Viestin lähetti cobol
Ja Isaksson, kyllä muakin nauratti nuo kirjoitukseni. Pitää vängätä aiheesta, jota ei tunne riittävän hyvin. Tosin ne ovat kummasti auttaneet parin muun asian tuumaamista :)
Löysin näiltä riveiltä good old cobolin ja nostan hattua tälle kommentille. Olisin itsekin aika heikoilla jäillä kertoessani bittijonojen teorioista ja niihin liittyvistä käytännön sovelluksista. Mä vaan käytän tietokonetta :). Tämä ei tietenkään estä mua mitenkään menemästä IT-tyyppisiin väittelyihin alan ammattilaisten pariin. Noin nanosekunnissa huomaan heti, että "uups, väärä arpa" ja koetan tehdä olemisestani edes näkyvää ja kuuluvaa. Mikä puolestaan on omalla tavallaan edes hauskaa. Oli miten oli, cobol on eräs Jatkoajan brändeistä.
Hajahuomiona mainittakoon, että kovinkaan moni jokerifani ei kuitenkaan koe asiaa erityisen epäselväksi, ts. ovat vetäytyneet hienotunteisesti keskustelusta. Sekin on asiallinen liike. Vähän niinkuin kentällä epäselvissä maalitilanteissa; pelaajista ja heidän reaktioistaan kyllä näkee oliko se maali vai ei, molempien joukkueiden pelaajista. Ja mitä brändien substanssiin tulee (substansseistahan tässä kinastellaan, ei laajuudesta), niin pisteet SM-liigassa jaetaan edelleen tietääkseni niin, että ottelun voittaja saa 3 pistettä, hävinnyt 0 pistettä. Ja tasapeli peliajalla tuottaa 1 pisteen kummallekin, lisäksi toinen joukkue voi napata lisäpisteen jatkoaikamaalilla tai rankkarivoitolla. Näin yksinkertaisesti pisteet jaetaan, vaikka ottelun osapuolista toinen seura olisi perustettu 2004 ja toinen 1844.
Tutkimusdatasta (jota kaikki tuntuvat kaipaavan) sen verran, että muistaakseni pari vuotta sitten väänsin, ja erittäin hedelmällisesti vieläpä, har Panzerfaustin kanssa vihatuimman seuran käsitteestä. ja tuolloin mulla oli hallussani nettiversiona Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty gradu vuodelta 2002 aiheena "Suomalaiset jääkiekkoseurat; mielikuvat ja niiden suhde todellisuuteen" Tämä oli siis vapaasti muisteltu nimi. Sain linkin tuohon tutkimukseen eräältä toimittajaystävältäni, joka voisi, jos tätä sattuu lukemaan, meilata sen uudestaan. En pitänyt gradua ja sen tuloksia niin vavahduttavana (kannaltani yllättävänä) materiaalina, että olisin säilyttänyt sen. Eniveis tuo tutkimus, jossa oli haastateltu satoja henkilöitä ympäri Suomea sekä liigapaikkakuntien katsomoissa että täysin kadulta vedettyinä ilman mitään ikärajoja, kertoi että joukkueista HIFK:lla oli ylivoimaisesti selkein mielikuva
itse jääkiekkopeliin liittyen; HIFK miellettiin sekä katsojien että tavisten joukossa "kovaotteiseksi, paljon jäähyileväksi, sikailevaksi", toki myös "viihdyttäväksi" ja myös "Karalahden huumesekoilut" nousivat esiin . Linjat olivat katsojien puolelta selvemmät, tottakai, mutta kaduntallaajienkin joukosta nämä elementit nousivat esiin riittävän selvästi, jotta ne katsottiin kelvolliseksi "näytöksi". Huomioita peliin liittyen sai seuraavaksi eniten Ilves, joka miellettiin "taitavaksi", sitten HPK "viihdyttävä" ja TPS "voittaa aina". Jokereista löydettiin "menestyy" ja "rikas". Oikeastaan vain HIFK, HPK, Ilves ja TPS saivat enemmän itse pelaamiseen liittyviä määreitä kuin muita eli ulkoisia juttuja. Seuroista absoluuttisesti tunnetuimmat olivat HIFK ja Jokerit. Ja seuroista vihatuin, mutta myös rakastetuin oli HIFK
kun perusteeksi katsottiin toiminta jäällä ja katsomossa . Jokerit oli absoluuttisesti vihatumpi kuin HIFK ollessaan vihaelementein aika tasoissa. Mutta Jokereita ei vastapainoksi juurikaan rakastettu yli seurarajojen. Huomionarvoista oli se, että Jokereita vihattiin samasta syystä kuin Kärppiä nyt;
joukkueella on rahaa ja se menestyy siksi . Tämä siis haastateltujen mielestä. Lisäelementtinä Hjallista vihattiin myöskin ja kateellisten Suomessa jo se, että joku on henkilönä tienannut paljon rahaa, katsotaan paskaksi hommaksi. Verrokkeina Renny Harlin, Keke Rosberg, Mika Salo. Hjallis ja raha olivat tietenkin kuitenkin kaukalon ulkopuolinen juttu ja ainakin vielä 2v sitten HIFKin imago kaukalossa ja sen toteutuma reaalimaalmassa olivat omaa luokkaansa kiekkoseurojen keskuudessa. Tutkimuksen tekijä ei omien sanojensa mukaan ollut minkään seuran intomielinen fani ja kävi eniten katsomassa otteluita luonnollisesti Jyväskylässä. Mutta gradun haastatteluja tehtiin runsaasti kautta maan.
Jotain siis kuitenkin on tutkittu. Ja Isakssonin Hell´s Angels on loistava esimerkki brändistä; brändiin ei liity olennaisena osana rahan tekeminen, mutta yleensä se tulee globaaleissa tuotteissa sivutuotteena tietenkin. Yamaha ja Kawasaki ovat aivan apuriluokan brändejä Harley Davidsoniin verrattuna. Silti ne saavuttavat huomattavasti suuremman liikevaihdon ja kannattavuudenkin kuin HD moottoripyöräbisneksessä kautta maailman. Mutta minkä prätkän valitset, jos haluat äijäillä? Harrikan,
Kawasakin vai
Yamahan?