Juniorisarjat

[Mustanaamio]

Palveleekohan tämäkään katsomani peli ketään? Erä pelattu (25 min) peli ollut ihan yhtäpäätä isät vastaan pojat tyyliin, vaikka samanikäisiä (U14) ovat. Tulostaululla lukemat 0-12. Torjunnat 33-5.

Edit: Lopputulos 0-19, torjunnat 60-15.

Ainakin voittajilla oli hauskaa. Toinen porukka kokoilee itseään ja jatkaa taaperrustaan.

 

[Ladex]

Jännä nähdä miten Pirkka muotoilee mandaattipaikat U20 SMsarjaan ensi kaudesta eteenpäin. Tuleekohan mandaattipaikka mahdollisesti Liigasta putoavalle ja Mestiksestä nousevalle molemmille. Varmuutta täyttääkö mahdollinen nousija Liigakriteerit ei kuitenkaan heti ole vaikka karsinnassa voittaisikin Liigajumbon.

Selkein ja urheilullisin ratkaisu tässä tilanteessa olisi, että Liitto ja Liiga lähtisivät U20 SMsarjaan toteuttamaan esim. 10 + 10 mallia.

 

[Glove]

Oma toive olisi, että mandaattipaikoista luotuttaisiin, mutta sitä nyt tuskin tulee tapahtumaan.

 

[SailingFun]

Junnukiekko taas hampaissa, tai oikeastaan junnuvalmentajat.
YLEn artikkeli aiheesta

 

[Glove]

Junnukiekko taas hampaissa, tai oikeastaan junnuvalmentajat.
YLEn artikkeli aiheesta

Mielestäni taktiikkaakin pitää opettaa sopivina annoksina jo pienillekin junnuille alkaen siitä, että kaikki hyökkää ja kaikki puolustaa. Mutta en minä lähtisi opettamaan mitään träppiä kovin nuorille junnuille. Jos lapsille antaa kiekon tai pallon ja sanoo, että: "pelatkaa," niin kyllä se lähtökohtainen pelitapa on aktiivinen 60 minuutin paine. Aktiivisessa pelitavassa junnut joutuu myös tekemään duunia enemmän kuin keskialueella seisoskellessa. Minun aivoni laskevat tämän niin, että kun tekee enemmän duunia niin kehittyy enemmän. Voinhan minä näillä vanhoilla ajatuksillani olla tietysti väärässäkin. Mutta antakaa anteeksi, olen käynyt Vierumäellä vain kerran ja sekin oli silloin kun itse vielä pelasin.

 

[Jäähyboxin kuni]

Joskus tullut oltua junnukiekossa mukana, niin kyllähän se meillä valmentajilla lähtee helposti laukalle ja kilpailullisuuteen liian aikaisin. Miksi sitten niin, niin onhan se voittavan joukkueen kanssa mukavampi reissata kuin sellaisen joka ottaa turpaan. Eli käytännössä me valmentajat emme osaa itse käsitellä mielessämme tappioita eikäosata sitä tappion tuskaa lieventää siellä joukkueen keskellä pelaajillekaan. Vaikka loppujen lopuksi ne pelaajat ei sitä tappiota murehdi sen kauempaa, kun luistimet on jalassa.

 

[hege]

Voittamisen pakko tulee helposti vanhempien kautta, koska harva vanhempi osaa arvioida joukkueen tai pelaajien kehitystä muuten kuin sarja- ja tulostaulukoiden kautta.

Fudiksen puolella olen nähnyt, että valmentaja laitetaan pois jopa kesken kauden jos voittoja ei tule kuten on etukäteen kuviteltu vaikka iso syy tappiohin on ollut pelaajien pelirohkeuden kehittämisestä tulleet epäonnistumiset.

Monesti valmentajan on helpompaa peruuttaa passiivisesti ja pyrkiä voittoon riskejä minimoimailla sekä pelissä että pelaajien pelipaikkojen suhteen. Pitäisi nähdä, että kaikkia pelejä ei tarvitse voittaa mutta tietenkin taas on hyvä voittaa riittävästi pelejä esim sarjapaikan pitämiseksi.

 

[slapshot76]

Olen tässä pidempään ihmetellyt juniorisarjojen U15-U18 vähäisiä pelimääriä. Joka puolella jauhetaan, että peli keskiössä, pelaaminen kehittää jne, mutta sarjaohjelmat kertoo ihan muuta. Alkusarjat ja jatkot yhteen nakutettuna pelimäärät pyörii n 35-40 peliä/kausi välimaastossa. Pohjois-Amerikassa pienetkin junnut vetää 80-100 pelin kausia.
Yksi (joskus jopa kaksi) peliä viikossa on todella vähän. Miksi arkipäivinä ei juuri pelata ollenkaan? Tämä helpottaisi myös ainakin pk-seutua riivaavaa tuomaripulaa jos pelattaisiin myös arkena.
Voidaan lässyttää kaiken maailman loppuun palamisesta tms, mutta palaako ne P-Amerikan pojat loppuun? Luulisi, että pelaaminen on kaiken suola ja pitää mielen virkeänä.

 

[Jäähyboxin kuni]

Eiköhän tuo pelimäärä lie osin kustannuskysymys. Tuplat nykyiseen, niin harrastukseen on varaa vain eliitin lapsilla, joista ei välttämättä huippuja saada tekemälläkään.

 

[SailingFun]

Hyviä pohdintoja @slapshot76 !
Mitä nyt itse olen seurannut Kanadan juniorisarjoja, niin eivät läheskään kaikki vedä 80 ottelun kausia. Kyllä sielläkin sarjaottelumäärä taitaa olla enemmänkin siinä 30-40 ottelun välissä. Sitten on tietysti ne kolme The liigaa, jossa pelimäärä on siinä 80-100 ottelun välissä. Noita liigoja ei voi edes verrata Suomen juniorisarjoihin.

Varmasti yksi merkittävimmistä syistä on raha. Jää maksaa. Toinen syy on se että U16 ja U18 sarjat eivät ole alueellisia, eli matkoihin menee myös aikaa. Päivän aikana tehty vierapelimatka maksaa reilusti yli 50 € kerta ja kun pääkaupunkiseudulta mennään kuopioon pelaamaan niin se on koko päivän reissu. Ehkä loppuun vielä, että meillä ei ole pelaajamassaa tarpeeksi, jotta joukkueita olisi tarpeeksi paljon.

Olen ihan samaa mieltä että pelejä voisi olla enemmän, mutta realiteetit taitavat painaa päälle.

 

[Paloheinä68]

Jääkiekon harrastajamäärät ja samalla taso on tippunut. Sen takia olisiko järkevää, että ainakin Pääkaupunkiseudulla, jossa on paljon AA- ja A-tason joukkueita, lopetettaisiin nuo joukkueet ja muutettaisiin sarjat koulun joukkueiksi. Kausi alkaisi vasta lokakuussa ja kestäisi helmikuun loppuun. Valmennus tulisi noista piennemmistä seuroista ja harjoitukset heti koulun jälkeen kaupungin maksamilla vuoroilla kolme kertaa viikossa ja lauantaisin pelit. Tällöin sekä yläkoulun että toisen asteen kouluista saisi pelaajia, myös niitä joilla muuten kiekko jää viimeistään 14-ikävuoden kohdalla. Keväällä osa pelaajista voisi jatkaa seurojen kevätsarjoissa tai sitten jos kouluilla olisi myös muiden urheilulajien joukkueita, niin niissä. Tällä tavalla saadaan nuoret liikkumaan paremmin.

Malli apinoitu Jenkeistä. Parhaimmat pelaajat voisivat pelata AAA- tasolla ja eivät sotkeutuisi koulujen sarjaan. Kumpaakin suuntaa pelaajia voi nousta, eli ne jotka haluavat kehittyä, voivat pelata korkealla tasolla ja ne, joille laji on vain harraste, saavat pelata yhdessä kilpailullisessa sarjassa.
Alakouluikäiset voivat vielä pelata vielä eri seuroissa. Yläkoulussa voisi oppivuoden aikana olla kolme kautta. Elo-lokakuun aikana lajit voisivat olla jalkapallo, lentopallo, säbä ja jokin yksilölaji. Talvella lokakuu- helmikuu jääkiekko, koripallo ja uinti. Keväällä lajeina amerikkalainen jalkapallo, pesäpallo, lacrosse ja yleisurheilu. Tällöin saadaan suurin osa nuorista liikkumaan ympäri vuoden koulussa ja kustannukset pienemmäksi. Sieltä väkisin nousee lahjakkaita ja osa kilpasarjojen nuorista siirtyy alemmas koulutasolle, mutta jatkaa urheilemista. Pienemmät lajit saisivat uusia pelaajia kesälle, milloin ei ole koulua ja isommat lajit saavat nuoria joilla on kiinnostusta aloittaa todellinen harrastus.

 

[t.tsujimoto]

Jääkiekon harrastajamäärät ja samalla taso on tippunut. Sen takia olisiko järkevää, että ainakin Pääkaupunkiseudulla, jossa on paljon AA- ja A-tason joukkueita, lopetettaisiin nuo joukkueet ja muutettaisiin sarjat koulun joukkueiksi. Kausi alkaisi vasta lokakuussa ja kestäisi helmikuun loppuun. Valmennus tulisi noista piennemmistä seuroista ja harjoitukset heti koulun jälkeen kaupungin maksamilla vuoroilla kolme kertaa viikossa ja lauantaisin pelit. Tällöin sekä yläkoulun että toisen asteen kouluista saisi pelaajia, myös niitä joilla muuten kiekko jää viimeistään 14-ikävuoden kohdalla. Keväällä osa pelaajista voisi jatkaa seurojen kevätsarjoissa tai sitten jos kouluilla olisi myös muiden urheilulajien joukkueita, niin niissä. Tällä tavalla saadaan nuoret liikkumaan paremmin.

Malli apinoitu Jenkeistä. Parhaimmat pelaajat voisivat pelata AAA- tasolla ja eivät sotkeutuisi koulujen sarjaan. Kumpaakin suuntaa pelaajia voi nousta, eli ne jotka haluavat kehittyä, voivat pelata korkealla tasolla ja ne, joille laji on vain harraste, saavat pelata yhdessä kilpailullisessa sarjassa.
Alakouluikäiset voivat vielä pelata vielä eri seuroissa. Yläkoulussa voisi oppivuoden aikana olla kolme kautta. Elo-lokakuun aikana lajit voisivat olla jalkapallo, lentopallo, säbä ja jokin yksilölaji. Talvella lokakuu- helmikuu jääkiekko, koripallo ja uinti. Keväällä lajeina amerikkalainen jalkapallo, pesäpallo, lacrosse ja yleisurheilu. Tällöin saadaan suurin osa nuorista liikkumaan ympäri vuoden koulussa ja kustannukset pienemmäksi. Sieltä väkisin nousee lahjakkaita ja osa kilpasarjojen nuorista siirtyy alemmas koulutasolle, mutta jatkaa urheilemista. Pienemmät lajit saisivat uusia pelaajia kesälle, milloin ei ole koulua ja isommat lajit saavat nuoria joilla on kiinnostusta aloittaa todellinen harrastus.

Villiä ideointia, pisteet siitä. Muutamia käytännön haasteita tuli kyllä heti mieleen:

Valmennus tulisi noista piennemmistä seuroista ja harjoitukset heti koulun jälkeen

Ketkä näitä joukkueita useimmiten valmentavat? Pelaajien vanhemmat, joille varmasti suurimmalle osalle kahden, kolmen tai neljänkin aikaan alkavat treenit olisivat silkka mahdottomuus.

kaupungin maksamilla vuoroilla kolme kertaa viikossa ja lauantaisin pelit.

Entä jos kaupungissa/kunnassa ei ole kaupungin omistamaa jäähallia? Näitä paikkakuntia, joissa on vain yksi (halliyhtiön) hallinnoima jäähalli on kuitenkin melko paljon.

seurojen kevätsarjoissa

tästä en saa kiinni, mitä sarjoja tarkoitetaan?

Parhaimmat pelaajat voisivat pelata AAA- tasolla ja eivät sotkeutuisi koulujen sarjaan

Tämä iso haaste. Pelaajat erilaisille kehityspoluille tämä olisi huono päätös - tämän mukaan pelaajat jaetaan kauden alussa tietylle tasolle ja sillä mennään. Ainakin liikennettä näiden välillä tulisi olla jatkuvasti. Tämä lisäisi myös harrastustasojen maksueroja.

Näen kyllä samalla tavalla että koulujen ja harrastusten välistä aitaa tulisi madaltaa, mutta suoraan "amerikan mallin" tuominen maahan ei mielestäni toimisi.

 

[Paloheinä68]

Idea on raakile, mutta aika usein noissa AA- ja A-sarjoissa alkaa olla 12 - 18 tasoilla jo muitakin kuin isät valmentamassa. PK- seudulla hallit on aika hyvin kaupungin omistamia halleja. Koska kausi olisi lyhyempi, kustannukset pienemmät. Nyt juniorit maksavat 9 - 10 kuukautta seuralle ja pelaavat vain yhtä lajia. Jos kausi olisi vain 4 kuukautta, iso säästö tulisi. Mitä tulee koulun sarjan ulkopuoliseen pelaamiseen, niin liitolla voisi olla alueelliset omat sarjat.
Jenkeissä AAA- sarjojen pelaajat pelaavat koko kauden mutta muut nuoret pelaavat koulujen sarjoja.
Oma haave olisi se että nuoret voisivat pelata kauden aikana useaa lajia, sillä tavoite on nostaa kaikkien nuorten kuntoa ja liikkumista. Nyt usein viimeistään 14- vuotiaana loppuu oma päälaji ja sen jälkeen on todella vaikea aloittaa uutta lajia, kuin muissakin lajeissa muut harrastajat ovat pelanneet vain sitä yhtä omaa lajia 6 - vuotiaasta lähtien. Useaa lajia harrastanut nuori voi vielä nousta huipulle myöhemminkin jos perusliikkuminen on hyvää. Valitettavasti esim. vain jääkiekkoa pelannut nuori ei ole niin motorisesti hyvä kuin vaikka itsenäisesti liikkunut skeittari- nuori. Tämä on lause, jonka sanoi tuttuni, joka toimii liikunnanopettajana yläkoulussa ja on opettanut mm. NHL:ssä vieläkin pelaavia pelaajia.
Kokeilematta ei ainakaan saada mitään aikaan. Tämä tosin vaatisi usean lajiliiton avointa mieltä ja koulujen hyvää tahtoa, puhumattakaan kaupungin mukaantuloa.

 

[t.tsujimoto]

Idea on raakile, mutta aika usein noissa AA- ja A-sarjoissa alkaa olla 12 - 18 tasoilla jo muitakin kuin isät valmentamassa.

En tiedä tarkkaan pääkaupunkiseudun tilanteesta, mutta ainakin Tampereen seudulla nimenomaan AA/A- (ja Suomi-sarja) tasoilla valmentavat isäukot tai ketä vaan paikalle saadaan. Ammattivalmentajat keskittyvät järjestäen AAA-ja sitten myöhemmin SM- ja Mestis-tasoille.

 

[Paloheinä68]

En tiedä tarkkaan pääkaupunkiseudun tilanteesta, mutta ainakin Tampereen seudulla nimenomaan AA/A- (ja Suomi-sarja) tasoilla valmentavat isäukot tai ketä vaan paikalle saadaan. Ammattivalmentajat keskittyvät järjestäen AAA-ja sitten myöhemmin SM- ja Mestis-tasoille.

PK-seudulla on noin 10 alemman tason joukkuetta useassa eri sarjassa. Koska ideassani yläkoulusarjassa pelaa kolme ikävuotta samassa sarjassa, niin uskon että jokaisesta seurasta löytyy tarpeeksi valmentajia vetämään yhtä koulua. Kouluja on +20, joten sieltä saisi pelkästään Helsingistä hyvän sarjan pelaajista jotka pelaavat A-tai AA- tasolla tai joilla jääkiekon suurin innostus on loppunut tai perheillä ei ole varaa ympärivuotiseen pelaamiseen.
Muutenkin alle 15- vuotiaiden ympärivuotinen pelaaminen yhtä lajia ei palvele ketään. Taas ne nuoret, jotka pelaavat alemmalla tasolla toisen asteen kouluissa, lyhyempi kausi ja mahdollisuus pelata useampaa lajia palvelisi kansantaloudellisesti meitä kaikkia.

 

[Glove]

PK-seudulla on noin 10 alemman tason joukkuetta useassa eri sarjassa. Koska ideassani yläkoulusarjassa pelaa kolme ikävuotta samassa sarjassa, niin uskon että jokaisesta seurasta löytyy tarpeeksi valmentajia vetämään yhtä koulua. Kouluja on +20, joten sieltä saisi pelkästään Helsingistä hyvän sarjan pelaajista jotka pelaavat A-tai AA- tasolla tai joilla jääkiekon suurin innostus on loppunut tai perheillä ei ole varaa ympärivuotiseen pelaamiseen.
Muutenkin alle 15- vuotiaiden ympärivuotinen pelaaminen yhtä lajia ei palvele ketään. Taas ne nuoret, jotka pelaavat alemmalla tasolla toisen asteen kouluissa, lyhyempi kausi ja mahdollisuus pelata useampaa lajia palvelisi kansantaloudellisesti meitä kaikkia.

Kuulostaa pahalta laittaa U14-U16 samaan peliin. Tällä hetkellä siellä kentällä voisi siis olla 150/40 natiainen ja 185/80 aikamies. Minusta tässä on ainekset siihen, että se voi olla hyvin epäterveellistä. Liikunnan kun pitäisi edistää terveyttä.

 

[SailingFun]

Minusta idea on hyvä, kun ajatellaan lukiojääkiekkoa. Jos silloin ajatellaan lukio-opiskelua yhdistettynä jääkiekkoon. Koutsit pitäisi kyllä olla koulusta, koska ensisijainen tavoite on yhdistää opiskelu ja jääkiekko.

 

[Kiekoton Mies]

Koulujenväliset pelit oli aikanaan aivan huikeita lajista riippumatta ja aina oli kiva fiilis, jos mahtui edustukseen. Ite oon monesti pohtinut kans tuota koululaisten liikuttamista, kun luvalla sanoen se on nykyään aika vähäistä. Mites jos syntyis sellaista perinnettä, että koulut pelaisi jokaisena kautena sellaisen sarjamuotoisen peli/kk koulusarjan ja keväällä sitten sijoituspelit. Mikä tämän systeemin kehittämisen estäisi? Valmentajana koulun liikunnanopettaja. Pelaajista tuskin olisi pulaa, paitsi tietenkin pienissä kouluissa. Estääkö tämänkin jokin vakuutusasia, ettei vain nyt kellekään sattuisi mitään?

Jengit voisi isommissa kouluissa kasata 1-3 ja 4-6 luokilta. Pienemmissä sitten koko koululta. Yläkoulusarja erikseen. Eihän tuossa tarvitsisi edes kaikkien koulujen olla mukana, mutta ihan tuo onnistuisi valinnaisten liikuntatuntien puolesta järjestää. Sitten jos sitä haluisi vielä kehittää, niin koululta kannattamaan omaa koulua peleihin, niin syntyy isompaakin ilmiötä. Hauskaa tuo varmasti olisi oppilaiden mielestä.

Jos nyt ihan hatusta vedetään vaikka suurin kaupunki ilman Liigajoukkuetta eli Seinäjoki. Siellä pelailee Suomi-Sarjaa S-Kiekko. Joka koulusta kun olisi omat jengit, niin ei siellä pelkkiä kiekkojunnuja olisi pelailemassa. Pelit voisi kuitenkin tuoda nostetta lajille ja lisää harrastajia. Jos nyt mietitään 3-6 lk pelaajia, jotka koulun peleistä innostuu liittymään kilpaseuraan, niin aika myöhäisiä aloittajia olisi seuratoimintaan, mutta kyllä sieltä silti ehtisi Suomi-Sarjan tasolle tai paremmallekin. S-Kiekolla alkaisi olla oman kylän poikia yli omien tarpeiden ja kilpailu voisi nostaa tasoa ylemmäs Mestikseen. Ei kait tuossa mallissa voisi olla kuin voittajia?

 

[Paloheinä68]

Itse aikoinaan Jenkeissä pelasin High School kiekkoa. Siellä ikähaitari oli 4 vuotta. Olihan siellä kokoeroja, mutta samaa on nykyään monissa junnusarjoissa jo omassa ikäluokassa. Me harjoiteltiin kiekkokaudella aamulla ja iltapäivällä sekä pelattiin viikossa yksi tai kaksi matsia. Osa joukkueista harjoitteli 4 kertaa viikossa, koska heillä ei ollut hallia ihan lähellä.

Minun ikäluokasta lähti yliopistoon usea nuori pelaamaan eri lajeja. Kun kysyin miten he pystyivät samaan aikaan pelaamaan useaa lajia ja kehittymään, niin heidän vastaus oli että kun oli koko vuoden hyvässä kunnossa, niin ei tarvittu tylsää kuntokautta, jossa juostiin lenkkejä. Itse pelasin vuoden aikana fudista, jääkiekkoa ja lacrossea, jossa minut otettiin enemmän maskottina joukkueeseen, koska muut olivat aloittaneet 5-vuotiaana ja minä aloitin 18-v ikäisenä. Siitä huolimatta sain siitä hyvän lajin sen jälkeen kun oma kiekkoura loppui.

Suomessa muistan korttelisarjat ja koulujen väliset ottelut joissa pelasi useita eri-ikäisiä. Hauskaa ne oli ja liikunnanopettajamme toimi koutsina.

Uskon että sopimalla muutaman lajiliiton kanssa ja saamalla alueella muutaman koulun mukaan joillain alueilla saisi pystyyn ihan toimivan sarjan ja sitä kautta nuoria enemmän liikkumaan.

 

[Jäähyboxin kuni]

Lukenut näitä viimeisimpiä kommentteja ja jokaisessa on hyviä pointteja. Nykymaailmassa tai ainakin Suomessa kouluikäisten vapaa-ajan ulkoleikit on lähestulkoon nollissa, joten sitä kautta liikuntaa ei juurikaan tule. Samaan aikaan harrastuksissa on yhä nuoremmissa alettu vetämään pidempiä harjoitus- ja kilpailukausia, jääkiekko ja jalkapallo lienevät kärkilajit. Hyvä olisi kuitenkin muistaa, että nuoret tulevat harrastuksiin aiempaa huonokuntoisempana ja samalla liikuvuudet yms ovat alemmalla tasolla kuin joskus aiemmin. Ennenkuin aletaan määrätietoinen harjoittelu, on nuoren kanssa tehtävä töitä, jotta kroppa pystyy suoriutumaan harjoittelusta. Samalla myös levon merkitys korostuu.

Keskustelussa oli tuo pelimäärien nostaminen, mutta jos tuota edellä mainittua mietitään, niin kuinka moni nuori oikeasti pystyy 70-80 pelin pelimääriin? Samalla loukkaantumisriski, siis erilaiset lihasvammat, kasvaa.

U13-U15 ikäluokkien A-järjestelmässä on puolensa ja puolensa. Jokainen nuori kehittyy omalla aikajanallaan ja U13 yhden A:n pelaaja voi kehittyä U15 AAA pelaajaksi tai taantuma voi tapahtua kasvun myötä myös toisinpäin. Pystytäänkö seuroissa katsomaan pelaajien kehitystä objektiivisesti, vai kuinka usein käy niin, että kerran AAA-pelaaja on aina AAA-pelaaja? Jääkiekon ongelma minun mielestä on se, että ruuvia kiristetään liian aikaisin ja mielekkyys kärsii. Syitä tähän ruuvin kiristämiseen olen miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että se on taustahenkilöiden huono kyky käsitellä tappioita joukkueen kanssa. Sekään ei välttämättä myöhempää kiekkouraa varten ole paras tilanne, että parhaat pelaa yhdessä, vaan vastuunkatoa ja joukkueen ottamista reppuselkään nämä "paremmat" pelaajat oppivat siellä itseään heikompien joukossa. U16 on vähän siinä ja tässä, kannattaako jo pelata SM-tittelistä. Se tietää niille lahjakkaille pelaajille, jotka maakunnissa asuvat ja ovat taidoiltaan SM-tason pelaajia, isoja satsauksia muuttaa yläasteikäisenä uuteen paikkaan ja uuteen ympäristöön.

Tällaisia ajatuksia herätti aiemmat kirjoitukset

 

[Glove]

Keskustelussa oli tuo pelimäärien nostaminen, mutta jos tuota edellä mainittua mietitään, niin kuinka moni nuori oikeasti pystyy 70-80 pelin pelimääriin? Samalla loukkaantumisriski, siis erilaiset lihasvammat, kasvaa.

Pystyy pelaamaan jos on riittävän hyvässä kunnossa. Suuri määrä (ei kuitenkaan liikaa) laadukasta harjoittelua, hyvää ravintoa ja riittävästi lepoa. Pyhä kolminaisuus, jonka kaikki osat pitää olla kunnossa, että päästään maksimaaliseen tulokseen.

 

[Jäähyboxin kuni]

Pystyy pelaamaan jos on riittävän hyvässä kunnossa. Suuri määrä (ei kuitenkaan liikaa) laadukasta harjoittelua, hyvää ravintoa ja riittävästi lepoa. Pyhä kolminaisuus, jonka kaikki osat pitää olla kunnossa, että päästään maksimaaliseen tulokseen.

Tämäpä juuri, kuinka moni on valmis tekemään töitä sen riittävän hyvän kunnon eteen ja missä iässä?

 

[Glove]

Tämäpä juuri, kuinka moni on valmis tekemään töitä sen riittävän hyvän kunnon eteen ja missä iässä?

Ei kaikki olekkaan, osa on aikaisemmin valmiita siihen, osa myöhemmin ja osa ei koskaan. Aloittaminen mahdollisimman aikaisessa iässä. Vauvauinnista on hyvä aloittaa.

 

[Mojo]

Valitettavasti joukkoon mahtuu kaikenlaista idioottia. Aikuisten ihmisten pitäisi näyttää esimerkkiä nuorisolle ja sitten tapahtuu tällaista. Täysin ala-arvoista käytöstä ja pilaa sen suuremman ja asiallisesti käyttäytyvän joukon mukana olemisen. Porttikielto kaikkiin halleihin, jos ei sen vertaa ole käytöstapoja.

Kiekkojuniorien vanhemmilta hävytön ylilyönti Vantaalla – Tapahtumat vetävät sanattomaksi

Kiekkovanhemmat käyttäytyivät epäasiallisesti alle 13-vuotiaiden kiekkoturnauksessa Tikkurilassa.

www.iltalehti.fi

 

[Neely]

Valitettavasti joukkoon mahtuu kaikenlaista idioottia. Aikuisten ihmisten pitäisi näyttää esimerkkiä nuorisolle ja sitten tapahtuu tällaista. Täysin ala-arvoista käytöstä ja pilaa sen suuremman ja asiallisesti käyttäytyvän joukon mukana olemisen. Porttikielto kaikkiin halleihin, jos ei sen vertaa ole käytöstapoja.

Kiekkojuniorien vanhemmilta hävytön ylilyönti Vantaalla – Tapahtumat vetävät sanattomaksi

Kiekkovanhemmat käyttäytyivät epäasiallisesti alle 13-vuotiaiden kiekkoturnauksessa Tikkurilassa.

www.iltalehti.fi

Kyseessä oli käytösrangaistuksella ottelusta ulos ajettu valmentaja joka siirtyi jatkamaan tuomareille ja vastustajalle huuteluaan katsomon puolelle.

Aivan älytön homma. En vielä tuollaista ollutkaan nähnyt. Toivottavasti en toiste näekään.