Jukka Jalosen Suomi

[Wäinö#16]

Olen edelleen sitä mieltä, että Suomen valmennusjohto ja pelaajat onnistuivat erinomaisesti (9,5) Vancouverissa, kun voittivat turnauksen viimeisessä ottelussaan pronssia.

Miksi pronssiottelu on sinusta tärkeämpi kuin välierä?

Itse ajattelin, että vannoisit nimenomaan pelikirjan ja sen toteutuksen nimeen. Ja tällöin kun puhutaan pelikirjasta, pitää katsoa laajempaa kokonaisuutta. Kuinka se toimii pidemmällä aikavälillä, kuinka sen toteutus kehittyy ja kuinka pelaajat sen omaksuvat. Tämä on ainoa tie kestävään pelitavalliseen kehitykseen. Vai oletko eri mieltä? Mitä mieltä laskea vaikkapa niitä viivelähtöjä, kun minkälainen tahansa vuoristorata peliesityksissä lopulta kelpaa ja lopputulos riippuu parin yksilön onnistumisista, päivän pompuista ja vastustajan vireestä?

Tässä katsannossa Vancouverissa mentiin monta pykälää alaspäin kahdesta aiemmasta huipputurnauksesta.

 

[Taitopelaaja]

Torinossa pelasivat mitaleista taistelleet joukkueet 8 ottelua 11 päivän aikana. Vancouverissa huonommin alkulohkossa pelanneet Kanada ja Slovakia pelasivat 7 ottelua, kun paremmin alkulohkonsa selvittäneet USA ja Suomi pelasivat vain 6 ottelua. Vancouverissa oli pelipäiviä 12, joten puheet Suomen puolivälierävastustaja Tshekin ja pronssiotteluvastustaja Slovakian väsymyksistä ovat epätoivoisia selityksiä sille, että Suomi saavutti Jukka Jalosen johdolla pronssin tähän mennessä kaikkien aikojen kovimmassa jääkiekkoturnauksessa.

Millä tavalla Vancouverin olympiaturnaus oli kaikkien aikojen kovin jääkiekkoturnaus? Näinhän on puhuttu iät ja ajat, mutta yhtä lailla kaikki parhaat ovat olleet mukana Naganosta lähtien. Ja tiedät kyllä varmasti itsekin, että Tshekki joutui pelaamaan muistaakseni Latviaa vastaan edellisenä päivänä ns. ylimääräisen ottelun, mikä näkyi kyllä tshekkipelaajien jaloissa. Muutenkin Tshekiltä turnaus oli mielestäni todella kehno kaikin puolin.

Vancouverin palaajalaatu ei Suomella ollut enää yhtä tasokasta kuin Torinossa, koska nelikko Teemu Selänne, Saku Koivu, Jere Lehtinen ja Ville Peltonen eivät olleet enää siellä parhaimpien vuosiensa iskussa. Myöskään Teppo Numminen ei ollut korvattavissa yhtä tasokkaalla puolustajalla. Tämän takia Suomen pelaajamateriaalin rankkasin Vancouverissa 7. parhaaksi Kanadan, Ruotsin, Venäjän, USA:n, Tshekin ja Slovakian jälkeen. Olen edelleen sitä mieltä, että Suomen valmennusjohto ja pelaajat onnistuivat erinomaisesti (9,5) Vancouverissa, kun voittivat turnauksen viimeisessä ottelussaan pronssia.

Olet oikeassa, ettei Suomen materiaali ollut aivan yhtä terävää kuin Torinossa. Mutta esitit suomalaispelaajien tilastot olympialaisissa ja olet käyttänyt niitä ennen turnausta joukkueiden rankkaamisessa paperilla? Tämä on täysin väärä lähtökohta materiaalin vertailulle. Saku Koivun kipparoima kenttä ei ehkä ollut neljän vuoden takaisessa iskussa, mutta toisaalta Mikko Koivun johtama ketju oli elämänsä iskussa. Itse laittaisin heikot tehopisteet Vancouverin turnauksessa pitkälti Jukka Jalosen pelisysteemin piikkiin. Vai mistä se voisi johtua, että lähes jokainen Suomen pelaaja alisuoritti Vancouverissa? Eiköhän se johdu siitä, että kukaan ei sisäistänyt Jalosen pelifilosofiaa. Tästä miinukset ehdottomasti Jaloselle ja koko valmennusjohdolle.

Siinä mielessä tietysti täytyy antaa kredittiä valmennusjohdolle, että näinkin suurista ongelmista ja paineista huolimatta Leijonat ylsi pronssille. En muista koskaan aiemmin, että näin ailahtelevalla ja epätasaisella esityksellä Suomi olisi voittanut yhtään mitalia. Etenkään näin kovatasoisessa turnauksessa.

 

[Keltainen Jaffa]

Jos tässä välissä yrittäisi kuitenkin suunnata katseet Jukka Jalosen Suomeen tällä hetkellä ja tulevissa MM-kisoissa.

Pidetääs tästä kiinni. Vancouverin mielipiteet ovat jo kaikilla lukossa, jotkut luottavat maalaisjärkeen, toiset vain ja ainoastaan pronssin kimallukseen.

Mielestäni viime EHT:llä Ruotsia vastaan ensimmäistä kertaa Jalosen aikana Suomen viisikkopuolustus toimi todella hyvin. Paperilla ja varsinkin turnauksen aikana kävi selväksi, että Ruotsilla oli paljon parempi nippu koossa kuin Suomella, mutta kerta toisensa jälkeen Suomi sai ohjattua Ruotsin nousut laitoihin ja ryöstettyä kiekon. Ruotsihan nimenomaan yritti suoraan maalille, ja tällä tavalla he suht. helposti voittivat muut maat.

Toki Ruotsi oli myös väsyneempi kuin Suomi, mutta se johtui heidän pelitavastaan, eli se oli ihan heidän omaa syytään.

Suomihan sen pelin hävisi loppujen lopuksi taitovajeensa takia, mutta viisikkopuolustaminen oli todella hyvin kunnossa ja Suomi pelasi yhtenäisesti. Se lupaa hyvää jatkoa ajatellen.

Mikäs Heskeytä ihmetyttää Jani Lajusen valinnassa? Minun mielestäni oli oikein hyvä nosto. Nuori ja eteenpäin pyrkivä 3-4 ketjun pörrääjä, ei varmasti vienyt edes superjunnujen paikkoja. Pelasi myös todella hyvän turnauksen. Ihan hyvä juttu, että yritetään tehdä edes nelosketjuun nuorennusleikkausta.

 

[siffa]

Jääkiekko on jatkuvasti kehittyvä joukkuelaji. Ennen kaikkea pelaajien henkilökohtaiset taidot, pelaajien henkilökohtaiset fyysiset ominaisuudet (kuntotekijät, liike, kaksinkamppailut), pelaajien henkiset ominaisuudet sekä joukkueiden pelikirjat kehittyvät koko ajan. Valmentajien kouluttaminen on myös jatkuvasti kehittyvä osa-alue, kuten myös organisaatioiden kaikkien muidenkin osa-alueiden kehittyminen.

Vancouver on tähän mennessä tasoltaan kovin jääkiekkoturnaus. Perustelut ovat yllä. Oletko asiasta eri mieltä ja mitkä ovat sinun perustelusi?

Tämä keskustelu käytiin Johanneksen kanssa jo muutama sivu sitten. Lainaan vastaustani Johannekselle, kun Taitopelaaja kysyy nyt samaa asiaa. Johannes ei kommentoinut muistaakseni vastaustani mitenkään. Onko tässä riittävä peruste sinulle, Taitopelaaja, sille, että Vancouverin kisat olivat tähän mennessä kaikkien aikojen kovimmat jääkiekkokisat?

Seuraavissa olympialaisissa tullaan näkemään täysin uusi jääkiekkosukupolvi maajoukkueissa. Kanada, USA, Ruotsi ja Venäjä tulevat dominoimaan tuolloin suvereenisti kisoja, koska Suomi, Tshekki ja Slovakia eivät saa uudesta pelaajasukupolvesta samantasoisia joukkueita. Sveitsi tulee hätyyttelemään näitä jälkeen jääviä entisiä menestysmaita, mistä oli merkkejä jo Vancouverissa, kun Kanada löi Sveitsin alkulohkossa rl-kisan jälkeen ja USA puolivälierissä 2-0 vasta kolmannen erän maaleillaan.

 

[Taitopelaaja]

Tämä keskustelu käytiin Johanneksen kanssa jo muutama sivu sitten. Lainaan vastaustani Johannekselle, kun Taitopelaaja kysyy nyt samaa asiaa. Johannes ei kommentoinut muistaakseni vastaustani mitenkään. Onko tässä riittävä peruste sinulle, Taitopelaaja, sille, että Vancouverin kisat olivat tähän mennessä kaikkien aikojen kovimmat jääkiekkokisat?

Okei, tuo oli mennyt minulta ohi. Onko pelaajien fyysisistä ominaisuuksista jotain lukuja, mitkä kertovat että he ovat kehittyneempiä kuin vaikkapa neljä vuotta sitten? Millä perustelet sen, että esimerkiksi pelaajien henkiset ominaisuudet olisivat nyt jotenkin kehittyneemmät? Esimerkiksi 90-luvulla eurooppalaisilla NHL-pelaajilla oli varmasti henkisesti kovemmat paineet, kun NHL oli vielä uudempi juttu eurooppalaisille. Toisaalta millä mitataan pelikirjojen kehittymistä? Kehitys ei ole kuitenkaan välttämättä ole sellaista, että se jatkuvasti vuosi vuodelta menisi eteenpäin. On vain erilaisia trendejä kehityksessä.

Sitten se oleellisin juttu eli pelaajien henkilökohtaiset taidot. En kyllä sanoisi, että pelaajien henkilökohtaiset taidot olisivat neljässä vuodessa mihinkään muuttuneet noin niinku kokonaiskuvassa. Toki Vancouverissa oli mukana muun muassa Crosby ja Kane, jotka eivät tainneet olla Torinossa mukana. Toisaalta sitten Torinossa pelasivat vielä Sakic, Sundin, Modano ja kumppanit, joten vaikea näitä vertailuja on tehdä. Jokaisessa turnauksessa nousee esiin uusia tähtiä ja vanhoja jää pois.

Minusta on aivan mahdoton edelleenkään verrata näitä turnauksia ja sanoa, mikä on kovatasoisin. Tärkeintä on kuitenkin se, että vuodesta 1998 lähtien kaikissa olympialaisissa on ollut kaikki parhaat pelaajat käytettävissä. Kyllä jo siihen aikaan huippupelaajat olivat täysiverisiä ammattilaisia, eikä peli oli yhtäkkiä muutamassa vuodessa radikaalisti muuttunut mihinkään suuntaan.

 

[heskey #11]

Mikäs Heskeytä ihmetyttää Jani Lajusen valinnassa? Minun mielestäni oli oikein hyvä nosto. Nuori ja eteenpäin pyrkivä 3-4 ketjun pörrääjä, ei varmasti vienyt edes superjunnujen paikkoja. Pelasi myös todella hyvän turnauksen. Ihan hyvä juttu, että yritetään tehdä edes nelosketjuun nuorennusleikkausta.

Jani Lajuselta ei missään nimessä mitään pois. Minustakin hän pelasi hyvän turnauksen. Hieman vaan pistää mietityttämään miksi Jalonen valitsi 3-4 ketjussa pelaavan Lajusen tuolle viimeiselle paikalle. Suomen Ruotsiin lähteneessä ryhmässä oli näitä puolustavan roolin pelaajia jo ennestään yllättävän monta. Kaikkein mieluisin tilanne olisi ollut jos Lajunen olisi pelannut vaikka Hytösen,Wirtasen tai Louhivaaran tilalla. Nämä kolme olivat ennen Ruotsia jo pelanneet yhden EHT-turnauksen. Jos saisin itse päättää niin valitsisin kolmeen EHT-turnaukseen mahdollisimman monta pelaajaa. Näin mahdollisimman moni saisi näyttöpaikan maajoukkueessa ja isommissa peleissä. Neljänteen sitten Jalosen ohella laittaisin lähes valmiin MM-joukkueen.

 

[Keltainen Jaffa]

Seuraavissa olympialaisissa tullaan näkemään täysin uusi jääkiekkosukupolvi maajoukkueissa. Kanada, USA, Ruotsi ja Venäjä tulevat dominoimaan tuolloin suvereenisti kisoja, koska Suomi, Tshekki ja Slovakia eivät saa uudesta pelaajasukupolvesta samantasoisia joukkueita.

Jos kerran jääkiekko on jatkuvasti kehittyvä laji ja aina ne uusimmat olympialaiset ovat ne kaikkein kovatasoisimmat, niin etkös sinä silloin nätisti puhu itsesi pussiin jo tuossa lainauksessa. Jos kärkimaista 3/7 saa Vancouveria huonommat joukkueet tuleviin kisoihin, niin eikös silloin taso laske?

Silloinhan tulee poikkeus keksimääsi sääntöön. Ei ole siis varmaa, että olympialaisten kovuus nousee jatkuvasti. Joten ei ole todellakaan mitenkään varmaa, että viime olympialaiset olivat kovemmat kuin esim. Torino.

Edit. Ja minulle on yksi paskan hailee, oliko Vancouver kovempi kuin Torino. Turnauksilla oli niin paljon eroa (esim. kaukalon koko), että en edes yritä veikata voittajaa.

 

[Keltainen Jaffa]

Jani Lajuselta ei missään nimessä mitään pois. Minustakin hän pelasi hyvän turnauksen. Hieman vaan pistää mietityttämään miksi Jalonen valitsi 3-4 ketjussa pelaavan Lajusen tuolle viimeiselle paikalle. Suomen Ruotsiin lähteneessä ryhmässä oli näitä puolustavan roolin pelaajia jo ennestään yllättävän monta. Kaikkein mieluisin tilanne olisi ollut jos Lajunen olisi pelannut vaikka Hytösen,Wirtasen tai Louhivaaran tilalla. Nämä kolme olivat ennen Ruotsia jo pelanneet yhden EHT-turnauksen. Jos saisin itse päättää niin valitsisin kolmeen EHT-turnaukseen mahdollisimman monta pelaajaa. Näin mahdollisimman moni saisi näyttöpaikan maajoukkueessa ja isommissa peleissä. Neljänteen sitten Jalosen ohella laittaisin lähes valmiin MM-joukkueen.

Eikös Lajunen nimenomaan korvannut Hytösen nelosketjussa kahdessa viimeisessä pelissä? Tai niin ainakin muistelisin.

Joo kyllähän siellä oli liikaa minunkin mielestäni puolustavia hyökkääjiä. Mutta vastaavasti Karjala-turnauksessa oli "liikaa" hyökkääviä hyökkääjiä.

Sehän oli fiksu veto Jaloselta ottaa surkeasti menneen Moskovan EHT:n jälkeen kokeilijoita nimenomaan alempiin ketjuihin. Menestyspaineita oli, mutta myös kokeilupaineita, joten mielestäni tämä oli oikein hyvä homma.

Suurin poruhan tuli näistä Santaloista ja Hahleista, mutta kukaan ei ole tarpeeksi arvostanut sitä että mukaan otettiin mm. Puustinen, Vatanen ja Lajuset.

Lisäksi superjunnut Granlund ja Pulkkinen ovat mielestäni tähän saakka jääneet aivan järjellisistä syistä ulos EHT:lta. Niillä on ollut U20-mmkisat, pää pipiä ja väsymystä. Nyt kun jompikumpi Hifk tai Jokerit tippuu playoffeissa on kyllä aivan tarpeeksi aikaa ajaa sisään toista junnua.

Minun mielestäni superjunnujen try-out-paikat ovat vieneet Lehtonen ja Lindgren. Ja todella hyvä että veivät, sillä se paljasti että he eivät (vielä) saa mitään aikaiseksi MM-tasolla. Nyt kun heidän tasonsa on tiedossa, he eivät ole viemässä esim. Granlundin paikkaa MM-koneessa samalla tavalla kuin pistepörssin voittaja Lehterä vei viime vuonna (paitsi että Lehterä toki ansaitsi paikkansa).

Pointtini: Jalonen ei ole vielä mokannut näiden pelaajavalintojen kanssa. Tuomitaan sitten vasta kun MM-kisaryhmä on päätetty.

 

[siffa]

Jos kerran jääkiekko on jatkuvasti kehittyvä laji ja aina ne uusimmat olympialaiset ovat ne kaikkein kovatasoisimmat, niin etkös sinä silloin nätisti puhu itsesi pussiin jo tuossa lainauksessa. Jos kärkimaista 3/7 saa Vancouveria huonommat joukkueet tuleviin kisoihin, niin eikös silloin taso laske?

Tämä on hyvä huomio, vaikka tarkoitinkin, että Suomi, Tshekki ja Slovakia eivät saa enää neljän vuoden päästä Kanadaa, USA:ta, Ruotsia ja Venäjää vastaan niin kilpailukykyisiä joukkueita, kuin niillä oli vielä Vancouverissa. Tämän kahden ryhmittymän pelaajamateriaaliero tulee kasvamaan, jolloin valmennuksillisilla keinoin ei enää pystytä tasoeroa kuromaan kiinni, niinkuin vielä Vancouverissa pystyttiin tekemään Suomen ja Slovakian osalta.

Todennäköisesti käy niin, kuten hyvin huomioit, että Suomen, Tshekin ja Slovakian kohdalla joukkueiden pelaajamateriaali heikkenee Vancouveriin verraten absoluuttisestikin. Tältä osin kisojen taso laskee. Kärkimaat nostavat tasoaan, mikä on huomioitavissa viime vuosien nuorten MM-kisoista sekä uuden sukupolven esiinmarssista näiden maiden osalta jo Vancouverissa.

Granlundin ja Pulkkisen pelaamista voi tarkastella mukavasti HIFK-Jokerit puolivälieräsarjassa. Mikäli he ovat niissä ja toinen heistä välieräpeleissä jo selvästi dominoivia pelaajia, niin valitsisin heidät kevään MM-kisoihin.

 

[Mänizeri]

On sanottu, että Jukka Jalonen on valmentaja, joka soveltuu paremmin seurajoukkueen valmentajaksi koska hänen tyylinsä vaatii aikaa. Olen myös itse taipuvainen tähän ajatteluun, vaikka lyhyitä turnauksia ja seurajoukkuetoimintaa ei sinänsä voi laittaa rinnakkain.

Nyt joku viisaampi voisi vastata: mistä johtuu, että kolmesta turnauksesta joissa hän on ollut päävalmentaja, siinä jossa hän itse pääsi vähiten treenauttamaan tulevia kisapelaajia, saatiin myös paras tulos? Eihän tähän nyt mitään viisasten kiveä ole, kun muuttujia on paljon, mutta tulokset on helposti luettavissa tilastoista.

 

[Baldrick]

Nyt joku viisaampi voisi vastata: mistä johtuu, että kolmesta turnauksesta joissa hän on ollut päävalmentaja, siinä jossa hän itse pääsi vähiten treenauttamaan tulevia kisapelaajia, saatiin myös paras tulos? Eihän tähän nyt mitään viisasten kiveä ole, kun muuttujia on paljon, mutta tulokset on helposti luettavissa tilastoista.

Veikkaisin, että Olympialaisiin tehdään MM-kisoja suurempi pohjatyö ja pelaajille lähetellään DVD-matskua tonnikaupalla jo hyvän matkaa ennen kisoja, joten he teoriassa osaavat jo pelikuviot ennen harjoituksiin tuloa. MM-kisoihin panostus on huomattavasti pienempää.

 

[Major Julli]

Veikkaisin, että Olympialaisiin tehdään MM-kisoja suurempi pohjatyö ja pelaajille lähetellään DVD-matskua tonnikaupalla jo hyvän matkaa ennen kisoja, joten he teoriassa osaavat jo pelikuviot ennen harjoituksiin tuloa. MM-kisoihin panostus on huomattavasti pienempää.

Tilastollinen sattuma ennemminkin. Kaikesta Jalos-propagandasta huolimatta tuo pronssi tuli enempi ottelukaaviolla kuin loistavalla pelaamisella.

 

[siffa]

Vancouverista näköjään juttua riittää. Suomen menestystä perustellaan milloin onnella, milloin toisten joukkueiden väsymyksellä ja nyt ottelukaaviolla. Ottelukaavio on sama kaikille. Pelaamalla alkulohkojen ottelut hyvin, niin voi vaikuttaa ottelukaaviossa tuleviin vastustajiin. Vastaavasti kompuroimalla alkulohkon otteluissa vaikuttaa myös ratkaisevasti tuleviin vastustajiin. Alkulohkon pelasivat hyvin Ruotsi, Venäjä, USA ja Suomi. Ne saivat huilin pudotuspelien 1. kierrokselle, johon huonommin akolohkon pelanneet Kanada, Tshekki, Slovakia ja Sveitsi joutuivat.

Puolivälierissä väitetyistä "väsyneistä joukkueista" jatkoon menivät Kanada ja Slovakia. Huilivuoron saaneista joukkueista USA ja Suomi voittivat "väsyneet joukkueet" Sveitsin ja Tshekin. Välierissä voitot ottivat Kanada ja USA, Slovakia ja Suomi joutuivat pronssipeliin. Seitsemän peliä turnauksessa pelannut Kanada löi finaalissa 6 peliä pelanneen USA:n ja-maalilla ajassa 67.40. Kuusi peliä turnauksessa pelannut Suomi voitti 7 peliä turnauksessa pelanneen Slovakian puhtaasti 5-3.

Aika väsynyttä on tuo jatkuva vakuuttelu Suomen onnesta, vastustajien väsymyksestä ja jopa ottelukaavion tuomasta helppoudesta. Vaikeaa on yllättävän monen täällä JA:ssa myöntää Suomen joukkueen ja valmennusjohdon onnistuneen hyvin Vancouverissa.

 

[vetoo]

Aika väsynyttä on tuo jatkuva vakuuttelu Suomen onnesta, vastustajien väsymyksestä ja jopa ottelukaavion tuomasta helppoudesta. Vaikeaa on yllättävän monen täällä JA:ssa myöntää Suomen joukkueen ja valmennusjohdon onnistuneen hyvin Vancouverissa.

Kysyn ihan mielenkiinnon vuoksi, onko joku on maa/seura joutunut pelaamaan 4 ottelua 5 päivän sisään? Alle 18- ja 20-vuotiaiden MM-kisoja ei oteta huomioon. Toiseksi, eikö sinun mielestäsi 4 ottelua 5 päivän sisään näy millään tavalla väsymyksenä? Ovatko pelaajat yhtä tuoreita 4. ottelun 3. erässä verrattuna 2. ottelun 3. erään?

 

[Wäinö#16]

Vaikeaa on yllättävän monen täällä JA:ssa myöntää Suomen joukkueen ja valmennusjohdon onnistuneen hyvin Vancouverissa.

Ja sinä taidat olla ainoa koko palstalla, jonka mielestä Suomen valmennusjohto onnistui erinomaisesti Vancouverissa. Mitenkään muuten et ole pystynyt kantaasi perustelemaan, muuta kuin että pronssia tuli. Kuitenkaan yhdessäkään pelissä Suomen pelitapa ei toiminut kiitettävällä tavalla koko ottelua.

 

[Keltainen Jaffa]

Ja sinä taidat olla ainoa koko palstalla, jonka mielestä Suomen valmennusjohto onnistui erinomaisesti Vancouverissa. Mitenkään muuten et ole pystynyt kantaasi perustelemaan, muuta kuin että pronssia tuli. Kuitenkaan yhdessäkään pelissä Suomen pelitapa ei toiminut kiitettävällä tavalla koko ottelua.

Täysin samaa mieltä.

Itsehän yritin pitää turpani kiinni Mänizerin kysymyksestä, ettei Siffa taas aloita ristiretkeään tuulimyllyjä vastaan. Ei se näemmä paljoa vaadi.

Ja totta kai ottelukaavio ja tuuri suosi Suomea, jos meidän ei tarvinnut voittaa ainuttakaan meitä rankasti parempaa joukkuetta.

Me pärjäsimme samantasoisten joukkueiden kanssa. Se on vain ok-suoritus. Ei ihmeempää. Suoritus ok, tulos erinomainen. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Ei mulla muuta. Antaa Siffan selitellä, jos ei ymmärrä jo lopettaa.

 

[siffa]

Ja totta kai ottelukaavio ja tuuri suosi Suomea, jos meidän ei tarvinnut voittaa ainuttakaan meitä rankasti parempaa joukkuetta.

Luetko ollenkaan viestejäni, joissa yritin selvittää muillekin, että ottelukaaviot eivät ratkaisseet mitään? Se ratkaisi, miten pelasi alkulohkon. Suomi pelasi sen hyvin, joten sen takia me vältettiin pudotuspelien 1. kierroksen. Kanada pelasi alkulohkon huonommin ja joutui ensin pudotuspelien 1. kierrokselle ja sitä kautta erittäin kovatasoista ja yhtenäistä, ilman pelaajien ja valmentajien välistä auktoriongelmaa pelannutta, Venäjää vastaan. Slovakia pelasi myös alkulohkon huonommin kuin Suomi ja sen takia Kanadan tapaan se pelasi kisoissa seitsemän ottelua. Omista otteista ja peleistä oli kiinni Vancouverissa se, miten kisat etenivät. Ottelukaaviolla ei ollut mitään merkitystä sille, että Suomi saavutti kaikkien asiantuntijoiden arvostaman kiekkopronssin Vancouverissa. Tuurilla ei ollut myöskään mitään merkitystä Suomen hienoon kisaesitykseen Vancouverissa.

 

[Wäinö#16]

Luetko ollenkaan viestejäni, joissa yritin selvittää muillekin, että ottelukaaviot eivät ratkaisseet mitään? Se ratkaisi, miten pelasi alkulohkon.

Eräs lähisukulaiseni oli pitkään odottanut kisoja, kun kerrankin pääsi oikein paikanpäälle katsomaan kisoja ja juuri nuo Suomen alkulohkon pelit. Harvoin kuulemma näkynyt niin heikkoa Suomea, kuin mitä noissa alkulohkon peleissä, etenkin kauan odotetussa Suomi-Ruotsi- ottelussa. Ja samanhan pystyi kuka tahansa todistamaan myös telkkarista.

 

[Jyrla]

Kysyn ihan mielenkiinnon vuoksi, onko joku on maa/seura joutunut pelaamaan 4 ottelua 5 päivän sisään? Alle 18- ja 20-vuotiaiden MM-kisoja ei oteta huomioon. Toiseksi, eikö sinun mielestäsi 4 ottelua 5 päivän sisään näy millään tavalla väsymyksenä? Ovatko pelaajat yhtä tuoreita 4. ottelun 3. erässä verrattuna 2. ottelun 3. erään?

On, Tsekki Torinossa.
21.2.2006 alkusarjan viimeinen ottelu.
22.2.2006 puolivälierä, josta voitto.
24.2.2006 välierä, jossa tappio.
25.2.2006 pronssiottelu, josta voitto.

Huomioitavaa tässä on Tsekin heikko menestys alkusarjassa.Paremmalla menestyksellä lepopäiviä olisi ollut enemmän. Tsekki jaksoi puolustaa neljännessä ottelussa sen verran, ettei päästänyt yhtään. Vastaavasti hyökkäykseen riitti energiaa sen verran, että joukkue teki yhden maalin jokaisessa erässä.

Samoin Venäjä samoissa Torinon kisoissa.
21.2.2006 alkusarjan viimeinen ottelu.
22.2.2006 puolivälierä, josta voitto.
24.2.2006 välierä, josta tappio.
25.2.2006 pronssiottelu, josta tappio.

Eli minuutin etsimisellä löytyi kaksi joukkuetta, jotka ovat joutuneet pelaamaan 4 ottelua 5 päivän sisällä.

Myös Ruotsi olisi ollut samassa tilanteessa, mikäli se olisi sattunut häviämään välieränsä. Nyt se ansaitsi välierävoitolla yhden lepopäivän.

 

[Mänizeri]

Tuurilla ei ollut myöskään mitään merkitystä Suomen hienoon kisaesitykseen Vancouverissa.

Suomi oli paras lohkokakkonen maalieron turvin, joten kyllä siinä vähän tuuria oli väistämättä mukana, vai? Tshekki joutui sentään lyömään kovasti mainostamasi Slovakit, että pääsivät lohkokakkoseksi, ja silti ei riittänyt.

Ja täytyy kyllä yhtyä tähän muiden nimimerkkien ihmettelyyn siitä, miten nuo Ruotsi- ja USA-otteluiden täysin ala-arvoiset suoritukset voidaan unohtaa kokonaisuudesta, kun tulos oli hyvä. Eikö noista otteluista ole mitään opittavaa?

(Voi olla, että Suomen pelaajat tietoisesti pelasivat huonosti ja halusivat välttää Kanadan/Venäjän välierissä, mistä sitä tietää. Ennen Ruotsi ottelua kun oli jo selvää, että vain rökäletappiolla Suomi ei pääse suoraan jatkoon.)

Mutta vastaa sinä, siffa, tuohon yllä esittäämäni pohdintaan, miksi juuri Olympiakisoissa tuli paras tulos? Kisoissa, joissa valmennuksen vaikutusmahdollisuudet ovat kaikkein pienimmät käytännön tasolla. Ei leiritystä, ei tietoa lopullisesta joukkueesta, ennen kuin kaikki ovat paikalla jne. Kun taas MM-kisoihin valmentaja pääsee pikkuhiljaa kasaamaan mieleistään joukkuetta ja ajamaan pelitapaa sisään, kaiken pitäisi olla valmennuksen näkökulmasta paljon helpompaa. NHL-pelaajiatkin ovat olleet jo pitkälti tiedossa ennen kisojen alkua, koska kisat alkavat nykyään niin myöhään.

Vai onko niin, että MM-kisoissa Suomella on ollut huonoa tuuria ja siksi tulokset ovat olleet huonoja?

 

[Keltainen Jaffa]

Luetko ollenkaan viestejäni, joissa yritin selvittää muillekin, että ottelukaaviot eivät ratkaisseet mitään? Jne. jne...

...Tuurilla ei ollut myöskään mitään merkitystä Suomen hienoon kisaesitykseen Vancouverissa.

Valitettavasti luen ja etpä sinä ole mitään sellaista vielä kirjoittanut, joka todistaisi, että ottelukaavio (=alkulohko) ei olisi suosinut Suomea.

Vaatii myös todella paljon tuuria, että yksikään häviöistämme ei vaikuttanut mitaleille pääsyyn. Vai väitätkö, että Jalosen valmennustaidoilla taioimme ottelut merkityksettömiksi?

Ja missäs minä olen sanonut, että ottelukaavio ja onni RATKAISIVAT meille mitalin? En minä niitä kielläkään, otan vain huomioon muiden juttujen muassa arvioissani onnistumisesta.



Mutta sinähän et tunnetusti ota mitään muuta huomioon kuin tuloksen. Sen takia arviosi peliesityksistä, tuurista, ottelukaaviosta, aivan kaikesta ovat kaikin puolin öööh... epätarkkoja. Ei sellaisia jaksaisi enää lukea.

Epätasaiset peliesitykset? Ei niitä ole. Pronssi!
Pelikirjahäviö Ruotsille? Ei tärkeää valmennustiimiä arvioidessa. Pronssi on tärkeää!
Pahin turpiin otto vuosikymmeniin USA:ta vastaan ja siitä seurannut suuri häpeä? Ei olennainen asia. Pronssi on olennainen asia!

Kokonaisarvosana 9,5.

Nyt valot päälle tai suu kiinni.

 

[Migron]

Olen kyllä yhä enemmän huolissani suomalaisen jääkiekon tasosta jos Suomen alkulohko-suoritus on hyvä kun voitetaan Saksa ja Valko-Venäjä ja otetaan turpiin Ruotsilta.

 

[msg]

Pelaajamateriaaliltaan sijalle 7. arvotettu joukkue siis voitti materiaaliltaan sijoilla 5. ja 6. olleet joukkueet ja otti kahdelta Top 4 jengiltä pataan.
Eipä tuota nyt sensaatiomaisena venymisenä voi pitää, jos siis tarkastelee kokonaisuutena Suomen Top 7 -maita vastaan pelattuja otteluita.

No mutta pronssia tuli ja sillä sipuli, jos nyt tässä voi espoolaisen mopopojan myöhempiä sanomisia lainata.

 

[siffa]

Valitettavasti luen ja etpä sinä ole mitään sellaista vielä kirjoittanut, joka todistaisi, että ottelukaavio (=alkulohko) ei olisi suosinut Suomea.

Vancouverissa oli kolme alkulohkoa. Kunkin alkulohkon joukkueiden pelit määrittivät jatkopelit. Ruotsi voitti Suomen alkulohkossa ja pääsi oman alkulohkonsa kolmanneksi tulleen, Slovakian, kanssa puolivälieriin. Slovakia pudotti kuitenkin minun mielestäni pelaajamateriaaliltaan kisojen toiseksi parhaan ja valmennukseltaan ilman minkäänlaisia auktoriongelmia pelanneen Ruotsin jatkosta. Suomi joutui puolivälieriin Tshekin kanssa, Tshekki oli voittanut alkulohko-ottelunsa Slovakiaa vastaan. Alkulohkoissa voittaneet joukkueet hävisivät tosi paikan tullen puolivälierissä ottelunsa ja alkulohkossa pelin hävinneet voittivat puolivälieräottelunsa.

Vaatii myös todella paljon tuuria, että yksikään häviöistämme ei vaikuttanut mitaleille pääsyyn. Vai väitätkö, että Jalosen valmennustaidoilla taioimme ottelut merkityksettömiksi?

Alkulohkon tappio Ruotsille ei vaikuttanut mitenkään siihen, että Suomi voitti pronssia Vancouverissa. Kuten yllä kirjoitin, niin Ruotsi-tappion merkitys oli siinä, että Suomi joutui Ruotsia kovempaa vastustajaa vastaan puolivälierissä. Näinhän se pitääkin mennä. Välieriin pääsy takasi jo Suomelle vähintään mitaliotteluun pääsyn.

Ja missäs minä olen sanonut, että ottelukaavio ja onni RATKAISIVAT meille mitalin? En minä niitä kielläkään, otan vain huomioon muiden juttujen muassa arvioissani onnistumisesta.

Missä minä olen väittänyt, että sinä olet noin väittänyt?

Kokonaisarvosana 9,5.
Nyt valot päälle tai suu kiinni.

Kyllä, Vancouverista annoin Suomelle arvosanan 9,5. Suuri vaikutus kiitettävään arvosanaan on sillä, että Suomi oli Vancouverissa Euroopan paras joukkue. Jukka Jalosen päävalmentajuusajan arvioin tähän mennessä Vancouver-painotteisesti 8,0.

Kiitos terävistä komennoistasi, mutta siirrän ne jälleen kerran, Yläpesää lainaten, hyllylle.

 

[Johannes]

Kun tässä on nyt siirrytty Vancouverin Olympiakisojen osalta koulunumeroiden jakamiseen, toistan että kisat ovat minulle jo osa Suomen kiekkohistoriaa, kuten Naganon Olympiapronssi ja Torinon Olympiahopea, niin ongelmaksi tulee numeroiden skaalaus eri tasoille. Jos Jalosen Suomi Vancouverissa saa joltain nimimerkiltä 9 1/2, niin minulta sellainen numero vaatisi kultamitalin voittamista pienellä tuurilla. Pronssista ei Johannekselta voi saada enempää kuin 9- ja silloinkin pelin pitäisi olla Suomen joukkueelta paljon parempaa kuin nähtiin ja kisojen peleissä ei saisi tulla samanlaisia romahduksia kuin nyt tuli Ruotsi- ja USA-peleissä.
Oma pointtini on kuitenkin se, ettei Suomi ole niin kehno kiekkomaa, että pronssia voittamalla arvosana olisi 9 1/2, vaan se jää minulla n. kokonaisuutena 8- tasolle, josta valmennus saa 7- ja pelaajat n. 8 1/2, kun kuitenkin Olli Jokinen & co jaksoivat nostaa Suomen pronssimitalin voittajiksi Slovakia-pelin 3. erässä.

Esim. Torinon Olympiakisojen 2006 hopeajoukkueen esityksen arvostan paljon korkeammalle kuin Jalosen Vancouverin pronssijoukkueen, valmentajien ja joukkueen peliesityksen osalta.

Kun alunperin avasin tämän ketjun keväällä 2008, niin en arvannut, että tästä ketjusta tulee tällainen menneiden asioiden jankutusketju ja omasta mielestäni tulisi jo ajatella Jalosen Suomen menestysmahdollisuuksia Slovakian MM-kisoissa 2011, niiden kisojen joukkuetta ja nykyisen valmennuskolmikon vahvuuksia ja heikkouksia.

Eilen antoi muuten Petri Matikainen hienon työnäytteen voittamisesta, kun Blues kaatoi sääliplayoffeissa ennakkosuosikki Kärpät voitoin 2-1 ja vei joukkueensa puolivälieriin, jossa Blues saa vastaansa kauden yllätysjoukkueen Ässät. Toinen näistä joukkueista pelaa välierissä. Kuka olisi uskonut tätä vielä muutama viikko sitten. Onnittelut nykyisen maajoukkueen kakkosvalmentajalle Petri Matikaiselle hienosta valmennustyöstä Kärpät-sääleissä 2011 ja jatkopaikasta playoffeissa peleistä, jotka pelattiin 12.-15.3.2011, ei yli vuosi sitten helmikuussa 2010, kuten Vancouverin Olympiakisat pelattiin. R.I.P. Suomen jääkiekkohistoriassa Vancouverin olympiapronssi, joukkueen pelaaminen siellä ja turnauksen tapahtumat. Pelaajat ja valmentajat jatkavat uraansa onneksi vielä muissa joukkueissa ja turnauksissa, ettei heitä tarvitse haudata kuin Olli Jokisen maajoukkue-uran osalta ja Jere Lehtinen lopetti syksyllä 2010 pelaamisen kokonaaan Vancouverin pronssijoukkueesta.