Imo yhdenkin orpolapsen saama uusi koti ja lapsettoman heteroparin saama adoptiolapsi on olennaisempi kuin tämä uusi avioliittolaki. Homoparit eivät voi saada lapsia eikä heidän adoptio-oikeuskaan ole yhtä perusteltu.
Jos mielestäsi homopari ei voi saada lapsia (joskin kahden lesbon muodostama pariskunta voi saada aivan luonnollisella tapaa lapsia ilman, että ovat yhdynnässä miehen kanssa), niin miksi sitten heteropariskunnan, joka ei luonnollisesti voi saada lapsia pitäisi saada adoptoida lapsi perheeseensä?
Ja toisaalta, kyllä minä näen Suomen kannalta olennaisesti merkityksellisempänä asiana sen, että laki kohtelee ihmisiä lähtökohtaisesti avioliittoasioissa tasa-arvoisella tavalla, se jos Venäjän, Kiinan ja joidenkin muiden kehitysmaiden kanta homoperheitä kohtaan on toinen, sen ei pitäisi saada vaikuttaa meillä Suomessa siihen kuinka me kohtelemme omia kansalaisiamme ja millaiset oikeudet me heille takaamme. Minä näen ihmisten tasa-arvoisen kohtelun tässä kohdin merkityksellisempänä asiana kuin sen, että voidaanko Suomeen adoptoida jatkossa lapsia homokielteisistä maista vai ei - ja kuten Ruotsin tapauksessa voidaan todistaa, adoptioita tehdään edelleen Venäjältä oliva Venäjän propagandistisen lain antama kuva sitten mikä tahansa.
Kansan jakaminen kahtia on harvoin hyvä ja kestävä idea. Yhteiskunnan etu ei ole vakauden horjuttaminen vaikeina aikoina. Lopultahan veljien tappamiseen tunnetusti riittää jo väärä hihanväri.
Jos lakimuutosta ei tapahdu kansan jakaminen kahtia on yhtälailla tosiasia kuin jos lakimuutos tapahtuu, tosin minä en pidä kansan jakautumista tässä tapauksessa kovinkaan suurena yhteiskunnallisena ongelmana - ongelma se on niille konservatiivisille ihmisille, jotka näkevät asiassa ongelman - joiden mielestä homous on sairaus, luonnotonta tai jumalan tahtoa vastaan tai ihan mitä tahansa sekavaa puutaheinää.
Suomessa on olennaisesti suurempia ja vaikeampia kansaa kahti jakavia ongelmia ja sinä nostat vertailuun tämän asian - en voi muuta kuin pyöritellä päätäni!
vlad.
