Pronssi on ihan jees, mutta antaisin silti koko valmennukselle potkut.
Olkoon Suomi jääkiekon suurmaa tai ei, niin jääkiekko on Suomessa kuitenkin se suurin urheilulaji. Jos parhaimmista koottu joukkue häviää olympiatasolla ratkaisevan ottelun 13minuutissa (6-0), niin sitä ei voi hyväksyä, oli vastassa kuka vaan. Ei sitten millään.
Tavallaan täällä lentää aika ihme kommenttia (lainattu vain viitteellisesti) kun asiaa miettii hetkenkään.
Toisaalta näistä välittyy ajatus, että on ok panna kapulaa rattaisiin valmentajalle, jos on "änärimies" ja se on valmentajan vika jos ei osaa näitä mielistellä. Samoilla nikeillä toisissa yhteyksissä taas tulee viestiä, että valkku on se ukkoylijumala ja jos pelaaja on omapäinen, hän on yhteistyökyvytön primadonna ja joutaa hiuksista vittuun joukkuehenkeä pilaamasta. Ristiriitaa? Mun ymmärryksellä olisi ollut suoraselkäisempää ilmoittaa sitten jo valintavaiheessa, että kiitos, mutta ei kiitos, tuolle valkulle ja tuolla pelikirjalla näin hyvä pelaaja ei viitsi nähdä vaivaa, kuin tulla joukkuetta ja tulosta tuhoomaan ja lehdistölle piiloviestein kiukuttelemaan.
Myös tänne postatuista kommenteista loistaa vahva itsekeksityn maku ja päätelmät, vaikkapa tapaus O. Jokisesta kaipais lähdettä kehiin, ettei päädy tarkoituksellisen valehtelun piiriin.
Mun silmiini ja korviini on Jokiselta osunut ainoastaan lausunto, että maajoukkuepelit on hänen osaltaan nyt tässä, ei mitään ehdollisuutta, että palaan kun valkku vaihtuu. Syyt on varmaan Ollilla moninaiset, mutta itse en huuhaana pitäisi ajatusta, että ikää on tullut ja maajoukkueessakin on hierottu ties kuinka kauan, niin motivaatio raskaan NHL:n lisäksi ei vaan enää riitä, vaan pitää vapaansa vapaana mieluummin. Toisaalta, viestinsä myös siitä, että nyt on sukupolvenvaihdoksen paikka ja nuoria alettava ajaa sisään mj-kuvioihin pikimmiten, on myös tosi ja suoraselkäinen peruste. Kuten vertasi: itse alkoi 18-kesäisenä maajoukkuepelit ja missä nuoret joukkueesta nyt on?
Jos nyt suomen osalta itse vetäisin yhteen, näen isoimpana tekijänä sekavahkolle turneelle luokattoman puolustuksen, se ei kyennyt pelaamaan mv:n pelityyliin, eikä se kyennyt visikkopelaamisen tärkeimpänä lenkkinä juurikaan tukemaan kenttäpeliä. Tämä ei liene niinkään valintojen vaan vaihtoehdottomuuden seurausta.
Mitä tulee sitten Jalosen ja änäripappojen kuviteltuihin tai todellisiin ristiriitoihin pelikirjasta, sietää se pappaosasto miettiä pari kertaa lähteekö mukaan ja jos lähtee, mitä sinne tulee tekemään. Toki, varmasti valmennukselle, niinkuin jokaiselle yksittäiselle osatekijälle jää pohtimisen ja kasvamisen varaa ja sehän on tervettä, eikös vaan. Yksi oppimisen paikka esimerkiksi on, ettei enää koskaan kannata lyödä ykkösveskan paikkaa kiinni ennen kuin turnauksen ensimmäinenkään kiekko on pudonnut, se on itsemurha. Tällä en niinkään kritisoi Kiipperiä, vaan kun jo alusta asti näki, ettei Kiipperin tyyli ja pakiston kyvyt kohdanneet missään vaiheessa, jolloin ainoa vaihtoehto olisi ollut pelata erityyppisellä veskalla, pakistoa kun ei vahtaa voinut (sääli kumminkin).
Pohdituttaa sekin, kun täällä "änärihuumaiset" ovat kärkkäästi yrittäneet likasaaviansa kaataa niiden euroopasta tulleiden harvan pelaajan niskaan, niin esitysten ja statsien puolesta se ei ollut lainkaan se osa-alue joka petti. Muutenkin toivoisin jatkossa enemmän objektiivisuutta ja rehellisyyttä kun joukkueita rakennellaan, mikään kolmen kirjaimen etuoikeus ei ole avain onneen, tulevaisuudessakaan. Ikävä kyllä, taitaa kumminkin olla niin, että kaikkein suurin hämmentäjäosasto tulee sieltä kabinettipuolelta ja vie ne mahdollisuudet valmentajalta rakentaa palettinsa oman näkemyksensä myötä ja tulokset tulevaisuudessakin jää torsoiksi kompromisseiksi.
Summa summarum, win the right games, oli koko lailla se mihin suomi pystyi, eikä varmaan millään viritelmillä pronssia ylemmäs olisi ollut mahdollistakaan, eli joukkue ja valmennus teki sen mikä oli mahdollista, eli pisteet ja synninpäästö heille, vaikka toisin olisi monetkin asiat voinut tehdä. Toivottavasti leijonat saa nyt rauhan rakentaa sitä uutta mj-runkoa, jonka päälle voi sitten ajan kanssa latoa ne menestyspaineet tulevissa koitoksissa, vaikka välillä tulis pahasti turpaankin.
Loppukevennyksenä, näin JYP miehenä, ei voi kun hörsköttää noille muutamille, jotka laittaa vastuuta Dufvan niskoille leijonien perseilyistä, sen täytyy olla tosi kova valkku kun noinkin mitätön rooli saa muutamia ventiloimaan moisesta. Totta on kyllä, että jos nuo "änärimiehet" on tollasia primadonnia, päävalkuks leijoniin Dufva ei sovi, koska sen jengissä pelaa vaan ne ketkä hommaan sitoutuu ja tähdet saa sen puolesta tuikkia rauhassa taivaalla ja kabinettipuolihan ei moista kestäis katsella, kun änärin täytemiehet ei pääsis framille patsasteleen suurina tähtinä.