Frotterismi aiheuttaa haittaa yhteiskunnalle. Homous aiheuttaa haittaa yhteiskunnalle. Molemmat ovat tosiasioita, mutta vain homoutta edistetään yhteiskunnassamme ja se on kohta virallisesti
hyvä normi.
Frotterismin haitat ovat lopulta selvästi pienemmät joten ehkäpä olisi mielekkäämpää edistää heidän asiaansa... Loput voinee jättää mielikuvituksen varaan, eihän meidän elinaikana "homoavioliittoakaan" osattu oikein kuvitella.
Sitten niihin homoseksuaalisuuden haittoihin. Tämä ei liene aivan yksinkertainen asia, esim. osa niistähän säilyy ilman homoavioliittoakin jne. Kuitenkin haitat lisääntyvät:
Texasin yliopiston sosiologin Mark Regneruksen
haastattelusta pätkiä.
Liza Mundy, in her article “The Gay Guide to Wedded Bliss,” published in Atlantic Monthly
, argued that the inclusion of same-sex couples in legal marriage would “update” the institution. How would you characterize her message?
It was a fascinating read and surprising in its bluntness. Her primary message is that same-sex marriage may well change the institution for everyone, which has certainly not been a political talking point among advocates. She trumpets more egalitarian decision-making among spouses as the primary “benefit” that will spill over to all, but then spends considerable time correctly describing some less-optimal trends that social scientists have already discerned among same-sex unions, including heightened instability among lesbian relationships and greater toleration of outside sexual partners in gay unions.
I concluded reading the article with an odd sense of surprise that Mundy had named all this and yet could still confidently conclude that the primary influence would be in the form of greater shared norms about fairness.
On selvää että homoliittojen ominaisuudet (suhteiden epävakaus, pettäminen, ulkopuolisten suhteiden iso määrä) nostavat kaikkien avioliittojen keskiarvoa noissa asioissa, joista tulee siis yhä enemmän kulttuurillinen normi. Toisaalta, jos tuo on kulttuurillinen moraalistandardi niin sehän lienee ok kuten sen seuraus eli hajonneiden perheiden lukumääräinen kasvu.
Regnerus nostaa esille teknologian vaikutuksen avioliiton ja perhe-elämän kehitykseen, ja päättelee homoliittojen olevan tämän kehityksen jatkumoa. Mutta kuten itsekin olen täällä todennut, homoliitto muuttaa avioliiton itsensä
rakennetta, toisin kuin esim. rotujen välinen liitto teki.
Seuraavassa yksi Regneruksen pääjohtopäätöksistä:
When the U.S. Supreme Court agreed to rule on the constitutionality of the Defense of Marriage Act and Proposition 8, briefs were filed that outlined research findings on same-sex “marriage.” But you state that we are “years away from gathering quality longitudinal, nationally representative data” on such matters. Should we ignore this research?
No, we shouldn’t ignore what exists — and no one has, including me — but we should resist any strong claims that we know without a doubt how same-sex marriage will function or how same-sex parenting has worked because the science is comparatively new.
We can and do know some things, but the ceiling is pretty low on what can be known about such small populations with considerable confidence. Not every interesting and compelling research question has great data that squarely addresses it to the satisfaction of a wide spectrum of social scientists.
I reasoned in a brief that — given the state of social science on this subject — we should yield to caution and avoid making significant legal changes to the institution of marriage.
Emme vielä tiedä tarpeeksi. Kuitenkin ihmiset ovat hyvin varmoja "homoavioliiton" hyödystä ja haitattomuudesta.
So, if sexual fidelity becomes less central to the meaning of marriage — as should be the case when even “open” gay unions are considered legitimate marriages — then I reason that it’s only a matter of time before that mentality diffuses into the mass of marrying couples, and men assert their interest in marital “monogamish” behavior while women wrestle with what they can accommodate. To be sure, plenty of women will not agree to it, and so the ranks of unmarried women will continue to swell.
Given the pace of “cultural lag,” this will affect future marriages far more than it will alter existing ones. Basically, we’ll witness the diminishing importance of sexual fidelity among marrying couples in the future, not because women wish for that, but because men do.
It’s really not a very bold claim at all. Have you noticed how much popular writing there is today about whether monogamy is important? That should tell you something. It’s an early signal of what’s next.
Toistaiseksi kyselyissä luotettavuus on ollut parisuhdearvostuksessa korkealla, usein ykköstilalla. Nyt siis kuitenkin on selvästi näkyvissä muutos trendissä kohti uskottomampaa yhteiskuntaa (homoilla tämä siis on ollut voimakkaana ilmiönä jo pitkään). Ennen pitkää siis uskottomuus ja monisuhteisuus lisääntyy hyvin suurella todennäköisyydellä. Miksi tästä ristiriidasta ei puhuta?
Siitä ei myöskään voida puhua, koska sitä ennen pitäisi voida kyseenalaistaa koko muutos avioliiton suhteen.
