Onko tuo paljon? Keravalla B-nuorten Mestiksen välierää KJT Haukkojen ja TPS Akatemian välillä oli seuraamassa 321 katsojaa.Eilen Raumalla B-junnujen SM-puolivälierää Lukko-Tps oli todistamassa 490 katsojaa. Kiinnostusta tuntuu löytyvän... ainakin silloin kun meinataan menestyä
Harvaa joukkuetta yksi superjunnu pystyy kannattelemaan todellisuudessa. Ainakaan vanhemmissa ikäluokissa kuin E-junnuissa. Toki jokainen joukkue sellaisen haluaa pitääkin. Useimmissa pikkuseuroissa lienee tapana nostaa pelaamaan vanhempiin ikäluokkiin jotta saa paremmin tasoaan vastaavia pelejä. Mutta murrosiässä sekin on oma riskinsä varsinkin jos pelaaja on pienikokoinen. Isossa seurassa on etunsa usein valmennuksen tasossa, treenien määrässä jne, mutta pikkuseurassakin on omat puolensa. Tuttu porukka ja ympäristö ehkä suurimpina. Noihin tilanteisiin ei varmasti ole vain sitä yhtä oikeaa toimintamallia vaan se on niin paljon riippuvainen siitä junnusta. Ja pikkuseurasta ja isosta seurasta. Että mikä milloinkin on paras ratkaisu.Varmasti tuossa menetetään pelaajia jossain vaiheessa. Toisaalta sitten siellä pikkuseurassa pitäisi myös osata potkia sitä superjunnua sinne alueen ykkösseuraan oikeassa vaiheessa eikä pitää kiinni kynsin hampain omien kunnianhimoisten voittohalujen varmistajana AA / A-sarjassa. Jos se superjunnu oikeasti on AAA tasoa niin kyllä sen pitää oman kehityksen kannalta lähteä jossain vaiheessa haastavampiin kuvioihin kuin siihen kyläseuraan, jossa joudutaan pitämään kaikki pelaajan tasosta riippumatta mukana, että saadaan joukkue kasaan.
Seuraan nyt mielenkiinnolla kun tuolla alueen eteläosissa on ilmeisesti kolme tai neljä seuraa menossa ensi kaudeksi C-Mestikseen. Tai ainakin kaikki näin yrittävät saada pelaajia houkuteltua joukkueeseensa. Varma fakta kuitenkin on, että yksikään niistä ei pääse Mestikseen. Jos seurat tekisivät yhteistyötä niin ehkä voisivat sen Mestisjoukkueen saada aikaiseksi, mutta epäilen silti vahvasti onnistuisiko se sittenkään.
Harvaa joukkuetta yksi superjunnu pystyy kannattelemaan todellisuudessa. Ainakaan vanhemmissa ikäluokissa kuin E-junnuissa. Toki jokainen joukkue sellaisen haluaa pitääkin. Useimmissa pikkuseuroissa lienee tapana nostaa pelaamaan vanhempiin ikäluokkiin jotta saa paremmin tasoaan vastaavia pelejä. Mutta murrosiässä sekin on oma riskinsä varsinkin jos pelaaja on pienikokoinen. Isossa seurassa on etunsa usein valmennuksen tasossa, treenien määrässä jne, mutta pikkuseurassakin on omat puolensa. Tuttu porukka ja ympäristö ehkä suurimpina. Noihin tilanteisiin ei varmasti ole vain sitä yhtä oikeaa toimintamallia vaan se on niin paljon riippuvainen siitä junnusta. Ja pikkuseurasta ja isosta seurasta. Että mikä milloinkin on paras ratkaisu.
Puhutko nyt Pohjoisen alueesta vai mistä?
Tällä kaudella ainoa AAA-sarjaa pohjoisesta pelannut joukkue oli 2xKärpät jotka lienevät ensi kaudella pitkälti SM-sarja joukkueita. Tosin varmaan niin että kärpillä vain yksi ja toinen joukkueellinen pelannee Laserin nimen alla tms. Kaikki loput pelasivat AA tai A sarjaa osittain siitäkin syystä että AAA sarjoihin otettiin vähemmän joukkueita kuin aiempina kausina.Pohjoisesta hyvinkin kyse. Minä en oikein jaksa uskoa, että tällä kaudella AA tai A sarjassa pelanneesta joukkueesta tulisi yhdessä kesässä Mestisjoukkue. Ellei sitten jostain laskeudu maaginen säde joka saa sen aikaan.
Kyllä, pikkuseuroissa ei osata tehdä yhteistyötä niin, että joka tasolle löytyisi joukkue ja pelaajat tasonsa mukaan niihin. Kovin helposti tulee se "meidän" joukkue vain ja koko alueen taso kärsii. Tosiaan alueesta riippuen kovimpaan sarjaan x-määrä joukkueita siitä mahtiseurasta, sitten seuraavalle tasolle toiseksi vahvin alueen seura jne. Näin saataisiin mahdollisesti kehittyvät junnut seuraavalle tasolle luontevasti ja ajan kanssa. Vaan eipä taida suomalaiseen mentaliteettiin asettua.Ihan ekaksi laittaisin osanotot Kanadaan - rest in peace.
Tuo mahtiseuran imurointisuhmurointi on tullut koettua niin pelaajana kuin valmentajanakin. Omalla peliuralla joskus kaukaisella 80-luvulla iso naapuri vei käytännössä puoli joukkuetta kun olimme pariin kertaan voittaneet aluemestaruuden. Valmentajana sitten oma pelikaveri valmensi sitä isoa naapuria ja kehtasi soitella meiltä pari kärkikenttää läpi ennen kuin kuulin asiasta yhden pelaajan isältä. Piti laittaa kaveri ojennukseen ja ei niitä vielä silloin E1-iässä sitten lähtenyt vielä yhtään. Kävi loppujen lopuksi niin, että meille tuli muutama peluri sieltä naapurista ihan omasta aloitteestaan.
Varmasti tuossa menetetään pelaajia jossain vaiheessa. Toisaalta sitten siellä pikkuseurassa pitäisi myös osata potkia sitä superjunnua sinne alueen ykkösseuraan oikeassa vaiheessa eikä pitää kiinni kynsin hampain omien kunnianhimoisten voittohalujen varmistajana AA / A-sarjassa. Jos se superjunnu oikeasti on AAA tasoa niin kyllä sen pitää oman kehityksen kannalta lähteä jossain vaiheessa haastavampiin kuvioihin kuin siihen kyläseuraan, jossa joudutaan pitämään kaikki pelaajan tasosta riippumatta mukana, että saadaan joukkue kasaan.
Seuraan nyt mielenkiinnolla kun tuolla alueen eteläosissa on ilmeisesti kolme tai neljä seuraa menossa ensi kaudeksi C-Mestikseen. Tai ainakin kaikki näin yrittävät saada pelaajia houkuteltua joukkueeseensa. Varma fakta kuitenkin on, että yksikään niistä ei pääse Mestikseen. Jos seurat tekisivät yhteistyötä niin ehkä voisivat sen Mestisjoukkueen saada aikaiseksi, mutta epäilen silti vahvasti onnistuisiko se sittenkään.
Toimiiko muissa seuroissa pelaajapolku? Kovasti siitä meidänkin seurassa puhutaan että junnuille pitäisi sellainen olla aina sinne edustusjoukkueeseen saakka, mutta todellisuudessa sellaista ei ole...
Omalta osaltaan syy on toki siinäkin että hyppy A - junnuista vaikka sinne mestikseen on liian iso. Mutta hokimaman poikanen taitaa vaihtaa seuraa, tyhjiä lupauksia nämä pelaajapolut jotka ei johda mihinkään.
Urheilijana kehittymisen näkökulmasta en näe suuremmassa turnausmäärässä suurta ongelmaa. Tämän kohdan kuvittelisin olevan lähinnä talousasioiden sanelema. Turnausten osallistumismaksut ovat nousseet jonkin verran viime vuosina, ja varsinkin G-, F- ja E- junioreissa ei välttämättä olla vielä valmiita matkustamaan ilman vanhempia joukkueen mukana. Turnaukset ja ylimääräiset harkkapelit ovat toisaalta A- ja AA-tasolla oleville pelaajille kutakuinkin ainoa mahdollisuus saada "ylimääräistä" peliaikaa, ja näitä ei saisi rajoittaa. Ongelmana on, että alempien tasojen turnauksiin todennäköisesti hiippailisi vähän kerrassaan lisää ja lisää AAA-tasoisia pelaajia.Keneltä se on pois jos joku joukkue haluaa käydä vaikka viidessä turnauksessa?
▪ Suosittelemme välttämään yläkouluikäisten lasten pelaajasiirtoja, joissa pelaaja siirtyy yli 50km omasta kotipaikasta
Niin. Tuskin ihan pikkukummassa siirrytään mihinkään, jollei ole pakko. Jos halutaan estää suoranainen värvääminen, tällaisella kilometrisuosituksella ei ole paljon vaikutusta.Yritetäänkö estää kehittymishaluisen ja kykyisen pelaajan kehittyminen? Jos valmennus on paskaa omalla paikkakunnalla ja 51 km päässä saisi huippuluokan valmennusta ja pelaaja perheineen on valmis kulkemaan tämän matkan vaikka päivittäin, niin eikö jääkiekkoliiton tehtävänä olisi ennemminkin tukea tätä kulkemista kuin olla esteenä? Liiton mielestä pelaaja pitäisi muuttaa toiselle paikkakunnalle saadakseen hyvää valmennusta?
Vuotuinen Kärpät-KKP-K-Laser-K-Oulu-Ahmat-tuolinvaihtoleikki lienee tänäkin vuonna mielenkiintoista katsottavaa. Iso kysymys on, kuinka moni näiden seurojen välisistä siirroista on lapsen itsensä toivoma, ja kuinka moni lähtee aikuisten nerokkaista aivoituksista.▪ Lähtökohtaisesti pelaajasiirtoja ei tehdä kauden ollessa kesken.
▪ Kaikkien näiden rajoitusten tavoitteena on se, että mahdollisimman moni lapsi/nuori saisi nauttia harrastuksestaan mahdollisimman pitkään. Mahdollisimman pitkään kodissa asuttu, yhdessä perheen kanssa lähihalleissa koettu harrastus nuoruudessa, antaa kaikkein parhaimmat lähtökohdat jopa aikuisiän pelaamiselle edustustasolla.
Mikä siinä on niin pahaa, että pelaaja vaihtaa seuraa vaikkapa saadakseen parempaa valmennusta? Nythän on se aika vuodesta kun luvataan maat ja mannut sekä kuu taivaalta, jotta saadaan pelaaja mukaan ja sitten kun arki syksyn pimeydessä koittaa nämä lupaukset ovat muisto vain. Ja tuosta viimeisestä kohdasta epäilen vahvasti, että kyseessä on ihan mutu, eikä sille löydy tieteellistä näyttöä. Jos sitä on niin olisi kiva nähdä tämä tutkimus. Ja jos se joukkue kaatuu yhden pelaajan lähtöön niin se saa silloin kaatuakin, sillä se ei ole terveellä pohjalla muutenkaan.
Monesti se on pois niiltä "tuppea purevilta" pelaajilta, jotka katselevat katsomosta, kun seurayhteistyön nimissä joukkueeseen nostetut "vahvistukset" ovat varmistamassa joukkueen menestyksen jossakin yksittäisessä pelissä. Pitäisi katsoa ensin sitä, onko seurassa omia pelaamaan kykyneviä pelaajia. Jos ei ole, niin sitten naapurilta pelaajia kehiin. Tässä naapureilta lainaamisessakin liikutetaan liian epätasaisesti käytettävissä olevia pelaajia, eli yleensä vain pari kolme lainaajatahon parhaimmistoon kuuluvista liikkuu. Tästä seuraa, että joillakin pelaajilla on 40-50 sarjapeliä vuodessa, kun "rivipelaajan" pelimäärä on 20-30 peliä. Tämä on aivan vihonviimeistä touhua varsinkin pienimmissä junnuissa, joissa tasoerot ovat suuria. Toiminta pönkittää tasoeroja, jotka johtuvat suurelta osin siitä, kuinka kauan lajin parissa on toiminut.i. suosittelemme, että kenttäpelaaja edustaa vain yhtä seuraa / päivä
ii. perustelu: on käynyt ilmi, että otteluita pyritään siirtämään siten, että pelaajat ennättävät pelaamaan useita otteluita päivässä. Nuoren pelaajan kehittymisen kannalta ei ole tarpeen, että pelaaja pelaa useassa seurassa ja useita pelejä päivässä.
iii. maalivahti voi poikkeustapauksessa edustaa saman päivän aikana kahta seuraa (junioriyhteistyön piirissä olevia seuroja)
Ja taas, keneltä se on pois jos yksittäiset pelaajat haluavat, jaksavat ja pystyvät pelaamaan useamman pelin päivässä? Saavatpahan lisää pelikokemusta. Omasta mielestäni se on vain plussaa pelaajan kehitykselle kun saa enemmän jäätä jalkojensa alle. Ja miksi tässä laitetaan maalivahdit eriarvoiseen asemaan kenttäpelaajiin nähden?
Vuotuinen Kärpät-KKP-K-Laser-K-Oulu-Ahmat-tuolinvaihtoleikki lienee tänäkin vuonna mielenkiintoista katsottavaa. Iso kysymys on, kuinka moni näiden seurojen välisistä siirroista on lapsen itsensä toivoma, ja kuinka moni lähtee aikuisten nerokkaista aivoituksista.
Toimiiko muissa seuroissa pelaajapolku? Kovasti siitä meidänkin seurassa puhutaan että junnuille pitäisi sellainen olla aina sinne edustusjoukkueeseen saakka, mutta todellisuudessa sellaista ei ole...
Omalta osaltaan syy on toki siinäkin että hyppy A - junnuista vaikka sinne mestikseen on liian iso. Mutta hokimaman poikanen taitaa vaihtaa seuraa, tyhjiä lupauksia nämä pelaajapolut jotka ei johda mihinkään.
Kyllä se vaan taitaa olla monessa tapauksessa niin, että junioripuoli ei ole tarpeeksi korkealla tasolla miesten joukkueen tasoon nähden. Liittokin kuulemma hokee, ettei ole kiire mihinkään, mutta olen kyllä sen monta kertaa huomannut, että se pitää vaan alkaa reenamaan nuorena kossina tarpeeksi jos meinaa miesten sarjoissa pelata. Toinen vaihtoehto on, että se miesten joukkue on nostettu "ostopelaajille" korkeammalle kuin mitä seuran juniorimylly pystyy tuottamaan.Vaikea uskoa että seura ei nosta pelaajaa kokoonpanoon jos taso riittää. Jos kyvyt ei riitä, niin varmasti perusteltua.
Pelaajapolun tarkoitus ei ole väkisin peluuttaa oman kylän poikia, vaan tarjota mahdolliisuus pelata kotipaikkakunnalla jos taidot ovat sillä tasolla.
Molemmissa tapauksissa tilanne on kuitenkin sama, jos junnuista pois kasvavan pelurin taso ei riitä edariin, ei pelipaikkaa tarvi lohjeta sen vuoksi että on "oma kasvatti". Se, minkä vuoksi edarin taso on korkeampi, on syynä sekundäärinen. Oman kylän pojilla ei missään pelata kuin II-divaria.Kyllä se vaan taitaa olla monessa tapauksessa niin, että junioripuoli ei ole tarpeeksi korkealla tasolla miesten joukkueen tasoon nähden. Liittokin kuulemma hokee, ettei ole kiire mihinkään, mutta olen kyllä sen monta kertaa huomannut, että se pitää vaan alkaa reenamaan nuorena kossina tarpeeksi jos meinaa miesten sarjoissa pelata. Toinen vaihtoehto on, että se miesten joukkue on nostettu "ostopelaajille" korkeammalle kuin mitä seuran juniorimylly pystyy tuottamaan.
Joo ei sitä junnua pidäkään sinne miesten joukkueeseen laittaa jos se ei pysty siellä pelaamaan. Mutta ajatellaanpa asiaa näin, että miesten joukkueen pelaajaringin koko on 25 pelaajaa. Pelaajien ikähaarukka on 20-35 vuotta, eli 15 eri ikäluokkaa. Puhtaasti matemaattisesti ajatellen seuran juniorimyllyn pitäisi pystyä tuottamaan jokaisesta ikäluokasta 1,66 pelaajaa edustus joukkueeseen ollaakseen oma varainen. Käytännössä tuon luvun pitäisi olla varmaankin 2-5 kun kaikki eivät kuitenkaan seurassa koko uraansa pelaa syystä tai toisesta. Mutta kovasti ihmettelen, ettei esimerkiksi pääkaupunkiseudulla onnistuta tässä. Käsitykseni mukaan esim. HIFK:lla on omia ja yhteistyöseurojen junnuja nelinumeroinen luku ja seuraan varmaankin halutaan tulla kauempaakin,Molemmissa tapauksissa tilanne on kuitenkin sama, jos junnuista pois kasvavan pelurin taso ei riitä edariin, ei pelipaikkaa tarvi lohjeta sen vuoksi että on "oma kasvatti". Se, minkä vuoksi edarin taso on korkeampi, on syynä sekundäärinen. Oman kylän pojilla ei missään pelata kuin II-divaria.
