Joukoissamme lymyävät sienestäjät?

[Paitselo]

Karseeta. Kesä alkaa kääntyä loppupuolelleen, vaikka sitä kesää ei vielä varsinaisesti ole näkynytkään. Kohta alkaa yksi loppukesän varmoista merkeistä, nimittäin ravustuskausi. On se hienoa kun sitten taas pääsee ampumaan rapuja ja paistamaan niitä.
Ja sateisen kesän jäljiltä on odotettavissa hyvä sienisato! Suomen metsät pukkaavat mullastaan toinen toistaan eksoottisemman näköistä sientä - minä esim. kerran mustikoita poimiessani pelästyin pahanpäiväisesti, kun huomasin tuijottavani siinä ihan naamani edessä sammalesta ylöspäin terhakkaana törröttävää vaaleanpunaista kullia. Noh, joku sienihän se oli, jäi kyllä koskematta.

Meikäläinen kyllä syö hyvin voissa paistettuja sieniä, mutta tuo sienten lajituntemus on minun kohdallani varsin heikkoa. Tunnen ulkonäöltä ja uskallan kerätä metsästä vain seuraavat hyvät ruokasienet:

- karvalaukku
- pulkkosieni
- punainen kärpässieni
- valkoinen kärpässieni
- Fanipala
- jalkasilsa

Aina joskus metsäkeikalla on yllättäen ruvennut hieman huikomaan ja olen silloin kaivanut repusta suolapurkin ja napsaissut sammaleesta irti mielestäni turvallisen näköisen sienen (jos siinä madot viihtyvät, niin kyllä kai se ihmisellekin kelpaa?) - sitten pieni ripaus suolaa sienen pinnalle ja eiku rouskuttamaan. Muutaman kerran onkin seurauksena ollut sitten varsin mielenkiintoisia, tajuntaa laajentavia trippejä. Olo on ollut kuin Jimi Hendrixillä Princen ja David Bowien välissä, välillä vihreä metsä on näyttänyt sitruunan keltaiselta ja mäntyjen oksilla on istunut vaaleanpunaisia, Led Zeppeliniä raumalaisella murteella laulavia porkkanoita.

Onkos muilla sienitietous hallussa? Ja menettekö varta vasten metsään sieniä metsästämään.

edit: tavallaan asiaan liittyen - onkohan Suomen metsissä sammakoita, joita nuoleskelemalla saisi kivat psykedeeliset sävärit? Ja mitenkähän Suomen laki suhtautuu asiaan, jos ihminen esiintyy julkisella paikalla sieni- tai sammakkopöllyssä?
Julkijuopottelu on kielletty, mutta jos minä menen Steissille viettämään iltaa omaa sammakkoa nuoleskellen, niin mitenköhän poliisi suhtautuisi asiaan? Niin ja voiko oman sammakon kaa mennä ravintolaan? Sillai että jättäis sen frogin narikkaan?
Pahaa pelkään, että poke väittäis "herralla olevan nyt vähän liikaa sammakkopohjia, joku toinen kerta sitten ja ilman sammakkoa".

Terveisin Vanha Hippi. Piis mään...

 

[Vesuri]

Sienestämässä käydään. Keväällä korvasieniä, loppukesästä lähinnä kanttarelleja, tatteja sekä loppusyksysyyn asti suppilovahveroita.

Ennen sienestämisen aloittamista kannattaa noteerata kaksi tärkeää pointtia:

1. Opettele tuntemaan myrkylliset sienet.

2. Poimi vain tuntemiasi sieniä.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Vesuri


2. Poimi vain tuntemiasi sieniä.

Just joo. Miksi ne sienet sitten sienikirjan sivuilla näyttävät ihan erilaisilta kuin luonnossa livenä? Varsinkin valkoinen kärpässieni on erittäin petollinen "otus". Sen voi vahingossa sotkea johonkin ruokasieneen.

 

[Vesuri]

Viestin lähetti Predator
Just joo. Miksi ne sienet sitten sienikirjan sivuilla näyttävät ihan erilaisilta kuin luonnossa livenä?

Kirjassa kuvattu sammalikossa kasvava tatti ei todellakaan muistuta voissa paistettua lähisukulaistaan. Sienikirjojen tekijöille isot miinukset.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Vesuri
Kirjassa kuvattu sammalikossa kasvava tatti ei todellakaan muistuta voissa paistettua lähisukulaistaan. Sienikirjojen tekijöille isot miinukset.

Tätä minä just tarkoitan. Esimerkiksi lapsuudestani on jäänyt trauma. Olin nimittäin kovasti mieltynyt ananasrenkaisiin (tämä säilyke) ja söin niitä hyvällä ruokahalulla. Kun sitten menin kouluun ja opettaja näytti ison kuvan ananashedelmästä oksassa roikkumassa, niin minähän repesin täysin. Tuli fiilis, että ei tuokaan ämmä mitään mistään tiedä. Minä sentään todella olin syönyt ananasta ja siis tiesin miltä se näyttää...

 

[Olkku]

Viestin lähetti Predator
Kun sitten menin kouluun ja opettaja näytti ison kuvan ananashedelmästä oksassa roikkumassa, niin minähän repesin täysin. Tuli fiilis, että ei tuokaan ämmä mitään mistään tiedä. Minä sentään todella olin syönyt ananasta ja siis tiesin miltä se näyttää...

Mun tarttee hankkia uusi sienistys kirja. Tämä vanha on liika vanha, kun tässä ei esimerkiks löydy olleskaan mainitsemaasi ananasrengassientä.

Muutenkaan en sinistä(kään) paljoa ymmärrä, mutta varmuuden vuoksi jätän ne kaikki syömäti, niin ei tule syötyä sitä myrkyllistä mulkeropilkkutattia.

 

[lautamies]

Pojat pojat, sienestys on eliittiharrastus. Nyt kun menette metsään on seurana ehkä miljoona hyttystä hehtaarilla ja muurahaisia joka kannon ympärillä mihin vain istuttekin. Harvallapa on niin paljon ystäviä, kun kaiken lisäksi sienetkin ovat sammaleen tai heinän alla näkymättömissä ja kaikkea tätä moskaa syyrjään työntäessä käärme puree käteen, silloin on autuus täydellinen.

Totta puhuen kanttarelliaika lähestyy huimaa vauhtia ja aion kyllä kaiken tuon autuuden lähteä kokemaan. Kanttarellimuhennos tai -piirakka, AH... tulee jo vesi kielelle pelkästä ajatuksesta.

 

[Yläpesä]

Pilkkanne uhallakin ilmoittaudun sienifriikiksi. Homma alkoi naskalina mummon opastamana. Mummo kasvaa korvasientä jo kolmattakymmenettä vuottaan mutta oma into on yhä jäljellä. Jotenkin liitän sen vielä "erätaitojen" kunnioitettuun kilvoitteluluokkaan kuuluvaksi. Sinne budolajien, viskinmaistelun ja taitokiekon yläpuolelle. Joku päivä kun Putinin joukot piiskaavat toisiaan länitisiä rajojaan laajentamaan ja täällä pizzeriat kieltäytyvät toimittamasta lähetyksiään kotiportille, pitää alkaa miettiä mistä löytäisi suuhunpantavaa. Kalastus on hanskassa. Rasvaa ja valkuaista siis tiedossa. Mutta mistä tuikitarpeelliset kiviaineet ja vitimiinit? Sienistäpä hyvinkin. Siispä ne on osattava. Kun hallitsee 30 syötävää ja 20 tappavaa sientä niin ei ole hädän päivää. Vieraatkin oppivat kunnioittamaan...jokaista suupalaa maistellessaan. Katsovat syönkö itse samaa ateriaa.

Laitan tästä toptenin likoon omien makunystyröiden perusteella:

1. korvasieni
2. herkkutatti
3. musta torvisieni
4. keltavahvero (se canttarell on niin vieras nimike)
5. lampaankääpä
6. voitatti
7. veriherkkusieni
8. ukonsieni
9. suppilovahvero
10. nurminahikas

Viime kesä oli niin orgastinen ettei ehtinyt edes seksipuuhia ajattelemaan. Näyttää pahasti siltä ettei tänä vuonnakaan tule hommista mitään kun pitää juosta jokainen vapaa hetki metsässä nenä sammalikossa.

 

[finnjewel]

Viestin lähetti Predator
Miksi ne sienet sitten sienikirjan sivuilla näyttävät ihan erilaisilta kuin luonnossa livenä? Varsinkin valkoinen kärpässieni on erittäin petollinen "otus". Sen voi vahingossa sotkea johonkin ruokasieneen.

Valkoista kärpässientä pelätään, koska se on "muka" herkkusienen näköinen.

Väärinkäsitys on sienitietäjälle esimerkiksi jo sen takia mahdoton, että a) valkoinen kärpässieni kasvaa kosteissa kuusikoissa kaukana kaikesta eikä koskaan lähellä ns. kulttuuria eli puistoissa, peltojen tai pihojen laidoilla ja b) herkkusieni puolestaan ei koskaan kasva korven keskellä vaan puistoissa, peltojen tai pihojen välittömässä läheisyydessä.

Lisäksi valkoinen k-sieni on aina puhtaan valkoinen, siinä ei ole muita värejä. Herkkusienet muuttuvat vauvaiän jälkeen nopeasti tummanpuhuviksi lakin alapinnalta (heltat värjääntyvät itiöistä).

Ja edelleen, valkoinen k-sieni on yksinäinen sieni, kun taas herkkusienellä on miltei aina muutama kaveri vieressä.

Jätä silti vitivalkoiset sienet poimimatta ellet ole varma.

Suosikkisieneni on kehnäsieni, rynkad tofsskivling på svenska. Erittäin runsassatoinen herkkusienen makuinen ***-sieni, joka jää miltei aina harrastelijoilta keräämättä.

Repertuaariin kuuluvat myös kaikki syötäväksi kelpaavat haperot, rouskut ja tatitkin. Hieno sienikesä on tulossa!

 

[Snakster]

Itse olen äitini opastuksella vihkiytynyt sienestyksen saloihin, ja edelleen käyn kerran pari kesässä sienessä juuri kyseisen muorin seurassa. Mukavaa puuhaa ja ovathan ne sienet ihan jumalattoman hyvän makuisiakin. Suosikkeihini kuuluvat ihan perinteiset tatit, rouskut, haperot ja vahverot. Näistä aika ison osan tunnekin. Sieniruokien laittajana, kuten kokkina muutenkin, olen loistava.

 

[wade]

Täältäkin ilmoittautuu yksi sienestäjä.
Sienet ovat loistavaa ruokaa ja lisäksi ilmaisia.
Loma sopivasti alkaa elokuun 2. päivä ja Rallien ja pakollisen sukuloinnin jälkeen loppuloma onkin varattu kalastukselle ja sienestykselle.
Omia suosikkeja mesisieni ,rouskut ,tatit ja vahverot.

 

[Jakke Huuliparta]

Tää syö sieniä ihan pipona mutta hitollako sinne sienimetsälle lähdet kun asut espoolaisessa lähiössä eikä ole omaa autoa. Pikkukossina landella käytiin kovasti sienestämässä, suppilovahveroita ja kantarellejä lähinnä löytyi, äitini tosin jostain syystä arvosti näitä lampaankääpiä ja jotain orakkaita joita itse en ikinä oppinut syömään. Suppilovahveroita pannuun, nyrkki voita, purkki kermaa ja vähän mausteita, ei juuri parempaa ja helpompaa ruokaa ole. Paitsi ehkä suolasienet.

Viime viikolla ilta-pulussa joku nollatutkija Rauno Murju ilmoitti että tänä vuonna mustikoita ja hilloja tulee huonosti mutta sieniä paljon. Ei hitossa?

Friikkilän veljeksissä aikoinaan pojat söivät sieniä jotka kasvoivat lehmänläjästä, niistä sai hyvän tripin. Ja kaiken maailman shamaanit ja poppamiehet ovat kai kautta aikojen popsineet niitä "vääriä sieniä" lisätäkseen uskottavuuttaan tavallisen alkuasukkaan silmissä.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Yläpesä



4. keltavahvero
5. lampaankääpä

7. veriherkkusieni

9. suppilovahvero
10. nurminahikas

Ei jukoliste, siis kukahan on nuo sienten nimet alunperin keksinyt? Kaikenmaailman vappilosuhveroita, valtakehveroita ja nahikkaita. Ja jotenkin tuo nimi "veriherkkusieni" kuulostaa ihan joltakin muulta kuin herkulta. Onko se siis veriherkku sieni, vai veri herkkusieni?

Ja kuten kerroin, niin vaikka en sienistä mitään ymmärräkkään, niin viihdyn kyllä pöpelikössä hyttysten, paarmojen, kusiaisten ja kyiden seassa. Kyykäärmeen kaa on meikäläisellä ollut montakin Close Encounters Of First Kind-tapaamista. Eipä tästä ole kovin pitkää aikaa, kun bongasin metsässä aurinkoisella hakkuuaukealla kannon päällä mustan kaapelikelan. Ihmettelin että kuka sen sinne oli jättänyt - meinasin noukkia sen käteeni lähempää tarkastelua varten, kun tämä "kaapelikela" yllättäen nostikin päätään - se oli aivan hervottoman iso, kokonaan musta kyy. Kaapelointiyritykseni tyssäsi siihen.

 

[Tunkki]

Viestin lähetti Predator
Ja jotenkin tuo nimi "veriherkkusieni" kuulostaa ihan joltakin muulta kuin herkulta. Onko se siis veriherkku sieni, vai veri herkkusieni?

Veriherkkusieni on se taivaallinen miesten herkku, joka on joutunut hiivasienen ja verihyökkäyksen uhriksi. Joskus sitä sanotaan myös päänsäryksi tai väsymykseksi.

 

[Paitselo]

Viestin lähetti Tunkki
Veriherkkusieni on se taivaallinen miesten herkku, joka on joutunut hiivasienen ja verihyökkäyksen uhriksi. Joskus sitä sanotaan myös päänsäryksi tai väsymykseksi.

Ai jaa, tämähän olikin sitten todella tuttu sienitapaus. Ja nyt rupes päässä soimaan menneitten vuosien tv-mainos "OooBee, se helppo ja varma tamppooni".

 

[Yläpesä]

Viestin lähetti Tunkki
Veriherkkusieni on se taivaallinen miesten herkku, joka on joutunut hiivasienen ja verihyökkäyksen uhriksi. Joskus sitä sanotaan myös päänsäryksi tai väsymykseksi.

Jep, ja kun vaimolta asiaa tarkistin niin hameväen piireissä tunnetaan tosiaan myös tuo "lampaan kääpä", nahistunut, pikkulakkinen, sitkeäjalkainen ja heti pehmenevä laji.

 

[Yläpesä]

Viestin lähetti Predator
Ei jukoliste, siis kukahan on nuo sienten nimet alunperin keksinyt? Kaikenmaailman vappilosuhveroita, valtakehveroita ja nahikkaita. Ja jotenkin tuo nimi "veriherkkusieni" kuulostaa ihan joltakin muulta kuin herkulta. Onko se siis veriherkku sieni, vai veri herkkusieni?

Tässä kuva veriherkkusienestä Tapio Markkulan sienisivuilta:

http://sienet.luontonetti.com/fi/sivut/agaricus_langei.htm

Väristähän se nimi tulee, vaikka veri veri herkkua onkin. Sieni värjäytyy melko nopeasti punaiseksi kun se haavoittuu. Sieni on aika harvinainen mutta takapihaltamme löytyy suojaisa puiden lehtien kaatopaikka, jossa se viihtyy. Odotankin juuri ensimmäistä satoa...

Oloneuvos: arvelen että tuon em. lisäksi nurminahikas lienee vieras. Se on kuitenkin varsin yleinen nurmikkosieni, hyvin pieni ja vaatimaton, mutta paistokelpoinen ihan sellaisenaan (vain lakit syödään). Ehkäpä tunnistat tästä kuvasta:
http://sivut.koti.soon.fi/kytoh/sieniopas/nurminahikas.htm

Ukonsieni taas edellisen vastakohta - melko harvinainen ja valtavan kokoinen, jonka lakin voi paistaa kuin pihvin kokonaisena pannulla. Maku on herkullinen.
http://sivut.koti.soon.fi/kytoh/sieniopas/ukonsieni.htm


Predator: Mutta eihän tuossa listassani ollut edes nimien parhaimmistoa!! Mitäs näistä sanot:

Poimumassikka
Kantohytynupikka
Ryppynahakka
Töppönuijakas
Koiranpökkösieni
Uurrepesäsieni
Pahkajuurekas
Isolimalakki


Aika rivoja kaikki tyynni. Siinähän saattaisi olla meikäläisellekin unelmavirka loppuiäksi! Keksiä törkeitä sienten ja paikkojen nimiä...

 

[wilco]

Viestin lähetti Predator
Julkijuopottelu on kielletty, mutta jos minä menen Steissille viettämään iltaa omaa sammakkoa nuoleskellen, niin mitenköhän poliisi suhtautuisi asiaan?

Niin, Suomessahan ei ole julkijuopottelu kielletty, which is nice...

Mutta eläimiinsekaantuminen taikaa olla...

Mutta ketjun aihetta mukaillen, niin kyllä kerään sieniä, mutta vain lähinnä tuntemiani esim. kanttarelli, tatit. Hyviä sapuskoja saa.

Että silleen...

 

[Ramchester]

Metsään voi eksyä ja siellä on ilkeitä eläimiä, joten ei sinne voi mennä, mutta omalta pihalta on mukava kerätä kanttarellit pannuun sipulin ja kerman keralla, ja ei kun syömään ruisleivän ja oluen kyydittäminä...

 

[Paitselo]

Re: Re: Joukoissamme lymyävät sienestäjät?

Viestin lähetti wilco


Mutta eläimiinsekaantuminen taikaa olla...

Jos sammakon lipaiseminen on eläimiin sekaantumista, niin sitten sitä varmasti on myös lehmän lypsäminen, sehän vasta törkeetä touhua onkin - viattoman luontokappaleen tissejä runkataan kysymättä eläimeltä lupaa aktiin.

 

[Ted Raikas]

Tälläisenä hippien lapsena kyllä ei oikein muut kuin nuo psykedeelisienet kiinnosta silleen erityisemmin. Mitä nyt muutaman kerran olen sieniä maistellut (siis ihan niitä tavallisia ravintosieniä) niin sellaisia kumimaisia sätöksiä ovat. Eivät oikein minun suussani sula ja aiheuta elämyksiä.

Niin, pitäisi niihin tajuntaa laajentaviin sieniin perehtyä ihan ajan kanssa joskus. Jos niitä sitten maistelisi ja värejä katselisi. Tykkään väreistä, harhatkin on kivoja. Niitä tosin on ihan ilman mitään sieniäkin.

 

[L4E]

Jaahans, miten muualla? Porin seudulla on jo ainakin kesäkuun lopusta löytynyt kanttarelejä ja nyt hetken aikaa jo tattejakin on ollut mukavasti. Mikä hienointa ensimmäiset suolasienetkin on jo puikahtaneet esiin. Syksy näyttää todella hyvältä suppiloita odotellessa.

 

[fiftyeight]

Olen aina mielelläni syksyisin samoillut metsiä sieniä väijyen. Valitettavasti vain sienituntemukseni on rajoittunut "suolasieni"-tasolle, eli karvalaukkuihin ja kangasrouskuihin.

Kolme vuotta sitten kuitenkin vaimoni kanssa päätimme asian haltuun. Hommasimme kirjastosta ja alennusmyynneistä useamman taskukokoisen sienikirjan ja eikun metsään. Paikaksi valitsin Lemmenlaakson Haarajoella, koska tiesin siellä olevan varsin monipuolisen kasvuston ihan laidasta laitaan, mutta suht pienellä alueella.

Siellä sitten tallustimme, ja aina kun tuli sieni vastaan, niin stop ja kirjat kouraan. Matkaa ei jatkettu ennen kuin sieni oli tunnistettu. Näin opimme varsin paljon uusia lajikkeita, mm. vaalea orakas on aivan loistava sieni.

Aiempina vuosina tatteja on ollut vähemmän, mutta viime syksynä otettiin tämäkin puoli haltuun. Nuuksion metsistä löytyi paikka, josta sai hakea kaksi kertaa viikossa ämpärillisen tatteja. Eikä tarvinnut ottaa kuin parhaat herkkutatit ym., aluksi kokeiltiin voitattejakin jotka ovat ihan hyviä, mutta isotöisiä.

Tänä vuonna ensimmäiset tatit bongattiin jo heinäkuun alkupuolella ja tarkoitus olisi nyt viikonloppuna lähteä paremmin metsiä kiertämään.

 

[Prookie]

Kyllähän noita todella maukkaita herkkutatteja alkaa jo metsästä löytymään. Sattui tänään harmittava tapaus, kun kävin äidillä syömässä. Äiti oli löytänyt hyvin herkkutatteja ja tehnyt niistä muhennosta. Jäi kuitenkin koko kattilallinen syömättä, sillä herkkutattien joukkoon oli eksynyt sappitatti. Eihän tuo mikään myrkyllinen ole, mutta jo yksi sappitatti pilaa muhennoksen syömäkelvottomaksi. Maku on todella pistävän karvas. :(

 

[L4E]

Tateista

Tällähetkellä täällä päin tatit tuntuvat olevan aivan syömäkelvottomia. En itse ainakaan muista milloin "lähes" kaikki juuri pintaan nousseet esim. herkkutatit ja voitatit olisivat olleet näin matosia kuin nyt. Taitaa jäädä tattien keräily vähän myöhemmäksi, kun nuo madot vähenevät syksyn myötä.