käyttäen voimaharjoittelu on varsin turvallista, mutta kasvaville voi käydä todella huonosti jos siellä on joku pennun vanhempi vähän koutsaamassa ja opettamassa "tekniikkaa" kuinka vedetään jalkakyykkyä. Hienoa jos sun taidot riittää, minä väitän että ison osan ei riitä, eikä riitä myöskään rahat ammattimaisiin valmentajiin jotka olisi jatkuvasti vahtimassa mitä siellä tapahtuu.
     
  11. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
  12. BlackWolf Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
    Lainaus:
    Voihan kele. Itsekkin huomasin vasta nyt luettuani viestisi. Näköjään maksumuuriin menee, mutta. Otappas otsikko ja lyö se googleen.
    When Is It Safe for Children to Start Strength Training? Antaa ekana minulle wsj.com sivuston ja siellä ei olekkaan maksumuuria. Missän nimessä ei ollut tarkoitus mihinkään piiloon noita laittaa. Linkin jutussa oli linkki myös tähän alkuperäiseen amerikan pediatrien juttuun. Tässä linkki siihen jos ei tuo aukea edes googlen kautta. https://pediatrics.aappublications.org/content/pediatrics/121/4/835.full.pdf?mod=article_inline (linkki useiden asiantuntijoiden kannanottoon)

    Ja kiitos vaan tälle palstalle, kun fonttikoista ei löydy sitä millä voi kirjoittaa normaalia tekstiä ja on oletus. Kun paukahti tuo otsikon lainaus isolla, niin minähän en saa sitä enkä omaa tekstiä enää normaaliksi. Joko liian isoa tai liian pientä.

    Ps. Mielestäni emme välttämättä ole kovinkaan kaukana yhteisymmärryksestä. Taidamme vain katsoa asiaa vähän eri näkökulmista.
     
    Viimeksi muokattu: 04.08.2019 klo 03.48
  13. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
    Kiitt linkistä @BlackWolf nyt sain sen luettua.

    Artikkelissa oli oikeastaan vain yksi pätkä, josta olen eri mieltä. ”They don’t need to add weight until around the age of 12 or after puberty,” 12-vuotias voi olla hyvinkin erilaisessa kehitysvaiheessa. Sekä biologisessa kehityksessä, että harjoittelutaustaltaan. Lisäpainoharjoittelun aloittaminen murrosiän jälkeen voi taas pahimmillaan tarkoittaa, että se aloitetaan 16-vuotiaana. Ehtiikö pelaaja kehittyä siinä ajassa niin voimakkaaksi, ettei hänelle naureta NHL:n testitilaisuudessa?

    Oma kaava menee niin, että ensin laitetaan lihaskunto tarpeeksi hyvälle tasolle. Seuraavaksi opetellaan tekniikat harjanvartta käyttäen. Tämä vaihe on siinä mielessä lyhyt, että harjanvarsi vaihtuu tekniikan parantuessa aika nopeasti 2-3 kg jumppatankoon. Siitä sitten eteenpäin sen mukaan, miten juniori oppii ja tekniikka kehittyy. Ikään katsomatta. Jos 6-vuotiaalla on hyvä tekniikka ja pohjat kunnossa niin annetaan sille vähän enemmän painoa. Jne. Painonnostoliiton tilastotietokannassa on 15-v ja nuorempien 49kg sarjassa jo muutama tällä vuosikymmenellä syntynyt. 2010 syntyneen nostajan yhteistulos 51 kg nostajan painon ollessa 29 kg. 12-vuotiaat havittelevat jo sadan kilon yhteistulosta. Painonnostovalmentajat antavat lasten nostaa rautaa. Miksei siis jääkiekkoilijakin voisi nostaa? Tietysti se vaatii osaavat valmentajat, kuten tuossa jo aiemmin kirjoitettiin.
     
    Porilaine miäs tykkää tästä.
  14. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
  15. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
    Kuulin hetki sitten, ettei jääkiekkoilijan ja yleisurheilijan testitulokset ole mitenkään verrattavissa toisiinsa. Sen verrna kovia on yleisurheilijoiden testitulokset. Mutta en ihmettele yhtään, jääkiekossa (ja muissa joukkuelajeissa) voidaan piiloutua kaverin taakse. Mutat mielestäni jääkiekkoilijalla pitäisi olla sprintterin nopeus, painonnostajan voimat ja puolimaratoonarin kestävyys.
     
  16. Ruutuässä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Minkä ikäisenä keskimäärin tulisi mielestäsi aloittaa tekniikkaharjoittelu harjanvarrella ja milloin siirtyä jumppatankoon? Oma poika on tällä hetkellä 10 vuotta ja pelaa nyt kuudetta vuotta jääkiekkoa. Ensimmäinen vuosi oli kiekkokoulua kerran viikossa ja sen jälkeen joukkueessa G2-ikäluokasta lähtien. Oheisharjoittelua on tehty joukkuevaiheesta lähtien jokaisen harjoitustapahtuman yhteydessä ja 2,5 kauden ajan on lisänä ollut viikoittainen painiharjoitus, jossa tehdään pääasiassa lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelua omalla keholla. Mitä olen kuullut, niin saman ikäluokan joukkueissa tehdään suurin piirtein samoja määriä
    oheisharjoittelua
    ja joissain joukkueissa ei vielä ollenkaan.

    Lihaskunnossa on isoja eroja, ja siinä missä joukkueen kärkipää vetää melkein 20 leukaa ja tekee 45 punnerrusta osalla menee korkeintaan yksi leuka ja punnerrusten määrä jää alle kymmeneen. Pääsääntöisesti pojat, jotka ovat joukkueen pisimpiä, ovat myös heikoimpia näissä testeissä. Joukkueen harjoittelun suunnittelussa on vaikea huomioida isoja yksilöllisiä eroja ja harjoitteet on suunniteltava keskimääräisen tason mukaan. Tätä taustaa vasten uskallan kuitenkin sanoa, että lihaskunto ei vielä ole sillä tasolla, että painojen kanssa harjoittelua kannattaisi aloittaa. Painonnostotekniikan harjoittelu kepillä saattaisi olla ajankohtaista tällä kaudella, mutta milloin lisäpainojen aika mielestäsi voisi olla?
     
  17. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
    Lainaus:
    Kuten tuossa aikaisemmin kirjoitin, niin ensimmäinen vaihe on saada lihaskunto riittävälle tasolle. Erityisesti keskivartalo pitää olla kunnossa jos aikoo alkaa nostamaan painoja. Korsetin pitää kestää ja tukea. Jos näin ei käy niin saadaan pahimmillaan rumaa jälkeä aikaiseksi. Itse en katso asiaa niinkään ikäsidonnaisesti vaan harjoitushistorian ja sen hetkisen fyysisen kunnon kautta. Kepillä voi toki harjoitellla heikompikuntoinenkin. Tekniikka kuntoon ja sen jälkeen rautaa liikkeelle sen mukaan mitä tekniikka ja lihaskunto antaa myöten.

    Vielä tuosta harjoittelusta keskitason mukaan. Olen nähnyt aika monta kertaa kun keskitason mukaan reenaamalla on hajotettu koko joukkue. Jossain vaiheessa (D- viimeistään C-iässä) keula haluaa kovempia reenejä ja häntäpää lopettaa. Mitä jää jäljelle? Maksimissaan pari kenttää keskinkertaisia kiekkoilijoita. Reenatkaa keulan mukaan niin saatte ne pidettyä muutaman kauden pitempään. Se häntäpää lopettaa kuitenkin.
     
  18. Ruutuässä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit
    Lainaus:
    Ikä tosiaan ei ole ainoa mittari, mutta miten todetaan, että lihaskunto on riittävällä tasolla? Pointti oli siinä, että jos meillä useamman vuoden harjoittelulla ei oikein vielä olla sillä tasolla, että voidaan siirtyä edes kevyisiin painoihin, niin missä vaiheessa voidaan siirtyä niissä joukkueissa, joissa koko oheisharjoittelua ei vielä olla edes aloitettu? Äkkiä ollaan tilanteessa, että painoja nostellaan ensimmäisen kerran 16-vuotiaana. Toisaalta se, kenestä tulee jääkiekkoilija, riippuu suurilta osin muista jutuista. Pelimiehestä saa aina helpommin urheilijan kuin urheilijasta pelimiehen, vaikka poikkeuksiakin löytyy.

    Meillä on joukkueessa siinä mielessä hyvä tilanne, että pelaajamassa on tasainen. Suuria tähtiä ei ole, muttei myöskään sellaisia, jotka eivät pysyisi kelkassa. Vaatimustaso voidaan pitää kovana ja harjoittelu suunnitella siten, että varmasti jokaiselle riittää haasteita ja onnistumisia. Toiminnassa tähdätään pitkäjänteisesti siihen, että voidaan tarjota kaikille mahdollisuus kehittyä hyväksi jääkiekkoilijaksi, eikä yksittäiset tulokset ohjaa toimintaa. Tämä koskee sekä oheisharjoittelua että jääharjoitteita.
     
  19. Hawk #22 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Chicago Blackhawks, Ilves, Tampa Bay Buccaneers
    Lainaus:
    Sen verran mitä olen valmennushommien kautta asiaan perehtynyt, niin olennaisin mittari on murrosikä. Sitä ennen lihasmassa ei tartu samalla tavalla ja tärkeintä on oppia tekniikat. Tätä ennen pitäisi olla tekniikat niin hyvin kunnossa, että uskaltaa ja ylipäätään voi tehdä sitten niillä isoilla painoilla.

    Riittävän lihaskunnon tason näkee oikeastaan samasta asiasta. Jos tekniikka pettää, lihaskunto ei ole vielä riittävällä tasolla. Tätä testataan ihan puhtaasti kokeilemalla. Aloitetaan ensin sillä harjanvarrella tai lätkämailalla, jota voi harjoituttaa jo ihan lapsillakin. Sitten kun (fyysinen)ikä kasvaa ja voimatasot paranevat, voidaan pikkuhiljaa siirtyä parin kilon tankoon ja siitä portaittain hitaasti isompiin tankoihin. Murrosiässä tuo kehityskaari ottaakin isoja pomppuja, joten tätä on ennen on jo oltava nuo pohjat kunnossa. Tässäkin maltti on valttia ja aina kun huomaa, että tekniikka pettää, niin painoa äkkiä pois ja kevyellä painolla lisää tekniikkatreeniä.

    Jos haetaan muita asioita, jotka täytyy olla kunnossa ennen isompiin painoihin siirtymistä, niin kuten @Glove yllä mainitsi, keskivartalo on kaikkein tärkein. Sitten vähän liikkeistä riippuen täytyy olla kunnossa myös tukilihaksisto. Esimerkiksi kyykkytreenissä usein löytyy pakarasta/takareidestä heikkouksia, jotka aiheuttavat "paketin hajoamisen". Viimeisimpänä sitten liikkuvuus. Esimerkiksi itse olen huomannut, että omia kyykkytreenejä haittaa huono liikkuvuus nilkoissa ja lonkankoukistajissa. Osa tekniikkaongelmista voi siis olla puhtaasti siitä kiinni, että kroppa ei anna myöten, mutta onneksi lihaskunnon ja liikkuvuuden parantaminen eivät missään tapauksessa sulje toisiaan pois vaan melkeipä päinvastoin. Liikkuvuusongelmat onneksi näkyvät jo ihan siinä ilman painoa tehtävässä harjoittelussa. Mikäli taas tekniikka hajoaa vasta kun painoa hieman lisätään, niin ongelma on useimmiten lihaskunnossa. Toki ei voi aivan vetää yhtäläisyysmerkkejä tähän, mutta noin jonkinlaisena nyrkkisääntönä kuitenkin.
     
  20. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC
    Kyllä ne voimaominaisuudet kehittyy ennen murrosikääkin. Esimerkkiurheilijan tempaus + työntö yhteistulos 10-vuotiaana 28+19=56, 11-vuotiaana 43+32=75. En usko, että 34% parannus vuodessa on pelkästään kiinni tekniikasta, koska tuo 56 kg vaatii jo sekin hyvää tekniikkaa. 11 vuotias voi toki olla jo murrosiässä, mutta luultavasti ei. Tiedot SPNL:n tilastoista.

    Voima on lihaksen kykyä supistua. Supistuksen voimakkuuteen vaikuttaa kaksi tekijää: lihaksen hermotus ja lihaksen poikkipinta-ala. Ensimmäisen herkkyyskausi on ennen murrosikää, toisen kasvupyrähdyksen huippuvaiheen jälkeen.
     
  21. Hawk #22 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Chicago Blackhawks, Ilves, Tampa Bay Buccaneers
    Lainaus:
    Taidamme puhua hieman eri asioista, koska en tiedä millä tavalla olemme tästä eri mieltä. Siksi käytinkin ilmaisua "ei tartu samalla tavalla". Voimatasot tottakai kehittyvät ihan pienestä pitäen, mutta vähän kärjistäen, jos lapsella puhutaan kiloista kuukauden treenillä niin murrosikäisellä puhutaan melkeinpä kiloista per treenikerta. Ennen tätä vaihetta pitäisi siis olla nyt ainakin ne tekniikka-asiat kunnossa, vaikka 10-11 vuotias ei pystyisikään vielä tekemään liikkeitä vielä kuin korkeintaan muutaman kilon tangolla. Yritin siis lähinnä vastata tuohon, että mistä tietää lihaskunnon olevan riittävällä tasolla ja mistä syistä voi johtua, jos tekniikkaa ei oikein meinaa saada toimimaan.
     
  22. Glove Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Edmonton Oilers, Suomi, Liverpool FC