Jukka Jalosen Suomi

[Johannes]

Suomen jääkiekkoväki piti kahden päivän YYO-tilaisuuden Vierumäellä, ilmeisesti 19.-20.5.2009. HS 21.5.2009 on haastatellut tilaisuudessa Jukka Jalosta, joka summaa suomalaisen jääkiekkolijan heikkouksia, joita hän on havainnut päävalmentajana. Jalonen sanoo, että "Suomessa fyysinen peirohkeus on kunnossa, mutta henkisellä puolella riittää töitä. Pelillinen itsetuntomme särkyy liian helposti." ja lisää, että "Hyökkäyssiniviivan ylityksen jälkeen suomalainen pohtii ensimmäisenä syöttöä, kun pitäisi miettiä laukausta ja maalille menoa. Taaksepäin syöttäminen suorissa hyökkäyksissä pitäisi olla kielletty."

Väitän edelleen, että Suomen v. 2009 mm-kisojen joukkue ei kaatunut pelaajamateriaalin kehnouteen USA-pelissä, vaan tähän henkisen puolen särkymiseen, kun USA tasoitti tilanteeksi 1-1. Samoin USA:n päästyä johtoasemaan mm-kisajoukkue ei todellakaan mennyt "ihan sikana" jenkkien maalille tekemään väkisin tasoitusmaalia, vaan tyydyttiin pyörittämään peliä ihan kuin jossain harjoituspelissä.

Jalosen oppivuodet ovat nyt ohi maajoukkue-valmentajana, ensin yksi Sheddenin kakkosena ja nyt kausi 08-09 päävalmentajana. Ehkä Jukka Jalonen on nyt kypsynyt ja kehittynyt ymmärtämään itsekin kansainvälisen huipputason voittamisen vaikeuden. Suomen maajoukkueen ongelma ei todellakaan ole pelikirjassa tai siinä, että Dufva on kakkosvalmentaja (sihvoslainen heikinheimo-tyylinen oletus), eikä oikeastaan pelaajamateriaalissakaan. Ongelmien korjaaminen pitää aloittaa henkisen pelirohkeuden parantamisesta, en osaa lääkitystä, teen vain diagnoosin ja tuosta suorien hyökkäysten suoraviivaisesta suuntaamisesta kohti vastustajan maalia ja "sikana" kakkoskiekkoihin. Nämä parantamisen kohteet eivät sulata jo nyt toimivaa Jalosen pelitapaa, vaan tehostavat niistä nykyaikaisen ja uudestaan voittavan Suomen maajoukkueen. Voittaminen isoissa kisoissa tarkoittaa mitaleita, ei kivoja ja hyviä pelejä alkulohkoissa, mutta putoamista puolivälierässä. Se on epäonnistumista, myös kevään 2009 mm-kisoissa.

 

[Mänizeri]

Suomen jääkiekkoväki piti kahden päivän YYO-tilaisuuden Vierumäellä, ilmeisesti 19.-20.5.2009. HS 21.5.2009 on haastatellut tilaisuudessa Jukka Jalosta, joka summaa suomalaisen jääkiekkolijan heikkouksia, joita hän on havainnut päävalmentajana. Jalonen sanoo, että "Suomessa fyysinen peirohkeus on kunnossa, mutta henkisellä puolella riittää töitä. Pelillinen itsetuntomme särkyy liian helposti." ja lisää, että "Hyökkäyssiniviivan ylityksen jälkeen suomalainen pohtii ensimmäisenä syöttöä, kun pitäisi miettiä laukausta ja maalille menoa. Taaksepäin syöttäminen suorissa hyökkäyksissä pitäisi olla kielletty."

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mistä on keskusteltu, mikä on ollut kysymyksen muotoilu ja onko lause irroitettua asiayhteydestä? Tällainen ajattelu ei kehitä yksilöitä ollenkaan ja toivottavasti tätä eivät ainakaan junioreiden valmentajat osta sellaisenaan. Eikös noita hyökkäyksiä pitäisi osata pelata hieman tilanteen mukaan eikä vain laput silmillä painaa kohti maalia? Suomi on todella helppo puolustettava, jos tämä on jatkon teema. Tai sitten meiltä on yht'äkkiä löydyttävä pelaajia, jotka osaavat laukoa riittävän laadukkaasti jotta molari pelataan sillä ensimmäisellä kudilla pois ja kakkoskiekkoon on sitten mentävä ja ehdittävä ennen puolustavaa pakkia.

Väitän edelleen, että Suomen v. 2009 mm-kisojen joukkue ei kaatunut pelaajamateriaalin kehnouteen USA-pelissä, vaan tähän henkisen puolen särkymiseen, kun USA tasoitti tilanteeksi 1-1. Samoin USA:n päästyä johtoasemaan mm-kisajoukkue ei todellakaan mennyt "ihan sikana" jenkkien maalille tekemään väkisin tasoitusmaalia, vaan tyydyttiin pyörittämään peliä ihan kuin jossain harjoituspelissä.

Suomi kaatui siihen perisyntiinsä, että kun olisi aika nitkauttaa vastustajan selkäranka (tässä pelissä 1. erä), niin eipä siinä taaskaan onnistuttu. Suvereenin hallinan jälkeen taululla komeili 0-0, joten itse näen osasyyksi kyllä pelaajamateriaalin heikkouden. Venäjän tai Kanadan hallitessa peliä he värkkäävät yleensä vähintään sen yhden, yleensä kaksi tai kolme.

Maaleilla on uskomaton vaikutus "pelin kulkemiseen", se on nähty jo satoja kertoja. Pari maalia ja pelitapa on suorastaan nerokas. (Pari omiin ja sitten syypää onkin Dufva?)

Sinänsä on kyllä mukava todeta, että maajoukkueen päävalmentaja antaa henkisellekin puolelle painoarvoa eikä tee siitä pelikirja-asiaa.

Jalosen oppivuodet ovat nyt ohi maajoukkue-valmentajana, ensin yksi Sheddenin kakkosena ja nyt kausi 08-09 päävalmentajana. Ehkä Jukka Jalonen on nyt kypsynyt ja kehittynyt ymmärtämään itsekin kansainvälisen huipputason voittamisen vaikeuden. Suomen maajoukkueen ongelma ei todellakaan ole pelikirjassa tai siinä, että Dufva on kakkosvalmentaja (sihvoslainen heikinheimo-tyylinen oletus), eikä oikeastaan pelaajamateriaalissakaan. Ongelmien korjaaminen pitää aloittaa henkisen pelirohkeuden parantamisesta, en osaa lääkitystä, teen vain diagnoosin ja tuosta suorien hyökkäysten suoraviivaisesta suuntaamisesta kohti vastustajan maalia ja "sikana" kakkoskiekkoihin. Nämä parantamisen kohteet eivät sulata jo nyt toimivaa Jalosen pelitapaa, vaan tehostavat niistä nykyaikaisen ja uudestaan voittavan Suomen maajoukkueen. Voittaminen isoissa kisoissa tarkoittaa mitaleita, ei kivoja ja hyviä pelejä alkulohkoissa, mutta putoamista puolivälierässä. Se on epäonnistumista, myös kevään 2009 mm-kisoissa.

Suomen ase Vancouverissa tulee olemaan maalivahtipelissä ja hyvässä puolustuksessa. Kliseitähän nämä on, mutta silloin kun tulivoima on keskitasoa on näiden osa-alueiden oltava timanttia. Johti siihen hyvään puolustukseen sitten hyvä hyökkäys tai ei. Jos nämä kaksi ovat kunnossa, pystyy heikommallakin materiaalilla luomaan hyvää hyökkäystä, koska takaraivossa ei koko ajan jyskytä pelko kiekon menettämisen seurauksista. Jos taas rohkean pelin tuloksena joka kerta helähtää omissa, niin kisat ovat todella nopeasti paketissa.

Nämä kaksi perusasiaa ovat nyt hieman jääneet taka-alalle, mutta itse en näe mitään muuta mahdollisuutta Suomen menestykselle. Kaikki muu hyvä seuraa automaattisesti, jos Suomi onnistuu pitämään päästettyjen maalien keskiarvon alle kahden ja pitämään kenttäpelin tasaisena.

Loput pitäisi sitten hoitaa ylivoimien kautta. Itse asiassa uusimmassa jääkiekkolehdessä Jalonen totesikin, että maaleja on selvästi helpompi tehdä ylivoimalla ja siksi sitä harjoiteltiin kisojen aikana paljon.

(Jos NHL-tuomarit ovat paikalla, niin penalttia tulee pienimmästäkin koukusta ja susikädestä. Ja sen verran, kun olen taas NHL-pleijareita katsonut niin SM-liigassa istuttaisiin koko ajan jäähyllä. Tosin taklata saa sitten melkein miten tahansa.)

 

[Jeff]

Urheilulehti kertoo Jalosen jatkavan Leijonien peräsimessä kevääseen 2012 saakka. Nykyistä sopimusta olisi siis jatkettu kahdella vuodella.

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/jaloselle-kahden-vuoden-jatkosopimus-leijonissa

 

[Konnamuori]

Jalonen jatkaa Leijonissa kaksi vuotta

Suomen Jääkiekkoliitto vahvisti Jukka Jaloselle kahden vuoden jatkopestin maajoukkueen peräsimessä. ILTALEHTI Suomen Jääkiekkoliitto

 

[Johannes]

Onnittelut Jukka Jaloselle Moskovan turnauksen voitosta. Kukaan muu kuin sinä ja Raimo Summanen v. 2003 suomalaisista valmentajista ei ole voittanut entistä todella legendaarista Izvestija-turnausta Suomen maajoukkueen päävalmentajana. Jos asetetaan voitto perspektiiviin, on tämä merkittävin maajoukkue-turnaus, jonka voi voittaa isojen kisojen ulkopuolella ja jota ei pelata ainoastaan Kanadan ja Venäjä/Neuvostoliiton välisenä kahden joukkueen suurtapahtumana. Ei se tunnu nyt 21.12.2009 aamulla paljon miltään, että Suomi voitti eilen Moskovan turnauksen, mutta historia asettaa tämänkin saavutuksen tulevaisuudessa oikeaan kehykseen, joten vielä kerran onnittelut Jukka Jaloselle ja joukkueelle turnausvoitosta. Esim. Juhani Tamminen muistelee vieläkin tekemiänsä kahta maalia, kun Suomi voitti Neuvostoliiton Moskovassa 4-2 v. 1971 ja Suomi ei edes silloin voittanut koko turnausta.

Lakeija-toimittajasi Sihvonen heitti jo pyyhkeen kehään Suomen jääkiekon menestyksen osalta kesään 2012 saakka 17.12.2009 Urheilulehdessä, mutta näytit hänelle Jukka Jalonen heti kaapin paikan turnausvoitolla Moskovassa. Näytit, että osaat voittaa. Se on asia, josta Petterin pelikirjassa ei ole yhtään sivua ja joka Petterin mukaan ei kuulu ollenkaan Suomen jääkiekon vaatimuksiin kesään 2012 saakka. Näytit voittamisen osaamisen kykysi suurimmalle väheksyjälle Sihvoselle pitkän nenän ja se on oikein, turnausvoitolla Moskovassa.

 

[Johannes]

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekk...nahty-leijonien-pelaaminen-ei-johda-mihinkaan

Sorry Jukka, väärin voitettu kertoo Sihvonen. On tietysti hyvä tässä vaiheessa kautta kirjoittaa oikeista peliin liittyvistä ongelmista. Kyllähän Petteri kirjoittaa juuri niin kuin Suomen peli näytti Moskovan turnauksessa. Kirjoituksesta jää kuitenkin uupumaan perisuomalaiseen tapaan onnittelut turnausvoitosta Jukka Jaloselle. No, minä onnittelen vielä kerran Jukka Jalosta Moskovan turnausvoitosta, hieno saavutus. Työtä riittää, kuten Petteri kirjoittaa, mutta arvostan voittamisen osaamista.

 

[LaTe_Show]

Joskus on sanottu, että se on hyvän joukkueen merkki jos pystyy voittamaan huonollakin pelillä.

Vancouverissa on tottakai eri pelit, mutta tyhmäähän se olisi väheksyä tätä turnausvoittoa oli se kuinka EHT-höntsää hyvänsä.

 

[KJR_63]

Sihvonen on ulalla. Aivan loistavaa peliä Suomelta (3.erä Ruotsia vastaan). Svenssonit näyttivät täysin pujottelukepeiltä.

 

[Mänizeri]

Kuuluisi ehkä tuonne Sihvos-ketjuun...

... mutta, jospa kaiken takana onkin pahan karman poistaminen Jukan ja Suomen maajoukkueen yltä. Syksyllä Urheilulehdessä Sihvonen ennusti menestyksen kautta maajoukkueelle. Mutta toistaiseksi ääripääennustukset, mitä Sihvonen on tälle kaudelle tehnyt, ovat osoittautuneet päinvastaisiksi. Tai no, ainakin Lukon ja Jokereiden osalta.

Ehkäpä kyse onkin selkeästä logiikasta, nyt Leijonien peli ei johdakaan mihinkään. Jos tämän kauden "ennustuspelikirja ei sula kalkkiviivoille", mikään ei estä Suomen riemukulkua Vancouverissa.

Mitä tästä voisi pahimmillaan (tai parhaimmillaan, riippuu mistä "kiksit" saa jääkiekkoa seuratessan) seurata?

Tunnelmoidaan nyt hieman:

Finaalissa vastaan tulee Kanada ja Jukka Jalonen kaivaa esiin Uraman retrokiekkosivun pelikirjastaan, koska Dufvakin ymmärtää osittain sen päälle. Tämä ei tule Jukan selkärangasta, mutta kerrankos sitä valmentajakin hassuttelee.

Pelillisesti on palattu 90-luvulle, mutta nyt pelissä on sentään kenttätasapaino. Kanadan isot pakit menettävät kiekkoja yrittäesssään viivelähtöjä, koska Suomi iskee hulluna kiinni. Keskialueella Suomi vain sumputtaa ja iskee vastaan ja kiekosta luovutaan heti jos reitti ylöspäin on tukossa. Suomi luistelee, karvaa, pelaa puolinopeaa ja nopeaa. Turhaa intensiteettiä on vaikka muille jakaa, mutta väliäkö sillä.

Flipperiä flipperin perään. Kanada hallitsee peliä isokokoisten pelaajiensa ansiosta ja pääsee laukaisusektoreille, mutta Suomi ei ota jäähyjä. Sen sijaan Kanukit turhautuvat ja Suomen ylivoima toimii kerta toisensa jälkeen. Peli päättyy Suomelle 7-2, koska Suomen maalivahti torjuu 60 kertaa ja Kanukkiveska 15 kertaa. Tami naulaa kuuluisat pelin ratkaisevat osa-alueet studiossa ja muistuttaa, että "Hagman pelasi Kärpissä joskus silloin kauan sitten, kun minä valmensin." Kaikki muut Suomessa iloitsevat historian ensimmäisestä jääkiekon olympiakullasta...

Paitsi yksi.

Taidanpa mennä jonnekin Brittiliäiselle nettisivulle lyömään vetoa, että Suomi ottaa Vancouverista vähintään mitalin...

 

[Johannes]

Jukka Jalonen on tänään haastateltavana Radio Suomen Taustapeili-ohjelmassa klo 17.30 alkaen. Jos joku ehtii kuuntelemaan, niin voisi kirjoittaa esim. tähän ketjuun jotain ohjelman sisällöstä, jos viitsii.

 

[peruspata]

Jukka Jalonen on tänään haastateltavana Radio Suomen Taustapeili-ohjelmassa klo 17.30 alkaen. Jos joku ehtii kuuntelemaan, niin voisi kirjoittaa esim. tähän ketjuun jotain ohjelman sisällöstä, jos viitsii.

50 minuuttia rautaista asiaa sekä pientä kaverikuittia. Varmaan ensimmäinen kerta, kun julkisesti kehun IS Urheilua, mutta tämä oli aivan mahtavaa.

Siinä käydään läpi Jukka Jalosen Suomen ensimmäisiä olympialaisia, kiperiä valintoja, mutta myös laajemmin itse peliä. Mukaan mahtuu myös puhetta esim. Nuorten MM-kisoista, joissa toimittajista toinen on.

Tämän jälkeen on pakko kuuunnella Johanneksen vihjaama taustapeili, ja hei, se muuten tulee lähetyksen jälkeen Areenaankin. Jos siis ette ehdi Merisään taustasäätä kuuntelemaan, niin sieltä löytyy.

Isolla mielenkiinnolla kuuntelen (ja tod.näk. lähetyksen jälkeen kommentoin) seuraavia asioita:

- miten YLEN toimittajat lähtevät kysymään valinnoista/pelistä? mennäänkö muistaen, että kaiken takana on Kale, lähdetäänkö laskemaan Jukan lautoja, vain onko asiallista mutta kyseenalaistavaa?

- tyytyykö Jukka valmentajan perusjargoniin, vai uskaltaako (IS:n radio-ohjelmaa siteeraten) osoittaa kansalle oman linjansa kiinnostumatta, mitä mieltä siitä ollaan?

EDIT

Jussi Saarinen....................................

 

[Marwin]

Tuossahan tuo Jalosen haastattelu tuli. Eipä tuossa mitään mullistavaa tai yllättävää tullut ilmi.

Muutamia ranskiksia:

- Erikoistilanne pelaaminen tulee olemaan se Suomen ase, varsinkin kovia maita vastaan
- Jokisen/Nummelinin poisjättämisestä Jalonen oli aika niukkasanainen - ''pelaajat tietävät itse syyt''
- Peltosesta ei tainnut olla mitään puhetta
- Kuultiin myös ESPN:n ja CBC:n kiekkotoimittajien (Elliott Frideman ja Pierre LeBurn (?) ) mietteitä Suomen joukkueesta - maalivahtipeliä kehuttiin ja Ruudun veljekset mainittiin <-- juuri tuo pelityyli eli varsinkin Kanadan poikien pitää vaan pitää pää kylmänä

Tuossa nyt jotain. Ketjukoostumuksia Jukka ei tainnut mitään paljastaa, mutta sellanen fiilis jäi että ei noissa nyt mitään suurempia yllätyksiä tulla näkemään.

 

[vilperi]

- Jokisen/Nummelinin poisjättämisestä Jalonen oli aika niukkasanainen - ''pelaajat tietävät itse syyt''

Tuli sieltä rivien välistä sellainen poiminta tehtyä että joukkueeseen on valittu sekä erinomaisia ylivoimapelaajia, mutta sen lisäksi myös erinomaisia alivoimapelaajia. Olisiko tässä osasyy Jokisen Jussin poisjääntiin?

Erikoistilannepelaamista Jalonen painotti kovasti. Niillä Suomi yrittää iskeä kovia maita vastaan.

Onko muuten Saku Koivun kapteenius tullut jo esille? Itse en tätä ole huomannut. No, tuossa ohjelmassa saatiin varmuus sille että vanhempi Koivu on joukkueemme kapteeni.

Mikko Koivukin oli kuulemma ehdolla kapteeniksi, mutta oli valittu kuitenkin Saku ettei Mikon vastuu ja rooli kisoissa käy liian suureksi.

 

[Marwin]

Tuli sieltä rivien välistä sellainen poiminta tehtyä että joukkueeseen on valittu sekä erinomaisia ylivoimapelaajia, mutta sen lisäksi myös erinomaisia alivoimapelaajia. Olisiko tässä osasyy Jokisen Jussin poisjääntiin?

Joo, tuon Jalonen totesi ja lienee ainakin yksi syy Jokisen kohdalla.

Niskala-Nummelin vastakkainasttelussa Jalonen kommentoi juuri että ''pelaajat tietävät itse syyt''. ''Nummelin tietää miksi häntä ei valittu ja Niskala tietää miksi hänet valittiin', taisi Jalonen aika tarkkaan sanoa. Ei luonnollisesti suostunut kertomaan tarkemmin valintaa. Tässä tapauksessa kai oli jotain muitakin syitä. Tai en ainakaan pidä Niskalaa parempana yv-pelaajana kuin Nummelin, päin vastoin.

 

[Gags]

Vaikka edelleenkin olen sitä mieltä, että Jalosen leijonamiehistön tie olympialaisissa katkeaa viimeistään puolivälierissä, niin haluan jo tässä vaiheessa kiittää Jalosta hyvistä pelaajavalinnoista ja ennenkaikkea siitä, että nämä vastustajat joiden ennakkoon pitikin kaatua selvästi, on myös tyylikkäästi hoidettu alta pois. Normisettihän olisi ollut menettää vähintään piste V-Venäjälle tai horsteille. Loistokkuutta pelissä ei ole näkynyt, enemmänkin tasapaksua puurtamista ja pelitavan kurinalaista sisäänajoa. Ei muuta kuin lykkyä tykö Jaloselle ja selänpesuporukalle.

 

[peruspata]

Kaiken mennessä nappiin, kuten Björgenillä, pronssin kylkeä voi päästä puraisemaan. Välierät on jo huipputulos. Tosin tällä hetkellä on myös sauma välttää puolivälieräkarsinnat, jolloin vastus puolivälierissä ei heti olisi parasta a-ryhmää.

Joukkueen päämäärä on tietenkin kasvaa peli peliltä ja voittaa kultaa. Nämä edellämainut asiat ovat vain sivullisten arviointeja.

 

[Viljuri]

Annan myös pisteitä pelaajavalinnoista Jalosen poppoolle, esimerkiksi Immosen valinta oli rohkea veto, eikä mies ei ole pettänyt vielä häneen asetettuja odotuksia.

Nokelainen ja JJokinen joukkueessa, niin olisin ollut enemmän kuin tyytyväinen, ja vaikka ymmärränkin idean ja ne erinäiset insentiivit, miksi KHL-miehiä piti saada joukkueeseen niin paljon. Ja vaikka idea jäi melko lailla testaamatta, kun vastustajat eivät antaneet tuon kummenpaa vastusta ja maalivahtipelimme ollessa niin rautaa, että viimeistelytehokkuudelta ei kummoisia ole toistaiseksi vaadittu O.K-tasolle pääsemistä ajatellen.

Ruotsia vastaan käytävä kamppailu kertoo paljon, ainakin Filppulan ja Miettisen olisi näytettävä, että he kykenevät kaivamaan itsestään ketjulleen ja koko joukkueelle positiivisia asioita esille, ja vaikka maaleja ei herroilta odotettaisikaan.

Monet muut asiat onkin jo mainittu, mutta vielä sen verran, että GM Jari Kurrin ilmeet ovat tehneet minun vaikutuksen. Viisinkertainen Stanley Cup voittaja ei naureskele tai hymyile turhaan, ainakaan silloin kun Suomen johtoportaan aitioon on lähetystä leikattu.

 

[RuuhkaTukka]

...

Aina paljon asiaa kun Viljuri viitsii kirjoittaa.

Itse ketjun aiheeseen toteaisin että joukkueen kaikessa tekemisessä on viimeinkin oikea tekemisen meininki, Jalosesta johtuen tai hänestä riippumatta. Nämä alkusarjan ottelut hoidetaan alta pois ilman turhia tunteiden purkauksia. Joukkue hioo vain ylivoimaa ja harjoittelee yhteispelaamista. Kuitenkin selvästi näkee että säästellään, eikä taklauksia viedä loppuun, luistella apinan raivolla tai ajeta maalille hullun kiilto silmissä. Nämä tappamisen tunteet säästetään niihin kolmeen ratkaisevaan peliin, sillä joukkueesta huokuu itseluottamus ja usko kultaan. Tässä vaiheessa ei tarvitse todistaa mitään, sen aika on vasta tulevaisuudessa.

 

[Johannes]

Olen samaa mieltä, että joukkueesta huokuu rauhallisuus ja pari ensimmäistä peliä olivat sopivaa katsastelua sille miten pelataan, kun tosipelit alkavat. Ylivoimaa on saatu hiottua, alivoimaa ei vielä ole edes testattu. Se on tietysti vähän valitettavaa, että av joutuu testiin Ruotsin tasoista joukkuetta vastaan. Mv-peli on kunnossa, Kipper sai turhan helpon pelin ja Bäckström näytti, että häneen voi tarvittaessa varmasti luottaa. Pelin avaamisessa tasakentällisin on vielä ongelmia ja muutenkin siinä kuinka noustaisiin paremmin vastustajan maalille kaukalon laidoilta. Puolustajien materiaalin ohuus ei ole Jalosen ja muun valmennuksen vika, mutta kuinka puolustajat pärjäävät isoissa peleissä ilman, että koko pelitapa passivoituu liikaa, jää nähtäväksi. Siinä on yksi iso testi, että kuinka hyökkääjät tukevat vähän kevyttä pakkiosastoamme niin, ettei pääasia eli oma hyökkääminen unohdu liikaa. Pitää olla valmennuksella rohkeutta rakentaa sellainen pelitavan toteutus, jossa balanssi on oikea puolustuksen ja hyökkäyksen välillä, oli vastustaja kuka hyvänsä. Tehtävä ei ole helppo, koska meidän pelaajamateriaali kuitenkin kalpenee aika paljon ihan parhaitten vastustajien materiaaliin verrattuna, mutta ei liikaa.

Jalosen ja kumppaneiden tehtävä ei ole toivoton, ainakin välieriin saakka, joka on edelleen se juttu, joka erottaa menestymisen epäonnistumisesta Vancouverissa Jalosen Suomelta. Suomi ei voi muuttua joukkueeksi, jossa joku muu kuin mitalin voittaminen on jollain pelillisellä kriteerillä onnistumista. Se on mahdoton, kauhistuttava ajatus, tulosurheilussa, että menestyminen ei olisi ainoa päämäärä kaikissa isoissa kisoissa. Kultaa ei tarvitse voittaa, vaikka sitä pitää aina tavoitella, mutta mitali on menestymistä Suomelle, myös Jalosen Suomelle. Muut sijat alle pronssin ovat epäonnistumista Suomen maajoukkueelle aina ja joka kerta, kun pelataan isoja kisoja.

 

[aquanqua]

Jukka Jalosen Suomi:

- pari kivaa lehtijuttua ja ihan kauniita korulauseita.

 

[Teddy_H]

Jukka Jalosen Suomi:

- pari kivaa lehtijuttua ja ihan kauniita korulauseita.

Vaikka kuinka ajattelisi että Jalosen piti tuoda Suomelle vallankumouksellinen moderni pelitapa eikä sikäli tuloksen pitänyt olla ainoa mittari, niin aika kevyeksi näyttäisi jäävän tarjonta - niin pelillisesti kuin tuloksellisestikin.

Jos olympialaiset eivät jatku enää seuraavan pelin jälkeen, niin kevään MM-kisoissa panosten luulisi olevan aika suuret ihan jo Jalosen jatkonkin kannalta - oli jatkosopimusta tai ei.

 

[Johannes]

Jalonen lähetti omien sanojensa mukaan YLEn TV-haastattelussa kaikille olympiapelaajille Suomen pelitavan usb-tikulla ennen kisoja, että pelaajilla on mahdollisuus tutustua pelitapaan ilman jääharjoituksia. Pelaajat olivatkin tänään Ruotsi-pelissä yhtä notkeita pelitavan suorittajia kuin usb-tikku-ukot. Kyllähän sen näki jo Saksaa vastaan, että joukkueella ei toimi kuin yv- ja mv-peli ja Ruotsia vastaan suli yv-pelikin pois. Av-peli testattiin ja köykäiseksi havaittiin, samoin suuri osa puolustajista. Vastustajaa köykäisemmän pelaajaamateriali-selityksen taakse voi Jalonen & co hieman piiloutua, mutta ei joukkueen peli tasaviisikoin voi olla noin vaikeaa miltä se näyti jo Saksa-pelissä ja varsinkin tänä aamuna Ruotsia vastaan. Ruotsi ja BÅG oli tehnyt kotiläksynsä siinä miten Jalosen Suomi kaadetaan. Meidän porukka taas yrittää vain toteuttaa omaa "jälkimodernia" pelitapaansa, vastustajasta viis. No, Tshekki peli on vielä viimeinen mahdollisuus näyttää, että Jalosella on jotain annettavaa maajoukkue-tasolla, sellaista osaamista, jolla voitetan mitaleita. Sen jälkeen katsotaan vielä varmaan mm-kisat keväällä Saksassa, jossa on jo pakko tulla oikeaa menestystä, joka on Jalosen Suomellekin mitalin voittaminen.

 

[Jehovan Syyttäjä]

Kyllähän tuonne olisi hyvä saada puikkoihin joko yksinkertaista pelitapaa edes ajava valmentaja, tai sitten osaava kaveri pidemmällä pahvilla ja siirtää tavoitteet myöhemmälle. Tuskin tuostakaan joukkueesta monella on Jalosen alaisuudessa montaa peliä alla ja sitten CD-levyltä pitää opetella nykyinen "moderni" pelitapa. Tulos nähtiin tänään.

Jos nyt heitetään vertailukuvaksi vaikka Pekka Virran klipklap pelityyli, niin sitä on saatu hioa kilpipaidoissa jo useampi vuosi. Rämmittiin alkuun pohjamudissa, mutta kun pelaajat on sen sisäistänyt niin tulostakin on tullut toiseen tapaan.
Nyt siellä on sellainen valmennus, joka ei saa joukkuetta toteuttamaan sitä pelitapaa, jota se haluaisi nähdä suomen esittävän.

Enää ei vain ole suomella aikaa opetella Jalosen niksejä, jotain muutoksia täytisi tehdä.

 

[Mustis]

Joo, tuli tuosta tämänaamuisesta pelistä mieleeni parin vuoden takaiset Kalpa-Kärpät ottelut: Suomi pystyi pyörittämään ja pörräämään näennäisesti, mutta kaveri teki maalit.

Tähän nojaten, en toiveita Suomen menestyksestä kovin korkealle nostaisi. Kovasti saa hommaa muuttua, että pystyisimme esim. Tsekin haastamaan tosissaan.

 

[Morgoth]

Jalonen lähetti omien sanojensa mukaan YLEn TV-haastattelussa kaikille olympiapelaajille Suomen pelitavan usb-tikulla ennen kisoja, että pelaajilla on mahdollisuus tutustua pelitapaan ilman jääharjoituksia.

Aika legendaarista settiä. Itse olen jäänyt miettimään Jalosen komentteja (joukkue ei pelaa niin kuin haluaisi) ihmettelemään, että mikä kaverin auktoriteetti lopulta on pukukopissa? Epätoivoinen yritys parkua julkisuudessa, kun ei saa myytyä pelisysteemiä pelaajille, pukopissa tai muistitikulla?

Taidossa annetaan jo paljon muille joukkueille eteen, että ei tarvitsi enää lisää valmennuksessakin antaa.