Jukka Jalosen Suomi

[tuuski]

Koko jääkiekkojoukkueen uusiksi rakentaminen on iso tehtävä enkä todellakaan haluaisi nähdä Jalosta sitä toteuttamassa, eurosarjojen pelaajien valinnat olivat sen verran outoja ja pelisysteemiä ei saatu pelaajille selväksi.
Miksi se muuttuisi jatkossa.

Kerrotko vielä, miten eurosarjojen valinnat olivat huonoja ja kenelle pelisysteemiä ei saatu heti selväksi?

 

[kiwipilot]

Teemu Selänteen peliaika olisi pitänyt pudottaa jo kisojen alkuvauheissa marginaaliseksi.

Mielestäni siffan peliaika näissä kinkereissä pitäisi pudottaa marginaaliseksi. Selänne nyt oli oldtimereista selvästi paras, Koivu ja Lehtinen olivat huonoja, mistä Selänne kärsi kohtuuttomasti. Toki koko revohka alisuoritti mutta paremilla ketjukavereilla Selänteen tehot olisivat varmasti olleet kovemmat.

 

[HemmoP]

Kerrotko vielä, miten eurosarjojen valinnat olivat huonoja ja kenelle pelisysteemiä ei saatu heti selväksi?

mitä tekemistä Immosella oli joukkueessa ? Pelasi koko turnauksessa 10.08
eikö Niskala/Lepistö(nhl)/Kukkonen osastolle oikeasti ollut ketään muuta tarjolla ?

veskari-pakit yhteispeli sekä kiekon pelaamisessa, että maalin edustan siivoamisessa, pakkien avaukset ?? Nämäkö oli kaikille selvää pässinlihaa ? senttereiden osallistuminen puolustukseen ?

Olli Jokinen, 77 minuuttia peliaikaa koko turnauksessa, JRuutu 72 minuuttia ? Olisiko saattanut olla potentiaalia antaa hieman isompaa roolia ? Vaikkapa ketjuna JJokisen kanssa (ai niin, KHL meni edelle )?

Kerro toki puolestasi kuinka hienosti pelisysteemi toimi kovempia maita, esim USAa ja Ruotsia vastaan 5-5 pelinä ?

 

[Fordél]

Olen vain todennut sen tosiasian, että jääkiekko on pelikirjapeli. Sen ovat kaikki joukkueet kisoissa osoittaneet. Mm. Sveitsi pisti pelikirjallaan USA:n lujille ja Slovakia löi omallaan Ruotsin. Aamulla selviää se, toteuttavatko Suomen pelaajat Jalosen pelikirjaa Slovakiaa vastaan. Vastustaja Slovakia on pelannut tähän asti oman pelisuunnitelmansa mukaan jäätävästi ja hyvin.

Sehän on todettu jo usein aiemmin, että pelaajat ovat noin 80% menestyksestä ja valmennuksen osuus on noin 20%. Tuo 20% sisältää myös kulloinkin käytettävän pelisysteemin.

Jääkiekko on monipuolinen joukkuepeli eikä otteluita voiteta vain yhden osa-alueen kuten käytetyn taktiikan/pelisysteemin avulla. Joukkuehengen, pelaajien fyysisen ja henkisen kunnon, valmennuksen motivoinnin ja johtamistaitojen jne. täytyy olla riittävällä tasolla. Nykyinen kiekkokeskustelu, joka pitää sisällään lähes kokonaan vain erilaisten taktisten asioiden läpikäyntiä, jättää kiekkokeskustelusta pois todella paljon muita ratkaisevia asioita ja antaa täten pelisysteemille aivan liian korostuneen merkityksen.

Pelaajat tosiaan vastaavat menestyksestä ja tekevät ratkaisut kentällä. Siihen millaiseen ratkaisuun he päätyvät, vaikuttavat kaikki edellä mainitut seikat ja vielä moni muu listaamatta jäänyt seikka. Peli on lopulta pelaajien peli ja heille se on myös annettava.

 

[expertti]

Tää on niin tätä. Kotisohvalta on helvetin helppo rakentaa joukkuetta, saatika sitten valmentaa sitä.

Otetaan esimerkiksi Sami Salo ja Joni Pitkänen.

Jos Jukka olisi jättänyt herrat rannalle, niin jatkoajan kiekkotietäjät olisivat haukkuneet pystyyn ja vaatineet päätä vadille. Koska nimettömämpää ei voi ottaa joukkueeseen, varsinkin jos ei ole nhl statusta.

No nyt herrat olivat kisoissa ja ihan paskoja, niin vittu, syytetään valmentajaa silti. Väärin valittu ja treenattu.

Nummelin ja JJokinen olis tehny joka yy-veestä börsän. Ja Vehanen olis ottanu ne jenkkien kolme ekaa. Vitun Jalonen, vei meiltä varman gullan.

 

[Lead Fossil]

Jääkiekko on monipuolinen joukkuepeli eikä otteluita voiteta vain yhden osa-alueen kuten käytetyn taktiikan/pelisysteemin avulla. Joukkuehengen, pelaajien fyysisen ja henkisen kunnon, valmennuksen motivoinnin ja johtamistaitojen jne. täytyy olla riittävällä tasolla. Nykyinen kiekkokeskustelu, joka pitää sisällään lähes kokonaan vain erilaisten taktisten asioiden läpikäyntiä, jättää kiekkokeskustelusta pois todella paljon muita ratkaisevia asioita ja antaa täten pelisysteemille aivan liian korostuneen merkityksen.

Pelaajat tosiaan vastaavat menestyksestä ja tekevät ratkaisut kentällä. Siihen millaiseen ratkaisuun he päätyvät, vaikuttavat kaikki edellä mainitut seikat ja vielä moni muu listaamatta jäänyt seikka. Peli on lopulta pelaajien peli ja heille se on myös annettava.

Hitto. Piti oikein katsoa sivusta nimimerkkiä että onko siellä omani, ihan kuin olisin itse kirjoittanut. Allekirjoitan tuon yo. lainauksen täysin.

Pelikirjakeskustelu on tehnyt todella paljon hyvää jääkiekkoilulle ja se jatkukoon tulevaisuudessakin. Itse kaipaan keskusteluun juuri tuota syvyyttä, koska uskon pelitavan kurinalaiseen toteutukseen ja hyvään lopputulokseen vasta kun tunne- ja tahtotila on täysin kunnossa. Myös tästä osa-alueesta VASTAA joukkueen valmentajat.

Pitkässä kotimaisessa runkosarjassa, jossa "pelikirjaa" on aikaa harjoituksissa toistaa, toistaa, toistaa ja toistaa on mahdollista että joukkueen selkärankaan kirjoitettu pelikirja tulee esiin toistojen kautta ilman täysin 100% keskittymistä.

Olympialaisten tyylisessä turnauksessa minä näen että tunne- ja tahtotilalla on suurempi merkitys, väheksymättä pelitapaakaan - senkin pitää olla kunnossa.

Jos oletuksena onettä Jukka Jalosen pelikirja on kunnossa (näin ainakin monet väittävät), niin näkisin että suurin skarppaus tulevaisuutta ajatellen on tehtävä nimenomaan mentaalipuolen asioihin. Näin maallikkona uskon että pelitason jyrkät heilahtelut johtuvat juuri mentaalipuolen asioista. Näihin Jukan on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota.

Toivoisin, että julkisessa keskustelussa vietäisiin pelikirjakeskustelun OHESSA eteenpäin myös henkistä valmistautumista. Miksi se on jäänyt pienempään rooliin? Veikkaan että siksi, koska silloin mennään epämukavuusalueelle. Suomalaiset eivät ole maailman parhaimpia motivoinnissa ja johtamisessa (toteamus ei välttämättä faktaa, vain veikkaus). Kun jotakin osa-aluetta ei hallitse, niin sitä mielellään väheksytään ja kiinnitetään huomio toisaalle.

Kärjistetysti voisi todeta, että mentaalivalmennuksella nykyisin käsitetään joko
a) joku huutaa naama punaisena ja antaa sika
b) joku kukkahattu tulee ja puhuu mukavia

Maajoukkueen päävalmentaja voisi itse ottaa ohjat käsiin ja viedä julkista keskustelua enemmän yhdistetympään muotoon kohti pelikirja- ja mentaalivalmennusta.

 

[taunohnd]

Hieno mitali , onnea. Turnaus oli identtinen Naganon kanssa jossa peli ei kulkenut kuin ajoittain mutta oikeilla hetkillä löytyi tarvittavat ratkaisut jotta mitali voitettiin. Tuloksellisesti kolmas sija oli maximi tällä roosterilla. Pelillisesti Suomi ei ollut kolmen parhaan joukossa (Slovakia ja Ruotsi edellä) mutta Jukka Jalonen selviytyi kunnialla kaikesta huolimatta.
Tuntuu vahvasti siltä että historia toistaa itseään (Suomi Naganon jälkeen) sillä kevään B-kisoissa Jalosen Suomi saattaa viedä kirkkaammat mitalit ja pelata parempaa lätkää (iso kaukalo ja tutut pelaajat).

 

[siffa]

Mielestäni siffan peliaika näissä kinkereissä pitäisi pudottaa marginaaliseksi. Selänne nyt oli oldtimereista selvästi paras, Koivu ja Lehtinen olivat huonoja, mistä Selänne kärsi kohtuuttomasti. Toki koko revohka alisuoritti mutta paremilla ketjukavereilla Selänteen tehot olisivat varmasti olleet kovemmat.

Mikäli iltapäivälehtien ja Avun "jääkiekkotoimittajien" jutut Teemun sanomisista joukkueen pelikirjasta ja valmentajien toiminnasta pitävät paikkansa, niin sen jälkeen Teemu Suomi-veneen keinuttajana olisi pitänyt pistää pieneen rooliin. Onneksi Jalonen uskalsi tehdä oikeat pelaajavalinnat Slovakia-ottelun 3. erässä. Sakulla ja Jerellä oli silloin isot roolinsa, mutta Teemu istui vaihtopenkillä, kun Olli Jokisen maalien ansiosta oli tasoitettu peli ja menty johtoon.

Teemu Selänne on Suomen kaikkien aikojen parhaita pelaajia, ellei paras. Kaveeraaminen iltapäivälehdistön "jääkiekkotoimittajien" kanssa ja lausuntojen antaminen heidän kauttaan Suomen joukkueen pelitavasta ja valmentajista laskee Teemun arvoa ainakin täällä. Teemu nostettiin samojen lehtien (sekä Avun) kautta Suomen pelastajaksi Tsekki-ottelun jälkeen ja valmennuksen roolia edelleen vähäteltiin. Odotan mielenkiinnolla valmentajien yhteenvetoa joukkueen yhtenäisyydestä ja veneen keinuttajista, kunhan ovat tutustuneet täällä Suomessa em. lehtien kirjoituksiin joukkueen tilasta (Teemu Selänteen mukaan) kisojen aikana.

Tärkeintä on kuitenkin se, että Suomi ylsi maksimisuoritukseensa Jukka Jalosen johdolla olympiakisoissa.

 

[Tadu]

Tärkeintä on kuitenkin se, että Suomi ylsi maksimisuoritukseensa Jukka Jalosen johdolla olympiakisoissa.

Tuossa taitaa olla syy miksi Suomi ei koskaan voita mitään. Tähän pronssiin voisi jälleen liittää ns. säälipillu-vertauksen.

 

[Gags]

Tärkeintä on kuitenkin se, että Suomi ylsi maksimisuoritukseensa Jukka Jalosen johdolla olympiakisoissa.

Kun oletettavaa on että Suomen konkaripelaajat nähtiin viimeistä kertaa Jalosen alaisuudessa, herää kysymys että kuka nousee jatkossa Jalosta vastaan, kun hänen pelikirjansa on vienyt Suomen 1-3 tappiolle viimeisessä ottelussa? Täytyy vain toivoa että kopista jatkossa löytyy pelaajia jotka pystyvät ottamaan homman haltuun krittiisillä hetkillä.

 

[Rod Weary]

Jalonenkin viimein huomasi että NHL-miehet vaatii hieman erilaista kohtelua kuin "mestisjyrät":
Jalosen haastattelu

Tästä juuri kirjoitin aiemmin. Jalonen kasvaa tehtävänsä mukana, jos joku asia mättää. Aika harvinainen ominaisuus Suomen jääkiekossa.

 

[choose_life]

Toisilla on, toisilla ei

Onneksi Jukka Jalosella on selkeästi näitä muutamia fanejaan parempi ymmärrys kokonaisuuksista, joukkuekemiasta, oppimisprosesseista ja ihmisten johtamisesta - ja edelleen muutamille täysin tuntematonta kykyä kestää arvostelua. Valmennukselle ei voi antaa puhtaita papereita, mutta olympiamitalin lisäksi tosiasioiden suoraselkäinen tunnustaminen on oikein hyvä alku.

http://kuvablogi.com/kb/apu/2010/02/4203/

edit: sama kuin edellä. Kasvaa pitää vielä paljon, mutta oleellista on, että siihen löytyy selkärankaa.

 

[Rod Weary]

Jalosen asenne on jotenkin ollut hieman ylimielinen ja uskoisin sen johtuvan jo pelaajavalintojenkin haukkumisesta ja nuivasta suhtautumisesta mediaan, tiedä sitten onko heijastunut joukkueen johtamiseenkin.

Mitä vikaa on henkisessä vahvuudessa? Selkärangaton luuseri olisi lähtenyt näistä kisoista häntä koipien välissä takavasemmalle. Mitä tekee Jalonen? Ottaa sen pronssin väkisin, vaikka joukkueessa esiintyy kapinahenkeä.

 

[Gags]

Valmennukselle ei voi antaa puhtaita papereita, mutta olympiamitalin lisäksi tosiasioiden suoraselkäinen tunnustaminen on oikein hyvä alku.

http://kuvablogi.com/kb/apu/2010/02/4203/

Hyvä alku, ehdottomasti. Pitkä tie tosin siihen että pystytään nämä tilanteet välttämään, jolloin vasta voidaan odottaa huippuonnistumista.

 

[Alamummo]

Kun oletettavaa on että Suomen konkaripelaajat nähtiin viimeistä kertaa Jalosen alaisuudessa, herää kysymys että kuka nousee jatkossa Jalosta vastaan, kun hänen pelikirjansa on vienyt Suomen 1-3 tappiolle viimeisessä ottelussa? Täytyy vain toivoa että kopista jatkossa löytyy pelaajia jotka pystyvät ottamaan homman haltuun krittiisillä hetkillä.

Herää myöskin kysymys, että miksi nämä samat konkarit eivät ottaneet hommaa haltuunsa Ruotsi pelin kriittisillä hetkillä?

Edit: Olen Siffan kanssa siitä samaa mieltä, että Selänteen lausunnot eivät olleet erityisen ammattimaisia. Vaikea kuvitella kenenkään kanadalaisen kommentoivan samalla tavalla kesken turnauksen. He puhaltavat yhteen hiileen ja kommentoivat vasta jälkikäteen.

 

[Lead Fossil]

Mitä Jalonen teki kopissa toisella erätauolla?

- Pysyttelin poissa tieltä... No en, mutta kyllä ne olivat kokeneet pelaajat, jotka siellä olivat eniten äänessä. Valmentaja voi ehdotella ja ohjata, mutta kyllä kaikki lähtee pelaajista, nyt ja aina. Vaikeaa oli, mutta lopussa kiitos seisoo.
(lähde: http://kuvablogi.com/kb/apu/2010/02/4203/)

Suomen Slovakia -ottelun "kolmannen erän ihme" johtui mitä suurimmilta osilta tunne- ja tahtotilan oikeasta virityksestä - pelaajat TAHTOIVAT pelata TUNTEELLA ottelusta voiton.

Jaloselle tuosta erätauosta sulka hattuun että on oikein osannut johdatella asioita eteenpäin: puhunut ilmeisesti ensin itse ja antanut sitten tilaa pelaajille (radiossa joku pelaaja, en muista kuka, sanoi että Jalonen ja kapteenisto oli äänessä).

Valmentajan tulee tietää milloin on otettava rooli itse ja milloin annettava pelaajien tehdä se itse ja sitten päälle tarkkailtava kuinka hommat etenee.

Kaikesta huolimatta "minun" pronssi on himmeä johtuen neljän viimeisen pelin tason tolkuttomasta ailahtelusta ja varsinkin USA pelin katastrofista jonka Jukka Jalonen joukkoineen aiheutti. Toisaalta taas "minun" pronssissa on myös kultainen reunus johtuen Slovakia -ottelun kolmannen eräs tahto- ja tunnekiekon esiinmarssista jonka Jukka Jalonen joukkoineen aikaansai.

 

[dana77]

Kun oletettavaa on että Suomen konkaripelaajat nähtiin viimeistä kertaa Jalosen alaisuudessa, herää kysymys että kuka nousee jatkossa Jalosta vastaan, kun hänen pelikirjansa on vienyt Suomen 1-3 tappiolle viimeisessä ottelussa?

Tää on hienoa. Jos Suomi menee Ruotsia vastaan 5-1 johtoon ja häviää, 5-6, niin valmentaja on paska koska vastaja nousi ohi. Jos Suomi joutuu Slovakiaa vastaan 1-3 tappiolle, mutta nousee 5-3 voittoon, niin valmentaja on paska, koska joukkue joutui tappiolle alussa.

 

[msg]

Tärkeintä on kuitenkin se, että Suomi ylsi maksimisuoritukseensa Jukka Jalosen johdolla olympiakisoissa.

Jos uskomme Suomen johtavaa analyytikkoa,(ja miksi emme uskoisi) niin ei pitäisi tuijottaa yksittäisiä otteluita vaan pitää tarkastella kokonaiskuvaa. Kyllä minä tässä asiassa olen enemmin analyytikko Sihvosen linjalla ja odotan Petteriltä tiukkaa yksittäisten otteluiden tulosten taakse pureutuvaa analyysiä. Epäilen, että Petteri ei tätä kutsuisi maksimisuoritukseksi.

Kokonaiskuva on kyllä jotain muuta kuin maksimisuoritus. Tokihan pronssimatsin voittomaalin voisi kääntää pelikirjan voitoksi. Tarjosihan siinä sentteri itseään pakille syötettäväksi keskikaistalle.

Sekavuus olisi se sana, jota tarjoaisin maksimisuorituksen tilalle. Sekavuus leimasi niin pelaajavalintoja, joukkueen harmoniaa, peliesityksiä jäällä ja kommentteja mediassa.

 

[Wäinö#16]

Jukka Jalonen onnistui erinomaisesti ja vei vaikeuksien kautta joukkueensa maksimisuoritukseen eli olympiapronssiin. Jalosen suuruus tuli esille viime hetkillä.

Ei hemmetti, että voit olla pihalla siffa näiden juttujesi kanssa. Se on totta, että kun katsoo pelkkää lopputulosta, niin Suomi onnistui hyvin näissä kisoissa. Mutta valmentajan onnistuminen on hyvin kaukana erinomaisesta, kun peli on tällaista vuoristorataa ja vasta viimeisen ottelun viimeisessä ottelussa tajutaan roolittaa esim. ykkösketjua edes hivenen paremmin (Hagman-M. Koivu- T. Ruutu). Vahvempi valmentaja olisi rikkonut myös S.Koivun ketjun, sillä isosta vastuusta huolimatta homma ei toiminut missään vaiheessa. Lehtinen ja Koivu olisi pitänyt roolittaa pelkästään puolustaviksi pelaajiksi ja Selänne puolestaan selkeästi hyökkääväksi esim. yhdessä Filppulan ja OJ:n kanssa. Mutta ei, loppuun asti mentiin lähes samoilla ketjuilla. Myös T. Ruudusta ja M. Koivusta jäi lopulta varsin vaisu kuva, etenin Ruudusta. Jotain olisi voitu silläkin osastolla koittaa muuttaa, että homma olisi saatu paremmin toimimaan.

Siltä näyttää, että Jalonen liigatason johtoryhminen menetti joukkueen luottamuksen siinä vaiheessa kun Suomen parasvireinen pelaaja jätettiin rannalle kisoista, eikä hän tätä luottamusta joukkueeseen pystynyt missään vaiheessa saamaan kuntoon. Sen kertoo jo peli kentällä. Jalonen oli vieläkin liian kokematon toimimaan tämän tason pelaajien kanssa.

Mitä tulee Selänteeseen, niin aina hän on ollut tuollainen avoin tyyppi, joka ei paljoa mieti mitä sanoo. Jos homma mättää, niin silloin se sanotaan, näinhän se on aina ollut. Koivu on vähän hillitympi, mutta kyllä sieltäkin tuli selkeästi varauksellista puhetta Jalosta kohtaan jo hyvissä ajoin ennen kisoja ja hän on sentään joukkueen kapteeni. O.J. kertoi oman mielipiteensä kisojen jälkeen. Minusta ihan hyvä vaan, että suomalaiset oppivat olemaan hyssyttelemättä ja kun homma mättää niin silloin ryhdytään hommiin. Selkeästi pelaajien tyytymättömyys valmennusryhmän toimintaan toi myös positiivisia asioita, jotka näkyivät kentällä.

Minusta Suomella olisi ollut potentiaalia huomattavastikin ehjempään ja parempaan suoritukseen kuin mitä nähtiin ja USA:ta olisi voitu testata ihan oikeastikin. Ehkä tappio olisi tullut siltikin, vaikka roolit olisi ollut selkeämmät ja Jussi Jokinen olisi ollut mukana, mutta olisi ainakin jäänyt sellainen olo, että kaikki tehtiin mikä pystyttiin. Itselleni jäi riemukkaasta pronssista huolimatta varsin valju kokonaiskuva koko turnauksesta. Tuntuu, että Jalonen miettii liikaa pelitapaa roolituksen ja peluutuksen kustannuksella.

 

[SergeiK]

Se on totta, että kun katsoo pelkkää lopputulosta, niin Suomi onnistui hyvin näissä kisoissa. Mutta...

Mitä muuta urheilussa mitataan kuin lopputulosta?

Se on ainoa asia millä on jotain merkitystä. Pelilliset identiteetit ynnä muut ovat smalltalkia, joilla kuvataan kykyä saavuttaa tuo tulos.

Henkilö joka ei ymmärrä mitä urheilussa tavoitellaan voisi harkita hetken ennenkuin solvaa muita kirjoittajia pihallaolosta.

 

[kamik]

Tärkeintä on kuitenkin se, että Suomi ylsi maksimisuoritukseensa Jukka Jalosen johdolla olympiakisoissa.

Jalonen itse sanoi tavoitteekseen kultamitalin, joten siinä mielessä hän joukkueineen alisuoritti. Maksimisuoritus on luullakseni olympiavoitto häviämättä peliäkään. Pronssiin avitti helpompi kaavio, ei mikään muu. JOS Ruotsi-peli oltaisiin voitettu Jalosen ylivertaisella pelikirjalla, niin oltaisiin pelattu puolivälierissä Kanadaa vastaan ja tuloksena olisi ollut edellisten MM-kisojen kaltainen ynnämuu-sijoitus. Henkilökohtaisesti pidän pronssia hyvänä saavutuksena, vaikka Jalosen utopistista tavoitetta ei saavutettukaan.

 

[tant gredulin]

Ilo voitetusta pronssista oli omalla kohdalla tällä kertaa lyhytaikaista lajia. Tuntuu, että kentälle jäi jo vähän mätänemään päin oleva ruumis ja sen haju alkaa tuntua.

Pitääkö todellakin paikkansa, että Jarmo Kekäläisen palveluksia ei Suomessa kaivata? Jos Jukka Jalonen ei ota muuta vastuuta omasta osastaan kuin että 'NHL-miehiä pitää kohdella toisella tavalla' eikö Keklu sopisi siihen väliin oivallisesti tulkkaamaan?

 

[HemmoP]

Saku Koivun mukaan joukkue piti kriisipalaveria USA-matsin jälkeen ja Slovakia-pelin toisella erätauolla. Eli kummassakin playoff-pelissä... Ei ymmärtääkseni tapana muissa kuin kriisijoukkueissa (kuten nyt oli, miksi?). Joku kysyi, että miksei Ruotsipelin tauolla, ehkä ammattilaisilla ei ole tapana hyppiä valmentajan tontille ennenkuin homma on kusemassa aivan totaalisesti.

Yritän nyt Jalosen haukkumisen sijaan (syyllistyn varmaan jatkossakin, sohvalta tv:n äärestä tietty ) mietiskellä tulevaakin. Jos auktoriteetti/keinot loppuivat nyt ensimmäisessä tiukassa paikassa heti, niin kuinka hänen harteilleen uskalletaan lykätä (noh, itseasiassa on jo) tulevien joukkueiden rakentaminen ja hyvän valmentajasuhteen ylläpitäminen myös näihin harvemmin pelaavien NHL-heppuihin ? Nyt pukukopin tapahtumatkin vuotivat julksiuuteen. Kekäläiselle roolia ??

Näen Babcockin valmennustyylissä samaa, eli annetaan loputtomasti joukkueelle luottoa ja vedellään valmentajana vain suurimmat linjanvedot ja odotetaan AlpoSuhosmaisesti, että "kyllä joukkue ymmärtää sisäistää mitä vaaditaan ja mitä tehdään kun se kerran on kerrottu/opetettu."
Ehkä Summastyyppinen aktiivinen ote (ilman jatkuvaa vittuilua ja henkilökohtaisuuksia) olisi sopivampi lyhyissä turnauksissa ?

Ja mikäänhän ei estä Jalosta kokeilemasta, aikaahan on vuosia.

 

[El Lude]

Ronssia tuli ja rillattua myöskin. Taisi olla Pyrhoksen voitto. Mitä sitten tulevaisuudessa? Kuinkahan moni NHL-mies on enää halukas lähtemään kevään MömmöM-kisoihin? Olli Jokista jos oikein tulkitsin, niin mies ei tule pelaamaan maajoukkueessa J. Jalosen aikakaudella. Kuinkahan moni muu NHL-mies tekee saman johtopäätöksen? Onko tämä hyvä asia Suomen jääkiekolle, jos P-Amerikan osasto ei oikein luota valmennusjohtoon?

Paljon kysymyksiä, joihin saanemme piakkoin vastauksia.
Kaikseta huolimatta ei näytä hyvältä -ei.

 

[Uuhis #97]

Jalonen sai nyt lisäaikaa oman visionsa toteuttamiseen, MM-kisoissa paineet olisivat olleet jo melkoiset ja potkuja oltaisiin alettu varmasti huutaa suureen ääneen mikäli 2010 ei mitallin mitallia olisi saatu. Viimeistään World Cup 2011-turneessa(mikäli järjestyy) katsotaan osaako valmennusjohto oppia virheistään.

Ehkä pelaajistosta puhtaimmat paperit kisoista saavat OJ ja Hakki, viimeisessä pelissä Jalonen vihdoinkin otti lusikan kauniiseen käteen ja heivasi Filppulan vittuun Mikko Koivun laidalta Hagmanin tieltä ja ketju alkoi olla jopa vaarallinen hyökkäyspäässä. Muuten edelleenkin pelottaa se että Mikon ja Pikku-Rudin tehot jäivät täysin sinne alkusarjaan, näiden kaverien pitäisi olla se tulevaisuuden syömähammas ja tottapuhuen heidän piti sitä olla jo nyt.

Tätä taustaa vasten Olli Jokisen lopettamispäätös on todella harmillinen isku, sillä pitkän henkilökohtaisen epäonnistumisputken päättyminen maajoukkuepaidassa olisi saattanut tehdä OJ:sta entistä paremman palasen tuleviin joukkueisiin. Granlundista ei loppupelissä ole vielä muutamaan vuoteen ottamaan Jokisen tai Sakun paikkaa ja muita paikkaajia ei nyt juuri ole liiemälti näkyvissä. Tosin Sakun uskon vielä jatkavan maajoukkueessa mahdollisesti ainakin siihen mahdolliseen World Cup-turnaukseen, sikäli mikäli homma vielä NHL:ssä toimii.

Haasteita on edessä, ja kuten Pasi Nurminen osuvasti totesi, näin pienellä maalla ei kuitenkaan ole suureen itsetyytyväisyyteen varaa mikäli menestystä halutaan.