Juniorisarjat

  • 165 674
  • 327

Glove

Jäsen
Seurasin viikonloppuna yhtä junioriturnausta. Ikävää kun tasoerot on noinkin valtavia jo U11 ikäluokassa. Ilmeisesti jokaisessa seurassa ei edes yritetä tehdä hyvää juniorityötä.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Sotkamon Jymy
Seurasin viikonloppuna yhtä junioriturnausta. Ikävää kun tasoerot on noinkin valtavia jo U11 ikäluokassa. Ilmeisesti jokaisessa seurassa ei edes yritetä tehdä hyvää juniorityötä.
Varmasti kaikki yrittävät tehdä hyvää juniorityötä, mutta harrastajien määrä, laatu yms vaikuttaa kaikkeen. Isosta massasta on helpompi poimia jyvät ja akanat kuin pienestä. Isoissa seuroissa hommasta tehdään nuorempana paljon totisempaa, joten silläkin tasoeroja saadaan aikaiseksi.
 

Glove

Jäsen
Varmasti kaikki yrittävät tehdä hyvää juniorityötä, mutta harrastajien määrä, laatu yms vaikuttaa kaikkeen. Isosta massasta on helpompi poimia jyvät ja akanat kuin pienestä. Isoissa seuroissa hommasta tehdään nuorempana paljon totisempaa, joten silläkin tasoeroja saadaan aikaiseksi.
Tuolla nyt ei ollut yhtään suurseuraa edustettuna. Lähtökohtaisesti sanoisin, että aika saman tason lähtökohdista liikkeellä, mutta silti 2x15 min peleissä yli 10 maalin eroja. Toki osa selittyy muutamalla pelaajalla, jotka teki heikoimpia vastaan mitä haluaa.
 

Familyman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Blackhawks
Seurashoppailu ja seurojen shoppailu ennen U15 vaihetta
Kevään hullutusta taas seurattuani on pakko kysyä sama ikuinen kysymys ääneen: Kenen etujen mukaista on, että esim. pääkaupunkiseudulla pyritään tiettyjen seurojen (valmentajien, valmennuspäälliköiden?) toimesta pumppaamaan jo D-ikäisten joukkueita vahvemmaksi haalimalla aktiivisesti muista seuroista pelaajia?

Jos mietitään ikäluokkien sarjoja, niin pelillisesti ja pelaajien kehityksen kannalta jatkaminen lähihallissa isossa vastuussa ja omaa joukkuetta vahvistaen saataisiin kilpailullisempi sarja, jolloin myös valtaosa peleistä pysyisi pelaajille haastavana ja näin ollen kehittävänä. Nyt "logoseurojen" puolesta aletaan jo tässä vaiheessa joukkueiden kokoonpanoja vahvistamaan, jolloin riskinä on, että koko sarjan taso tippuu ja tiukkojen pelien määrä supistuu IMHO.

Samalla (pahimmassa tapauksessa) lapsen harjoitusmatkat pitenevät, kaveripiiri ja valmennus muuttuu, sekä asema ja vastuu joukkueessa saattaa vaihtua merkittävästikin. Kun harrastuksen ulkopuolella vielä murrosikä alkaa olla käsillä ja yläasteelle siirtyminen on edessä, niin siinä on lapsella pahimmassa tapauksessa liikaa asioita käsiteltäväksi.Tekeekö aktiivisesti pelaajien perässä olevat seurat tässä karhunpalveluksen koko lajille omaa sen hetken etua miettiessään? Onko mahdollista, että joillekin lahjakkaille lapsille tulee liikaa muutoksia ja käsiteltäviä asioita ja into lajiin häviää? Hukataanko tässä potentiaalisia pelaajia, kun edessä siintä myös monen mielessä U15 vaiheessa tulevat Try Outit ja karsinnat kilpa- ja akatemiajoukkueisiin? Vai onko ne vaan niitä heikkoja, jotka nyt ei muutenkaan jatkaisi/pärjäisi? Mielipiteitä asiaan?

Moneen kertaan puhuttu asia on sitten pelaajien (vanhempien) puolelta tuleva "seurashoppailu", mikä on ihan oma sekava tarinansa epärealistisine odotuksineen. Tähän vain sen verran IMHO jos seurasta on lähtijöitä paljon, oikea suunta katseelle seurassa on peili.
 

hege

Jäsen
Seura"shoppailun" osalta oma kokemus on fudiksen puolelta ja siellä sitä alkaa tapahtumaan U13 vaiheessa kun korkeimmilla tasoilla (ELL ja 1-divari) siirrytään isolle kentälle ja 11v11 peliin eli pelaajamäärältä pienistä seuroista siirrytään kokeilemaan pääsyä korkeammalle tasolle jos oma seura ei pysty (tai kuvitellaan että ei pysty) tarjoamaan samankaltaista mahdollisuutta pelaamiseen ja pelaajan tai vanhempien kunnianhimo on sen verran kova että ajatellan tärkeäksi päästä heti kun mahdollista pelaamaan 11v11 peliä. Seuraava kohta on U14 kun kaikki alkavat pelaamaan 11v11 ja pienemmissä seuroissa ei sitten aina löydy jokaiselle pelaajalle sopivaa sarjaa eli jo seurassa vaikka 1-divarin ja 3-divarin joukkueet niin vaihtajia löytyy niistä jotka ovat taidoltaan enemmin 2-divarin pelaajia kuin 3-divarin mutta eivät kuitenkaan tahdo mahtua 1-divarin joukkueeseen ja ne jotka eivät tahdo saada peliaikaa 3-divarissa mutta olisivat ok pelaajia 4 tai 5 divariin. Tätä ilmiötä voisi seurat ehkä ehkäistä antamalla oman ikäisissä "liian hyvien" kokeilla vaikka vuotta vanhempien joukkueessa pelaamista koska siten voisi myös löytyä pelitasoja jotka olisivat pelaajalle sopivia ja riittävän haasteellisia ilman että seuraa olisi pakko vaihtaa.

Joskus on myös pelipaikkakohtaisia juttuja ja fudiksessa usein on ylitarjontaa kärjistä ja hyökkääjistä ja alitarjontaa keskikentistä, puolustajista ja maalivahdeista ja osa pelaajista (ja ehkä erityisesti vanhemmista) on hyvin fiksautunut siihen mitä paikkaa oman lapsen kuuluisi pelata ja jos vanhassa seurassa ei pelipaikka aukea niin sitten vaihdetaan seuraa. Tämä on hassu juttu koska vuosien kuluessa on nähnyt pelaajia joiden ominaisuudet eivät isommassa pelissä (8v8 ja 11v11) enää sovi kärjelle ja pelipaikka voisi hyvin aueta laitapakkina tai keskikenttänä mutta tämä ei taas kelpaa koska aikanaan 5v5 pelissä pikkupelaaja teki kärkenä 3 maalia/peli ja tämän perusteella pelaaja olisi luontainen kärki ainakin vanhempien mielestä.

Voisi kuvitella, että samat ilmiöt vaikuttavat myös yhtälailla lätkässä näissä samoissa ikävaiheissa.
 

Glove

Jäsen
Minua on pitkään ihmetyttänyt se, että miten ns. suurseuroissa on pikkujunnuissa niin paskaa valmennusta, että sinne niiden joukkueeseen mahtuu vielä U14/U13-iässä joku jostain maakunnasta. Pitäisihän tuommoisen suurorganisaation osata valmentaa niitä omia pelaajia niin hyvin, että ne kehittyvät enemmän kuin jossain Takahikiän KiekkoHeikeissä.
 

Familyman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Blackhawks
Minua on pitkään ihmetyttänyt se, että miten ns. suurseuroissa on pikkujunnuissa niin paskaa valmennusta, että sinne niiden joukkueeseen mahtuu vielä U14/U13-iässä joku jostain maakunnasta. Pitäisihän tuommoisen suurorganisaation osata valmentaa niitä omia pelaajia niin hyvin, että ne kehittyvät enemmän kuin jossain Takahikiän KiekkoHeikeissä.
Mitä jos seuran ei "tarvitse välittää" alle U15 valmennuksesta?
U15 vaiheessa tulijoita on logoseuroihin niin paljon kuin ollaan valmiita ottamaan. Toki ilmeisesti tässä on välillä tervehdytystä näkynyt, ja omia junioreita halutaan pitää enemmän mukana.

Yleensäkin, ja nyt siis mennään lasten seurashoppauspuolelle, on käsittämätöntä, että valmennukselle ei loppupeleissä aina osata antaa arvoa, vaan se logo merkitsee eniten (vanhemmille). Jossakin seurassa voi olla todella terveellä pohjalla oleva valmennus, mutta se ei kelpaa, koska logo on väärä. Ja toisaalta sitten tullaan valmennuksen kirjoon. Kaupan puolella sanotaan, että halvalla ei saa hyvää. Samaan aikaan junioripuolen valmentajat tekevät käytännössä talkoohommina valmennustyötä. Laadukkaampi valmennus maksaisi, mutta kuinka paljon saataisiin lahjakkuutta ja taitoa pidettyä lajin parisssa paremmalla toiminnalla? Ja en tarkoita, että kaikki juniorivalmennus on huonoa, vaan tarkoitan, että tuurilla on valtava merkitys siihen, millaista valmennusta on seurassa tarjolla. Ja tämä johtaa seurashoppailuun. Ja tämä johtuu seuran toiminnasta?
 

Glove

Jäsen
Mitä jos seuran ei "tarvitse välittää" alle U15 valmennuksesta?
U15 vaiheessa tulijoita on logoseuroihin niin paljon kuin ollaan valmiita ottamaan. Toki ilmeisesti tässä on välillä tervehdytystä näkynyt, ja omia junioreita halutaan pitää enemmän mukana.
Joo näin se varmaan on, poimitaan vaan sopivassa vaiheessa rusinat muiden pullista.

Itse olen pyrkinyt valmentajana aina siihen, että meidän oma homma on niin hyvää, ettei meiltä kukaan halua pois. Jos valmentaisin jotain suurseuran junnuja niin kyllä minä ainakin vilkaisisin peiliin, että mitä olen tehnyt huonosti, kun tuo Takahikiän KiekkoHeikkien Ville-Einari mahtuisi meilläkin ykköskenttään.
 

SailingFun

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, ULUVFC(#12), U20 Mestis, Heiskanen
Kevään hullutusta taas seurattuani on pakko kysyä sama ikuinen kysymys ääneen: Kenen etujen mukaista on, että esim. pääkaupunkiseudulla pyritään tiettyjen seurojen (valmentajien, valmennuspäälliköiden?) toimesta pumppaamaan jo D-ikäisten joukkueita vahvemmaksi haalimalla aktiivisesti muista seuroista pelaajia?
Toivottavasti tämä ei ole taas lähtenyt lapasesta. Ainakin pääkaupunkiseudulla oli vuosia sitten suullinen sopimus ettei valmentajat tehneet pelaajashoppailua ennen kilpailuikää. Kun itse olin noissa puuhissa yli 6 vuotta sitten (kauhea kun aika menee nopeasti) niin itse en tällaista nähnyt tai kokenut. Suurimpaan osaan vastustajien joukkueiden valmennukseen oli hyvä keskusteluyhteys. Ja tulihan pari kertaa vinkki vastustajan valmentajalta että Kari-Pirkko, tai oikeastaan sen vanhempi, oli ottanut yhteyttä ja kysellyt pelipaikkaa. Siitä oli hyvä ottaa koppi ja kysellä että mitä pelaaja miettii omasta tulevaisuudesta.
Kuten @Familyman totesi, parasta nuorelle pelaajan alulle on se että halli on mahdollisimman helposti saavutettavissa ja pelikaverit olisivat samalta alueelta. Sitten kun siirrytään kilpailuikäluokkiin, joka on mielestäni pari vuotta liian aikaisin, asia onkin jo toinen. Kaikkien alueen joukkueiden ei kannata tuottaa joukkuetta SM:n tasolle. Tässä olisi, ainakin pääkaupunkiseudulla, seuroilla petrattavaa. Eli etteivät seurat kilpaile pelaajista toistensa kanssa etsiessään itsellensä sitä parasta joukkuetta vaan rakennettaisiin enemmän yhteistyötä pelaajien rankkaamiseen. Tällöin jokaiselle pelaajalle löytyisi se oikea taso missä pelata.
Minua on pitkään ihmetyttänyt se, että miten ns. suurseuroissa on pikkujunnuissa niin paskaa valmennusta, että sinne niiden joukkueeseen mahtuu vielä U14/U13-iässä joku jostain maakunnasta. Pitäisihän tuommoisen suurorganisaation osata valmentaa niitä omia pelaajia niin hyvin, että ne kehittyvät enemmän kuin jossain Takahikiän KiekkoHeikeissä.
Voihan asiaa katsoa noinkin. Itse näkisin "ongelman" perustuvan siihen että ns. suurseurat myös ottavat kaikki pelaaja-alut mukaan toimintaan, kun joukkuetta perustetaan. Samaan kun lisätään se että pelaajan motivaatio pelata onkin lähtöisin enemmän siitä että perhe kannustaa kyseistä joukkuetta ja palo itse pelaamiseen ei ehkä ole ihan timanttia(koulukin saattaa kiinnostaa enemmän). Sellaista valmentajavelhoa ei ole olemassakaan, joka kehittää ei niin motivoituneen pelaajasta huipun. Sitten Takahikiän KiekkoHeikeissä on niitä muutamia yksilöitä, jotka pelaavat intohimolla ja palo on kova. Mielestäni tämä kaava on ihan normaalia ja perustuu siihen että harrastajalle tehdään pelaamisen aloituskynnys mahdollisimman matalaksi, tämähän on sitä "kaikki pelaa" -ideologian kulmakiviä.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, Sotkamon Jymy
Eikö parempi olisi pelaajan kehityksen kannalta, että mitä useampaan seuraan nämä "ykköskorin" pelaajat levittäytyvät vaikka U16-ikäluokkaan saakka, sitä suuremman vastuun ja peliajan he siellä saavat, kuin että ne niputetaan U13 tai U14 yhteen? Monesti varsinkin pienissä seuroissa pelaajamäärän ollessa pieniä, näitä parhaimpia "alaikäisiä" peluutetaan ylemmässä ikäluokassa taitotason mukaan, mutta itse pitäisin tärkeänä, että myös omassa ikäluokassa pitäisi pelata, jotta sitä johtajuutta ja vastuunkatoa joukkueen tekemisestä myös opittaisiin. Vanhempien pelaajien mukana on aina henkisesti helpompaa.
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
Ainakin Turussa isoimman seuran tapana on ollut perustella joka ikäluokkaan ns. Akatemiajoukkueita ja erilaisia tasoryhmiä, jotka käytännös ovat vain rahankeruuta vanhemmilta, joiden mielestä on hienoo kun oma lapsi pelaa seurassa, olipa taso mikä tahansa. Käytännössä toiminta on puhdasta harrastamista, mutta jääkiekko on hieno harrastus. U14 iässä aletaan seuraan ”pyrkiä” Naantalista, Kaarinasta, Raisiosta, Salosta, jne, koska vaikka kuinka jonkun pikkukaupungin ikäluokassa olis potentiaalia, SM-tasolle ei joukkueella pääse ilman tasopisteitä (tjsp). Kiitos ja kunnia kuuluu taas Jääkiekkoliitolle.
 

Narunilkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
q
Ainakin Turussa isoimman seuran tapana on ollut perustella joka ikäluokkaan ns. Akatemiajoukkueita ja erilaisia tasoryhmiä, jotka käytännös ovat vain rahankeruuta vanhemmilta, joiden mielestä on hienoo kun oma lapsi pelaa seurassa, olipa taso mikä tahansa. Käytännössä toiminta on puhdasta harrastamista, mutta jääkiekko on hieno harrastus. U14 iässä aletaan seuraan ”pyrkiä” Naantalista, Kaarinasta, Raisiosta, Salosta, jne, koska vaikka kuinka jonkun pikkukaupungin ikäluokassa olis potentiaalia, SM-tasolle ei joukkueella pääse ilman tasopisteitä (tjsp). Kiitos ja kunnia kuuluu taas Jääkiekkoliitolle.
VG-62 vei 2007-syntyneiden joukkueensa läpi U15 AAA-sarjan, ja vasta sen jälkeen kärki siirtyi Palloseuraaan. Myös Toverit kisasi edellä mainittujen, ja Lukon sekä Ässien kanssa laadukkaassa Länsirannikon U15 sarjassa tasapäin.

Tps otti päättyneellä kaudella Naantalin, ja Tuton pojilla vahvistettuna U16-SM hopeaa. Ässät ja Lukko olivat playoffeissa, ja TuTo kuului alemman SM-sarjan kärkiporukoihin.

Jos Turun alueen kärki olisi imetty vuotta, tai kahta aiemmin Palloseuraan,väitän että Tps ei olisi nyt mitalijoukkue , ja maajoukkueen porteilla ei kolisutteli tällä hetkellä kasapäin Länsirannikon poikia
 

Zer0u

Jäsen
Suosikkijoukkue
Junnusarjat
Ainakin Turussa isoimman seuran tapana on ollut perustella joka ikäluokkaan ns. Akatemiajoukkueita ja erilaisia tasoryhmiä, jotka käytännös ovat vain rahankeruuta vanhemmilta, joiden mielestä on hienoo kun oma lapsi pelaa seurassa, olipa taso mikä tahansa. Käytännössä toiminta on puhdasta harrastamista, mutta jääkiekko on hieno harrastus. U14 iässä aletaan seuraan ”pyrkiä” Naantalista, Kaarinasta, Raisiosta, Salosta, jne, koska vaikka kuinka jonkun pikkukaupungin ikäluokassa olis potentiaalia, SM-tasolle ei joukkueella pääse ilman tasopisteitä (tjsp). Kiitos ja kunnia kuuluu taas Jääkiekkoliitolle.
Nämä tasopisteet unohdettiin ja nyt U16SM sarjaan voi vain ilmoittaa joukkueen. Käytännössä siis voisi perustaa vaan jengin ja ilmoittaa sarjaa. Vielä ehkä kerkeisi, kun ilmoittautuminen menee kiinni 15.5!

Nojoo, hauska kyllä nähdä minkälaisia jengejä tuonne tulee ja mikä tulee olemaan sarjan taso.


Samaa mieltä ylempänä, että aika sairasta, jos seurat D-vaiheessa kalastelee pelaajia. Varsinkin saman alueen pienistä seuroista. Tämä vaikuttaa koko alueen lohkojen muodostamiseen ja yhtäkkiä alueella ei ole AAA tasolle, kun nämä logoseurat. Sitten taas joudutaan lohkoon, jossa pelimatkat ovat pitkiä ja kalliita jne.

Mutta toki se logo merkkaa aivan helvetisti pelaajille ja vanhemmille. Ollaan ns valmiita tekemään mitä vain, jotta saadaan juuri se logo rintaan jne. Aina toki voi kieltäytyä ottamasta pelaajaa vastaan ja näin varmasti isojen seurojen pitäisikin tehdä vielä D vaiheessa.

Mielestäni kuitenkin on täysin luonnollista että SM vaiheessa pelaajat kasaantuvat tiettyihin seuroihin. Silloin kuitenkin pelataan SM-mestaruudesta ja mitä paremmat pelaajat sulla on, niin varmasti kilpailullisuus harjoituksissa sekä vaste harjoituksissa vie pelaajia myös eteenpäin. Mutta toki olen samaa mieltä, että jos jossakin pienessä seurassa on hyvä ikäluokka, hyvä toiminta niin kyllä heidänkin pitäisi päästä kokeilemaan SM sarjassa. No nyt pääsevät, mutta niin pääsevät myös ne, joiden ikäluokka ei ole riittävän hyvä.
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
q

VG-62 vei 2007-syntyneiden joukkueensa läpi U15 AAA-sarjan, ja vasta sen jälkeen kärki siirtyi Palloseuraaan. Myös Toverit kisasi edellä mainittujen, ja Lukon sekä Ässien kanssa laadukkaassa Länsirannikon U15 sarjassa tasapäin.

Tps otti päättyneellä kaudella Naantalin, ja Tuton pojilla vahvistettuna U16-SM hopeaa. Ässät ja Lukko olivat playoffeissa, ja TuTo kuului alemman SM-sarjan kärkiporukoihin.

Jos Turun alueen kärki olisi imetty vuotta, tai kahta aiemmin Palloseuraan,väitän että Tps ei olisi nyt mitalijoukkue , ja maajoukkueen porteilla ei kolisutteli tällä hetkellä kasapäin Länsirannikon poikia
Tämä toimii, silloin kun se toimii, eli poikkeus vahvistaa säännön. Esimerkkisi ei todellakaan ole jokavuotista, vaan se vaatii (täs tapaukses Naaantalis) erinomaista valmennusta ja erittäin fiksut vanhemmat ja hyvä niin. Oma esimerkkini tarkoitti lähinnä kaikkia niitä tasojoukkueita luistelukoulun jälkeen ja U16-U20 Akatemiajengit, joista 1/25 pelaajasta pääsee ”ykkösjengiin” kokeilemaan. Tietenkin pelaajan omasta halusta kiinni, paljonko haluaa satsata, sillä siitähän se loppu on kiinni. Ei siitä, missä jengissä pelaat. Harrastuksena kuitenkin hieno ja saa paljon, ja joskus jopa elinikäisii kavereita.
 

Narunilkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Tämä toimii, silloin kun se toimii, eli poikkeus vahvistaa säännön. Esimerkkisi ei todellakaan ole jokavuotista, vaan se vaatii (täs tapaukses Naaantalis) erinomaista valmennusta ja erittäin fiksut vanhemmat ja hyvä niin. Oma esimerkkini tarkoitti lähinnä kaikkia niitä tasojoukkueita luistelukoulun jälkeen ja U16-U20 Akatemiajengit, joista 1/25 pelaajasta pääsee ”ykkösjengiin” kokeilemaan. Tietenkin pelaajan omasta halusta kiinni, paljonko haluaa satsata, sillä siitähän se loppu on kiinni. Ei siitä, missä jengissä pelaat. Harrastuksena kuitenkin hieno ja saa paljon, ja joskus jopa elinikäisii kavereita.
Kyllä, samoilla linjoilla kanssasi. Lähinnä juuri tarkoitin miten kaikki voi parhaimmillaan toimia.
 

Ladex

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
U20 Sarja menee Liiton sivujen mukaan näin:

U20 SM-SARJA (23-24)
Pelataan 20 joukkueen kaksinkertainen alkusarja, 38 ottelua. Kymmenen (10) parasta SM-sarjaan, sijoilta 11.-20. sijoittuneet muut joukkueet SM-alempaan jatkosarjaan paitsi kaksi (2) viimeistä muuta kuin liigaseuran joukkuetta, jotka jatkavat U20 Mestikseen.

Näinhän ei tule käymään, mutta ajatusleikkinä: Jos kaikki viisi tai viidestä neljä (2 X K-Espoo, Jokerit, Roki ja Ketterä) olisivat kymmenen joukossa alkusarjan jälkeen ja sijoilla 11.-20. olisi vain liigajoukkueita (tai 9 liigajoukkuetta). Joutuisiko Pirkka laittamaan sarjajärjestelmän kesken kauden uusiksi, jotta Liigajoukkue/-joukkeet eivät sijoilta 19. ja 20. putoaisi Mestikseen?
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
U20 Sarja menee Liiton sivujen mukaan näin:

U20 SM-SARJA (23-24)
Pelataan 20 joukkueen kaksinkertainen alkusarja, 38 ottelua. Kymmenen (10) parasta SM-sarjaan, sijoilta 11.-20. sijoittuneet muut joukkueet SM-alempaan jatkosarjaan paitsi kaksi (2) viimeistä muuta kuin liigaseuran joukkuetta, jotka jatkavat U20 Mestikseen.

Näinhän ei tule käymään, mutta ajatusleikkinä: Jos kaikki viisi tai viidestä neljä (2 X K-Espoo, Jokerit, Roki ja Ketterä) olisivat kymmenen joukossa alkusarjan jälkeen ja sijoilla 11.-20. olisi vain liigajoukkueita (tai 9 liigajoukkuetta). Joutuisiko Pirkka laittamaan sarjajärjestelmän kesken kauden uusiksi, jotta Liigajoukkue/-joukkeet eivät sijoilta 19. ja 20. putoaisi Mestikseen?
Joutuisi. Mutta ei tietenkään laittais.
 

Ladex

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo
Joutuisi. Mutta ei tietenkään laittais.
Valitettavasti.

Rokilla on lähtenyt hienosti kausi käyntiin, myös K-Espoo ja Jokerit ovat perinteisesti varmasti tyrkyllä kymmenen joukkoon. Ketterällä ja K-Espoo ch:lla on aika marginaaliset saumat. Niille onkin sitten ihan se ja sama ovatko ne alkusarjassa sijoilla 11 ja 12 vai 19 ja 20, jos ja kun nuo kolme muuta Mestisjengiä ovat edellä. Nykysäännöillä Mestis kutsuu.

Tällaista on suomalainen kilpajääkiekko, oli sitten kyseessä aikuiset tai junnut...
 

Glove

Jäsen

Tämä uutinen oli jo tuolla Pirkan ketjussa. Jäin itse miettimään, että mikä se oli se paras tapa hoitaa pelaajien siirtymiset kesken kauden. Jonkinlaiset säännöthän näissä on kuitenkin pakko olla, eihän siitä mitään tulisi jos pelaajat saisi hyppiä joukkueesta toiseen miten huvittaa pitkin kautta. Kesällähän se on jo mahdollista. Toinenkaan ääripää eli se, että kiellettäisiin siirtymisen kauden aikana ei ole toimiva tapa. Pitäisi siis löytää jotain siltä väliltä, joka olisi kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Mikä se sitten olisi?
 

hammerhill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kupittaan TPS
Rahastan siinä on kyse, ongelma on, että jääkiekkoliitto ei oikein voi olla määrittelemässä korvaussummaa. Kun joukkueen budjetiksi on paalutettu noissa U15 ja ylöspäin hyvinkin tarkkaan, pitäisi jostain löytyä puuttuvat dinaarit. Jos tilalle nostetaan joku toinen peluri, joku toinen joukkue seurassa kärsii jne. Nuoremmissa se on helppoa, kun summat on pieniä, vanhemmissa jää usein tuhansien eurojen lovi, kun joku lähtee alkukaudesta. 20 pelaajaa, 4000e kausi, yksi lähtijä nostaa muiden maksuja 210e:lla. Kaksi lähtijää 444e, jne.

Jos liitto voisi paaluttaa, että esim. 50% jäljellä olevasta kausimaksusta pitää maksaa, niin pääsee siirtymään. Mutta veikkaan, että tämä ei ole laillisesti pitävää, vaan pitäisi tehdä seurakohtaisesti.

Rahaa maksamalla vanhalle seuralle, niin pääsee käytännössä poikkeuksetta vaihtamaan, jos molempien seurojen suostumuksella - siirtoaika on käynnissä. Näissä Iltasanomiin tulevissa keisseissä noh, lähes aina on kyse siitä, ettei haluta maksaa "kahdesti" kaudesta ja koitetaan päästä ilman kausimaksun korvausta ulos joukkueesta, vaikka vapaa siirtoaika on päättynyt ja budjetit lyöty lukkoon.

Suurin osa seuroista on hoitaneet tämän asian kunnialla ja seurasäännöissä on korvaussummat, mitä pitää maksaa, jos haluaa joukkueen perustamisen jälkeen siirtyä muualle. En ole ihan varma, onko kovin fiksua U16 poikaa sitoa seuraan missä ei ko. sääntöjä ole, varsinkin jos pelaa kahta lajia. Joku vastuu sillä perheelläkin on oltava.

Liiton siirtorajat on vain ja ainoastaan sen takia alkukaudesta voimassa, että muuten budjetointi kaudeksi olisi mahdotonta. Vanhempien on tiedettävä kun joukkue on kasattu, mitä leikki maksaa. Tammikuun jälkeen ei kukaan liiku sen takia, että joku paremmuus pitää selvittää. Kesällä kaikki liikkuvat miten haluavat.

Systeemissä tai liiton säännöissä ei ole mitään vikaa. Seurojen avoimuudessa mitä tulee näihin asioihin, on korjattavaa. Näistä pitäisi kertoa avoimesti, mihin sitoutuu. Tosin aika hiton tahallaan pitää olla kaapissa, että U16 vanhemmat ei 10 vuoden aikana ole ymmärtäneet, miten kiekkojoukkueet kasataan ja miten niissä saa liikkua...
 
Viimeksi muokattu:

hege

Jäsen
Noi kahden lajin harrastamiset tai vaikka yhden urheilulajin ja musiikin yhdistämiset varsinkin jos juniori on molemmissa kohtuullisen hyvä ja kilpailuhenkinen. Yhdistely on usein helpompaa jos on toisessa asiassa ihan puhtaasti harrastaja ja toisessa enemmän tosissaan. Helposti kilpailullisten osalta pakotetaan tekemään valintaa turhan aikaisin.
Jalkapallon puolelta tiedän muutaman tapauksen missä, lapsi pelannut fudista hyvin ikäryhmän kilparyhmässä esim. 2-divaria ja harrastanut jotain muuta lajia myös suurin piirtein vastaavalla tasolla ja sitten jossain 12-14 vuotiaana joutunut tekemään valintaa. Ongelma on usein siinä, että kun on tottunut tekemään tosissaan niin esimerkiksi hyppy ikäryhmän 2-divarista 5-divarin jengiin on iso ja syö helposti sen motivaation kun toisessa tehdään tosissaan ja toisessa vain harrastetaan ja siinä kohtaa sitten harrastus jää turhan helposti jos ei löydy sopivan tasoista peliryhmää.
 

Glove

Jäsen
Palveleekohan tämäkään katsomani peli ketään? Erä pelattu (25 min) peli ollut ihan yhtäpäätä isät vastaan pojat tyyliin, vaikka samanikäisiä (U14) ovat. Tulostaululla lukemat 0-12. Torjunnat 33-5.

Edit: Lopputulos 0-19, torjunnat 60-15.
 
Viimeksi muokattu:

SailingFun

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, ULUVFC(#12), U20 Mestis, Heiskanen
Palveleekohan tämäkään katsomani peli ketään? Erä pelattu (25 min) peli ollut ihan yhtäpäätä isät vastaan pojat tyyliin, vaikka samanikäisiä (U14) ovat. Tulostaululla lukemat 0-12. Torjunnat 33-5.

Edit: Lopputulos 0-19, torjunnat 60-15.
Aika karmaisevat luvut. Tutkailin pikaisesti liiton tilastoja. Tuon ottelun hävinnyt joukkue voitti edellisellä U13-kaudella AA -tason. Ehkä siitä tuli sitten pieniä paineita kokeilla taitoja vaativammalla sarjatasolla.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Palveleekohan tämäkään katsomani peli ketään? Erä pelattu (25 min) peli ollut ihan yhtäpäätä isät vastaan pojat tyyliin, vaikka samanikäisiä (U14) ovat. Tulostaululla lukemat 0-12. Torjunnat 33-5.

Edit: Lopputulos 0-19, torjunnat 60-15.
Tietämättä edes mistä ottelusta on kyse, niin aika isoja tasoeroja sitä on saman sarjan sisällä vielä vuotta tai paria vanhemmissakin. Isot seurat karsivat häntäpäästä vuosi vuodelta pelaajia ja ottavat muiden seurojen parhaita sisään. Riittävän kovia vastustajia löytyy kourallinen ja heikoimpia vastaan voi tulla aika rumia lukemia tauluun. En ehkä tätä niinkään sarjajärjestelmän syynä pelkästään pitäisi, et toki niin väittänytkään. Yksittäisiä virhearvioita voi toki tulla ja joku joukkue on selkeästi väärässä sarjassa, mutta se korjaantuu syyskauden jälkeen. Ja jos tosiaan viime kaudella on voitettu AA, niin seuraavalle kaudelle AAA on varmasti ajateltu tarjoavan sopivan lisähaasteen.
 

Glove

Jäsen
Tietämättä edes mistä ottelusta on kyse, niin aika isoja tasoeroja sitä on saman sarjan sisällä vielä vuotta tai paria vanhemmissakin. Isot seurat karsivat häntäpäästä vuosi vuodelta pelaajia ja ottavat muiden seurojen parhaita sisään. Riittävän kovia vastustajia löytyy kourallinen ja heikoimpia vastaan voi tulla aika rumia lukemia tauluun. En ehkä tätä niinkään sarjajärjestelmän syynä pelkästään pitäisi, et toki niin väittänytkään. Yksittäisiä virhearvioita voi toki tulla ja joku joukkue on selkeästi väärässä sarjassa, mutta se korjaantuu syyskauden jälkeen. Ja jos tosiaan viime kaudella on voitettu AA, niin seuraavalle kaudelle AAA on varmasti ajateltu tarjoavan sopivan lisähaasteen.
MInä en laiskuuttani tullut tutkineeksi viime kauden tilastoja. Tietysti lohkovoittajalle on loogista mennä ylempään sarjaan seuraavaksi kaudeksi. Toki näissä ekoissa peleissä oli vastassa alueen ainoa liigaseura. Jospa tämän hävinbeenkin joukkueen pistehanat vielä avautuisivat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös