Jukka Jalosen Suomi

[Johannes]

Täytyy muistaa, että pelaajilla on myös ammattiylpeytensä ja ei aina tarvita valmentajalta mitään ihmetemppuja, että joukkue syttyy ratkaisupeliin, jollainen oli aamun Tshekki-peli. Kyllä pelaajat haluavat olla voittajia, valmensi heitä kuka hyvänsä ja tällä en nyt ota pois mitään Jukka Jalosen osuudesta siitä, että pelaamme välierässä Vancouverissa. Jalonen on varmasti tehnyt osuutensa Ruotsi-pelin jälkeen 100%, mutta niin ovat myös pelaajat, kun päästiin tällaiseen 2-0 lopputulokseen Tshekistä.

 

[Salama15]

Melko humoristista keskustelua.

Ne jotka katsoivat pelin näkivät, että laitahyökkääjien ns. ylijuoksut (joihin varsinkin Teukka sortui ekoissa peleissä) loistivat poissaolollaan ja 5 vs. 5 pelissä oli jokaisella kaistalla hyökkääjä lyhyen syötön päässä käytännössä aina kun peliä yritettiin avata = J.Jalosen jääkiekkoa! Tämän pelitavan priimus Niko Kapanen olisi ansainnut vähintään yhden syöttöpisteen upeista tarjoiluistaan, mutta Miettiselle ei maistunut.

Mutta on se hyvä, että tähtipelaajat laittoivat Jutan ojennukseen...

 

[Johannes]

Juu Salama15, Jalosen ansiosta Kubina pudotti kypäränsä, lähti hakemaan sitä maalin takaa ja Hagman pääsi vapaasti ohjaamaan Niskalan laukauksen maaliin. Olet oikeassa, se oli Jalosen kiekkoa parhaimmillaan, kun Suomi teki 1-0 maalin. Samoin 2-0 maali tyhjiin oli ainoastaan sen ansiota, että lopetettiin ylijuoksut. Kiva, että opetat meitä.

 

[Salama15]

Johannes hyvä, kirjoitin 5 vs. 5 pelistä joka parhaiten toimiessaan aiheutti Tsekin päässä kovan paineen jonka vuoksi Suomi pääsi pelaamaan tuota YV:tä jossa sitten hyvällä tuurillakin saatiin aikaiseksi se maali.

Ja tuo 5 vs. 5 peli piti Tsekin kohtuullisen hyvin kurissa sinne Suomen päädyn suuntaan eikä jouduttu pelaamaan turhan paljon alivoimaa (kuten Ruåtsi-pelissä)!

Mutta ihan miten vaan...

 

[Bismarck]

Tosi suomalaista, että meidän itkupillit laittaa johtajan ojennukseen. Näin on aivan varmasti käynyt...

 

[Gags]

Tosi suomalaista, että meidän itkupillit laittaa johtajan ojennukseen. Näin on aivan varmasti käynyt...

Ei liene mitään pelkoa siitä, että Jokinen olisi enää suutaan avannut.

 

[Johannes]

Ok, olet ihan oikeassa Salama15. Suomi pelasi nyt aika pitkälle sellaista lätkää mikä on "Jalosen lätkää". Ei Tshekki kuitenkaan saanut sen ansiosta jäähyjä kuin 1. erässä. Se kolmannen erän jäähy tuli, kun Erat nosti kiekon vahingossa katsomoon ja se oli ainoa Tshekin jäähy kahdessa viimeisessä erässä. Oletan kuitenkin edelleen, että jollain tapaa vastaan on tultu puolin ja toisin, kun muutos Ruotsi-pelin ilmeestä oli aika suuri Tshekki-peliin. Lisäksi minulla kävi mielessä, että saattoi olla ihan hyvä, että Pitkänen ei ollut pelissä "hiihtämässä" parin minuutin vaihtoja. : )

 

[Bismarck]

Ei liene mitään pelkoa siitä, että Jokinen olisi enää suutaan avannut.

Jokinen on sentään äijä verrattuna "nyyh, pelitapa ei sovi ja mun peli menee pilalle" Selänteeseen ja hänen hengen nostatus lausuntoihin.

 

[Vanha Len]

Täytyy muistaa, että pelaajilla on myös ammattiylpeytensä ja ei aina tarvita valmentajalta mitään ihmetemppuja, että joukkue syttyy ratkaisupeliin, jollainen oli aamun Tshekki-peli.

Tässä on tekstiä jonka puollan täysin. Harmittaa, että hävityn ottelun jälkeen paska kaadetaan aina valmentajan niskaan. Matsi ruotsia vastaan on hyvä esimerkki. Moniko antaa nyt tsekkivoiton jälkeen Jaloselle tunnustusta?

 

[Gags]

Moniko antaa nyt tsekkivoiton jälkeen Jaloselle tunnustusta?

Käsittääkseni kaikki ainakin tässä ketjussa, paitsi nimimerkki Bismarck, jonka mielestä ilmeisesti voitto oli Jokisen ansiota.

 

[Salama15]

Se kolmannen erän jäähy tuli, kun Erat nosti kiekon vahingossa katsomoon...

...paineen alla Suomen hyvän rintamahyökkäyksen jälkeisessä (pikku-Hakin suorittamassa) hyökkäyspään karvaustilanteessa. Toki erittäin iso muutos tapahtui myös asennepuolella, katsotaan vaikka Teemua.

Pitkänen on juu aika hankala tapaus, parhaimmillaan maaginen kiekollinen pakki, huonoimillaan muroihin kuseva surffailija.

 

[Rod Weary]

Jalonen puhui viisaita heti ottelun jälkeen kun puhui hengestä. Sitähän se.
Suomalaisessa jääkiekkokeskustelussa on viety pelikirjakeskustelu ehkäpä jopa turhan korkealle tasolle.

Luonnollisesti joukkueessa tarvitsee olla sopivia roolipelaajia ja olosuhteisiin nähden oikea pelisysteemi, mutta kuten kentällä tänään nähtiin niin tunne- ja tahtokiekolle on oma tilauksensa. Varsinkin kun katsoi Kanadan peliä.

Ylikoutsaamisen vaara on suuri jos mennään liikaa teoriatasolle. Kanadan ja Suomen voitot ovat loistava osoitus tahtotilan merkityksestä. Mitä Jalonen teki tämän asian eteen teki, sitä en tiedä - mutta kolmen kohtalaisen/heikon pelin jälkeen nyt on tunne että kisat alkoivat.

Nyt punnitaan Jalosen kyky saada noste pidettyä. Yhden näytön hän aamulla (Suomen aikaa) antoi - hän sai suomalaiset pelaamaan enemmän tunteella.

Puhut myös aika viisaita. Pelikirjakeskustelu on tosiaan pahimmillaan melkoista tuubaa ja silmien ummistamista perusasioilta. Jääkiekko on kuitenkin vanhan viisauden mukaan yksinkertaisten miesten yksinkertainen peli. Mutta minusta olisi parempi puhua tunnetilasta kuin tahtotilasta. Kyllä kaikki ammattilaiset varmasti tahtovat ihan kauheasti voittoa joka pelistä. Tunnetila on hiukan eri juttu. Se on sitä, kun saadaan oikeassa paikassa itsestään ja joukkueesta maksimaalinen suoritustaso esille. Menee ehkä yhtä teoreettiseksi kuin tuo pelikirjajuttu, mutta toivottavasti ymmärrät, mitä tarkoitan. Siihenhän Jalonenkin pelin jälkeen viittasi, kun kertoi Ruotsi-pelin menneen osalta joukkuetta hiukan puolivaloilla.

 

[siffa]

Jalonen kertoi heti hävityn Ruotsi-ottelun jälkeen, että vain Kapasen ja Mikko Koivun kentät toteuttivat Suomen pelitapaa. Eli kaksi muuta kentällistä eivät sitä toteuttaneet. Näinhän pitää joukkueen johtajan tehdäkin eli on korjattava niiden peli, jotka eivät pelitapaa toteuttaneet vaan pelasivat puolivaloilla vastoin joukkueen pelitapaa. Sillä ei ole merkitystä, minkä tason pelaajista on kyse vaan siitä, että kaikki pelaavat joukkueen eteen. Joukkueen tahtotila syntyy osittain siitä, että pelaajat luottavat valmentajan pelitapaan ja tukeutuvat siihen. Muutos tapahtui ja ammattimiehinä pelaajat toteuttivat Jalosen pelitapaa, mikä näkyi esim. Teemu Selänteen selvästi nousseena pelisuorituksena.

Suomi voitti Jalosen johdolla oikean pelin, mutta Ruotsi ja Venäjä hävisivät omansa. Sen takia Suomi on taistelemassa mitaleista, mutta Ruotsi ja Venäjä ovat ulkona niistä.

 

[Jan Koller]

Pelikirjakeskustelu on tosiaan pahimmillaan melkoista tuubaa ja silmien ummistamista perusasioilta. Jääkiekko on kuitenkin vanhan viisauden mukaan yksinkertaisten miesten yksinkertainen peli. Mutta minusta olisi parempi puhua tunnetilasta kuin tahtotilasta.

5 vs 5 peli oli tänään melko hyvällä mallilla. Yksi syy oli Tsekin raskaat jalat edellisestä pelistä, mutta se ei ole suomalaisten vika. Nyt Jalosen tulisi teroittaa ylivoiman peluutusta. Enemmän vastuuta Kapasen vitjalle ja Salon tilalle joku muu tai sitten käskee ottaa puolet tehosta pois niin menee edes joskus maalille asti/maalia päin (vrt. Niskala).

 

[Lead Fossil]

Jalonen kertoi heti hävityn Ruotsi-ottelun jälkeen, että vain Kapasen ja Mikko Koivun kentät toteuttivat Suomen pelitapaa.

Alkoi heti vilisemään viesti sanaa "pelitapa". Varmasti osansa silläkin että joukkue yhtenäisemmin noudatti pelisysteemiä, mutta kyllä minä pistän voiton vieläkin enemmän sen piikkiin että tahto- ja tunnetila oli joukkueessa kohdallaan. On niin tilannekohtaista arvioida että kumman osuus milloinkin on suurempi, mutta minä kyllä kuulun siihen koulukuntaan joka arvostaa mentaalipuolta matkalla voittoon korkeammalle. En väheksy pelikirjakeskusteluakaan - kun on oikea roolitus, oikea pelitapa ja tunne- sekä tahtotila kohdallaan, niin Daavidkin kaataa Goljatin.

Uskon että mentaalipuolen arvostukseni johtuu siitä, että en ole oikein jyvällä pelikirjakeskustelusta enkä oikein hahmota kentällä selvästi miten siellä mennään. Hiukan kärjistäen, minulla on mielessä vain kolme pelitapaa hyökkäyspäässä kiekon menetyksen jälkeen:
- karvataan yhdellä (sentteri ajaa pakkeihin)
- karvataan kahdella (laidat ajavat pakkeihin)
- peruutetaan (sentteri myötäilee pakkien kiekottelua ja laidat kiinni)
Omassa päässä avataan muutamalla variaatiolla tilanteen mukaan:
- pakki-pakki --> laitaan tai keskelle
- pakki --> laitaan
- pakki --> keskelle
Keskialue ylitetään leveänä rintamana ja kiekko viedään laidasta alueelle ja siitä suoraan maalille tai jättö takamiehelle tai painottomalle laidalle maalin kulmalle.

Kärjistetysti näen pelisysteemin noin yksinkertaisena. Jos ei ole tunne ja tahto kohdallaan, niin pelikirjan voi laittaa takaisin hyllylle. Taklaukset loppuun, heittäytymiset, tilan raivaaminen maalin edessä, röyhkeys, pelikaverin polkkareiden kopsautus jne.

Tänään Suomella (ja Kanadalla) oli tunnepuoli hyvillä kantimilla ja tällä seikalla oli suurempi merkitys kummankin joukkueen voittoon. Tunne- ja tahtotilakiekkoilun voitto.

Minulla ei tosin ole faktoja kuka laittoi tai miten tuo tunnepuoli tuli kuntoon juuri oikealla hetkellä, oliko se pelaajien itseohjautuvuutta (ammattiylpeyttä) tai valmentajan osaamista (motivointi). Kunnossa se tänään oli ja siitä silloin kunnia Jaloselle.

 

[Raippacoo]

Täytyy muistaa, että pelaajilla on myös ammattiylpeytensä ja ei aina tarvita valmentajalta mitään ihmetemppuja, että joukkue syttyy ratkaisupeliin, jollainen oli aamun Tshekki-peli. Kyllä pelaajat haluavat olla voittajia, valmensi heitä kuka hyvänsä ja tällä en nyt ota pois mitään Jukka Jalosen osuudesta siitä, että pelaamme välierässä Vancouverissa. Jalonen on varmasti tehnyt osuutensa Ruotsi-pelin jälkeen 100%, mutta niin ovat myös pelaajat, kun päästiin tällaiseen 2-0 lopputulokseen Tshekistä.

Pelaajat halusivat olla voittajia ja siis ratkaisivat pelin sen takia voitokkaasti ja valmentajan ansio on taas pieni? Auta armias jos Suomi olisi hävinnyt, suurimmat haukut olisi saanut taas J. Jalonen ja isosta osasta pelaajista vain puhuttaisiin vanhoina jo parhaat pelinsä pelanneina pappoina ja J. Jokista huudettaisiin jälkipeleihin mukaan pää punaisena.

Mutta siihenhän päästään taas kun Suomi joskus häviää seuraavan pelinsä...

 

[siffa]

Minulla ei tosin ole faktoja kuka laittoi tai miten tuo tunnepuoli tuli kuntoon juuri oikealla hetkellä, oliko se pelaajien itseohjautuvuutta (ammattiylpeyttä) tai valmentajan osaamista (motivointi). Kunnossa se tänään oli ja siitä silloin kunnia Jaloselle.

Suomen kovimmat jääkiekkomenestykset eli Torinon ja WC2004 hopeat perustuivat siihen, että Suomen pelaajat (riittävän tasokkaat) toteuttivat vaihto vaihdolta valmentajien (Westerlund, Summanen) joukkueille luomaa pelisysteemiä. Tästä mm. Teppo Numminen antoi suorassa tv-haastattelussa lausunnon heti WC-hopean jälkeen.

Tänään Suomi pelasi jo lähelle sitä pelisysteemiä, jonka Jukka Jalonen on joukkueelle luonut. Ruotsi-ottelussa Jalosen pelitavasta poikkesivat muutamat NHL-tähdet. Nyt myös he olivat tulleet ruotuun ja mm. Suomen pelinopeus nousi välittömästi ja viisikkopuolustus oli huomattavasti parempaa kuin Ruotsi-ottelussa.

Edit: Nyt voidaan lopettaa puheet siitä, että Jukka Jalonen ei pystyisi valmentamaan NHL-pelaajia menestykseen. Ruotsi-ottelun jälkeen keskustelu mediassa riistäytyi käsistä ja Jukka Jalosesta alkoi puhe vain menestyvänä Mestis- tai SM-liigavalmentajana. NHL:n huippupelaajista ja suurista staroista venäläiset, ruotsalaiset ja tsekit ovat ulkona mitalipeleistä, mutta Suomen NHL-,KHL-ja Elitserien-pelaajat ovat mitalitaistossa jälleen kerran huippuvalmentajansa ansiosta.

 

[Lead Fossil]

Edit: Nyt voidaan lopettaa puheet siitä, että Jukka Jalonen ei pystyisi valmentamaan NHL-pelaajia menestykseen. Ruotsi-ottelun jälkeen keskustelu mediassa riistäytyi käsistä ja Jukka Jalosesta alkoi puhe vain menestyvänä Mestis- tai SM-liigavalmentajana. NHL:n huippupelaajista ja suurista staroista venäläiset, ruotsalaiset ja tsekit ovat ulkona mitalipeleistä, mutta Suomen NHL-,KHL-ja Elitserien-pelaajat ovat mitalitaistossa jälleen kerran huippuvalmentajansa ansiosta.

Mielestäni ei voida lopettaa vielä, tässä turnauksessa Jalosen joukkue on pelannut tunne- ja tahtotilaltaan vasta yhden kelpo-ottelun. Enkä ole anti-JJ enkä pro-JJ.

 

[Gags]

Nyt voidaan lopettaa puheet siitä, että Jukka Jalonen ei pystyisi valmentamaan NHL-pelaajia menestykseen.

Nyt voidaan todeta että Jalonen näyttää oppineen Sheddeniltä paljon ja oppi näissä kisoissa senkin, että pelisysteemillä ei pelejä voiteta, vaan että pelaajat vaikuttavat pelin lopputulokseen enemmän. Kiitos tästä konkaripelaajille, jotka uskalsivat nousta Jalosta vastaan ja vähintään yhtä suuri kunnianosoitus Jaloselle siitä, että osasi ja uskalsi avata silmänsä. Jalosesta on kasvamassa suuri valmentaja, eikä mikään pelikirjan taakse piiloutuva vässykkä!

 

[palle fontän]

Nyt voidaan todeta että Jalonen näyttää oppineen Sheddeniltä paljon ja oppi näissä kisoissa senkin, että pelisysteemillä ei pelejä voiteta, vaan että pelaajat vaikuttavat pelin lopputulokseen enemmän.

Niinhän se Jalonen totesi Sihvoselle studiossa jo pari vuotta sitten, että pelikirja tulee vasta kakkosena. Joukkueeseen saatu hyvän tekemisen henki on ykkönen.

Kiitos tästä konkaripelaajille, jotka uskalsivat nousta Jalosta vastaan ja vähintään yhtä suuri kunnianosoitus Jaloselle siitä, että osasi ja uskalsi avata silmänsä.

Tästähän sinä et todennäköisesti tiedä mitään faktapohjaista. Ainoastaan sen, että avauspeli ja rintamahyökkäykset toimivat paremmin viimeisessä ottelussa. Oman pään peliä täällä ei ole kukaan edes analysoinut, ja tätähän pelaajat kommentoivat julkisesti.

 

[Uuhis #97]

Yhdyn Lead Fossiiliin ja pistän vielä muutaman itseäni huolestuttavan pointin mukaan:

Niinsanottuja "suurmaita" vastaan on näissä kisoissa pelattu nyt 120 minuuttia ja aikaan on saatu yksi puhdas pelitilannemaali ja yksi kiekko tyhjiin. Vaikka nyt voitto tulikin, niin Suomen hyökkäyspeli ei vieläkään vakuuttanut. Hyökkäysnopeus on edelleenkin liian alhainen, mikä on johtanut siihen että vastustajien puolustuksien keskustaan, eli maalin eteen, maalintekosektorille ei päästä maalintekotilanteisiin vaan vastustajan mailaviidakkoon jäädään jumiin. Tsekkejä vastaan peliä saatiin jo kiitettävästi pyörimään vastustajan päätyyn, mutta säännöllisesti homma ajautui kulmapainimiseksi, eikä sektoriin edelleenkään päästy Tsekkien ehdittyä ryhmittää puolustuksensa. Myöskin ylivoimassa pelaajien liike ei toimi tarpeeksi hyvin, mikä on pienessä kaukalossa todella valitettavaa.

Muutaman kerran myös merkkauspelin pettäminen maalin edessä aiheutti huomattavia oireita rytmihäiriöistä, onneksemme vastustajan pelaajien ajoitus kusi pariin kertaan huolella, muuten Kipperkään ei olisi meitä pelastanut.

Parannusta seuraavalle kierrokselle on saatava vielä saatanasti aikaan, USA tuskin on fyysisesti ja henkisesti yhtä heikoissa kantimissa kuin Tsekki-joukkue. Eräänlainen toivo voisi olla siinä että jenkit sortuisivat ylimielisyyteen ja vahvalla keskialueen karvauksella ja kovalla taklauspelillä pystyttäisiin pysäyttämään jenkkien liike. Valitettavasti vain JJ:n johtoajatuksena ilmeisesti on taistella tulella tulta vastaan.

Ikävä on Westerlundin tasapainoista viisikkopelaamista ainakin täällä. Noh, Jukalla ja uimalakilla on kyllä vielä aikaa puhdistaa pöytä, mutta pahalta näyttää. Onneksi on Kipper.

 

[tuuski]

Niinsanottuja "suurmaita" vastaan on näissä kisoissa pelattu nyt 120 minuuttia ja aikaan on saatu yksi puhdas pelitilannemaali ja yksi kiekko tyhjiin.

...
Ikävä on Westerlundin tasapainoista viisikkopelaamista ainakin täällä. Noh, Jukalla ja uimalakilla on kyllä vielä aikaa puhdistaa pöytä, mutta pahalta näyttää. Onneksi on Kipper.

Joo, näitä on kiva pyöritellä. Minäkin yritän: tosipeleissä Suomelle on tehty nolla (0) maalia ja kaikki tosipelit on voitettu. Pelinopeus on ollut tosipeleissä ollut aina vastustajaa selkeästi kovempi. Säätämistä on lähinnä ylivoimassa, jossa pappaketjun sentteri tulisi korvata Kapasella.

Ikävä on lähinnä Erkan ajan Sakua.

 

[Viljuri]

Ehkä konkaripelaajat ovat tosiaan hävinneet tarpeeksi monta finaalia, että osaavat arvottaa turnauspelit niiden merkityksen mukaan? Jos siis ajatellaan Ruotsi -ottelua.

Niko Kapanen ei ole ollut toistaiseksi aivan täysin hukassa ja väärässä paikassa tuolla, mutta jenkkejä vastaan tulee jo jonkinasteista fyysistä haastetta suorittamiseen ja pelikirjakuvioiden -ja kaavioiden toisintamiseen jäällä.

Mielenkiintoista nähdä, että toimiiko Jalosen patenttivalinnat ja -hoitomuodot myös pelin luonteen muuttuessa, vaikka toisaalta on selvää, että USA pelaakin hyvin modernisti, jopa eurooppalaisesta kiekosta vaikutteita saaneella tavalla, ja jos Sveitsi-peli toimisi minään indikaationa, niin ei kuitenkaan tule olemaan mikään übermenschen v. untermenschen -kohtaaminen, miksi peli Kanadaa ja Venäjää vastaan helposti muodostuisi.

Kuten jo ennen kisoja on tullut todettua, niin hienoa, että Jukka Jaloselle on tarttunut hieman oppia ja ojennusta myös Doug Sheddeniltä. Tämä tarvittava opinsauna on sittemmin myönnetty todeksi ja varmennettu myös Kummolan lausunnolla. Ja kiitos kisojen direktoraatille, kun se ratkaisi vähemmän onnistuneen pakkien peluutuksen tavalla, ettei Jalonen ja muu valmennusjohto joutunut ihan syömään pyhiä periaatteittaan.

Tie menestykseen on olemassa, senioripitoinen joukkueemme on ennenkin ollut tässä tilanteessa, nyt suorituskäyrän voisi luulla olevan vahvasti ylöspäin, sillä paukkuja ja kikkoja on jäljellä vielä aivan viimeiseenkin vaihtoon, kun kaikki on vielä auki ja mahdollista. Finlandia Victor!

 

[Knower]

Täytyy nyt myöntää, että vaikkakin tämä ehkä vielä on ennenaikaista, vähän on hiipinyt epäilys mieleen. Riittääkö Jalosen kyvyt ajamaan pelitapaa sisään? Pitkässä SM-liigan runkosarjassa aikaa riitti, arvokisassa tarvitsisi varmasti "kovempia" otteita sillä aika on kortilla. Summanen oli tässä sisäänajamisessa mestari.

Toivotaan, että olen väärässä ja hätiköin. Jos Suomen pelaaminen ei parane tästä Ruotsi-pelistä tulevaan Tsekki-matsiin, sitten Jalonen kyllä ansaitsee kaiken kritiikin.

Suomen peli parani ja tältä osin oma epäilykseni oli turhaa. Samanaikaisesti, vaikka Jalosen "kannattaja" olenkin, en ymmärrä miten vielä tämä peli tekisi hänestä onnistujan kun tällainen 0-0 -peli olisi voinut kääntyä toisinkin. Tai päinvastoin, jos turpiin olisi tullut tällä pelillä, tällä tehottomuudella ja esim. yhdellä Tsekin tsäkämaalilla, miten hän olisi epäonnistuja.

Yksittäisen ottelun tulokseen tuijottaminen ei ole mielekäs tapa arvottaa onnistumista tai epäonnistumista. Jos / kun pelaamisen taso pysyy tässä tai nousee ja Suomi menee finaaliin, sitten voidaan puhua yksittäisen turnauksen onnistumisesta.

Ja siis olen Jalosen miehiä ja suon kovasti tämän hänelle.

 

[Johannes]

Olen minäkin omalla tavallani Jalosen miehiä, erittäin tuloksia vaativa sellainen, mutta minusta hänen tapansa työskennellä sopii kyllä paljon paremmin seurajoukkueen virittämiseen mestaruustaistoon vuodesta toiseen kuin maajoukkueen projektityyliseen mestaruusjahtiin olympia- tai mm-kisoissa. Nytkin taidettiin mennä ihan tuntien, eikä päivien tasolle, että saatiin joukkue viritettyä yhtenäiseksi Jalosen pelitavan Suomeksi ennnen Tshekki-peliä. Voin olla väärässä, mutta tällainen mielikuva minulle jäi. Välieräpaikka Vancouverissa ja mahdollinen jatkomenestys on kuitenkin selkeää onnistumista Jaloselta ja takaa työrauhan kauden 09-10 loppuun saakka ja varmaan myös aina kevääseen 2012 asti, jolloin Jalosen nykyinen työsopimus päävalmentajana päättyy. Tätä menestystä tarvittiin ja se saatiin, vaikka olenkin Knowerin linjoilla, ettei yhden pelin voitto tai tappio kerro mitään Jalosesta valmentajana tai päävalmentajana.