Se, että joukkueen peli säännönmukaisesti aina paranee ottelujen edetessä kertoo minusta hyvästä valmentamisesta ottelujen aikana. Viime vuonnahan näin ei tosiaan ollut.
Tuo kertonee Jalosen kyvystä reagoida pelin aikana paremmin kuin Erkka aikanaan. Erkkahan sai paljon tästä "paskaa" niskaansa KHL-aikakaudella, ja niiltä osin on tapahtunut parannus. Kokonaisuutena näen kuitenkin Erkan molempien kausien startit (ensimmäiset ~15 ottelua) huomattavasti parempina kuin Jalosen alkukauden.
Eilisen osalta esimerkiksi Lajusen erätaukohaastattelu kertoo mielestäni siitä, että ensimmäinen erä ei todellakaan mennyt Jokerien suunnitelmien mukaan. Jos olisi mennyt, tuskin joukkueen varakapteeni vaikuttaisi yhtä maansa myyneeltä ja vaatisi niin paljon ja niin selvästi lisää nopeutta. Jos peli menee suunnitelmien mukaisesti ja lopputulokseen voidaan olla tyytyväisiä, yleensä tämä myös sanotaan.
Ehkä joku voi nähdä hyviä asioita "vastustajan hallitessa kiekkoa", mutta aika yksimielisesti tuo on sekä Jokerien (mm. Jalosen haastattelu ottelun jälkeen, Lajusen haastattelu erätauolla), studiotiimin kuin palstan yleisenkin konsensuksen mukaisesti. Tuo erä oli Jokereilta niin yksimielisesti paska, että mielestäni ainoa positiivinen asia oli se, että koko ottelua ei ryssitty tuolla 20 minuutin torkulla.
Tuli tässä myös irrallisena huomiona mieleen, että jos tuossa O'Neillin tilalla pelasi edes kohtuullisesti hyökkäyssuuntaan pelaava jamppa ja tehopisteitä olisi kertynyt vaikkapa 8, niin niillä seitsemällä lisämaalilla Jokerit olisi vähintään tasapisteissä Lokon kanssa sarjassa neljäntenä, luultavasti edellä. Ja sillä määrällä, mitä O'Neill pelaa, joku 8 pistettä ei todellakaan ole kohtuuton vaatimus viiteentoista matsiin.
Tämä toimii ehkä jossain manageripelissä, mutta todellisessa elämässä tilanteet eivät mene näin puhtaasti yksi yhteen. Räpylään lauottu kiekko saattaa tuottaa hyökkäyspään aloituksen, jonka seurauksena tulee maali. Hyöty on kokonaisuutena 1-1 maalien muodossa. Kakkossyötön rooli maalissa voi olla luokkaa "mitätön", jolloin "ylimääräinen" syöttöpiste ei välttämättä vaikuta maalien aktuaaliseen määrään. Johtoasemassa kiekon toimittaminen tyhjään maaliin pelin viimeisellä sekuntilla on Joukkueelle tulevien pisteiden kannalta aivan yhtä merkittävä asia kuin tolpasta takaisin kentälle kimpoava kiekko. Eikä joku pari maalia Ladan verkkoon ottelun lopussa olisi vaikuttanut ottelun voittajaan yhtään 0+0 tehoja enempää, kuten ei Novokuznetskia vastaan olisi edes hattutemppu nostattanut meidän pistemäärää tuon taivaallista.
Entä sellainen pieni asia kuin roolituksen ja peliajan vaikutus pisteisiin ja toisinpäin? Jos olet ns. kuuma, järkevässä valmennuksessa tulee paljon erikoistilanneaikaa. Vastaavasti jos olet jäässä, niin esimerkiksi ylivoimapelissä vaihdot ajoittuvat joko jäähyn loppuhetkille tai niitä ei tule lainkaan. Se "kuumana" saatu yv-aika on joltain toiselta pois, eikä jokaista tällaista maalia voida laskea "ekstraksi": vastaavalla yv-roolilla joku toinen olisi jokusen kaapin voinut siihen napauttaa. Vertaa esimerkiksi Mosesiin: jos hän ei meillä olisi pelannut ensimmäisellä KHL-kaudella, ei Jokerien maalisaldo olisi ollut automaagisesti 36 kaappia pienempi: joku toinen olisi sitten nauttinut Omarkin ja Koukalin lätyistä, jolloin "tappio" olisi ollut vähemmän kuin 36 maalia.
Vastaavia esimerkkejä voitaisiin etsiä vaikka kuinka paljon, mutta karu fakta on se, että "vääriin" hetkiin osuneet maalit eivät takaisi Jokereille yhtään sen korkeampaa sijoitusta sarjasta. Todennäköisesti jokunen piste olisi enemmän jos
joukkue olisi tehnyt sen 7 maalia enemmän, mutta aika best case scenario noista täytyy rakentua, jotta seitsemällä maalilla oltaisiin napsittu 8 pistettä enemmän.