Jukka Jalosen Suomi

  • 741 629
  • 2 867

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquarta
HIFK---kalja----HPK, en ymmärrä miten kuuluvat tähän ketjuun.

Siten, että pronssipelin täytyy kiinnostaa suomalaisia, mutta hifkiläisiä sen ei tarvitse kiinnostaa. Käytän siis IFK:ta esimerkkinä kertoessani pronssipelin kiinnostuksesta, ei sen kummempaa.

Jalosen johdolla on menty yhdet kisat ja tulos huono, mutta eiköhän viime vuoden pronssista mene aika iso kiitos Jaloselle. Jospa katsotaan ensi vuosi vielä ja haukutaan sitten, jos on aihetta. Itse jaksan uskoa siihen, että parhaiden pelaajien ollessa mukana Suomi venyy jälleen, kuten niin usein aiemminkin.

Ei nuo aiempien valmentajien MM-saavutukset kovin hurjia ole, vai oletko eri mieltä? USA:lla huono joukkue kisoissa, ehkä, mutta ei Suomen käytössäkään kovin huikea materiaali ollut. Tässä vaiheessa pelit voivat päättyä miten vain, sen Valko-Venäjä osoitti jo päivällä.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Sveitsissä pelitavallisesti OK kisat, tuloksellisesti huonot; arvosana siis jossain tyydyttävän ja välttävän välimaastossa...

Mutta kuten allekirjoituksestani käy ilmi, en ole Jalosta tuomitsemassa näiden kisojen perusteella vaan kyllä se iso testi on ensi vuoden keväällä => OK ja MM, sitten heilahtaa kirves jos tarve on!
 

peluri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Muutama päivä kulunut Suomen tippumisesta, ja olen mielenkiinnolla seurannut kirjoittelua Suomen joukkueesta. Heikko tulos, mutta valmennus näyttää saavan puhtaat paperit!

Koko viime kausi seurattiin ja kuunneltiin kun "ammattilaiset" kertoivat meille miten surkea Shedden on. Tulos oli pronssia. Nyt meillä oli kuulemma valmentaja jolla on häikäisevä pelikirja, tuloksena emme mahtuneet neljän joukkoon!

Nyt selityksenä on että viime kauden pronssi oli pitkälti Jalosen ansiota - niinkö?
Odotan mielenkiinnolla että Sheddenin tyrmänneet nousevat nyt esiin ja kertovat meille "ei asiantuntijoille" miten näin häikäisevällä pelikirjalla voi tippua näin aikaisin kisoista!

Mielestäni Jalosen maajoukkue on pilkahdus vanhaa HPK:ta. Runkosarja ok, mutta play offit heikosti. Joukkue ei ollut edes lähellä nousua ottelussa Usa:ta vastaan, minkäänlaista henkistä selkärankaa ei ollut joukkueessa jolla tällaiset pelit käännetään! Onko "pelikirja" vai "henkinen kantti ja voittamisen kulttuuri" tärkeämpää? Nyt ei jälkimmäisestä näkynyt jälkeäkään!
 

sinitonic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Roki hockey
jalonen = paska valkku

Mielipiteeni ovat yleensä voimakkaita, sitä en kiistä ja näin etukäteen pyydän jo anteeksi Jalos-faneilta, mutta... Joka ainoa varmasti näki, kuinka mies joka tunnetaan kykyjen löytämisestä, kasasi joukkueen, omasta mielestään kyvyistä? Ei perhana! Ainoa Jalosen löytämä kyky oli Komarov, muut tuntemattomat elitserienin keskikastin pelaajat oli perseestä, Jalosen peluutus oli perseestä, Jalonen oli perseestä!

Jotain miehestä kertoo se, kuinka hän hävityn V-Venäjä pelin jälkeen selitti, että tähän mennessä turnaus on mennyt hyvin! No vittu ku kotikatsomoon nähtynä ei ollu menny järin hyvin!

Ennen tshekki-peliä Jalonen sanoi että jos lohkon kakkoseksi jäädään, niin niillä mennään.. ? Vittu mitä alistumista valmentajalta!

Ei ole Jalosesta Suomen joukkueen peräsimeen, ja sillä sökö...

ps. ihan turha selittää, ettei ollu paras joukkue kisoissa, kukahan sen joukkueen keräsi kasaan...?
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Odotan mielenkiinnolla että Sheddenin tyrmänneet nousevat nyt esiin ja kertovat meille "ei asiantuntijoille" miten näin häikäisevällä pelikirjalla voi tippua näin aikaisin kisoista!
Kaikilla Suomen edelle sijoittuneilla joukkueilla oli Suomea parempi miehistö. Eikä niidenkään pelikirja perseestä ole. Kaikki muutkin kärkijoukkueet osaavat jossain määrin pelata kenttätasapainoista lyhytsyöttöpeliä. Näin ei asia ollut vielä muutama vuosi sitten.

Viime kaudella tilanne oli miehistön suhteen toinen. Silloin Suomella oli harvinaisen kova joukkue - etenkin hyökkäyksessä. Viime kauden USA oli Suomea heikompi myös nimilistan perusteella, ja Suomen pitikin voittaa se. Tämän kevään USA oli Suomea nimekkäämpi, ja Suomen voitto olisi vaatinut itsensä ylittämistä (tai onnea). Ei se kaukana ollut, sen verran hyvä pelikirja oli. Mutta ei pelikirjakaan ihmeitä takaa, vaikka yksittäinen ottelu voi päättyä miten vain...
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
"Valitettavasti" Venäjä on oppinut Bykovin opeilla pelaamaan nykyajan lätkää, sinne menee yleensä aina yksi välieräpaikka, kun taitoa riittää. Kanada vie yhden paikan. Kahdesta lopuista välieräpaikoista kisaavat tällä hetkellä Tshekki, Suomi, Ruotsi ja USA. Nyt onnisti Ruotsia ja USA:n joukkuetta, jotka pelaavat pronssipelin.

Kyllä me USA:lle hävisimme ihan omaa hölmöyttämme, eikä pelaajamateriaalin takia. Tehtiin Eschestä sankari, kun kuitenkin ei menty kakkoskiekkoihin riittävällä röyhkeydellä ja syötettiin, kun piti laukoa ja päinvastoin. Lisäksi joukkue romahti ihan oudosti 1-1 tasoitukseen ja toipui vasta 3. erän puolivälissä kisaamaan taas oikeasti tasoituksesta. Pari Jalonen/Dufva on siitä vastuussa, että edes erätauolla ennen 3. erää ei saatu kasattua joukkuetta omalle tasolleen mentaalisesti eli oman osaamisen tasolle. Lisäksi pelikirja hajosi 1-1 jälkeen, pakit ylihyökkäsivät ja osa hyökkääjistä sortui odottelemaan avauksia seisovin jaloin vastustajan siniselle, paluu kehnoimpaan "shedden-lätkään". Kun Suomi ei joutunut Venäjää, eikä Kanadaa vastan puolivälierässä, niin välieriin olisi pitänyt ehdottomasti päästä. Nyt kisoista jää korkeintaan keskinkertaisen onnistumisen maku valmentajien ja pelaajien osalta. Lisäksi joukkueessa oli kummallisina valintoina kolmekymppisiä pelajia, joista ei satu mitään irti, ihan totaalisia huteja valintoina.

Plussana, Kanada-peli välisarjassa oli hyvää viihdettä, kiitos siitä pelistä, vaikka siinäkin sössittiin 3 pisteen voitto kehnoon alivoimaan ja Rinteen lipsahdukseen.

En usko pariin Jalonen/Dufva, jatkakoon Vancouverissa, mutta menestysodotukset ovat ihan NHL:stä tulevien liideripelaajien varassa, ei minkään Jalosen pelikirjan. Erkka Westerlund on taas liiton palkkalistoilla. Hän voitti Torinossa hopeaa Suomen joukkueella. Eikö Erkka voisi tulla mukaan parin Jalonen/Dufva avuksi, kun ei tästä näytä mitään tulevan tällä valmentajakaksikolla. On palattu siihen Suomi-lätkään, jossa johdetaan aluksi pelejä ja sitten romahdetaan. Paluu tulevaisuuteen, osa 2, Jalonen/Dufva romahtaa taas tärkeissä peleissä, Vancouver helmikuussa 2010.
 
Viimeksi muokattu:

Jubomir

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Jaloselle synninpäästö, surkein leijonamateriaali pitkään aikaan, mutta silti se oli lähes parasta mitä oli mahdollista valita loukkaantumisista johtuen. Vahalahti ja Kerman tosin aivan turhia valintoja, mutta eivät tosin osallistuneetkaan millään lailla, kun turnauksen varsinaista tulosta ratkaistiin.

Heikko materiaali ja ratkaisupelista puuttuivat kaksi tärkeää kiekollista pakkia ja silti Jalonen oli saanut piiskattua joukkueen vireeseen, jossa joukkue vei ratkaisupeliä suvereenisti. Mutta sitten ei romahtanut valmennus vaan yksittäiset pelaajat. Jarkko Ruutu, Tuomas Pihlman ja Antti Miettinen tekivät niitä ratkaisuja, joilla peli kääntyi ja jollaisiin ei ole varaa tuollaisissa peleissä. Tasaiset pelit hävitään usein tuollaisten virheratkaisujen seurauksena, valmentajasta ja pelikirjasta riippumatta. Kaikenkaikkiaan sijoitus oli aika sitä mitä tuolta materiaalilta voi odottaa, parempaankin oli mahdollisuus, eikä se minusta ainakaan ollut valmennuksesta kiinni, ettei siihen päästy.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Yksi syy tähän tulokseen on se, ettei tänä vuonna löytynyt positiivista yllättäjää kolmos- ja nelosketjuista, kuten Antti Pihlström viime vuonna.

Derek Roy kaksi maalia Ruotsia vastaan, tällaisia kavereita yleensä nousee sankariksi, kun joukkue jotain voittaa. Ns. individual effort a'la Tami.

Suomelta liian odotuksien mukainen suoritus yksilötasolla, ainoa joka ylitti selkeästi tasonsa, oli Niko Kapanen.

Jalosen piikkiin en laita mitään muuta kuin sen, että USA:n toisen maalin jälkeen olisi voinut koittaa aikalisää. Valko-Venäjä tappion saa ottaa pelaajat kontolleen ihan täysin.

Kiva oli Leijonien otteita seurata, vain tulos lopulta puuttui. Suomalaista identiteettiähän tämä taitaa olla, eikös sitä ole kovasti kuulutettu? Nythän sitä sitten saatiin...

Kaksi turnausta mies on ollut mukana, joten Vancouverissa ei voi enää mennä selitysten taakse vaan tulosta on sitten jo vaadittava. Tällä vaatimustasolla, jossa pelkkä pelitavan kuntoon laittaminen on suurimmalle osalle riittänyt, ei Suomi tule voittamaan yhtään mitään. Nyt se maalintekotehokkuus on ratkaistava jotenkin, koska yksilötasolla meiltä valitettavasti puuttuu käsiä.
 

Salama15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lankisen Lukupiiri - Zervuska Haidis
Odotan mielenkiinnolla että Sheddenin tyrmänneet nousevat nyt esiin ja kertovat meille "ei asiantuntijoille" miten näin häikäisevällä pelikirjalla voi tippua näin aikaisin kisoista!

Voi hyvänen aika... Oman mielipiteeni voit lukea tuosta allekirjoituksesta!

Sheddenillä oli viime vuoden kisoissa miljoonia kalliimmat jätkät vetämässä ja [muistin vikistämiseksi] siitä huolimatta jätkä "antoi lisäarvoa suomalaiselle jääkiekolle ja peluutti maajoukkuettamme P-Amerikkalaisittain" jo alku- & välisarjassa ja senkin väärillä jätkillä (SakuTeemuVilleSakuTeemuVilleSakuTeemuVille)... Kun ratkaisuhetkillä palattiin suomalaiseen sosiaalikiekkoon (eli ei pelattu enää kahdella kentällä puolta pelistä ja YV:llä viivassa pelasi pakki eikä Hyvönen, O.Jokinen tai herranjestas S.Koivu!!) niin jo alkoi tapahtua.

Jos Jalosen leijonat pelaavat Vancouverissa parhaalla mahdollisella miehistöllä samanlaista kiekkoa kuin tänä keväänä Sveitsissä niin välierät ovat minimitavoite, oli vastustajilla ihan minkälaiset rosterit hyvänsä!! Tänäkin keväänä luotiin uskomaton määrä maalintekopaikkoja Tsekkiä, USA:ta ja Kanadaa vastaan, mutta nää Hyvöset ja Pihlmanit ei saaneet muuta kuin pleksit paskaksi ja vastustajan maalivahdin logon mustaksi.
 

Neely

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Kings ,Englanti, Blaugrana&C.D. Santa Clara
Mä en ihan täysin hyväksy esimerkiksi Sihvosen Jalos-suitsutusta ja sitä että nyt yhtäkkiä nykäistäänkin "joskus vain käy näin-kortti" hihasta. En myöskään osta Sihvosen lanseeraamaa "likimain tusinajoukkueella-korttia". Vitut. Tekosyyt on luusereita varten.

Tällaisessa turnauksessa tyylillä ei ole paskankaan merkitystä jos tulosta tulee. Nyt ei tullut joten itse katson Jalosen ensimmäisen arvoturnauksen päättyneen heikkoon tulokseen. Lopputulos eli sijat ynnämuut ei tyydytä lainkaan. Varsinkaan kun valmistautumisperiodilla, ennen joukkueen lukkoon lyömistä, otettiin kokonaiskuvaa synkistäen turpaan jopa joltain viininpolkijoilta Unkarissa. Jep eihän sillä mitään väliä ole kun tuntuu ettei maajoukkuetoimintaan mukamas harjoitusotteluiden ollessa kyseessä saa edes liittää sanoja itsetunto, ammattiylpeys ja kunnia.

Totta on että luokkaantumisten ja henkilökohtaisten syiden vuoksi tuli paljon poisjääntejä mutta kyllähän valmennusjohdon "yllätysvalinnat" menivät Jaakolaa lukuunottamatta vihkoon. Komarovia en jaksa edes yllätysvalinnaksi laskea, sen verran sinnikkäästi on maajoukkue valinnoissa tällä kaudella kuitenkin pyörinyt.

Toivotaan parempaa jatkoa maajoukkueelle, tästä ei Jalosen johdolla ole kuin yksi suunta ja se on ylöspäin. Selitykset ja tyylikäs pelaaminen hiuksista vittuun nyt pitää löytää oikeanlainen tapa tehdä tulosta ei tyyliä.

Toivottavasti Jalonen saa Vancouveriin haluamansa pelaajat mukaan niin nähdään missä mennään.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllä me USA:lle hävisimme ihan omaa hölmöyttämme, eikä pelaajamateriaalin takia.
Vaikka olen samaa mieltä, että omaa hölmöilyä tappio oli, niin selvä kuitenkin oli että kyllä USA:n materiaali ylivoimainen oli. Suomen maajoukkueelta vain on nähty niin usein ihmeitä ja venymisiä materiaalin suhteen, että niitä pidetään oletuksina ja normaalijuttuina.

Tässä vielä faktat eli jo aikaisemmin toiseen ketjuun postaamani USA:n yhteenlaskettu "salary cap", joka oli 35 miljoonaa dollaria koostuen seuraavista pelaajista:
Blake $4,5M
R.Hainsey $4,5M
R.Suter $3,5M
D.Brown $2,6M
K.Ballard $2,5M
Lee Stempniak $2,5M
Higgins $1,9M
Liles $1,3M
Esche $1,0M
loput $0,2M-$0,8M

Suomen vastaava on taan noin puolet siitä eli $15M-$20M:
http://keskustelu.jatkoaika.com/showpost.php?p=2724640&postcount=316
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yksi syy tähän tulokseen on se, ettei tänä vuonna löytynyt positiivista yllättäjää kolmos- ja nelosketjuista, kuten Antti Pihlström viime vuonna.

Derek Roy kaksi maalia Ruotsia vastaan, tällaisia kavereita yleensä nousee sankariksi, kun joukkue jotain voittaa. Ns. individual effort a'la Tami.
Ja tässä myös ero Suomen ja Kanadan välillä. Siinä missä Derek Roy oli "kolmos- ja nelosketjun" kaveri Kanadalla, niin Suomen joukkueessa tuo neljän miljoonan taalan mies kaudessa NHL:ssä olisi ollut joukkueen isoin tähti Niklas Hagmanin sijasta.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En haluaisi torpata Jukka Jalosta ja Suomen valmennustiimiä yhtään enempää kuin se ansaitsee, koska Sihvosen ylenpalttinen hehkutus ei todellakaan ole Jalosen syytä. Mutta en voi olla kommentoimatta juttua, jonka Sihvonen kirjoitti (Pronssin kelmeä kimallus, nro 19/2009). ’Suomen valmennustiimi on MM-turnauksen paras valmennustiimi. Siitä ei ole kahta sanaa.’

On siitä.

NHL ja KHL ovat organisaatioita, joille vain parhaat kelpaavat. Nämä varaavat ja hankkivat parhaat hyökkääjät, parhaat puolustajat, parhaat maalivahdit. Miksi nämä organisaatiot toimivat toisin valmennuksen suhteen?

Toistaiseksi paras menekki on ollut Alpo Suhosella ja Kari Heikkilällä. Ja Doug Sheddenillä Sveitsissä, mutta se on ihan toinen juttu.
 

Gepardi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Jukka Jalosen Suomea vastaan mulla ei ainakaan vielä ole mitään, mutta sen sijaan tätä sen ympärillä pyörivää sirkusta vastaan on. Ensinnäkin porukalla on älyttömiä ongelmia myöntää, että Shedden oli ja on oikeasti ihan hyvä valmentaja, joka suoriutui myös maajoukkueen peräsimessä varsin hyvin. Suomessa valmentaessaan Shedden vei jenginsä kerran finaaliin ja kaksi kertaa välieriin (molemmilla kerroilla varsin lähellä selviytyä finaaliinkin asti), maajoukkueen pronssille ja tällä kaudella vielä Sveitsissäkin joukkueensa välieriin. Pelkästään jo näiden saavutusten valossa on tosi outoa lukea lukuisia miestä mollaavia kirjoituksia, joille ei oikein vieläkään näytä tulevan loppua ainakaan tiettyjen tahojen osalta. Mahdotonta myöntää olleensa väärässä, joten on etsittävä mitä kummallisimpia syitä, joilla saa Sheddenistä itse saatanan.

Toinen juttu, joka mättää on tämä Jalosen hehkutus. En tosiaan vaadi mitään samanlaista lynkkausta Jaloselle kuin Sheddenille, mutta joku roti olisi kohdallaan, onhan täällä jo esimerkiksi viime vuoden pronssikin ehditty julistaa Jalosen ansioksi. Nyt Suomi tippui Jenkkejä vastaan puolivälierissä, siis samalle maalle, jonka se oli juuri kaksi kertaa aiemmin tiputtanut turnauksen samassa vaiheessa. Lisäksi alkusarjassa se hävisi Valko-Venäjälle sekä pelasi todella nihkeästi Slovakiaa vastaan. Toki onnistumisiksi voi sitten laskea voiton Tshekistä ja rankkarivoiton nyt toiseksi sijoittuneesta Kanadasta. Ei kuitenkaan mikään hehkuttamisen arvoinen turnaus Suomelta, tai varsinkaan sellaiset skabat, jotka olisivat todistaneet Jalosen olevan ylivertainen ja ehdottomasti parempi valmentaja kuin Shedden.

Kuten sanoin, luottoa löytyy silti ainakin olympialaisiin asti, mutta siellä olisikin jo sitten syytä alkaa tapahtua jotain. Kyllähän peli nyt jo näytti ajoittain aika hyvältä ja varsinkin kun jengi oli mitä oli, en näe syytä, miksei Suomi voisi menestyä Jalosen kanssa Vancouverissa.

P.S. Noille pelaajien tulojen laskemisille peukkua!
 

tomageeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canadiens, Suomi, finska nhl spelarna
Juu, en minäkään Jalosta halua vielä lynkata tai leimata huonoksi. Oikeastaan luotan Jaloseen ja hänen kykyihinsä varsin vahvasti. Vancouverissa on se "todellinen" näytön paikka, toivottavasti siellä sitten menee ihan siihen kultaan asti.

Sen verran toki täytyy palata tähän Jalonen/Shedden -vastakkainasetteluun, että täällä monilla näyttää olevan kovin vahva ja subjektiivinen mielipide asiasta, joka ei muutu miksikään tuloksista riippumatta. Silti on varsin koomista, että se Sheddenin tuoma pronssi perustellaan sillä että "vähintä mitä voi odottaa tuolla materiaalilla" - Sheddenin heikkoudeksi siten laitetaan nämä heikommat pelit alkusarjassa kun Norja/Latvia taidettiin voittaa vain 2-1/3-2 tms. Nyt Jalosta palvotaan kun Tanskaa ja Norjaa vietiin kuin märkää rättiä ja sen häviö joka tuli tärkeimmässä matsissa kuitataan että "parasta mihin noilla pelaajilla pystyi."

Ei sillä, kyllä itsekin mieluummin jatkan Vancouveriin Jalosella kuin Sheddenillä - ihan vaikka vain sen suomalaisuuden vuoksi - mutta eipä näissä kahdessa viime kisoissa ole tosiaan tullut esille mitään näyttöä siitä että Jalonen olisi jotenkin ratkaisevasti Sheddeniä kovempi valmentaja.
 
Jos Jalosen leijonat pelaavat Vancouverissa parhaalla mahdollisella miehistöllä samanlaista kiekkoa kuin tänä keväänä Sveitsissä niin välierät ovat minimitavoite, oli vastustajilla ihan minkälaiset rosterit hyvänsä!! Tänäkin keväänä luotiin uskomaton määrä maalintekopaikkoja Tsekkiä, USA:ta ja Kanadaa vastaan, mutta nää Hyvöset ja Pihlmanit ei saaneet muuta kuin pleksit paskaksi ja vastustajan maalivahdin logon mustaksi.

Välierien pitää olla Suomelle aina minimitavoite. Omasta tai kilpailijoiden rosterista huolimatta.
Näissä kisoissa tavoite oli mestaruus, josta jäätiin kolmen voiton päähän.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Ja tässä myös ero Suomen ja Kanadan välillä. Siinä missä Derek Roy oli "kolmos- ja nelosketjun" kaveri Kanadalla, niin Suomen joukkueessa tuo neljän miljoonan taalan mies kaudessa NHL:ssä olisi ollut joukkueen isoin tähti Niklas Hagmanin sijasta.

Huomasin, että viestini oli jäänyt puutteelliseksi, joten tarkennan sen verran että Roy on loistava pelaaja, mutta katseet eivät kääntyneet häneen ennen ottelua Ruotsia vastaan. Odotettiin Heatlyn, Spezzan, St Louis jne. ratkaisevan ja sitten tuleekin Derek Roy.

Tällä tavalla Suomi olisi tarvinnut ykkösketjun sijaan ratkaisijaksi esim. Sami Kapasta tai Mika Pyörälää, jotka omissa sarjoissaan olivat tehokkaita.

Nyt oltiin liian samojen miesten varassa ja pitkän turnauksen aikana tarvitaan ratkaisijoita laajalta rintamalta. (Tämä nyt oli oikea klisee, mutta kuinka hyvin se sopii jääkiekkoon joka vuosi...)
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Huomasin, että viestini oli jäänyt puutteelliseksi, joten tarkennan sen verran että Roy on loistava pelaaja, mutta katseet eivät kääntyneet häneen ennen ottelua Ruotsia vastaan. Odotettiin Heatlyn, Spezzan, St Louis jne. ratkaisevan ja sitten tuleekin Derek Roy.

Tällä tavalla Suomi olisi tarvinnut ykkösketjun sijaan ratkaisijaksi esim. Sami Kapasta tai Mika Pyörälää, jotka omissa sarjoissaan olivat tehokkaita.

Nyt oltiin liian samojen miesten varassa ja pitkän turnauksen aikana tarvitaan ratkaisijoita laajalta rintamalta. (Tämä nyt oli oikea klisee, mutta kuinka hyvin se sopii jääkiekkoon joka vuosi...)

Luulen että dana tarkoitti sitä, että Kanadalla se "rouhijaosasto" on kisoista toisiin samaa tasoa tai parempaa kuin Suomen ykkösmiehet. Siis jopa kiekollisessa pelissä. Esim. Roy oli NHL:ssä kanadalaisten pistepörssin sijalla 22 ja teki kuitenkin enemmän pisteitä kuin yksikään suomalainen. Samoin voisi peilata näiden kisojen kautta esim. tulevaa Kanadan Olympiajoukkuetta. Doan todennäköisesti pelaa tuossa joukkueessa ns. checking-linessa ja puhutaan kaverista joka on tehnyt viime kaudet huonossa joukkueessa ~70p kaudessa.

Suomen tämän kauden parhaista NHL-pelaajista vain muutama on joukkueensa ykköskentissä ja näistä vielä vähemmän on joukkueen kantavia voimia mitä tulee hyökkäystehoihin. Täten esim. MM-kisoissa on vaikea odottaa kovinkaan laajaa kiekollista taitoa. Suomesta ei vaan tule tarpeeksi taitavia pelaajia, jotta joka kisoihin näitä riittäisi. Olympialaisissa saadaan muutama kenttä, jotka täyttävät juuri mitat, mutta ei näiden jälkeen kauheasti jäljelle jää(ja näistäkin ainakin pieni osa alkaa olemaan selvästi kehityskäyrällään alaspäin).
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
eagle on tuossa täysin oikeassa, juuri tuota tarkoitin. Se että Derek Roy ratkaisee pelin on samanlainen ihme kuin että J.Ruutu onnistuu rankeissa.
NHL ja KHL ovat organisaatioita, joille vain parhaat kelpaavat. Nämä varaavat ja hankkivat parhaat hyökkääjät, parhaat puolustajat, parhaat maalivahdit. Miksi nämä organisaatiot toimivat toisin valmennuksen suhteen?
Tämä on kyllä jännä juttu ja sitä halusin joskus Jarmo Kekäläiseltä kysyttävän studiossa. Jostain syystä noin kuitenkin tapahtuu. Ei kukaan NHL-pelaaja pystyisi yhtä pahasti floppaamaan kuin Francikset ja Hanlonit ovat liigassa tehneet eli joko valmennus on niin syvästi kulttuuriin sidottu tehtävä ettei toisella mantereella menestys takaa vielä mitään tai sitten NHL:ssä on vain muista syistä ylenkatsottu eurooppalaista valmennusosaamista. Kyllä sen pitäisi olla selvää, että esim Ruotsalaisella valmennuksella on kyykytetty Pohjois-Amerikkalaista vastaavaa monta kertaa selvästi. NHL:ssä ei ole koskaan nähdäkseni ole vakavaa yritystäkään ole ollut eurooppalaiseen valmennukseen turvautumiseen (Suhosesta ja Hlinkasta huolimatta). Ehkä takana on pelko pelityylin muuttumisesta epä-markkinoitavaan suuntaan tai pohjois-amerikkalaisten pelaajien vastustuksesta, mutta jotain epärationaalisia syytä tuohon on oltava.
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Luulen että dana tarkoitti sitä, että Kanadalla se "rouhijaosasto" on kisoista toisiin samaa tasoa tai parempaa kuin Suomen ykkösmiehet. Siis jopa kiekollisessa pelissä. Esim. Roy oli NHL:ssä kanadalaisten pistepörssin sijalla 22 ja teki kuitenkin enemmän pisteitä kuin yksikään suomalainen. Samoin voisi peilata näiden kisojen kautta esim. tulevaa Kanadan Olympiajoukkuetta. Doan todennäköisesti pelaa tuossa joukkueessa ns. checking-linessa ja puhutaan kaverista joka on tehnyt viime kaudet huonossa joukkueessa ~70p kaudessa.

Olen samaa mieltä, taidamme puhua vain samoista asioista hieman eri näkövinkkelistä.

Kanada roolittaa todella vahvasti (Doan myös hyvä esimerkki), itse tulkitsin niin Roy:lta ei ensisijaisesti odotettu tehoja vaan tehtävä oli olla ensimmäisenä alhaalla hyökkääjistä Stamkosin ja St. Louisin vastatessa hyökkäämisestä. Tarkoitin vain sitä, että Suomelta puuttui syvyys eikä kukaan Kapasta lukuunottamatta kasvanut kisojen aikana.

Suomen joukkueessa Roy olisi kiekollisessa roolissa ykkösketjussa.
 

PJx

Jäsen
Tämä on kyllä jännä juttu ja sitä halusin joskus Jarmo Kekäläiseltä kysyttävän studiossa. Jostain syystä noin kuitenkin tapahtuu. Ei kukaan NHL-pelaaja pystyisi yhtä pahasti floppaamaan kuin Francikset ja Hanlonit ovat liigassa tehneet
...
Ehkä takana on pelko pelityylin muuttumisesta epä-markkinoitavaan suuntaan tai pohjois-amerikkalaisten pelaajien vastustuksesta, mutta jotain epärationaalisia syytä tuohon on oltava.
Kyllä tässä taustalla täytyy olla joku rationaalinenkin syy. Jos kuvio olisi näin yksinkertainen, niin kyllä näitä gustafssoneja ja jalosia olisi jo alasarjojen kautta noussut kirkkaisiin valoihin.

Jotenkin epäilyttää, ettei NHL:n työnkuva vastaa ihan eurooppalaisen normivalmentajan työnkuvaa ja joku oleellinen taito puuttuu (ehkä ulkojääkiekkoilullinen?).

Jotenkin olen ymmärtänyt, että muulla valmennustiimillä on NHL:ssä iso rooli. Tämäkään ei pitäisi olla este, sillä työnjaon ei pitäisi olla kiveen hakattu. Voisikohan Rauman kokeilu antaa jotain osviittaa? Ison valmennustiimin saaminen toimivaksi ei ole välttämättä helppoa.

Yksi syy saattaisi olla, että koko valmennustiimi+muutama muu jouduttaisiin kolaamaan ulos ja rakentamaan pelillinen "identiteetti" uudestaan. Muutaman avainhenkilön vaihto ei välttämättä riittäisi. Tähän ei rohkeus hevillä riitä.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
No yksi syy voi tietenkin olla sekin, josta tuossa viereissä ketjussa on puhetta, että jos eurooppalaiset huippuvalmentajat ansaitsevat euroopassa yhtään samanlaista palkkaa kuin Shedden sai eli 400 000€ kaudessa, niin ei heidän kannata lähteä NHL-valmentajiksi AHL-valmentajista puhumattakaan. NHL-valmentajien palkat kuitenkin lähtevät jostain 300 000$:sta ja AHL-valmentajien tästä päätellen puolesta siitä. Toisinsanottuna tämän voisi muotoilla niin että euroopassa valmentajien arvostus on korkeampi.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Varsin ok-suoritus Jaloselta tuolla nipulla. Yksittäisessä pudotuspelissä USA olisi ollut ilman muuta kaadettavissa, mutta väittäisin, että siinä matsissa pelanneilla joukkueilla Suomi olisi hävinnyt myös paras seitsemästä -sarjan. Tämän perustelen hieman myöhemmin. Jaloselle plussat siitä, että hän psyykkasi joukkueensa hyvään iskuun kahdesti: Kanadaa vastaan ja USA-ottelun alkuun. Jos meillä olisi ollut enemmän a-luokan sällejä mukana, olisimme menneet jatkoon. Mutta emme kyllä finaaliin, Kanada ja Venäjä ovat ylivoimaisia.

Suomen tappio USA:ta on kaadettu yhteen kuuteen minuuttiin ja suurimmiksi syyllisiksi on kaivettu Hyvönen ja Ruutu. Tämä on älyllistä idiotismia. Ensinnäkin kyeisessä ottelussa oli 54 minsaa aikaa tehdä tarpeeksi maaleja. Mikään jengi ei voi nyykähtää 4 minsassa, eikä mikään hyvä jengi näin teekään. Suomen tappion syyt USA:lle olivat äärimmäisen arkiset: taitovaje ja mv-peli. Suomi teki järjettömän määrän maalipaikkoja, kuten Kanadaakin vastaan, mutta paikoista pitäisi laittaa sisään läjäpäin paremmalla prosentilla. Suomi ei pysty näin tekemään, sillä jengimme perusrakenne on pelottavan kädetön. Näitä pelaajia tuottaa Suomen nykyinen junnuvalmennusmylly; duunareita. Lähdemme kv. otteluihin pelkillä 4-ketjuilla. Voittaakseen Suomen olisi pitänyt tehdä vieläkin enemmän maalipaikkoja ja se on kyllä järjetön tie verrattuna siihen, että ruvetaan hyödyntämään maalipaikkoja paremmin. Lisäksi Suomen mv:n olisi pitänyt olla parempi kuin Esche. Näinkään ei tapahtunut. Rinne ei romahtanut, siitä ei ole kyse, mutta hän hävisi kiistatta oman pelinsä Eschelle. Rinne vs. Esche muistutti suuresti säälipleijarien Nieminen vs. Salakia. Molemmissa hävinneiden joukkueiden maalivahdit pelasivat vähintäänkin tyydyttävästi ja tarjosivat sellaisen määrän torjuntoja, joilla kädellisempi jengi olisi mennyt jatkoon. Vastustajan mv. oli silti kirkkaasti parempi, niin Salak kuin Eschekin. Suomi ei kestä, että yhteen otteluun osuu kaksi reunatekijää samanaikaisesti: teemme mielettömästi maalipaikkoja, mutta meillä ei ole käsiä viimeistelyyn JA lisäksi maalivahtimme häviää veskarien keskinäisen pelin.

Hyvin yksinkertaisiahan nämä asiat ovat. Jos Rinne olisi pelannut maalissa vastaavalla tasolla kuin USA:ta vastaan esiintyi, meillä ei olisi ollut hädänpäivää, mikäli jengissämme olisi ollut käsiä: Koivut, Selänne etc. Esche olisi poiminut ainakin 5 kiekkoa selkänsä takaa, luultavasti enemmänkin. Ja vastaavasti: jos Rinne olisi esittänyt kisojen parasta mv-peliä, Suomen 2 tehtyä maalia olisi hyvinkin voinut riittää. Näinhän ei tapahtunut. Ruotsilla oli kisojen paras maalivahti ja Rinteen edellä oli ihan liikaa muitakin veskareita. Pekka Rinne on Suomen 3-maalivahti ja teki sen, mitä kolmoselta voi kohtuudella odottaa. Ruudusta ja Eschestä vielä: luuleeko joku, että oli aivan sattumaa että Ruutu teki jotain siihen asti ylivoimaisesti parhaimmalle vastustajan pelaajalle? Sitä tehdään, mitä tilataan ja aina keinot eivät ole kauniita. Esche oli pelannut melko paskat kisat siihen asti ja olisihan siinä ollut sekin mahdollisuus, että Eschen peli olisi jatkunut alavireisesti. Näin ei tapahtunut, mutta ehkäpä kannatti yrittää. Sillä näköpiirissä ei ollut mitään, mikä olisi kertonut siitä, että Suomi rupeaa laittamaan sisään paikoista. Päinvastoin. Tulokseton 1. erä söi helvetisti joukkueen selkärankaa ja sitä kautta pelitapaa. Tässä kohtaa J.Jalonen otti tyylikkäästi osan vastuusta.

Tuon ihmeempää mystiikkaa ei asioiden takana ole. Oireellista Suomelle oli se, että Santalan nelonen vei pelin vaivattomammin USA:n päätyyn kuin Suomen kalpea ykkönen. Jaloselle plussat, että hänen systeeminsä jauhoi Suomelle kuitenkin koko ajan maalipaikkoja, mutta kyllä näillä jengeillä olisimme pudonneet USA:lle myös paras seitsemästä -systeemillä. On huolestuttavaa, miten huonoja käsiä Suomen junnumylly tuottaa. Lähdemme kaudesta toiseen pelkillä nelosketjuilla kv. turnauksiin, jos joku meidän +30-v avainsenttereistä puuttuu. Lisäksi tarvitsemme maaliin Kipperin tai Bäckströmin ja pakistoonkin vain a-ryhmää. Nummelin on kaukana "maailman top 10" -pakeista, jonne häntä ollaan aina tunkemassa. Vaikka olisi miten hyvä luistelemaan, ei pakki voi olla kv. peleissä pelokas hiiri. Nummelin menisi mulla 7. pakkina allstars -jengiin. Vancouverissa ainakin itse odotan Jaloselta tuloksellisesti parempaa meinikiä, koska joukkueeseen tulee käsiä. Jos hän pitää pelitapansa nyt nähdynlaisena, meillä on käsiä ja mv-taitoa mennä neljän sakkiin. Mutta emme voi tinkiä yhtään mv-pelistä ja taidosta, vaikka koutsina olisi Jeesus.
 

PJx

Jäsen
Jos nuo palkka-arvailut ovat kartalla, niin voihan siitä tosiaan arvailla, ettei valmentajien arvostus ole liian korkealla. <-> valmentajan vaikutusta ei nähdä kovin suureksi.

Jos asiat tosiaan olisivat näin, niin eipä taitaisi edes Tammisen ego riittää kun pelaajien pelikäsitystä tulisi kovalla kädellä koulia. Eurooppalaisen onnistuminen edellyttäisi, toimimista "pikkuseurassa", jossa tähtien egot eivät täyttäisi pukukoppia.

Mahdollista kai tämäkin. Jos asiat ovat näin, niin tulemme ennen pitkää näkemään parasta seurakiekkoa KHL:ssä, kunhan siellä uudet valmentajasukupolvet astuvat remmiin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös