Justiinsa. Jos käsitys lasten kasvuympäristöstä ja perheestä on tosiaan tuo, että lasten ainoa kasvuyhteisö on vanhempien ja sisarusten muodostama, ei minua yllätä enää sekään, että kaikki muutkin näkemykset asian tiimoilta ovat ilmeisen harhaisen mielen tuotetta.
Aha, vai että harhainen mieli. No, on selvää että myös ympäristö vaikuttaa mutta lienee samalla kiistaton tosiasia että omat vanhemmat ovat merkittävin kasvatuksellinen vaikute lapsen elämässä. Erilaiset kaveruussuhteet tulevat vahvemmin mukaan kuvioihin vasta kun perus-persoonallisuus on alkanut muodostua ja vaikuttaa enemmän nuoruus- ja murrosiässä sekä varhaisessa aikuisuudessa. Kuitenkin persoonallisuuden kehitys on alkanut jo heti varhaisessa lapsuudessa ja vanhempien rooli seuraa usein läpi koko lapsuuden ja nuoruuden. Usein pidemmällekin, mutta vaikutus vähenee ja ulkoiset vaikutukset lisääntyvät jolloin alkaa tietysti myös vanhempien kasvatuksellisten periaatteiden kyseenalaistaminen ja oman aikuis-minuuden muodostaminen. Tuolloin kaverit ja ympäristö ovat merkittävässä roolissa, mutta lapsuusaikainen pohja-persoonallisuus on jo muodostunut joka tulee vaikuttamaan läpi elämän. Tuohon sisältyy paljon asioita, kuten ongelmanratkaisukyky, kyky sietää epäonnistumisia ja kritiikkia, kyky vastata haasteisiin jne. jotka pohjautuvat paljon tuohon lapsuusaikaan.
Omaa persoonallisuuttaan ja mieltymyksiä pystyy muuttamaan toki vielä myöhemminkin - joko itsenäisesti, avulla tai ammattiauttajan avulla. Kuitenkin parhaat mahdolliset onnistua elämässä saa, kun on saanut jo lapsuudesta lähtien monipuolista stimulointia oman persoonallisuuden kehittymiselle ja useita erilaisia tapoja kohdata haasteita ja ratkaista ongelmia. Pysyvät ja "tylsät" ihmissuhteet esim. omiin vanhempiin ja isovanhempiin ovat merkittävässä asemassa ja ihminen toimiikin sisäänrakennettuna juuri näin; lapsuusaikana se perhepiiri on ylikorostunut kun vertaillaan ihmissuhteiden merkitystä ja lapsen omaa painoarvoa eri ihmissuhteille. Mielestäni on suorastaan idioottimaista väheksyä (hetero-)vanhempien merkitystä lapsen tasapainoiselle ja laaja-alaiselle, monipuoliselle kehittymiselle sekä oman persoonansa muodostamiselle.
Voi kyllä olla että on vähän tylsä ja kovin vähän raflaava mielipide, mutta näin se kuitenkin vain menee.