Joo, kyllä he sen varmasti yksinkertaisella tietokantakyselyllä saavat halutessaan tietoonsa. Mutta tuskin he sitä haluavat meille kertoa, joten ainoa mahdollisuutemme on tutkia liiton tulospalvelua.
Joo, kyllä he sen varmasti yksinkertaisella tietokantakyselyllä saavat halutessaan tietoonsa. Mutta tuskin he sitä haluavat meille kertoa, joten ainoa mahdollisuutemme on tutkia liiton tulospalvelua.Eiköhän joku liiton palkkalistoilla oleva voisi tuon tehdä huomattavasti minua nopeammin. Sen luulisi jopa kiinnostavan heitäkin.
Peliryhmät U13 ovat monesti 1+10. Eli tasan kahdella ketjulla.Tämä on totta. AAA ryhmässä U13 voi olla se 15+2 pelaajaa ja niitä tukemassa toinen AA tason ryhmä, jossa vastaavasti 15+2. Pelaajien liikuttelu näiden ryhmien välillä mahdollistaa tasokkaat kaikille pelaajille ja reenit vedettäisiin samalla jäällä. AAA ryhmä ei mene isoissa seuroissa koskaan kapeaksi, koska tulijoita riittää ja pienissä seuroissa tuo mainittu malli on jo pitkälti käytössä.
Hieman vielä haastan tätä näkemystä. Eikö meidän juniorijääkiekon ongelma ole nimenomaan se, että tarpeeksi tasokkaita pelejä ei ole riittävästi? Kärkeä pitää tiivistää ja sen myötä taso nousee myös AA- ja A-tasoilla. Kaikkihan siinä voittaa, vaikka tämä aloitettaisiin jo U13 vaiheessa.
Hyviä pointteja. Kokoonpanojen suhteen U13 AAA tasolla peleissä olisi hyvä olla aina 12 kenttäpelaajaa eli käytännössä 3 ketjua ja 4 pakkia. Joskus toki siihen ei päästä ja joudutaan pelaamaan 2+10 ryhmällä. Kahdella hyökkäysketjulla mentäessä on kuitenkin aina se riski, että pelin tempo kärsii. Se ei siis ole minusta ideaalitilanne, mutta toki tämäkin on makuasia. Joka tapauksessa otteluiden kokoonpano ei ole sama asia kuin tuon peliryhmän koko rosteri eli kautta ei voida vetää 10 + 2 ryhmällä, koska tulee loukkaantumisia ja poissaoloja. Näin ollen yhden peliryhmän pyörittämiseen ja jokaiseen peliin edes tuon 10+2 saaminen edellyttää vähintään 15 + 2 kokoonpanoa.Peliryhmät U13 ovat monesti 1+10. Eli tasan kahdella ketjulla.
Siinä varmasti olet oikeassa, että tuo on se ongelma. Ja käytännössä en ole eri mieltä mistään. Mutta se, että U13, esimerkiksi Hämeessä olisi Tapparalla ja Ilveksellä yksi porukka ja loput AA sarjassa, niin hehän käytännössä sitten pelaisivat kahdestaan sitä sarjaa, koska muilla paikkakunnilla Hämeen sarjassa ei olisi vastata tuohon tai peliä ei aikaiseksi saataisi. Nythän tilanne usein on se että final 4 turnauksissa on Tappara-Ilves ja Ilves-Tappara. Joten sitten pitäisi varmasti pelata isommilla alueilla, vai miten tuon mietit?
Olen siis periaatteessa kaikesta kyllä samaa mieltä, mutta en tiedä kuinka tuollainen sarja järjestettäisiin tällä hetkellä, ilman että se tosiaan olisi 12 joukkueen SM sarja, kuten U16 vaiheessa sitten tapahtuu. Ja tässä tietysti sitten tulee kulut jne ongelmana, jos nuoremmissa halutaan pitää harrastusta edes jossain rajoissa hinnallisesti.
Tuohan nyt hoituu aika perinteisesti siten, että nuoremman ikäluokan parhaimmistoa otetaan tarvittaessa hätiin vanhemman ikäluokan peleihin. Samalla he saavat enemmän kovempia pelejä.Joka tapauksessa otteluiden kokoonpano ei ole sama asia kuin tuon peliryhmän koko rosteri eli kautta ei voida vetää 10 + 2 ryhmällä, koska tulee loukkaantumisia ja poissaoloja. Näin ollen yhden peliryhmän pyörittämiseen ja jokaiseen peliin edes tuon 10+2 saaminen edellyttää vähintään 15 + 2 kokoonpanoa.
Voi olla näinkin ja hyvä niin. Joka seurassa tämä ei ole mahdollista. Se mitä yritän tässä perustella on, että Suomen juniorijääkiekkoilussa kärkeä pitää tiivistää. Kun katsoo esim. tämän tulevan kauden eteläisintä AAA tason U13 lohkoa 1, niin siellä on 18 joukkuetta. Tässä ei ole isommassa kuvassa mitään järkeä. Tuolla joukkuemäärällä kaikki pelit eivät ole tasaisia, eivätkä ne silloin kehitä.Tuohan nyt hoituu aika perinteisesti siten, että nuoremman ikäluokan parhaimmistoa otetaan tarvittaessa hätiin vanhemman ikäluokan peleihin. Samalla he saavat enemmän kovempia pelejä.
Tässä lomaillessa selailin laiturin nokassa tulevan kauden juniorisarjoja ja törmäsin etelän lohkon (lohko 1) u15 sarjoissa mielenkiintoiseen tilanteeseen.
AAA sarjassa on 16 joukkuetta joista 6 baltiasta syyskaudella (valtakunnallisesti 49 joukkuetta).
Viisi kotimaista + viiden parhaan joukossa olleet ulkomaalaisjoukkueet jatkavat kevätkauden AAA sarjassa, joka samalla laajenee maantieteellisesti. Loput tippuvat AA tasolle.
AA sarjassa 18 joukkuetta, joista yksi baltiasta syyskaudella (valtakunnallisesti 75 joukkuetta).
Kevätkaudelle jatkaa kaksi (2) joukkuetta AA sarjassa, loput tippuvat A sarjaan.
A sarjassa neljä joukkuetta syyskaudella (valtakunnallisesti 10 joukkuetta).
Kevätkaudelle AA tasolta tipahtaa 16 joukkuetta, jolloin 20 joukkueen alueellinen sarja.
Isoin massa kotimaisia pelaajia on siis mukana AA sarjatasolla syyskaudella. AAA sarjatasolta puuttuu siellä perinteisesti olleet Kiekko-Vantaa ja JoVi, myöskään Hunters/Warriors ei ole mukana tulevalla kaudella. Myös Jokereilla näyttäisi olevan vain yksi joukkue U15 tasolla ensi kaudella. Vantaan tilanne taas on aika lailla sama kuin kuinaiemmin, kun siellä on nuo Kiekko-Vantaan joukkueet nyt EVUlla. KiVan ainoa joukkue on AA tasolla. Viime kauden joukkueita kun katsoo, niin AAA joukkueita on siis hävinnyt kartalat useampia (Espoo x2, Jokerit, KiVa, Warriors ainakin)
Tausta tähän sarjarakenteeseen lienee liiton tarve terävöittää kärkeä, mutta onko tuo systeemi muiden mielestä hieman haastava murrosikäisille nuorille? Olet saattanut olla AAA statuksella U14 asti, nyt vaikkapa murrosikä on myöhemmin, ja pelaat syyskauden AA sarjaa. Joukkue ei ole kahden parhaan joukossa ja oletkin A tason pelaaja. Kuinka moni tuossa vaiheessa kokee, että laji ei ole mielekäs. Omat taidot ei riitä tai oma henkinen kantti ei kestä (itse luotuja) ulkoisia paineita ja lajin harrastaminen loppuu? Mielestäni kärjen terävöittäminen tässä vaiheessa menee väärin keskikastin kustannuksella. Tuo on kuitenkin se iso massa, mistä olisi mahdollisuus saada myöhäisheränneitä mukaan kilpakiekkoon tulevina vuosina. Nyt tuolla rakennetulla sarjahimmelillä mielestäni tuhotaan tuon massan potentiaalia ja sitä myöten vaikutus harrastajamääriin voi olla dramaattinen.
Onko tosiaan niin, että kotimainen pelaajamassa on pääsääntöisesti etelässä A tason pelureita, kuten kevätkauden joukkuemäärät sarjoittain tulevat antamaan ymmärtää? Jos näin on, niin miten valmennus ja seurat arvioivat materiaalinsa niin pieleen, että ilmoittautuvat AA tasolle? Vai onko tässä liitto ampumassa omaan nilkkaan siilottamalla itse haluamalla
tavalla henkisesti herkässä vaiheessa olevia nuoria? Mikä on mennyt valmennuksessa pieleen etelässä, jos suurin osa ikäluokasta on A tason pelureita (harrastesarjataso)?
Miksi ei voisi olla esim. että palkkaisi yhden valmentajan, joka päätöoimisesti vaikka valmentaisi U12-U14 joukkueet. Toinen olisi U10-U11. .
Alueellisia eroja on toki paljon. Toisaalta Tampereellakin KOOVEElla ja muilla pienemmillä seuroilla voisi olla U13 AAA tason peliryhmä, jos Ilves ja Tappara eivät saa imeä kahteen ryhmään pelaajia. Toisin sanoen taso laajenee muihin seuroihin AAA tasolla ja AA tasosta tulee kovempi, mikä niin ikään hyödyttää kaikkia ja ennen kaikkea suomalaista jääkiekkoa.
Tässä maassa AA ja varsinkin A tasoilla on aivan liian huono maine. Sieltä nousee joka kausi U13-U15 pelaajia, joista tulee lopulta SM-tason pelaajia vanhemmissa junioreissa.
Tästä kaikesta olen täysin samaa mieltä. Tasoeroja on varmuudella ja joukkueita väärillä tasoilla.Voi olla näinkin ja hyvä niin. Joka seurassa tämä ei ole mahdollista. Se mitä yritän tässä perustella on, että Suomen juniorijääkiekkoilussa kärkeä pitää tiivistää. Kun katsoo esim. tämän tulevan kauden eteläisintä AAA tason U13 lohkoa 1, niin siellä on 18 joukkuetta. Tässä ei ole isommassa kuvassa mitään järkeä. Tuolla joukkuemäärällä kaikki pelit eivät ole tasaisia, eivätkä ne silloin kehitä.
Hyviä pointteja nämäkin. Itse olen yhden joukkueen per sarjataso kannalla vahvimmin siksi, että kakkos- tai jopa kolmosjoukkueiden pitäminen samalla tasolla osoittaa, että tarkoituksena on kerätä vain maksajia, eikä oikeasti panostaa siihen aivan ehdottomaan kärkeen ko. ikäluokassa. Tämän ns. ison seuran kärjen takana olevat kehittyisivät parhaiten toisessa seurassa, jossa he olisivat sen seuran kärki. Ainahan tämä ei ole mahdollista, koska pieniä seuroja on nykyisin auttamatta liian vähän. Tämäkin selittyy joko maantieteellä tai sillä, että isot ovat rohmunneet suurimman osan pelaajista.Sillähän ei käytännössä ole pelitason kannalta mitään väliä, onko Ilveksellä ja Tapparalla kaksi peliryhmää, vai pelaako toinen Ilveksen ryhmä KooVeen paidalla ja toinen Tapparan ryhmä Lekin paidalla. Taso ei muutu tai laajene, vaan on enemmän seuroja, siinä samassa sarjassa. Se on sitten kysymyksenä täysin toinen, että pitäisikö keinotekoisesti laajentaa sarjojen seura määrää. Jos pikkupojat ja tytöt haluavat Ilvekseen tai Tapparaan, jossa heidän idolinsa mahdollisesti pelaavat, niin en ymmärrä miksi heidät pitäisi pakottaa jonnekin muualle esimerkiksi liiton tai kenenkään muunkaan toimesta. Ja en ole itse edes Tampereelta tai en ole mitään mieltä Tampereen joukkueista. Jos toiminta KooVeessa on parempaa ja laadukkaampaa, niin eiköhän sinne hakeudu automaattisesti väkeä. Fakta silti esim Hämeen alueella on, että Tampereella on enemmän AAA tason pelaajia kuin Lahdessa tai Hämeenlinnassa jne.. Keskimaalla Jyväskylässä on huomattavasti enemmän kuin Vaasassa tai Kokkolassa.
Tuosta lopusta samaa mieltä. Mutta oma näkemys on, että tuo lähtee vanhemmista, että näillä AA ja A sarjoilla on huono maine. Monesti se AA sarjaan "joutuminen" on pahempi asia vanhemmille, kuin itse lapselle. Todellisuushan kuitenkin on, että kehitykselle ei varmuudella ole hyvä pelata aivan liian kovia pelejä sekä lapsen itseluottamukselle ja omatunnolle hyväksi olisi, että tuntee olevansa "hyvä" tai "hyödyllinen" osa joukkuetta. Oli se joukkue sitten AAA, AA tai A tasolla.
Pahoittelu, ei mennyt ihan putkeen tuo lainaus kun se jäi itsekseen tuonne ylös.
Oikeassa olet noissa. Sitä en tiedä miten tuo toteutuisi käytännössä, varsinkin paikkakunnilla kuten Lahti, jossa on tasan yksi seura. Toisaalta yksi peliryhmä siellä nimenomaan tiivistäisi tuota kärkeä, mikä tässä pointtina olikin ja samalla koventaisi AA sekä A sarjan peliryhmien tasoja. Eli siellä se voisi toimia.Hyviä pointteja nämäkin. Itse olen yhden joukkueen per sarjataso kannalla vahvimmin siksi, että kakkos- tai jopa kolmosjoukkueiden pitäminen samalla tasolla osoittaa, että tarkoituksena on kerätä vain maksajia, eikä oikeasti panostaa siihen aivan ehdottomaan kärkeen ko. ikäluokassa. Tämän ns. ison seuran kärjen takana olevat kehittyisivät parhaiten toisessa seurassa, jossa he olisivat sen seuran kärki. Ainahan tämä ei ole mahdollista, koska pieniä seuroja on nykyisin auttamatta liian vähän. Tämäkin selittyy joko maantieteellä tai sillä, että isot ovat rohmunneet suurimman osan pelaajista.
Mitä tulee näihin AA ja A tasojen huonoon maineeseen, niin olet oikeassa siinä, että osuutensa tälle maineelle on vanhempien suhtautumisessa niihin. Toisaalta myös liitto ja varsinkin isoimmat seurat eivät niitä osaa arvostaa juuri yhtään. Tämän näkee esim. siinä, miten vähän ns. akatemiajoukkueista on pelaajien siirtymisiä ylöspäin AAA tasolle.
U12-U14 valmentajana työkseen, hmm. Jos nyt olisi vaikka vaan kolmet reenit per joukkue viikossa niin niihnin menisi se 27 h/vko. Ei siinä lopussa kymmenessä tunnissa moneen peliin ehdi. Jos on vaikka kaksi peliryhmää joka ikäluokassa niin voisi hyvinkin olla 12 peliä viikonlopun aikana. Niistä ehtisi max kolmeen työajan puitteissa ja vieraspelit olisi ihan poissuljettu asia.
Ja sitten se avainkysymys, kuka maksaisi lystin? Ylempää jos ottaa nämä fiktiiviset joukkueet, joissa on siis kaksi perliryhmää per ikäluokka, saadaan aikaan jotakuinkin 50 pelaajaa. Tekisi noin 80-100 €/kk/pelaaja eli hatusta vetämällä kuukausi maksu nousisi useita kymmeniä prosentteja. Toki jos on tuuria niin voi saada jonkun pitkäaikaistyöttömän palkkatuella hommiin. Sitä saa sen 10 kk, jää kesäreenit pitämättä.
Hyvän laskelman teit. Sivukulut vaan taitaa olla isommat kuin käyttämäsi 33%. En muista tarkkaan, omista yrittäjävuosista on jo sen verran aikaa. Etelässä tietysti on pelaajiakin enemmän kuin täällä pohjoisessa, jossa edes tuo 25 pelaaja per ikäluokka taitaa olla melko harvinaista. Oulun seudulla toki on pelaajia, mutta esim. Kajaanissa näyttää jo huonommalta.Eli hyviä pelaajia pitäisi saada tehtyä, mutta todella halvalla/ilmatteeksi tai vähällä ajalla oto-hommana.
Ei tämä tietty kaikissa toimi ja ole sama määrä pelaajia , mutta heitän nyt esimerkin vaikka erään pk-alueen isomman seuran pelaajamääristä keväältä 2024 (liiton sivut lähteinä, joten 100% varmuus ei tietty ole). Voi olla aika lähellä monessa muussakin seurassa (ainakin tietty isommissa). Seurassa oli U14 ikäluokassa viime vuonna vajaa 40 pelaajaa ja U13 jopa vajaa 70. Yht. 110.
Sanotaan nyt vaikka että palkka olisi 3000€/kk (tietyillä liikunnan aloilla varmaan jo ihan hyvä). Jos tuon laittaa kesäksikin (paikallinen sopiminen - ei tes jne koska niitäkin on) niin että tuo summa tulee tilille kuitenkin niin 4000€ x 12 = 48 000€ (koska joku kerroin mitä työntekijä maksaa työnantajalle - viisammat tietänee ne tarkemmin) ja tuo 48k jaetaan kuukausimaksuihin kaudelle x 10 niin summa noin 43€. Tämä siis kk maksuihin.
Siihen päälle per joukkue tietty U14 x 2 ja U13 x 3 oto-valmentajaa. Heitän omakohtaista tietämystä mitä oto-tyyppinen apuvalmentaja voisi about vaikka saada niin vaikka 3500€ / kausi (10kk soppari).
MV valmennuksesta en osaa sanoa mitä voi saada. Mutta palkkavalmentaja ja oto:t niin 55-60€ kk per maksaja. Tähän päälle sitten apuna voi olla vielä "isävalmentajia" apuna jäillä/peleissä.
Eli onko 60€ paha summa kk maksuista, jotta joukkueella olisi koulutettu päätoiminen valmentaja, jonka päätyö on oman joukkueen ja nuorten valmentaminen ja hänellä apunaan pari apukättä? Minusta ei.
Käytetään tällaista esimerkkiä sitten kauden vetämiseen. Harjoitusryhmiä per ikäluokka olisi 2 - peliryhmiä U14 x 3 ja U13 x 4-5. Todella harvoin kaikki pelaavat samoina päivinä + samaan aikaan. Kyllä sellainen pitäisi 6:lla valmentajalla saada pyöritettyä + isät apuna. Tai sitten joku muu selkeä linjaus, vaikka vain juuri kotipelit tms on päävalmentajan.
Treeneissä jäätason toiminta vastuu päävalmentajalla, vaatii suunnittelua vain miten sitten sopii ja opastaa oto/isä-valmentajien toiminnan. Pelit ja treenit vie oman aikansa, tapahtumien suunnittelu ja koordinointi omansa. Tietty vapaapäiviä pitää saada väliin myös, mutta sekin varmasti onnistuu.
Aukkoja tuossakin varmasti vielä on, olisi hienoa nähdä jos jossain uskallettaisiin kokeilla ja vaikka osittain tuettuna MM-kisa rahoista. Nyt kaikki "tuet" valuu toimistohommiin tai muihin taitovalmentaja juttuihin, jotka eivät nyt ihan hirveästi ole edistäneet suomikiekkoa. Menisi oikeasti ruohonjuuritasolle ja nuorten kehittämiseen.
Tämä se ongelma kai yleensä on. Eli ei kuulosta pahalle, mutta osalle varmasti sekin olisi liikaa. Ja halvalla pitäisi tehdä hyvää. Tästä päästäisiin taas keskusteluun siitä, että karsisiko tämä sitä massaa kun laji kallistuu, vai ei. Silti olisi tehtävä päätöksiä, että halutaanko mahdollisimman halvalla hyvä harrastus vai halutaanko tehdä pelaajia ja antaa mahdollisuus lapsille/nuorille tavoitella jotain. Tottakai ymmärrän, ettei asiat ole niin mustavalkoisia, että vain rahalla tehdään pelaajia ja että pelaajaksi ei voisi tulla ilman isoa rahaa. Mutta kyllähän ammattitaitoinen valmennus paremmat eväät antaa, enkä tarkoita etteikö vanhemmistakin niitä löytyisi, mutta löytyykö tarpeeksi eri paikkakunnilla.Eli hyviä pelaajia pitäisi saada tehtyä, mutta todella halvalla/ilmatteeksi tai vähällä ajalla oto-hommana.
Ei tämä tietty kaikissa toimi ja ole sama määrä pelaajia , mutta heitän nyt esimerkin vaikka erään pk-alueen isomman seuran pelaajamääristä keväältä 2024 (liiton sivut lähteinä, joten 100% varmuus ei tietty ole). Voi olla aika lähellä monessa muussakin seurassa (ainakin tietty isommissa). Seurassa oli U14 ikäluokassa viime vuonna vajaa 40 pelaajaa ja U13 jopa vajaa 70. Yht. 110.
Sanotaan nyt vaikka että palkka olisi 3000€/kk (tietyillä liikunnan aloilla varmaan jo ihan hyvä). Jos tuon laittaa kesäksikin (paikallinen sopiminen - ei tes jne koska niitäkin on) niin että tuo summa tulee tilille kuitenkin niin 4000€ x 12 = 48 000€ (koska joku kerroin mitä työntekijä maksaa työnantajalle - viisammat tietänee ne tarkemmin) ja tuo 48k jaetaan kuukausimaksuihin kaudelle x 10 niin summa noin 43€. Tämä siis kk maksuihin.
Siihen päälle per joukkue tietty U14 x 2 ja U13 x 3 oto-valmentajaa. Heitän omakohtaista tietämystä mitä oto-tyyppinen apuvalmentaja voisi about vaikka saada niin vaikka 3500€ / kausi (10kk soppari).
MV valmennuksesta en osaa sanoa mitä voi saada. Mutta palkkavalmentaja ja oto:t niin 55-60€ kk per maksaja. Tähän päälle sitten apuna voi olla vielä "isävalmentajia" apuna jäillä/peleissä.
Eli onko 60€ paha summa kk maksuista, jotta joukkueella olisi koulutettu päätoiminen valmentaja, jonka päätyö on oman joukkueen ja nuorten valmentaminen ja hänellä apunaan pari apukättä?
En voi olla eri mieltä mistään. Se tästä ongelmallista tekeekin, kun käsittääkseni tähän mainitsemaasi luokkaan "rikkaiden kermapersekakarat" kuuluvat esimerkiksi Bedard, sekä monet muut Kanadalaiset jne jotka kesät ainakin ovat yksityisvalmennuksessa jo hyvin nuoresta lähtien. Siellä tuo oikeasti on kallista tulla pelaajaksi. Paljonko tuosta sitten on rahalla saadun valmennuksen ja lisäharjoittelun ansiota, siihen en osaa vastata, mutta uskoisin sen helpottavan.Siinä vaan on se, että niitä lahjakkaita pelaajia voi olla siellä vähän huonommin toimeentulevissa perheissä. Nekin kaverit pitäisi saada pidettyä mukana. Minun mielestä meillä ei ole enää hirveästi varaa menettää pelaajamassaa. Mitä isompi massa niin sitä enemmän siellä todennäköisesti on niitä superjunnujakin. Mutta jos laji alkaa maksaa 500 €/kk jo pikkujunnuna niin siellä on vaan ne "rikkaiden kermapersekakarat."
Tässä on vielä se dilemma, että nimenomaan sinne pikkujunnuihin pitäisi saada hyvät valkut. Mutta toisaalta olisi hyvä, että laji olisi halpaa tai korkeintaan kohtuuhintaista niin saataisiin joka vuosi iso massa aloittamaan laji.
En tunne etelän tilannetta, mutta mielestäni yleisemmin A:sta puhuminen harrasteena ei oikein kuvaa todellisuutta.Mikä on mennyt valmennuksessa pieleen etelässä, jos suurin osa ikäluokasta on A tason pelureita (harrastesarjataso)?
@Alavaari taitaa monessa paikassa sen harrasteen easyhockeyryhmän esteenä olla jääaikojen puute. kesällä riittää kun pojat pelaa futista. Toki se riittää, jos halutaan tehdä harrastekiekkoilijoita.
Kannattaisi määritellä jopa seuratasolla, eikä jättää sitä joukkueen vanhempien päätettäväksi. Mutta sitten jos määritellään omaksi tasoksi A taikka AA niin pitää olla selkeä reitti myös mitä sen AAA-superjunnun kanssa tehdään. Vaikka niin, että tilanteen koittaessa sanotaan, että: "Sori Esa, sä oot liian hyvä tähän meidän joukkueeseen. Ollaan sovittu, että sinä siirryt nyt pelaamaan seuran X joukkueeseen Y."Oikeastaan tähän tämä osittain kiteytyy. Siihen, mitä ollaan tavoittelemassa. Tämän saisi jokainen joukkue jossain tavoitelausumassaan selkeästi todeta kun uusia pelaajia rekrytoidaan. Koskee muitakin tasoja kuin A / harraste.
Joo just näin, vähintään valmennuspäällikön kanssa yhteistyössä.Kannattaisi määritellä jopa seuratasolla
Ja näin myös. Mutta nämä vaatii kyllä paljon valmentajilta. Harva haluaa luopua parhaasta pelaajastaan, vaikka tosiasiassa kannattaisi miettiä myös sitä, joutuuko myöhemmin harmittelemaan, että katkoin pelaajalta siipiä roikottamalla häntä liian pitkään liian löysässä ympärisössä, ja samalla vein muilta kehittymisen mahdollisuuksia.sä oot liian hyvä tähän meidän joukkueeseen. Ollaan sovittu, että sinä siirryt nyt pelaamaan seuran X joukkueeseen Y.
Aika vähiin jää tämmöiset valmentajat. Jotkut toki ymmärtää lähteä itsekin, yleensä liigaseuran joukkueeseen. Pohjoisessa saatetaan muuttaa satoja kilometrejä, että lapsi pääsee Kärppiin pelaamaan kehittymään. Ja jo hyvinkin aikaisessa vaiheessa. Mikä toki on valmennuksellisesti ihan oikein jos pelaaja tosiaan on hyvä ja kotipaikkakunnan kiekkohommat on tasoa "äläpä hättäile." Mutta olen kyllä nähnyt senkin, että on lähdetty liian aikaisin.Joo just näin, vähintään valmennuspäällikön kanssa yhteistyössä.
Ja näin myös. Mutta nämä vaatii kyllä paljon valmentajilta. Harva haluaa luopua parhaasta pelaajastaan, vaikka tosiasiassa kannattaisi miettiä myös sitä, joutuuko myöhemmin harmittelemaan, että katkoin pelaajalta siipiä roikottamalla häntä liian pitkään liian löysässä ympärisössä, ja samalla vein muilta kehittymisen mahdollisuuksia.
saatetaan muuttaa satoja kilometrejä, että lapsi pääsee Kärppiin -- olen kyllä nähnyt senkin, että on lähdetty liian aikaisin.
Toisaalta se vanhempien joukkue saattaa sitten ollakin kaksi vuotta vanhempien joukkue ja se väli-ikäluokka on jakautunut nuorempien ja vanhempien joukkueisiin. Tässäkin kun katselee ympärillä olevia seuroja niin monessa on noita aukkoja jossain kohtaa.Joo tällaisessa pohdinnassa on varmasti hyvä huomioida sekin, onko pelaajalla mahdollisuuksia nostaa haastetasoa pelaamalla esim. vanhemmassa joukkueessa, ja lisäksi riittääkö päättäväisyys tehdä laadukkasta ohjeisharjoittelua omatoimisesti. Myös muut lajit (mahdollisesti nekin vanhempien joukkueessa) voivat auttaa, esim. futis tai säbä. Parempi vaihtoehto nämä varmasti ovat liian aikaisin lähtemiselle. Sitä en osaa sanoa, kuinka pitkään niillä kannattaa lähtöä venyttää.
Edit: käytännössä tuon voi varmaan tiivistää niin, isommissakin seuroissa, että jos haluaa mennä pitkälle, tulee joukkueharjoittelun ulkopuolellakin olla valmis kääntämään monta kiveä, harkita oheislajit huolella jne.