Mainos

Jukka Jalosen Suomi

  • 746 672
  • 2 867

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Missä vaiheessa Vancouverin olympiakisoja Jukka Jalosen luotto oli murentunut jo lopullisesti, kun joukkueen sisältä alettiin sinun mukaasi vuotaa joukkueen sisäisiä asioita kritiikiksi julkisuuteen iltapäivälehtien toimittajille? Niinkuin olen täällä referoinut Jukka Jalosen vastauksia IS Veikkaajassa 11/2010, niin joku osapuoli on valehdellut raskaasti joukkueen sisälle kuuluvista pelillisistä asioista. Yksi mahdollisuus, ja hyvin todennäköinen, on, että toimittajat, joille sinun väittämäsi mukaan joukkueen sisäisiä asioita on juoruttu, eivät ole perillä jääkiekosta pelinä, jolloin on tullut väärintulkinta pelaajien sanomisista julkisuuteen.

En usko, että on vaaraa mihinkään väärintulkintaan. Itse ajattelen, että kokeneet pelaajat Saku Koivu ja Teemu Selänne etunenässä turhautuivat tilanteeseen, kun huomasivat missä tilassa maajoukkueen peli oli verrattuna edellisiin olympialaisiin. Turhautumista varmasti lisäsi se, että Koivu ja Selänne tiesivät, että kyseessä oli heidän viimeinen olympiaturnaus ja sitten huomataan, että valmennusryhmä on vasta harjoittelemassa toimintaa kovassa turnauksessa. Toki myös omat loukkaantumiset vaikuttivat tilanteeseen. Lausunnot julkisuuteen olivat kuitenkin varsin maltillisia, mutta kertoivat kuitenkin sen, että kaikki ei ole kunnossa joukkueen sisällä ja tätähän mm. Rantanen ja Nyholm sitten kaivelivat hivenen syvemmin.

Pelaajat itsekin varmaan tietävät sen, että turnauksen aikana on enää turha tehdä mitään radikaaleja muutoksia, jos valmennus ei ole kunnolla kartalla. Pelaajien omat palaverit olivat turnauksessa varmasti isossa roolissa. Turnauksen jälkeen on turha odottaa pelaajilta mitään avointa loankaatoa valmennusta kohtaan syistä joista kirjoitin jo aiemmin. Ratkaisut tehdään enimmäkseen kulisseissa ja syystä tai toisesta valmennusryhmä on joka tapauksessa täysin uudessa kuosissa.

Mutta kuten sanottua, toivotaan että nykyinen valmennusryhmä saa joukkueesta jo enemmän irti pian alkavissa MM-kisoissa.
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
En usko, että on vaaraa mihinkään väärintulkintaan. Itse ajattelen, että kokeneet pelaajat Saku Koivu ja Teemu Selänne etunenässä turhautuivat tilanteeseen, kun huomasivat missä tilassa maajoukkueen peli oli verrattuna edellisiin olympialaisiin. Turhautumista varmasti lisäsi se, että Koivu ja Selänne tiesivät, että kyseessä oli heidän viimeinen olympiaturnaus ja sitten huomataan, että valmennusryhmä on vasta harjoittelemassa toimintaa kovassa turnauksessa. Toki myös omat loukkaantumiset vaikuttivat tilanteeseen. Lausunnot julkisuuteen olivat kuitenkin varsin maltillisia.

Pelaajat itsekin tietävät sen, että turnauksen aikana on enää turha tehdä mitään radikaaleja muutoksia, jos valmennus ei ole kunnolla kartalla. Pelaajien omat palaverit olivat turnauksessa isossa roolissa. Turnauksen jälkeen on turha odottaa pelaajilta mitään avointa loankaatoa valmennusta kohtaan syistä joista kirjoitin jo aiemmin. Ratkaisut tehdään enimmäkseen kulisseissa ja syystä tai toisesta valmennusryhmä on joka tapauksessa täysin uudessa kuosissa.

Mutta toivotaan, että nykyinen valmennusryhmä saa joukkueesta jo enemmän irti pian alkavissa MM-kisoissa.

Näinhan se menee. Maltillisetkaan avautumiset kesken kisojen eivät lähtökohtaisesti ole hyväksyttäviä, mutta kertovat osaltaan siitä, miten hankala tilanne oli (jostain syystä luotto mm. S. Koivun ja Selänteen ymmärrykseen "jääkiekosta pelinä" ja sen vuoksi tekemiin ratkaisuihin on kovempi kuin yhden tuulimyllynimimerkin internetin ihmemaassa).

Pelaajien omat ja osin Jalosenkin suorittamat korjausliikkeet turnauksen aikana toivat olosuhteisiin nähden kelpo lopputuloksen, mutta oppimisprosessin maku valmennuksen - joka siis ei ole enää Vancouverin-kuosissa - touhusta jäi. Sen soisi olevan jo ohi.
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
En usko, että on vaaraa mihinkään väärintulkintaan. Itse ajattelen, että kokeneet pelaajat Saku Koivu ja Teemu Selänne etunenässä turhautuivat tilanteeseen, kun huomasivat missä tilassa maajoukkueen peli oli verrattuna edellisiin olympialaisiin. Turhautumista varmasti lisäsi se, että Koivu ja Selänne tiesivät, että kyseessä oli heidän viimeinen olympiaturnaus ja sitten huomataan, että valmennusryhmä on vasta harjoittelemassa toimintaa kovassa turnauksessa. Toki myös omat loukkaantumiset vaikuttivat tilanteeseen. Lausunnot julkisuuteen olivat kuitenkin varsin maltillisia, mutta kertoivat kuitenkin sen, että kaikki ei ole kunnossa joukkueen sisällä ja tätähän mm. Rantanen ja Nyholm sitten kaivelivat hivenen syvemmin.

Unohdin, että sinä olit jo aiemmin suhtautunut, choose life:n lisäksi, ymmärtävästi pelaajien avautumiseen olympiajoukkueen pelillisistä ongelmista iltapäivälehtien toimittajille, sen sijaan, että olisivat ottaneet asiat puheeksi joukkueen ja valmentajien palavereissa. Olen sinunkin kanssasi eri mieltä asiasta. Minun mielestäni pelaajien ei pidä koskaan kesken kansainvälisten kisojen, ei varsinkaan olympiakisojen, kertoa median edustajille joukkueen sisäisistä, pelillisistä ongelmista. Varsinkaan silloin, kun median edustajilla ei ole jääkiekon osaaminen pelinä samaa tasoa kuin huippupelaajilla. Minusta joukkueen sisäiset ongelmat puidaan kaikissa turnauksissa joukkuepalavereissa tai sitä varten on joukkueen kapteenisto, joka vie pelilliset ongelma-asiat valmentajien tietoon.

Kuuntelin tuossa autolla ajaessani MM-kisojen Suomen joukkueen kapteenin Mikko Koivun haastattelua. Yhtenä positiivisena asiana kapteeni Koivu toi esille sen, että joukkueen pelisysteemi on tuttu jo usean vuoden ajalta, joten siinä ei ole ongelmaa. Slovakiassa joukkueen käyttämä pelisysteemi on siis Koivun mukaan sama, mikä on ollut käytössä Suomella Torinon olympiakisoissa 2006, Quebecin MM-turnauksessa 2008 ja Vancouverissa 2010. Yksi oleellinen asia on, että pelisysteemi vaatii pelaajilta koko 60 minuutin ajan kovaa luisteluvoimaa eli pelaajien fysiikka on oltava huipputikissään, jotta pystyy antamaan kaikkensa pelin aikana.
 

Vaakunanaama

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mielenkiinnolla kuulisin sinulta siffa kannan siihen, kirjoittaako Sihvonen tuossa valetta vai ei? Ihan kyllä tai ei vastaus riittää. Kirjoittajahan on kuitenkin (omasta mielestään) johtava analyytikko, jolle peli näyttää kaiken.

Tästä minäkin olen erityisen kiinnostunut. Olisitko siffa niin ystävällinen ja vastaisit?
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Unohdin, että sinä olit jo aiemmin suhtautunut, choose life:n lisäksi, ymmärtävästi pelaajien avautumiseen olympiajoukkueen pelillisistä ongelmista iltapäivälehtien toimittajille, sen sijaan, että olisivat ottaneet asiat puheeksi joukkueen ja valmentajien palavereissa.

On se minustakin erikoista, ja sen takia se kertookin hyvin paljon tilanteesta joukkueen sisällä ja siitä että kaikki ei todellakaan ollut kunnossa. Pelaajia turhautti pelillinen heikkous ja valmennusryhmä, joka ei ollut yhtä korkealla tasolla kuin vaikkapa Torinossa. Ja kun kyse oli olympialaisten kaltaisesta huipputurnauksesta ja monen pelaajan ehkä viimeisestä maajoukkueturnauksesta jonne vielä tultiin edellisten kisojen finalistina, niin toki se turhauttaa että heti alkusarjassa huomataan, että realistisia mahdollisuuksia taistella kullasta ei ole. Ja edelleen, pronssi on hieno saavutus, mutta itseänikin harmitti suuresti Suomen roima tasonlasku Torinosta, varsinkin kun ehkä pitkään aikaan Suomi sai todella kilpailukykyisen joukkueen jalkeille.

Harmi, että MM-kisat alkaa jo tänään ja tulevat sotkemaan tätä keskustelua Vancouverista:)
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Tänään Slovakin MM-kisat käynnistyvät ja Jalosen Suomen mittaminen alkaa huomenna Tanska-pelillä. Hauskaa, että tulee taas uutta pureskeltavaa, kun tuo jauhaminen Vancouverin 16 kuukautta sitten pelatuista kisoista on niin puuduttavaa luettavaa. Muistuttaa vähitellen väittelyä siitä kuka murhasi JFK:n Dallasissa 1963. Joku murhasi, mutta mitä väliä sillä enää on, esim. tuleviin presidentti-valintoihin USA:ssa.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Muistuttaa vähitellen väittelyä siitä kuka murhasi JFK:n Dallasissa 1963. Joku murhasi, mutta mitä väliä sillä enää on, esim. tuleviin presidentti-valintoihin USA:ssa.

Tärkeintä ei ole kuka murhasi JFK:n, vaan tärkeintä on se, että Dallasissa nähtiin useita taikaluodin viivelähtöjä. Ruumiinavaus-pelikirja näyttää katsojalle kaiken!
 

Mänizeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, New York Rangers
Kuuluisi ehkä Sihvosketjuun, mutta uusimmassa Urheilulehdessä Sihvonenkin on sitä mieltä, että Jalosella on auktoriteettiongelma. Tämä siksi, että hänen tulkintansa mukaan Leijonien pelitapa ja sen sisäänajo-ongelmat johtuu valmentajien kyvyttömyydestä kommunikoida viestinsä pelaajille.

Tämä siis ulkomuistista ja tiivistettynä, eilen lehteä luin.
 

Rubicon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ei kyllä luottoa löydy Leijonien menestykseen näissä kisoissa Jalosen johdolla. Ei siinä, jos peli kulkee ja voittoja tulee niin sitten täytyy myöntää, että Jalosesta sittenkin on johtajaksi ja menestyjäksi maajoukkueessa. Tähänastiset näytöt ovat heikkoja, eikä kyllä näytä siltä, että tänä vuonna tilanne muuttuisi.

Ennen ensimmäistäkään peliä ihmetyttää erityisesti valinta mennä kahdeksalla pakilla, joista yksikään ei ole rightin pelaaja. Eikös suurin osa puolustajistakin ole selvästi kuuden pakin systeemin kannattajia? Samalla saisi ne kaksi heikointa siivottua tuosta sivuun. Outo ja minusta ehdottomasti väärä strategia.

Toivotaan, että pystymme yllättämään tällä kertaa Tanskan ja juna lähtee siitä puksuttamaan oikeille raiteille. Materiaali on paljon heikompi kuin Vancouverissa, joten valmennuksella pitäisi nyt (vihdoin) olla homma hanskassa, mikäli mitalipeleihin asti mielitään. Ja sinnehän halutaan. :)

Suoraan sanottuna jopa pelottaa (toisaalta myös kutkuttaa), että jäävät vielä puolivälierätkin haaveeksi Slovakiassa. Silloin toisaalta Jalosen aikakausi olisi varmasti ohi, eikä se tuntuisi lainkaan epämiellyttävältä ja huonolta vaihtoehdolta. Ehkä Jalonenkin saisi uransa taas vauhtiin jonkin seurajoukkueen puikoissa, kyvykäs valmentaja kun on kuitenkin kyseessä.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Ennen ensimmäistäkään peliä ihmetyttää erityisesti valinta mennä kahdeksalla pakilla, joista yksikään ei ole rightin pelaaja. Eikös suurin osa puolustajistakin ole selvästi kuuden pakin systeemin kannattajia? Samalla saisi ne kaksi heikointa siivottua tuosta sivuun. Outo ja minusta ehdottomasti väärä strategia.

Siinä sitä olisikin ihmettelemistä, jos kahdeksan pakin leimaamisen jälkeen kävisikin niin, että NHL:n pudotuspeleistä vapautuisi suomalaispakkeja, jotka olisivat halukkaita kisoihin. Timonen ja maagisesti parantunut Salo tulisivat kolkuttelemaan maajoukkueen portteja, jolloin olisi 10 pakkia, joista neljä olisi ylimääräisiä, samaan aikaan kun hyökkäysketjut eivät kestäisi yhtään loukkaantumista. No, ei näin varmaan käy, mutta itsekin ihmettelin, miksi kahdeksan pakkia piti leimata heti.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
No, ei näin varmaan käy, mutta itsekin ihmettelin, miksi kahdeksan pakkia piti leimata heti.

Että voidaan pelata neljän pakkiparin rotaatiolla. Useissa haastatteluissa Jalonen on ollut hyvin tyytyväinen tähän tapaan peluuttaa pakkeja ja onhan siinä minunkin mielestäni järkeä. Pitkä turnaus ja vastustajilla lähtökohtaisesti meidän pakkejamme isommat hyökkääjät rynnimässä maalille. Tällä tavalla, kun pelataan neljällä pakkiparilla eikä kolmella, pakkien kunto ja pää kestää paremmin.

Väsyneet pakit eivät pystyisi auttamaan (hyvin pienellä) kysymysmerkillä varustettua maalivahtiosastoamme tarpeeksi ja aina yhtä tärkeän avaussyötön onnistuminen paineen alla olisi epävarmempaa.

Muutenkin Timonen ja Salo ovat ainoat "mahdolliset" vahvistukset enää. Salo on loukkaantunut ja Timosella ei varmasti riitä enää motivaatio, jos Flyers tippuu. Ei riittänyt viime vuonnakaan.

Auttaako neljän pakkiparin peluuttaminen krooniseen laatuvajeeseen?Vastauksen saamme varmasti lukea Rantasen ja Nyholmin paljastusartikkelista, joka julkaistaan Tanskapelin jälkeisen saunavuoron jälkeen. Riippuen tietenkin siitä, riittääkö Jalosen auktoriteetti saunan lämmitykseen.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
MM-kisojen 1. ottelu Tanskaa vastaan päättyi 5-1. Joukkue oli täydellisesti päävalmentajansa hanskassa. Minkäänlaisia ongelmia ei television välityksellä esiintynyt joukkueen sisällä. Päävalmentajan pelikirjaa toteutettiin nöyrästi. Jokainen pelaaja osallistui kovalla luistelulla hyökkäyksiin, päätykarvauksiin, kulmapeleihin, takakarvaukseen ja alaspäintuloon puolustukseen. Pieniä ongelmia oli nähtävissä oman alueen yhdistetyssä miesvartiointi-/aluepuolustuspelissä. Peliä rytmitettiin omalta puolustusalueelta hyökkäyksiinlähdettäessä ehkä eniten, mitä olen tällä tasolla koskaan nähnyt Ruotsin takavuosien huippupelejä lukuunottamatta.

Ammattipelaajat pystyivät ongelmitta noudattamaan Jukka Jalosen tuttua pelitapaa. Onhan se ollut käytössä Suomella lähes identtisenä jo Westerlundin ja Sheddenin sekä koko Jalosen päävalmentaja-ajan. Ehkä omalta puolustusalueelta lähteneiden kiekkokontrollihyökkäyksiinlähtöjen määrä H+V+P=11+17+24 ei ole aiemmin ollut eilisen Tanska-pelin luokkaa.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jokerit
Pakko kompata siffaa. Nyt kaikki toimi, jopa yllättävän hyvin. Mutta todellinen testi on vasta kolmas peli, Suomi vs Tshekki. Sen jälkeen nähdään joukkueen oikea taso.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Lisäksi luin ne sinun kisojen aikana innokkaasti tänne linkittämäsi iltapäivälehtien ja Avun nettijutut, joten Vesa Rantasen (IS), Tuomas Nyholmin (IS), Pekka Jalosen (IL) ja Susanna Luikun (Apu) kirjoitukset tulivat oikein tutuiksi minulle sinun ansiostasi.

Unohdit tämän P.Sihvosen avautumisen:

http://media.a-lehdet.fi/spics/aune_10_5/kuohittujen_miesten_kevat.html

Otetaanpa lainaus tuosta Sihvosen jutusta:
Kummolan hölmöily Jalosen valmennustiimiä kohtaan saattaa kärjistyä MM-kisoissa kohtalokkaalla tavalla. Jalonen on siitä onnellinen, ettei hänen joukkueessaan pelaa nyt ainuttakaan niistä Kummolan lietsomista primadonnista, jotka pullikoivat olympialaisissa eri tavoin päävalmentajaa vastaan. Vancouverissa tähtipelaajat olivat tulleet siihen johtopäätökseen, että Kummola on viime kädessä pelaajien puolella päävalmentajaa vastaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että osa pelaajista ei ollut olympialaisissa juurikaan valmennettavissa. Siihenkin nähden pronssi oli kova suoritus Jalosen, Dufvan ja Lehkosen kolmikolta – pelaajien ansioita unohtamatta.

Mielenkiinnolla kuulisin sinulta siffa kannan siihen, kirjoittaako Sihvonen tuossa valetta vai ei? Ihan kyllä tai ei vastaus riittää. Kirjoittajahan on kuitenkin (omasta mielestään) johtava analyytikko, jolle peli näyttää kaiken.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Sihvonen analysoi vain peliä tasakentällisin. Hän ei analysoi mv-, yv- ja av-peliä. Eilen PS:n "The johtavan" peli päättyi 2-0 Suomelle. Yv-peli päättyi 3-1, mutta sitä osaa pelistä PS ei siis analysoi. Tanskan mv torjui 39/44 ja Suomen 8/9, ei analyysiä Sihvoselta. Suomen yv-peli oli 3/5 ja Tanskan 1/2, ei analyysiä PS:lta. Kannattaa siis muistaa, että peli tasakentällisin näyttää siitä pelin osa-alueesta kaiken, jos aukaisee hieman Sihvosen mantraa UL:ssa.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings

En unohtanut tuota linkkiä. Kirjoitin choose_lifen Vancouverin kisojen ajalta tänne JA:n keskusteluun linkittämistä iltapäivälehtien ja Avun nettikirjoituksista Vancouverin kisojen aikana. Keskustelu koski Vancouverin kisojen aikana mahdollisesti tapahtuneesta pelaajien juoruiluista joukkueen sisäisistä asioista, jotka minun mielestäni olisi pitänyt ehdottomasti käsitellä joukkueen sisällä. Tuo Sihvosen juttu on kirjoitettu Vancouverin kisojen jälkeen, ennen viime kevään Saksan MM-kisoja. Ennenkuin kysyt kolmannen kerran sitä, että ovatko Sihvosen kirjoittamat asiat totta vai, niin en minä niistä osaa muuta sanoa kuin sen totuuden, että Vancouverin pronssi oli todella kova saavutus Suomen joukkueelta. Tosin sekin on mielipidekysymys, mutta minun mielipiteeni on kai tullut selväksi kaikille.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
. Ennenkuin kysyt kolmannen kerran sitä, että ovatko Sihvosen kirjoittamat asiat totta vai, niin en minä niistä osaa muuta sanoa kuin sen totuuden, että Vancouverin pronssi oli todella kova saavutus Suomen joukkueelta. Tosin sekin on mielipidekysymys, mutta minun mielipiteeni on kai tullut selväksi kaikille.

Ilmeisesti jostain syystä tällä palstalla sinua kovasti tukeneen Petteri Sihvosen kohdalla noudatetaan eri standardeja kuin Vesa Rantasen ja Tuomas Nyholmin.

Olen odotellut pelaajien avautumisia väitetyistä ongelmista, niinkuin myös Rantanen/Nyholm parivaljakko toivoi, koska muuten he joutuvat kirjoituksineen outoon valoon.

Kovasti sinä olet ollut valmis hyökkäämään muiden toimittajien kimppuun, mutta Petterin teksteihin et vain halua ottaa kantaa. Kyllähän Petteri on siinä samassa oudossa valossa kuin Nyholm ja Rantanen, joiden kimppuun olet hyökännyt. Jotain epäloogista tässä touhussa on. Miksi hyökkäsit Nyholmin ja Rantasen kimppuun, mutta johtavan samasta asiasta puhuviin juttuihin et ota pitkällä tikullakaan kantaa?
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Ilmeisesti jostain syystä tällä palstalla sinua kovasti tukeneen Petteri Sihvosen kohdalla noudatetaan eri standardeja kuin Vesa Rantasen ja Tuomas Nyholmin.

Sinä kirjoitit, että minä unohdin choose_lifen Vancouverin kisojen aikaisista linkityksistä Petteri Sihvosen kirjoittaman jutun. En minä sitä unohtanut, koska choose_life ei voinut Vancouverin kisojen aikana linkittää Petterin Sihvosen juttua, joka on kirjoitettu Vancouverin kisojen jälkeen. Keskustelu käytiin Vancouverin kisojen aikaisista iltapäivälehtien ja Avun kirjoituksista, joiden perusteella kisoissa olleiden kokeneiden pelaajien kanssa yhteistyössä tehtyyn kysymyssarjaan Jukka Jalonen sitten vastasi IS Veikkaajassa, niinkuin olen hänen vastauksiaan täällä jo useaan kertaan referoinut. Jalosen vastausten perusteella olen todennut, että joku/jotkut valehtelivat Vancouverin kisojen aikana tai Jukka Jalonen valehteli vastauksissaan IS Veikkaajalle. Sitä täällä on puitu sekä sitä, että kenelle olympiakisajoukkueen pelaajien olisi kritisoitava joukkueen sisäisiä pelillisiä asioita: valmentajille vai iltapäivälehtien toimittajille. Minä olen ollut sitä mieltä, että joukkueen sisäiset asiat pidetään joukkueen sisällä aina, olipa tilanne mikä hyvänsä.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
. Minä olen ollut sitä mieltä, että joukkueen sisäiset asiat pidetään joukkueen sisällä aina, olipa tilanne mikä hyvänsä.

Niin minä tarkastelen kysymystä siltä pohjalta oliko Jalosella auktoriteettiongelma ja lainaanpa taas sinua:

Mistä auktoriteettiongelmista kirjoitat? Mistä lähteistä olet saanut tietää, että Jalosella oli auktoriteettiongelmia? Minä en ole nähnyt vielä yhtään luotettavaa lähdettä sille, että Jalosella oli auktoriteettiongelmia Vancouverissa. Ymmärräthän, että iltapäivälehtien ja Avun toimittajien juoruille Suomen maajoukkueen sisältä en anna minkäänlaista arvoa.

Petterin mielestä Jalosella oli Vancouverissa Kummolan aiheuttamia auktoriteettiongelmia. Miksi emme uskoisi tässä Petteriä?

Tuosta joukkueen sisäisten asioiden pitämisesta joukkueen sisällä olen kanssasi ehdottomasti samaa mieltä. Petterin veli Toni tosin Sport-aikanaan piti Petterin perillä Sportin sisäisistä asioista, mutta se nyt on taas toinen juttu...
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Petterin mielestä Jalosella oli Vancouverissa Kummolan aiheuttamia auktoriteettiongelmia. Miksi emme uskoisi tässä Petteriä?

Kyllä näin on luettavissa linkittämästäsi Petteri Sihvosen jutusta. Keskustelua käytiin täällä kuitenkin Vancouverin kisojen aikana kirjoitetuista jutuista, jotka choose_life tänne JA:aan linkitti. Vancouverin kisojen jälkeen on varmaan muutkin kuin Petteri Sihvonen ottaneet kantaa Vancouverin tapahtumiin. Se on kuitenkin eri asia kuin kisojen aikana julkaistut kirjoitukset, jotka choose_life tänne linkitti. Siitähän keskustelu oli käynnissä ja sinä kirjoitit väärin, että olisin unohtanut choose_lifen Vancouverin ajan linkityksistä Petteri Sihvosen kirjoituksen, joka oli kirjoitettu Vancouverin kisojen jälkeen. Nyt sitten yrität kääntää keskustelua toiseen aiheeseen, kun olet itsekin huomannut virheesi.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Kyllä näin on luettavissa linkittämästäsi Petteri Sihvosen jutusta. Keskustelua käytiin täällä kuitenkin Vancouverin kisojen aikana kirjoitetuista jutuista, jotka choose_life tänne JA:aan linkitti. Vancouverin kisojen jälkeen on varmaan muutkin kuin Petteri Sihvonen ottaneet kantaa Vancouverin tapahtumiin. Se on kuitenkin eri asia kuin kisojen aikana julkaistut kirjoitukset, jotka choose_life tänne linkitti. Siitähän keskustelu oli käynnissä ja sinä kirjoitit väärin, että olisin unohtanut choose_lifen Vancouverin ajan linkityksistä Petteri Sihvosen kirjoituksen, joka oli kirjoitettu Vancouverin kisojen jälkeen. Nyt sitten yrität kääntää keskustelua toiseen aiheeseen, kun olet itsekin huomannut virheesi.

Vielä maaliskuussa 2011 tivasit nimimerkiltä Keltainen Jaffa lähteitä Jalosen auktoriteettiongelmille Vancouverissa. Sitä kirjoittaessasi Petterin Juttu oli jo vuoden ollut tiedossasi.

Keskustellaanko nyt sitten vielä noista auktoriteettiongemista, joihin Petterikin viittaa vai olemmeko päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että Jalosella todellakin oli auktoriteettiongelmia Vancouverissa?

Petterihän tuossa omassa jutussaa vahvistaa niitä kaikkia kisojenkin aikana kirjoitettuja juttuja auktoriteettiongelmista. Hän (tietenkin) löytää syyn Kalervo Kummolasta, mutta yhtä kaikki auktoriteettiongelmia oli.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Tuosta joukkueen sisäisten asioiden pitämisesta joukkueen sisällä olen kanssasi ehdottomasti samaa mieltä.

Tämä on hyvä kannanotto. Tästä olemme samaa mieltä. Itse asiassa tässä ollaankin ison kysymyksen edessä, mikäli rankat väitteet siitä, että olympiajoukkueen pelaajat olisivat kertoneet Vancouverissa kisojen aikana iltapäivälehtien toimittajille pelillisistä ongelmista joukkueen sisältä. Ihmettelen, että minustakin näin selvästä periaatteellisesta kysymyksestä ei täällä olla päästy yksimielisyyteen, vaan keskustelu on putkahtanut uudestaan ja uudestaan käyntiin.
 
Suosikkijoukkue
Puolueeton lätkänseuraaja
Jukka Jalosella oli aivan erilainen lähtötilanne työhönsä kuin edeltäjillään (Curt Lindströmin jälkeen olleista maajoukkue valmentajista). Curren aikana kypsyi (huipputulokset MM-kulta ja olympiapronssi sekä MM-hopea, pelillisesti Lillerhammerin olympialaiset ja Italian MM-kisat) sittemmin vuosia kestänyt maajoukkueen huippurunko (jonka rakentamisessa pioneerityön teki Matikainen) jota Ara jalosti eteenpäin ja sai pitkän mitaliputken. Aran jälkeen Summanen sai käyttöönsä periaatteessa vielä silloin toimineen huippurungon jota puolestaan Westerlund jalosti ja sai aikaan viimeisimmät sekä pelillisesti että tuloksellisesti onnistuneet arvokisat (Torino 2006).

Westerlundin jälkeen menestysajan huippurungon hiipuminen alkoi jo näkyä Sheddenin aikana ja nyt Jalosen on ollut pakko alkaa rakentamaan uutta runkoa, jonka hedelmistä uskon vasta seuraavan päävalmentajan (tai pahimmassa tapauksessa vasta 2-3 seuraavien päävalmentajien) pääsevän nauttimaan. Suomen maajoukkuekiekkoilu on minusta nyt käymistilassa kun uutta huippurunkoa yritetään rakentaa. Pelaajamateriaali on Suomella nykyisin heikompaa (vaikka hyviä pelaajia nytkin on) kuin 1990-luvun alussa tai ainakaan vielä ei ole onnistuttu luomaan samankaltaista pelejä dominoivaa ketjua kuin 1990-luvulla oli vaikkapa Tupu-Hupu-Lupu-ketju ja muilta osin tasapainoista kokonaisuutta. Suomen arvokisat ovat Sheddenistä lähtien olleet melkoista vuoristorataa - huolimatta upeasta olympiapronssista. Samanlaisia todella ehjiä ja alusta asti toimineita turnauksia ei ole ollut sitten Torinon 2006 ja oikeastaan ennen Torinoa vain Lillerhammer ja Italian MM-kisat vuonna 1994 hipoivat pelillisesti täydellisyyttä. Sen jälkeiset mitalit (mukaanlukien maailmanmestaruus) ovat tulleet enemmän tai vähemmän vuoristoratamaisten turnausten jälkeen joissa ollaan onnistuttu voittamaan se vedenjakajapeli esim. Naganossa Ruotsi-peli, World Cupissa Saksa- ja USA-pelit. Pelillisesti mielestäni ollaan menty 1990-luvulta lähtien pääosin takapakkia vaikka hyviä tuloksiakin on tullut.

Jalosen lähtökohdat työhönsä olivat siis mielestäni merkittävästi huonommat kuin esim. Aralla tai vielä Westerlundilla. Nykyistä tilannetta voisi mielestäni verrata 1980-luvun loppupuolelle jolloin saavutettiin ensimmäinen arvokisamitali A-maajoukkuetasolla ja nuoret voittivat maailmanmestaruuden. Tällöin alkoi hitaasti syntyä se menestysrunko jolla voitettiin ensimmäinen MM-mitali ja sittemmin maailmanmestaruus. Nykyisin Suomi tuottaa enemmän kansainvälisen tason pelaajia kuin tuolloin 80-luvulla (mutta kärki on kapeampaa ja aivan huippuyksilöitä on vähemmän kuin ennen) joten en usko seuraavan menestysjoukkueen syntymisen ottavan aikaa vuosikymmeniä mutta 5-10-vuotta voi mennä siihen että seuraava menestysputki tulee.
 
Viimeksi muokattu:

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Westerlundin jälkeen menestysajan huippurungon hiipuminen alkoi jo näkyä Sheddenin aikana ja nyt Jalosen on ollut pakko alkaa rakentamaan uutta runkoa, jonka hedelmistä uskon vasta seuraavan päävalmentajan (tai pahimmassa tapauksessa vasta 2-3 seuraavien päävalmentajien) pääsevän nauttimaan.

Mikä se runko on, josta seuraava valmentaja pääsee nauttimaan? Pesonen, Pyörälä, Pihlström, Lahti, Kukkonen ja Välivaara?

Jaloselta vaadittaisiin nyt juuri sitä samaa pioneerityötä, jolla Matikainen kasvatti sen leijonien edellisen sukupolven. Tämä taas tarkoittaisi juuri sitä usein peräänkuulutettua nuorten pelaajien rohkeaa peluuttamista, mutta joukkueessa pörrää pyörälöitä ja välivaaroja.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös