Edellytykset heterosuhteissa on kuitenkin hieman paremmat, kuin homosuhteissa.
Tasa-arvokysymys? Juupajuu. Arvokysymys, kyllä.
Jos noin vahvoja mielipiteitä omaa, olisi se hieno myös perustella jotenkin. Jos asia on todellakin noin selvä, eihän tässä pitäisi olla edes mitään keskusteltavaa asiasta. Sinä toki oletkin varmasti jo tuota mieltä.
Jos nyt mutuja heitetään, niin heitän minäkin. Väittäisin, että RIIPPUMATTA pariskunnan seksuaalisesta suuntautumisesta adoptiolapsella on suurempi todennäköisyys saada turvallinen ja rakastava koti, kuin perinteisesti heterosuhteessa syntyvällä lapsella. Adoptioprosessi on pitkä, raskas, kallis ja molemmat adoptiovanhemmat vahvasti sitouttava. Sellaiseen prosessin kautta isäksi tai äidiksi ei päädytä sattumalta, humalaisen päähänpiston, ajattelemattomuuden tai itsekkyyden vuoksi, vaan puhtaasta halusta päästä lapsen rakastavaksi vanhemmaksi.
Toisin on erittäin monessa suomalaisessa heterosuhteessa.
Minusta on tältäkin pohjalta erittäin ikävää, että homojen adoptio-oikeutta karsastetaan lapsen etuihin vedoten. Voisin olettaa, että adoptiolapsen sijoittaminen länsimaiseen sivistysyhteiskuntaan, rakastavaan ja häneen jo vuosia ennen sijoitusta sitoutuneeseen perheeseen olisi huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se, että ilman vanhempaa jäänyt lapsi jäisi kohdemaahansa.