Vanhempien osuus
On totta kai aivan mahdotonta sanoa, mikä on kyseisessä tapauksessa vanhempien "osuus", sillä minulla ei ainakaan ole mitään faktoja. Siitä olen kuitenkin täysin eri mieltä monen kirjoittajan kanssa, etteikö vanhempien tulisi tietää lapsen henkisestä pahoinvoinnista. Jos joku on oikeasti tätä mieltä, että vanhemmat eivät voi mitenkään tietää asiasta, väitän että heidän vanhempansa eivät ole koskaan oikeasti olleet läsnä lapsensa elämässä. Itselläni on kolme skidiä ja uskallan väittää että meillä ainakin huomataan lasten henkinen pahoinvointi hyvin nopeasti. Jos lapsesta välitetään, kuunnellaan, rakastetaan ja hänelle asetetaan jo nuoresta lähtien oikeat rajat, olen varma että ainakin on erittäin hyvät mahdollisuudet onnistua kasvatuksessa.
Vaikka olenkin yrittäjä, uskallan väittää että nykyinen "kvarttaalitalous" ei ole tehnyt hyvää ihmisten hyvinvoinnille. Meillä kaikilla on koko ajan jatkuva kiire töissä. Kun saavutat tavoitteesi kvarttaalilla, lyödään seuraavat tavoitteet heti kehiin ja ne ovat 50% isommat kuin juuri kovalla ylityöllä saavutetut tavoitteet. On itsestään selvää, että jokainen tekee jatkuvasti ylitöitä. Miten tässä menossa enää jää aikaa lapsille??? Heikot eivät voi millään jaksaa tällaista menoa kauan.
Omassa yrityksessäni on tällä hetkellä 15 työntekijää (ja kova kasvu jatkuu), joille olen siis työnantaja. Meillä kuunellaan jokaista työntekijää ja pidetään huoli, että he eivät tapa itseään töissä. Heitä kannustetaan nauttimaan vaa-ajasta ja olemaan tekemättä ylitöitä. Heistä välitetään kuin omista lapsistaan. Joka kuukausi on palautekeskustelut jokaisen kanssa, jne. Ja kyllä, me teemme aivan super hyvää tulosta koko ajan! Úskon että tämä on myös ainut keino tulevaisuudessa pärjätä, kun työvoimapula vain pahenee. Ja en ole kommunisti :)
Kyseinen tapaus antaa silti mielestäni aihetta ainakin kysyä, oliko ampujan kasvatuksessa kaikki aivan kunnossa. Siitä kertoo jo paljon äidin ajatukset omalla sivuillaan. Sieltä näkee hyvin sen, mistä tämä yhteiskuntavastaisuus on lähtenyt. Lisäksi monista jutuista tulee ainakin minulle mieleen, että onko siellä oikesti kuunneltu lasta, jos kaikki asiat ovat olleet vanhemmilta pimennossa. Mutta kuten sanoin, en voi tuomita, koska mitään faktaa ei ole.
On totta kai aivan mahdotonta sanoa, mikä on kyseisessä tapauksessa vanhempien "osuus", sillä minulla ei ainakaan ole mitään faktoja. Siitä olen kuitenkin täysin eri mieltä monen kirjoittajan kanssa, etteikö vanhempien tulisi tietää lapsen henkisestä pahoinvoinnista. Jos joku on oikeasti tätä mieltä, että vanhemmat eivät voi mitenkään tietää asiasta, väitän että heidän vanhempansa eivät ole koskaan oikeasti olleet läsnä lapsensa elämässä. Itselläni on kolme skidiä ja uskallan väittää että meillä ainakin huomataan lasten henkinen pahoinvointi hyvin nopeasti. Jos lapsesta välitetään, kuunnellaan, rakastetaan ja hänelle asetetaan jo nuoresta lähtien oikeat rajat, olen varma että ainakin on erittäin hyvät mahdollisuudet onnistua kasvatuksessa.
Vaikka olenkin yrittäjä, uskallan väittää että nykyinen "kvarttaalitalous" ei ole tehnyt hyvää ihmisten hyvinvoinnille. Meillä kaikilla on koko ajan jatkuva kiire töissä. Kun saavutat tavoitteesi kvarttaalilla, lyödään seuraavat tavoitteet heti kehiin ja ne ovat 50% isommat kuin juuri kovalla ylityöllä saavutetut tavoitteet. On itsestään selvää, että jokainen tekee jatkuvasti ylitöitä. Miten tässä menossa enää jää aikaa lapsille??? Heikot eivät voi millään jaksaa tällaista menoa kauan.
Omassa yrityksessäni on tällä hetkellä 15 työntekijää (ja kova kasvu jatkuu), joille olen siis työnantaja. Meillä kuunellaan jokaista työntekijää ja pidetään huoli, että he eivät tapa itseään töissä. Heitä kannustetaan nauttimaan vaa-ajasta ja olemaan tekemättä ylitöitä. Heistä välitetään kuin omista lapsistaan. Joka kuukausi on palautekeskustelut jokaisen kanssa, jne. Ja kyllä, me teemme aivan super hyvää tulosta koko ajan! Úskon että tämä on myös ainut keino tulevaisuudessa pärjätä, kun työvoimapula vain pahenee. Ja en ole kommunisti :)
Kyseinen tapaus antaa silti mielestäni aihetta ainakin kysyä, oliko ampujan kasvatuksessa kaikki aivan kunnossa. Siitä kertoo jo paljon äidin ajatukset omalla sivuillaan. Sieltä näkee hyvin sen, mistä tämä yhteiskuntavastaisuus on lähtenyt. Lisäksi monista jutuista tulee ainakin minulle mieleen, että onko siellä oikesti kuunneltu lasta, jos kaikki asiat ovat olleet vanhemmilta pimennossa. Mutta kuten sanoin, en voi tuomita, koska mitään faktaa ei ole.