Jukka Jalosen Suomi

[Gags]

Ihmeenä pidän sitä, että Suomi tämän yksilötason joukkueella on taistelemassa mitaleista.

Mitäs ihmeellistä siinä on, kun aiemmin jo on todettu että Jalonen valitsi parhaan joukkueen pelaamaan parkkipaikkalätkää? Vai etkö uskonut Jalosen parkkipaikkalätkän toimivan?

 

[IceWalker]

Keskustelu jääkiekon teoriasta on usein jäänyt pelkkään pelikirjakeskusteluun, mikä on vienyt aika lailla harhaan kiekkokeskustelua. Pelikirja on vain yksi osa voittamiseen tähtäävää toimintaa, eräät muut asiat ovat vielä sitäkin tärkeämpiä.

Jos systematisoidaan lätkän olennaisuudet, ensimmäisenä olkoon tuo

(1) Pelikirja. Pelikirjan ja siitä seuraavan pelitavan tarkoituksena on mahdollisimman monen maalia kohti suuntautuneen laukauksen aikaansaaminen. Ja mitä enemmän näitä laukauksia tulee, sitä suuremmaksi maalin mahdollisuus kasvaa. Tämä voidaan varmasti ilmaista täsmällisen taulukonkin avulla: kaiketi joku lajiniilo on nämä tilastoinut. Ja mitä enemmän maaleja, sitä suuremmaksi kasvaa taas voiton todennäköisyys. 8 maalia tekemällä voittaa miltei aina.

(2) Materiaali. Tämä voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan:

a) Maalintekotaito. Tämän täsmentämiseksi voidaan erottaa pelkästä maalia kohti lauotuista laukauksista maalit. Ja kuten olemme nähneet, tässä tulee merkittävä ero suomalaisten ja muutamien muiden maiden pelaajien välillä. Meidän pelitapamme tuottaa riittävästi laukauksia, mutta ei maaleja. Toisin sanoen, maalintekoprosenttimme on varsin pieni, emme osaa laukoa tarpeeksi vaikeita laukauksia. Eli maalintekotaito on maalit jaettuna laukauksilla. Mitä suurempi tuo prosentti on, sitä parempi taito joukkueella sitten on.

b) Maalivahtipeli. Voidaan ilmaista torjuntaprosentin avulla, jolloin voiton todennäköisyys kasvaa sitä mukaa, kun torjuntaprosentti nousee. Sadalla prosentilla voitetaan lähes aina ja nolla prosentilla hävitään lähes aina. (Toki tätäkin asiaa koskevaa tilastointia voisi kehittää erottamalla toisistaan kohti tulleet laukaukset ja vaikeat laukaukset.) Poikkeuksena ovat epätasaiset matsit, joissa vastustaja ei ehkä lauo kuin pari kertaa kohti maalia. Tyyliin Australia-Suomi. Suomella on tämä asia ollut pitkään korkeatasoista. En tietenkään väitä, että tässä olisi kaikki materiaaliin liittyvät tekijät.

Yhteistä näille kolmelle asialle, pelikirjalle, maalintekotaidolle ja maalivahtipelille on se, että ne voidaan esittää täsmällisessä matemaattisessa muodossa. Joku total scouting ei kerro tästä asiasta kaikkea. Itse asiassa, tilastointia pitäisi kehittää niin, että nämä eri puolet yhdistettäisiin, jolloin saataisiin täsmällinen yhtälö kuvaamaan matsin voittamista ja sen todennäköisyyttä.

(3) Valmennus ja henkinen puoli. Tästä alueesta on vaikea saada mitään täsmällistä puolta esiin. Toki asiat liittyvät toisiinsa: tietyt pelaajat ovat henkisiä liidereitä suorituksillaan ja huono maalivahti tappaa nopeasti joukkuehengen. Hyvä pelikirja parantaa henkistä puolta ja huono tappaa sen jne. Valmentajan pitää osata myös henkinen valmennus: pelkällä huutamisella ei pitkälle enää pötkitä.

Ja kyllä, kirjoitin tämän tekstin pieness' v--sessa matsin kestäessä liian pitkään. Venäjätappion hyvä puoli on siinä, että jengi jälleen ymmärtää, että laadulla on tekijänsä. Me emme pärjää parhaiden kansa pelkällä pelikirjalla ja molarilla, meillä pitäisi olla vähintään yksi selänne maaleja tekemässä. Pelikirjalla pärjätään vielä, kun Mikko Koivu tulee MM-kisoihin, mutta jos näin ei käy, silloin pudotaan suureen mustaan aukkoon. Toivottavasti jääkiekkoväki on tiedostanut tämän: total scouting puhuu muustakin kuin pelikirjasta. Se indikoi myös taitoa ja sen puutetta.

 

[madeOFspade]

Jalosen sokea piste oli kakkosketjun kokoinen. Valitettavasti.

Tänään 3-1 maali kakkosketjua vastaan. Plussana tämä ylipeluutus kun lyödään ylivoimille jätkiä joilla ei vaan jumalauta kulje.

Kuumat äijät pelaamaan. Miksei ylivoimalla voinut olla kaksikko Kontiola-Joensuu joka oli tänään suomen paras kaksikko.

 

[Rannari]

Jalosen sokea piste oli kakkosketjun kokoinen. Valitettavasti.

Tänään 3-1 maali kakkosketjua vastaan. Plussana tämä ylipeluutus kun lyödään ylivoimille jätkiä joilla ei vaan jumalauta kulje.

Kuumat äijät pelaamaan. Miksei ylivoimalla voinut olla kaksikko Kontiola-Joensuu joka oli tänään suomen paras kaksikko.

No jos sitä Patalasit päässä katsoo, niin sitten. Toki Jesse veti taas ihan kelpo matsin, mutta lopussa mies jo ajeli turhan usein äijästä ohitse. Yv-osaaminen olisi ollut mukava selvittää myös tällä tasolla, varsinkin kun toi toinen yv-knettä ei saanut mitään aikaiseksi, ei niin mitään.

 

[madeOFspade]

Eipä siihen patalaseja tarvitse. Mikä kaksikko olisi ollut parempi?

Koivu-Filppula oli samaa tasoa, Kontiola-Joensuu vain sai yhden maalin aikaiseksi ja siitä se ero syntyy.

Nyt on kuitenkin kahteen isoon matsiin tehty neljä maalia, niistä kolme on tehnyt Kontiolan ketju.

 

[Grainger]

Koivu-Filppula oli samaa tasoa, Kontiola-Joensuu vain sai yhden maalin aikaiseksi ja siitä se ero syntyy.

Häh? Siis tarkoitat, että Koivu-Filppula eivät saaneet maalia aikaiseksi vai? Filppula syötti Koivulle, joka jatkoi Järviselle ja tämän vedon Granlund ohjasi maaliin. Kai tuokin lasketaan maalin aikaiseksi saamiseksi?

 

[madeOFspade]

Aivan. Unohdinkin jo että sieltä tuli se 6-2 maali :D

Lasketaan nämä kaksikot sitten tasaiseksi. Kaksi ketjua on kasassa, loput on sekoitettava.

 

[Grainger]

Kaksi ketjua on kasassa, loput on sekoitettava.

Tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Kahden viimeisimmän ottelun perusteella Kontiolan ja Joensuun olisi kuulunut pelata hyökkääjistä samoja minuuttimääriä kuin Koivun ketjun ja muiden sitten selvästi vähemmän. Koivun ketju ja tuo Kontiola-Joensuu ainoat hyökkääjät, jotka ovat kyenneet vastaamaan huutoon pudotuspelivaiheessa.

 

[tant gredulin]

Jalosen sokea piste oli kakkosketjun kokoinen. Valitettavasti.

Tänään 3-1 maali kakkosketjua vastaan. Plussana tämä ylipeluutus kun lyödään ylivoimille jätkiä joilla ei vaan jumalauta kulje.

Kuumat äijät pelaamaan. Miksei ylivoimalla voinut olla kaksikko Kontiola-Joensuu joka oli tänään suomen paras kaksikko.

Ihan lopussa Jalonen nosti Miken ykköseen - 6-2.

Minulla oli tilaisuus kisojen alkupuolella keskustella ex-kanukkikoutsi Andy Murrayn kanssa. Jokinen oli siinä vaiheessa vielä ihan lapanen, ja sanoin toivovani, että Jalonen peluuttaisi Mikkeä Koivun ja Filppulan kanssa. Murray sanoi 'God, no! I mean no other team would want that' :)

Stabiliteetti on periaatteessa hyvä asia. Se kertoo siitä, että valmennus uskoo omaan tekemiseensä ja sitä myöten myös pelaajiinsa. Mutta kaikella on rajansa... Valmennuksen pelin aikainen reagointi voi myös avata henkisiä lukkoja.

 

[Dängleri]

Jalosen sokea piste oli kakkosketjun kokoinen.

Itse kritisoisin myös Jalosen tilannevalmentamista, sillä vaikuttaa että kaveri jäätyy ratkaisupaikoissa, ja toimii vasta sitten kun on jo liian myöhäistä.

Esim. tänään aikalisä 1-3 tilanteessa, maybe Rämö maaliin ja kokoonpanon tiivistystä & ketjumuutoksia, ja EHKÄ leijonat olisivat heränneet. Tai sitten ei, mene ja tiedä. Joka tapauksessa tuollaisissa tilanteissa valmennukselta odottaa jotain muuta, kuin kädet puuskassa tuppisuuna seisomista.

Kiiskisen nostaminen 1.ketjuun oli toki Jaloselta hyvä yritys, mutta sekin olisi pitänyt tehdä jo huomattavasti aiemmin.

 

[AIV30]

Vehanen ja Venäjäpeikko

Itse kritisoisin myös Jalosen tilannevalmentamista, sillä vaikuttaa että kaveri jäätyy ratkaisupaikoissa, ja toimii vasta sitten kun on jo liian myöhäistä.

Esim. tänään aikalisä 1-3 tilanteessa, maybe Rämö maaliin ja kokoonpanon tiivistystä & ketjumuutoksia, ja EHKÄ leijonat olisivat heränneet.

Enpä tiedä kuka siellä päättää maalivahtien pelaamisista (Nupeko), mutta olisi voinut ottaa oppia viime kisoista, joissa Vehanen imuroi alkusarjassa Venäjää vastaan ja Lassila hoitikin sitten loput pelistä rankkareineen. Ja pelasi myös välierän Rysssiä vastaan loistavasti. Itse odotin myös vaihtoa 3-1 tilanteessa, mutta joku ryssi tilanteen. Nupen pitäisi muistaa myös ne tilanteet jolloin ite on tullut välierissä kesken matsin peliin sisään ja hoitanut maalin suunsa kunnialla loppupelin. Päässyt siten myös pronssi pelin pelaamaan. Onko niitä nyt yksi vai kaksi?

 

[peluri]

Enpä tiedä kuka siellä päättää maalivahtien pelaamisista (Nupeko), mutta olisi voinut ottaa oppia viime kisoista, joissa Vehanen imuroi alkusarjassa Venäjää vastaan ja Lassila hoitikin sitten loput pelistä rankkareineen. Ja pelasi myös välierän Rysssiä vastaan loistavasti. Itse odotin myös vaihtoa 3-1 tilanteessa, mutta joku ryssi tilanteen.

Suomi kaatui tänään ensisijaisesti maalivahtiin! Valmennuksen on nähtävä sama minkä näki katsomoon - jokainen laukaus pomppi ja tuntui vaikealta Vehaselle jo ensimmäisessä erässä! Silloin valmennuksen pitää reagoida! Huippumaita vastaan Suomi menestyyy vain jos maalivahti peli toimii!

 

[Terveis]

Joo-o, kyllähän Vehanen olisi pitänyt pistaa vaihtoon jo viimeistään 3-1 tilanteessa. Selvästi ei ollut häneltä paras päivä tulossa, ja näki jo pitkälle että ei se siitä parane. Eihän tuossa nyt Vehaseen kaaduttu, mutta jos Suomi haluaa voittaa näitä huippumaita, niin maalivahdilta vaaditaan kyllä aina maagista peliä.


(Oli hassu katsoa peliä tutun ex-raumalaisen kanssa, joka kiusasi koko alkukisat Lehtosesta, ja siitä miten Vehaselle ei huonoja päiviä satu, noh sattuipa ikävä kyllä vähän huonoon saumaan.)

 

[Pärde]

Täytyy sanoa, että kolme asiaa jäi tästä turnauksesta mieleen, jos mietitään Jukka Jalosen Suomea, joita mielestäni ensi vuoden kisoja ja eritoten Sotsia ajatellen tulisi miettiä:

1) Joukkueen kokoaminen: Ei ollut yhtä selkeää nelosvitjaa vastustajan hyökkäämistä tylsyttämään, tämä näkyi mm. hirveässä määrässä vastaiskuja maalinjälkeisissä vaihdoissa. Lisäksi Immosen ketjun uppiniskainen peluuttaminen, vaikka otteet eivät olisi sitä oikeuttaneet. Muutenkin tuntui, että Jalosen luottomiehet olivat mukana kisoissa, vaikka eivät olleet samassa vireessä kuin vuosi sitten.

2) Hyökkäyspelisuunnitelma: Hyökkäyspelisuunnitelma oli mielestäni todella köykäinen ja tämä näkyi mielestäni tänään hyvin siinä, että puskettiin tasaisesti kulmiin eikä pystytty haastamaan Tsekin puolustusta riittävällä tavalla. Oliko tämä vain olosuhteiden pakosta, mihin katosi Kanada-ottelun draivi?

3) Maalivahtipeluutus. Sen maalivahdin saa vaihtaa jo ennen kuin henkinen kantti on murskattu ja itsetunto tuhottu. Eikä tarvitse uppiniskaisesti laittaa sitä alakuloista, muserrettua kassaria siihen seuraavaan tärkeään peliin.

 

[Kiekoton]

Valmennuksen on nähtävä sama minkä näki katsomoon - jokainen laukaus pomppi ja tuntui vaikealta Vehaselle jo ensimmäisessä erässä! Silloin valmennuksen pitää reagoida!

Yleensäkin ihmetyttää tuo valmennuspenkin eleettömyys. Radikaalit herättelykeinot, kuten aikalisä tai maalivahdin vaihto ovat käytännössä pannassa. Myös pelaajien henkilökohtaisen ohjaamisen puuttuminen ihmetyttää. Jos taktiikkaa ei toteuteta vaihto vaihdolta, ei siitä näytä palautetta tulevan erän aikana.

Erityisesti kiinnittä huomiota se, että niin Nurminen kuin Matikainenkin ovat maajoukkuepestin aikana muuttuneet penkin takana täysin reagoimattomiksi viilipytyiksi. Tämä näkyi Matikaisessa jo viime keväänä suurena muutoksena myös seurajoukkueen peleissä.

Onkohan tässä takana joku hieno tutkimustulos tai valmennusfilosofia?

 

[Rod Weary]

Aika stereotyyppinen kuva porukalla taitaa olla valmennuksesta. Kaikkien pitäisi olla jalat rakoilla ravaavia juhanitammisia tai pää punaisena huutavia hannujortikoita? Toistan itseäni sen verran, että Vladimir Vujtek teki täsmälleen samat asiat 1-3 ja 1-4 -tilanteissa eilen finaalissa. Maalivahtia ei vaihdettu, aikalisää ei pidetty. Eipä tosin tullut kultaakaan. Mutta tuolla valmentajalla etukäteen utopistinen finaalijoukkue Slovakia voitti välierämatsissa isoveli-Tsekin? Mahdotonta!

 

[Apassi]

Iltasanomissa Jukka Jalonen puhuu kyllä asiaa: Jukka Jalosen viimeinen MM-puheenvuoro: voimakas viesti Suomi-kiekolle - Ilta-Sanomat

Tuo maalinteon vaikeus on kyllä ihan totta. Suomi pelasi koko turnauksen paremmin, kuin mitä maalit näyttävät. Tämä ongelma nyt on tosin ollut tiedossa aina. Erittäin ja liian harvoin Suomi voittaa arvoturnauksissa sellaisia pelejä, että käytettiin maalipaikat paremmin hyväksi, kuin vastustaja. Poikkeuksena ehkä Venäjän kaataminen heidän kotikisoissaan, jolloin maalivahtipeli oli muistaakseni suorastaan maagisella tasolla. Ei huippumaita vs pysty kontoilloimaan ha hallitsemaan koko peliä, mutta jos peli on esimerkiksi yli puolet totaalisesti hanskassa, niin tänä aikana kiekon pitää löytyä riittävän monta kertaa vastustajan mv:n selän takaa.

Suomen pelitapa tuotti maalipaikkoja lähes joka pelissä enemmän, kuin vastustaja. Toinen asia johon Suomi päättyneissä kisoissa kaatui oli se, että pelitapaa ei pystytty noudattamaan, USA peliä lukuunottamatta, kuin osa pelistä. Suomi olisi pystynyt vähintään haastamaan Venäjän, jos Suomi olisi a) onnistunut tekemään paikoistaan ensimmäisen 15 minuutin aikana enemmän, kuin yhden maalin b) Suomi olisi ollut henkisesti niin vahva, että olisi pystynyt jatkamaan pelaamista takaiskujen jälkeen ensimmäisen 15 minuutin tasolla. Suomelle on esimerkiksi Jalosen aikana tehty monesti se 2-3 maalia 5 minuuttiin, kun vastustaja on sanaut pelistä täydellisen otteet. Suomi ei osaa käyttää näitä hetkiä, vaan kokonaisen erän kestävä hallintajakso tuottaa pääsääntöisesti 1 tai max 2 maalia.

Jaloselle on kyllä pakko antaa sulka hattuun myös siitä, että kaveri osaa tehdä taktisia tarkennuksia kesken turnauksen. Muutos pelitavassa kahden USA pelien välissä oli tästä hieno näyttö. Vastaavasti Jaloselle tulee näitä katastrofipelejä, joissa ihan yhdessä hetkessä vastustaja ratkaisee pelin. Esimerkkinä juuri Suomi-Venäjä ja World Cupin Suomi-USA. En sitten tiedä johtuuko tämä siitä, että pelitapa on niin erilainen, kuin mihin pelaajat ovat tottuneet ja "hädän hetkellä" mopo vain lähtee käsistä.

 

[Johannes]

Jos olisi pelattu seurajoukkueiden tapaan pitkä runkosarja, niin Suomi olisi pelannut sijoista 5-7 Tshekin ja Slovakian kanssa. Voitettiin "itseämme parempi USA" puolivälierässä, joka on sulka Jalosen ja joukkeen hattuun. Pronssipeli voittamalla tulos olisi ollut hieno, nyt vain siedettävä. Kanada, Ruotsi ja USA jäivät taakse loppusijoituksissa, vaikka ne kaikki olivat kovilla ryhmillä kisoissa.

Harmi, että Venäjä tuli vastaan jo välierissä, koska hopea tai pronssi olisi ollut otettavissa sen jälkeen, kun välierissä pelasi Venäjä ja vähän yllättäen Tshekki ja Slovakia, Suomen kanssa. Nyt jäätiin viimeisenä viikonloppuna kahteen tappioon ja se on huono päätös kisoille, muutenkin kehnosti sujuneille kisoille Suomen joukkueelta, joka sai parhaan itsestään irti vain puolivälieräpelissä. Onneksi se peli on kisojen yksi suurimpia pelejä loppusijoituksen näkökulmasta, ettei käynyt, kuten Kanadalle, Ruotsille ja USA:lle. Neljänteen sijaan ei voi koskaan olla kokonaan tyytyväinen kisojen jälkeen ja Jalosen saldo on nyt 2/5 voitettua mitalia isoista kisoista.

Nyt odotetaan Jalosen ja Kummolan neuvotteluiden tuloksia, että jääkö kausi 12/13 Jalosen viimeiseksi vuodeksi päävalmentajana vai tehdäänkö jatkosopimus. Hyväksyn molemmat päätökset ja ymmärrän syyt, on päätös kumpi hyvänsä.

 

[MPN]

Kyllähän tuo on totta mitä Jalonen sanoo. Jos Leijonat aina laukovat vastustajan maalivahdin rintalogoon tai ohi maalista, ei noita pelejä voiteta. Suuri ero Venäjän ja Suomen välillä on laukaisurohkeus (vai miksi tuota sanoisi). Jos veli Venäjäisellä on paikka, aika usein silloin kiekko lähtee kohti maalia. Suomalainen katsoo "perkele, tyhjä maali, jos pelaisi joukkueelle ja syöttäisi vielä kaverille". Pakko siirtää sitä vastuuta pois. Haetaan sitä täydellistä paikkaa ja edes tyhjä maali ei siihen aina riitä. Toinen asia on tuo maalineduspelaaminen. Kaikkien aikojen kovin hampaaton Väänänenkin pelasi oman maalin edessä kovaa, usein vasta vihellyksen jälkeen. Ja Vehanen suli osittain, eipä kyllä tullut puolustukselta paljoa apuja.

 

[Johannes]

Toinen asia on tuo maalineduspelaaminen. Kaikkien aikojen kovin hampaaton Väänänenkin pelasi oman maalin edessä kovaa, usein vasta vihellyksen jälkeen. Ja Vehanen suli osittain, eipä kyllä tullut puolustukselta paljoa apuja.

Järvisen tyylisiä pakkeja ei ollut riittävästi joukkueessa. Vähän ristiriitainen näkemys Jaloselta, kun idea on itse pitää kiekkoa ja tehdä peliä. Joukkueen pakit valitsi Jukka Jalonen ja syyttäköön itseään, jos valitsi liikaa kiekollisen pelin pakkeja, jotka eivät tyyliltään ole mitään oman maalin edustan siivoajia. Asian näki jo ennen kisoja ongelmana, kun näki pakkien nimet. Syy on valinnan tekijän, ei valittujen pelaajien, toistetaan.

 

[Radiopää]

Kyllähän tuo on totta mitä Jalonen sanoo. Jos Leijonat aina laukovat vastustajan maalivahdin rintalogoon tai ohi maalista, ei noita pelejä voiteta.

Väärin. Totuus tulee Mertarannalta ja vika oli maalivahdin, ettei Suomi voittanut mitalia.

 

[Keltainen]

Vehanen pelasi kaksi viimeistä erää hyvin, silti olisin vaihtanut ekan erän jälkeen. Vaan se ihmetyttää, että kun pelataan ihan yhtä maalia ja saadaan 4 minuuttia ennen loppua yv. Niin siinä olisi ollut urosmehiläisen temppu ottaa iaklisä, maalivahti pois ja tehdä kuudella neljää vastaan se maali. Maalivahdin pois ottaminen 25 sekuntia ennen loppua on kosmeettinen temppu, näyttää siltä että jotain on yritetty.

 

[JTX]

Vaan se ihmetyttää, että kun pelataan ihan yhtä maalia ja saadaan 4 minuuttia ennen loppua yv. Niin siinä olisi ollut urosmehiläisen temppu ottaa iaklisä, maalivahti pois ja tehdä kuudella neljää vastaan se maali.

En ole kyllä lainkaan samaa mieltä. Tuossa oli hyvä draivi päällä ollut jo pidempään. Mielestäni olisi ollut iso virhe ottaa veskari pois.

 

[Johannes]

Juu, onneksi mentiin total-Jukan päätöksillä, ei tehty ainakaan virheitä ja hävittiin pronssipeli. Tsiisus, koska pitää ottaa riskejä, jos ei maalin tappiolla, pronssipelin loppuhetkillä.

 

[Micqou]

Vehanen pelasi kaksi viimeistä erää hyvin, silti olisin vaihtanut ekan erän jälkeen. Vaan se ihmetyttää, että kun pelataan ihan yhtä maalia ja saadaan 4 minuuttia ennen loppua yv. Niin siinä olisi ollut urosmehiläisen temppu ottaa iaklisä, maalivahti pois ja tehdä kuudella neljää vastaan se maali. Maalivahdin pois ottaminen 25 sekuntia ennen loppua on kosmeettinen temppu, näyttää siltä että jotain on yritetty.

Tämä on muuten sellainen juttu mitä olen vuosikaudet eri joukkueiden kohdalla ihmetellyt. Erittäin harvoin näkee tilannetta jossa maalivahti otetaan oikeasti ajoissa pois. Tämä ei voi johtua mistään muusta kuin siitä että pelätään kaverin tekevän tyhjiin. Mutta mitä väliä sillä on hävitäänkö ottelu 4-2 vai 3-2? Aivan, ei mitään. Mutta ottamalla maalivahti ajoissa pois (varsinkin yv tilanteessa) annetaan joukkueelle ihan erilainen mahdollisuus iskeä se tarvittava osuma. Suurin osa valmentajista (mukaan lukien Jalonen) on vaan tässä asiassa niin neitejä että mieluummin otetaan maalilla turpaan kun tosissaan yritettäisiin sitä tasoitusta.