Jatkoajan viininystävät

[L4E]

Syrah oli illalla paistin seuralaisena. Vaimo ei pitänyt jälkimausta, mutta itse pidin ja sainkin nauttia pullon loppuun. Tälläistä tänään.

Yleensä ostan chileläistä merlotia. Ehkä tuo että ovat lisänneet hippuisen sokeria tekee omaan makuun maistuvamman verrattuna ranskalaiseen versioon. Kait tuolla hippusella yritetään korvata sitä, että juurakot ovat olleet vähän pienemmän aikaa maassa kuin ranskassa.

Ketjun avaajan mainitsema Rioja on kyllä paikallaan. Ainakin ne mitä itse olen maistanut.

 

[ms.qvist]

Tulipa tuossa taannoin käytyä veljellä ruokailemassa, ruoan yhteydessä oli tarjolla niin valkoviiniä kuin punaviiniäkin, maistelin molempia. Tällä kertaa kohdalle osui myös sellainen punkku jota pystyin nauttimaan vaivatta, se ei aiheuttanut vatsanväänteitä minulle ja oli muutenkin maultaan sopivan täyteläinen ja miellyttävä - sellainen jota helposti voi nauttia aterian yhtedessä lasin tai pari, (punaviinejä tällä hetkellä tuskin tätä enempää kykenisikään kerralla nauttimaan, valkoviinejä halutessani ajanvietteennä ja illnaistujaisissa sitten jonkun lasin enemminkin).

Punaviini jota nautiskelin tuli Espanjasta Riojan alueelta, nimeltään Barón de Ley (Reserva), hinta on 0,75 l pullolla 13,70 €. Ainakin minun maun mukaan hinta ja laatu kohtaavat, mutta makujahan on monia - kuten tavataan sanoa.

vlad.

 

[finnjewel]

Taisin tässä ketjussa todeta etten ole päässyt Australian viinien makuun. Hiljattain tuli tilaisuus hankkia Carson's Cliff (Shiraz/Cabernet Sauvignon)-nimistä aussipunkkua ja todella edullisesti, 40 € / 12 pulloa (vähempää ei siihen hintaan myyty) - ja yllätys yllätys: oli vieläpä oikeinkin miellyttävä tuttavuus.

Näkyy tuota ainakin Viron viinikaupoissa olevan tarjolla, jos alle 6 eurolla/pillo jostain saa niin suosittelen.

 

[Twite]

Muisti pätkii..

Sen muistan että suuri osa Etelä-Amerikan merlotista ei ole merlottia vaan.. ääh, en muista että mitä. Mutta varsinainen huolenaihe unohduksen suhteen on se että en muista mikä rypäletyyppi oli se joka lähes kupsahti vanhalta mantereelta, mutta elvytettiin tuomalla köynnöksiä 'takaisin' Etelä-Amerikasta. Mahtaako löytyä palstaveli joka voisi paikata?

 

[finnjewel]

Sen muistan että suuri osa Etelä-Amerikan merlotista ei ole merlottia vaan.. ääh, en muista että mitä. Mutta varsinainen huolenaihe unohduksen suhteen on se että en muista mikä rypäletyyppi oli se joka lähes kupsahti vanhalta mantereelta, mutta elvytettiin tuomalla köynnöksiä 'takaisin' Etelä-Amerikasta. Mahtaako löytyä palstaveli joka voisi paikata?

Kyseessä lienee Carmenere-rypäle:

http://en.wikipedia.org/wiki/Carmenere

Onpa sitäkin kaapissa 3 pulloa (Santa Rita Reserva Carmenere) mutta en ole maistanut.

 

[Ted Raikas]

Laatikkoviinejä varmaan valtaosa pitää ihan paskana rojuna ja junttien valintana, mutta tuossa vappuna veljen kanssa päätettiin, että ei hitto nyt niitä pulloja, kun kerran nautiskelemaan ruvetaan, ni laatikkoa kehiin!

Päädyimme sitten kolmen litran tönkkään E-Afrikkalaista Tribalia. Valintaan vaikutti oikeastaan laatikon ulkoasu, joka oli sopivan alkukantainen ja villi noin vappua ajatellen. Maku oli arvoitus ja todettiin, että ei se anna jos ei maksa. Hintaa lootalle kertyi sitten sellaiset n. 22 euroa muistaakseni.

Muuta en voi todeta, kuin, että hyvää oli ja humala tuli.

 

[ms.qvist]

Laatikkoviinejä varmaan valtaosa pitää ihan paskana rojuna ja junttien valintana, mutta tuossa vappuna veljen kanssa päätettiin, että ei hitto nyt niitä pulloja, kun kerran nautiskelemaan ruvetaan, ni laatikkoa kehiin!

Itse en näitä laatikkoja lähde tuomitsemaan, eivätkä itseasiassa kaikki kultivoituneemmatkaan viininystävät, koska tietyssä tilanteessa laatikko on todellakin paljon parempi yhdistelmä kuin kasa mahdollisesti särkyileviä pulloja. Lisäksi nykyään laatikkoviineistä löytyy ihan kelvollisia merkkejä ja laatukin on paljon parempi kuin alkuaikoina, ei ole ilmeisesti niin suurta laadunheittelyä kuin alkuvaiheessa laatikkokautta.

Picniceille esim. laatikot soveltuvat mielestäni oikein hyvin ja muihinkin vapaampiin ulkoilmatilaisuuksiin, helppo roudata mukana ja helppo annostella - eikä hajoa.

Merkkejä en nyt vaan voi suositella kun en ole ylös kirjannut kertoja jolloin kohdille on sattunut onnistunut ostos.

vlad.

 

[Twite]

Kyseessä lienee Carmenere-rypäle:

http://en.wikipedia.org/wiki/Carmenere

Onpa sitäkin kaapissa 3 pulloa (Santa Rita Reserva Carmenere) mutta en ole maistanut.

Kiitos, etäisesti tutulta kuulostaa. Hämmästyin kyllä että merlot-hapuiluni osuikin samaan maaliin. Jotenkin oli tosin jäänyt mielikuva että olisi joku rypäle joka on ihan laajasti Euroopassa vieläkin käytössä, siis sellainen joka palautettiin Etelä-Amerikasta. Muistin varmastikin väärin.

Laatikkoviinejä varmaan valtaosa pitää ihan paskana rojuna ja junttien valintana,

Tynnyrissä/tankissa kypsytettyjähän nuo ovat, samaa paskaa eri paketeissa. Lyhyen säilytyksen kannalta aika samantekevää juoko viinin pullosta vai tölkistä. Litrahinnan ollessa suurempi tölkissä kuin pullossa (käsittämätöntä!) sekä kerta-avauskulutuksen ollessa harvemmin enemmän kuin pullollinen ei ole tullut purkkeja ostettua. Jos säilyttää pitkään niin silloin tietysti pullo on parempi.

 

[Tulppu]

Viiniä litkitään täälläkin.

Hanapakkaukset puoltavat asemaansa varsinkin mökki- tai venekäytössä sekä piknikeillä, ylipäätäänkin silloin kun viiniä nautitaan hiemankin haastavammissa olosuhteissa. Sopivat myös isompiin partyihin, joissa viinillä ei ole niin väliä, kunhan on viiniä. Ja mieluummin paljon.

Mutta kun viiniä aletaan maistella ja tutkia oikeasti, (väri, rakenne, tuoksu ja maku, sopivuus ruokien kanssa) pitää viinin mielestäni olla pullossa. Pullo on tuolloin osa kokonaisuutta, se valitaan viinikaapista, avataan hyvissä ajoin dekantointitelineeseen avautumaan (tai viinistä riippuen tyhjennetään dekanteriin),etikettiä tutkaillaan. Myös pullosta kaataminen (pohjasta sormenpäillä kiinni, kaadetaan hitaasti hieman vajaat puoli lasia lopussa hieman kiertäen) on oma viinin nauttimiseen kuuluva osansa.

Oma tämänhetkinen suosikkirypäleeni on Tempranillo, jota varsinkin Espanjassa käytetään usein sekoitettuna Crenache-rypäleen kanssa. Monikäyttöistä ja hyvää, saa myös hanapakkauksissa.

Kesällä on uuden aluevaltauksen aika, lähdemme käymään Saksassa tutustumassa Moselin alueen viinintuotantoon. Mosel tuottaa keveitä, hedelmäisiä viinejä, jotka mielestäni ovat parhaimmillaan hyvin viilennettyinä kesällä nautittuina. Nettikaupoissa halvimmillaan pari euroa pullo.

Itselläni on muuten periaate, että Alkon valikoimissa olevista viineistä ostan vain alle kympin viinejä. Tällä hinnalla kaltaiseni aloitteleva viiniharrastaja saa jo monta elämystä - ja säästyy kalliilta pettymyksiltä.

 

[Liverpooligan]

Kyllä maistuu niin punaiset kuin valkoisetkin viinit.

Seurustelujuomaksi yleensä valitsemme vaimon kanssa valkoista, jolloin valinta sattuu useimmiten USA:laiseen Ernest&Julio Gallo -merkkiseen joko Chenin Blanc tai Savingnon Blanc -rypäleistä valmistettuihin keveisiin viineihin. Sopii mielestämme erittäin hyvin myös viinirypäleiden, suolakeksien ja juustojen kera.

Toinen hyvä luottovalinta on saksalainen Riesling nimeltään Devil's Rock.

Punaisten osalta suuntaus menee kyllä Katalonian tai Chilen suuntaan. Sangre de Toro on klassikko ja toimii esim. pihvien kanssa kuin junan vessa. Myös Marques de Caceres (valitettavasti kohtalaisen kallis meidän budjettiin) toimii aina, sitä ei tosin raaski kovin usein ostaa, eikä tällä hetkellä esim. Kuusamon Alkosta näytä löytyvänkään. Täytyy kesäkuussa tuoda sitä Barcelonan reissulta taas pari pulloa.

Chileläisistä olen jotenkin mieltynyt näihin Cato Negro -viineihin.

Viinejä tulee juotua ehkäpä pullo kahdessa viikossa, mutta joskus saataa mennä kaksikin pulloa viikossa. Nuorempana en voinut käsittää viinin lipittäjiä, mutta iän myötä hyvää viiniä kyllä arvostaa entistä enemmän.

Hanapakkauksiin ei oikein ole kantaa, koska ainakin toistaiseksi olen itse pysynyt pullo-linjalla.

Tämä oli mielenkiintoinen uutinen tuo viinin "hengittämistemppu", täytyy nimittäin kokeilla!

 

[Vekurinen]

Itselläni ei tahdo mitään jäädä säästöön, vaan ihan suoraan naamariin menee kaupasta tultuaan. Kuitenkin Pio Cesare Barolo 1999 ja pari muuta tuolla kaapin pohjalla möllöttävät.

Pitää nyt kuitenkin kysyä, että onko kukaan hankkinut viinikaappia? Olen harkinnut itse jo pitemmän aikaa ostamista. Etsiskelen nimenomaan pienempää kaappia. Budjetti on yksi tekijä tietysti, mutta ei siitä huolimattakaan viitsisi investoida jääkaapin kokoiseen viinikaappiin, kun se niin huonosti tähän 35m2:n kämppään mahtuu. Markettikaapit ovat harrastajien yleisen herjauksen kohteena; eivät kuulemma oikein eroa normaaleista jääkaapeista. Hienoja kaappeja myy cisa oy (cisa.fi). Tiedä sitten, kuinka hyviä ovat? No, laittakaa tipsiä tulemaan, jos olette kaapin hankkineet.

 

[Liverpooligan]

Itselläni ei tahdo mitään jäädä säästöön, vaan ihan suoraan naamariin menee kaupasta tultuaan. Kuitenkin Pio Cesare Barolo 1999 ja pari muuta tuolla kaapin pohjalla möllöttävät.

Pitää nyt kuitenkin kysyä, että onko kukaan hankkinut viinikaappia? Olen harkinnut itse jo pitemmän aikaa ostamista. Etsiskelen nimenomaan pienempää kaappia. Budjetti on yksi tekijä tietysti, mutta ei siitä huolimattakaan viitsisi investoida jääkaapin kokoiseen viinikaappiin, kun se niin huonosti tähän 35m2:n kämppään mahtuu. Markettikaapit ovat harrastajien yleisen herjauksen kohteena; eivät kuulemma oikein eroa normaaleista jääkaapeista. Hienoja kaappeja myy cisa oy (cisa.fi). Tiedä sitten, kuinka hyviä ovat? No, laittakaa tipsiä tulemaan, jos olette kaapin hankkineet.

TM:n numerossa 21/2005 oli kohtalainen pienten viinikaappien vertailu. Sieltä varmaan saat vinkkejä ja opastusta. Itsekin olen ajatellut viinikaapin hankintaa jossain vaiheessa, mutta taitaa toteutus mennä vielä vuosien päähän.

 

[profiler]

Kesällä on uuden aluevaltauksen aika, lähdemme käymään Saksassa tutustumassa Moselin alueen viinintuotantoon. Mosel tuottaa keveitä, hedelmäisiä viinejä, jotka mielestäni ovat parhaimmillaan hyvin viilennettyinä kesällä nautittuina. Nettikaupoissa halvimmillaan pari euroa pullo.

Jos tuonnepäin viinit mielessä suuntaa kannattaa ehdottomasti katsastaa myös Moselin "emo-joen" Reinin viinitarjonta - erityisesti Rheingaun alue, eli Wiesbadenin ja Rüdesheimin väilnen osuus ko. lutakkoa. Rheingau tarjoaa Moselia huomattavasti monipuolisempia viinejä (tai siis Rieslingejä), jotka hedelmäisinä, mutta hapokkaina edustavat tuota jaloa rypälettä parhaimmillaan.

Mikäli tuonne suuntatte, jättäkää kuitenkin Rüdesheimin turistirysä väliin ja suunnatkaa kohteenne Geisenheimin (lännessä) ja Hattenheimin (idässä) väliselle n. kymmenen kilometrin mittaiselle kaistaleelle Rheinin pohjoisrantaa. Tuolta pätkältä löytyy isommista tuottajista ainakin Schloss Johannisberg sekä Kloster Eberbach - näillä pitäisi maistelukellarit olla avoinna lähes aina. Lisäksi esim. Oestrichin ja Hattenheimin kylät ovat täynnä pieniä tuottajia, jotka ovikelloa soittamalla varmasti avaavat oviaan asiasta kiinnostuneelle kulkijalle ja ainakin Oestrichistä löytyy myös maksullinen (1-2e/1dl) maistelukoju.

Ylipäätänsähän saksalaiset viinit ovat edelleen historiallisen maineensa vankeja, kun teutoonit 60- 70-luvuilla painottivat määrää laadun kustannuksella. Nykyisin tilanne on kääntynyt ympäri ja Rheingau (ja Mosel) tuottavat Rieslingistä viinejä, jotka pärjäävät laadussa Alsacen vastaaville tuotteille, mutta ainakin toistaiseksi vielä huomattavasti miellyttämpään hintaan. (Tämä kappale ei välttämättä koske nettikauppojen muutamien eurojen pulloja. Tafelweinit kannattaa unohtaa ja keskittyä Kabinett ja sitä ylempien laatuluokkien tuotteisiin. Maksavat yleensä 5 eurosta ylöspäin)

Lisää infoa Rheingausta:
http://www.rheingau.de/ (auf deutsch)
http://www.rheingau.de/languages/english (in english)

 

[Vekurinen]

TM:n numerossa 21/2005 oli kohtalainen pienten viinikaappien vertailu. Sieltä varmaan saat vinkkejä ja opastusta. Itsekin olen ajatellut viinikaapin hankintaa jossain vaiheessa, mutta taitaa toteutus mennä vielä vuosien päähän.

Okei, kiitos tiedosta. Olin siinä luulossa, etten koskaan tulisi sanomaan näin, mutta minä alan nyt metsästämään erästä vanhaa TM:a. Cisa oy:n tarjoama 16 pullon kaappi http://www.cisa.fi/news/38 olisi 390 euroa. Se vähän houkuttelisi.

 

[Mats Bedö]

Itse kun ostin viinikaapin, niin yhtena tarkeimmista kriteereista pidin digitaalista lampotilansaatajaa. Se antaa tarkan luvun.

Jaakaappiinkin ilmaantui yht'akkia ihan ylimaaraista tilaa, kun viinikaappi tuli talouteen...

 

[Prof. Puck]

Tätä ketjua lukiessa tulee hiukan surullinen olo syystä, että aina harvoin, kerran pari vuodessa, törmää viiniin, joka todella yllättää positiivisesti hinta-laatusuhteeltaan. Joka kerta yritän painaa nimen, valmistusmaan ja -vuoden tarkasti mieleen, mutta edelleen joka kerta sama pää on aivan tyhjä Alkoon kävellessä. Jonkinlaista vihkostakin (omien kommenttien ja arvioiden kera)yritin jossain vaiheessa pitää, mutta onnistuin hukkaamaan senkin...

Kuitenkin pari yleisempää kommenttia: Kannattaa rohkeasti kysellä mielipiteitä Alkossa myyjiltä. Aina silloin tällöin törmää myyjiin, joiden mielenkiinto viineihin paistaa läpi heidän innostuessaan kertomaan omia suosituksia. Tietysti joitakin asioita on syytä osata itsekin kertoa, jotta suosituksia voi antaa.

Toinen juttu on tuo viinin ilmaaminen, eli dekantointi kuten oikeaoppisesti sanotaan; Olen oppinut, että se on todella tärkeä toimenpiden joidenkin viinien kohdalla; erityisesti mitä tanniinisempi viini on (sekin on kuulemma ominaisuus, ei vika) sen tärkeämpää on antaa viinin ilmaantua riittävän kauan. Eräästä kehutusta lounais-ranskalaisesta punaviinistä (jonka nimeä en luonnollisesti muista) jäi ensimmäisellä kerralla huono maku (sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti) koska se oli niin karvasta. Koska olin tilannut kyseistä tuotetta laatikollisen (6 pulloa) niin onnekseni kokemukseni eivät jääneet tähän yhteen kertaan. Sain nimittäin ohjeen antaa kyseinen juoman dekantoitua riittävän kauan, yli 2 tuntia, ja se muuttikin viinin luonteen täysin; viini oli kaikkien kehujen arvoinen.

Mutta pidemmittä puheitta: Minulle saa vihjata (joko tänne, tai yksityisviestein) valkoviinejä (tällä kertaa) seuraavanlaisilla määreillä:

- Mieluiten kuiva, kuitenkin siten, ettei kuivuus vie viinin 'makua'.
- Raikas ja voi olla jopa hedelmäinen, mutta ei kuitenkaan 'kirpeä'
- Hankintahinta 5-15 euroa
- Maalla, alueella tai rypälelajikkeella ei sinänsä ole väliä; olen
ennakkoluuloton ja kokeilunhaluinen (pakko olla tällä muistilla). Kuten arvata
saattaa, viini tulisi käyttöön kesäisiin illanistujaisiin mahdollisesti kevyen
kesäisen ruoan kera (grillattua kalaa, kanaa ja salaatteja), mutta myös ihan sellaisenaan

Myös muista viineistä on hauska aina kuulla suosituksia, toki mieluiten perustelujen kera? Punaviinit ovat omia suosikkeja, mutta jotenkin myös vaikeampia. Hyvä punaviini voittaa mennen tullen hyvänkin valkoviinin, mutta taas toisaalta juon paljon mielummin keskiverto valkoviinia kuin samantasoista punaviiniä? Makeista tai puolimakeista viineistä en ole oppinut koskaan pitämään.

Allaolevasta linkistä voi lukaista viinialan peruskäsitteistön. Ei mitään snobbailua, vaan käyttökelpoista oppia sille, että oppii haarukoimaan omia suosikkeja ja mieltymyksiä ja välttämään aloittijoiden virheet, esimerkiksi pilaamaan kelpo viinin tietämättömyydellään.

http://www.altiaviinikerho.fi/altia/viinikerho.nsf/sivut/WebPageB1A2E?OpenDocument&cid=sanasto

 

[avatar]

Itse en näitä laatikkoja lähde tuomitsemaan, eivätkä itseasiassa kaikki kultivoituneemmatkaan viininystävät,

Allekirjoittanut ei ole kultivoitunutta ihmistä nähnytkään, mutta itse ainakin olen laatikkoviinit todennut ihan hyväksi vaihtoehdoksi, varsinkin jos useamman ihmisen voimin on syömingit. Paljon näppärämpää ja minusta niissä on laatu ollut ihan yhtä hyvää kuin vastaavassa tuotteessa pullosta.

 

[Tulppu]

Jos tuonnepäin viinit mielessä suuntaa ...

Kiitos profiler loistavista vinkeistä! Kertomasi perusteella taidan todellakin tehdä pienen matkasuunnitelmamuutoksen ja ottaa mainitsemasi alueen ohjelmaamme.

 

[Borgie]

Sherry

Koska Sherrytkin viineihin lasketaan, niin kerrottakoot, että allekirjoittanut on sekä tutustunut että tykästynyt tummiin, puolimakeista makeisiin sherryihin. Tämä Shakespearen lempijuoma maistuu noin 1-1,5 dl annoksina, hieman viilennettynä meikäläiselle erittäin hyvin. Menee viskin kanssa rintarinnan hyvänä "otan vain yhden paukun rentoutukseen-yömyssyksi-muuten vaan" kategoriaan.

Nyt on maistissa Valdespinon oloroso tyypin sherry. Tummaa ja puolimakeaa. Edellinen oli saman valmistajan Cream Sherry, joka oli tumaa ja makeaa. Pidin kovasti, vaikka muuten karsastan kaikkea makean ja alkoholin yhdistelmiä.

Näissä kun on vielä suljettava korkkikorkki, niin ei tarvitse vetää koko putellia kerralla. Mikä onkin hyvä, sillä ei tätä lasia paria enemää pysty juomaan.

Onko joku tutustunut noihin vaaleisiin sherryihin? Mitä eroa verrattuna näihin tummiin? Saa myös suositella jotain, jos mieleen tulee. Sandemanin tummia sherryjä on tullut myös maisteltua.

 

[Ramchester]

Koska Sherrytkin viineihin lasketaan, niin kerrottakoot, että allekirjoittanut on sekä tutustunut että tykästynyt tummiin, puolimakeista makeisiin sherryihin.

Sherryä on tullut maisteltua ViiniExpossa, mutta omalla kohdallani Port-viiini kolahtaa paremmin. Ehkä sherrystäkin oppisi pitämään, mutta sitä pitää sellaisena vanhojen englantilaisrouvien juomana - port-viini on sentään merimiesten juoma siinä kuin rommikin...

Ainakin Graham's Vintage Port on hintansa arvoinen. Portugalin reissulta tuotuja 70-luvulta peräisin olevia pulloja ei varmaan tule auottua koskaan, mutta nehän kestää vaikka 100 vuotta, joten ei ole kiirekään...

 

[Reinomies]

Omaksi suosikiksi on noussut hiljattain Argentiina. Jotenkin oli mieleen jäänyt että Italian viinit on niitä parhaita ja siitä pidin kiinni siihen asti että huomasin olevani väärässä. Malbec on aika maistuva. Kanadan puolelta ostin mielenkiintoisen pullon jossa oli 90% Argentiinasta roudattua Malbecia ja 10% Kanadalaista tilan omaa rypälettä. En kuollaksenikaan muista sen lajiketta. Vanhan mantereen viinimaista suosikiksi on noussut Espanja, viimevuotisen vierailuni jäljiltä. Sen verran hyviä viinejä sattui mukaan tarttumaan ja muitakin on löytynyt jälkeen päin.

Lukaisin tuossa äkkiä Alkon punaviinitarjonnan USAn osalta ja näköjään yksi parhaista Suomessa myytävistä, Corbett Canyon Shiraz, ei ollut enää tarjolla kuin 3-litrasessa. No, jos on riittävästi porukkaa ni mikäs siinä, ei hanapakkauksissa muuta vikaa ole kuin iso koko jos kaksin kotona siemailee. Nyt valintani Alkon jenkkiviineistä olisi Gallo Sierra Valley Merlot. Käytännössä hyvin monen eri tyyppisen ruuan kanssa sopiva viini. Merlot ei useinkaan ole valintani, mut tässä kohtaa teen poikkeuksen.

 

[mauri]

No niin - ja heti pääsen prassailemaan, että minä o l e n viiniasiantuntija! En siis sorru vähättelemään tietämystäni, enkä toivoisi muidenkaan niin tekevän, jos kerran viinejä tulee juoneeksi. Jokainen on riittävän asiantuntija tässä lajissa, jos punkkuja ja valkkareita kuluu.

Itse tosin olen aivan omaa ;-) tasoani tässä lajissa, siis. Annanpa esimerkin: kaveri oli ostanut valkoviinipullon ja piti sitä visusti piilossa. Mies halusi koetella tietämystäni, joten minun piti maistaa viiniä näkemättä pulloa. No, siinä sitten makusteltuani sanoin hänelle, että uskon viinin olevan saksalaista Riesling-vinkkua, kuivaa tahi korkeintaan puolikuivaa. Ja niin siinä kuulkaas kävi, että 'arvaukseni' (lue: viiniasiantuntijuuteni) meni vallan nappiin (kuivaa oli)! Pistäkääpäs paremmaksi! *nauraa*

Joku taisi tässä ketjussa olla sitä mieltä, että esimerkiksi rypäleiden opiskeluun ei jaksaisi keskittyä. No, pääasia onkin, että pitää (jos hyvä valinta kohdalle osuupi!) viinistä, that's it. Mutta on rypäletiedostakin hyötyä, etenkin uusia viinejä kokeillessa. Kun on hieman kosketuspintaa rypäleisiin, uskaltautuu rohkeammin nappaamaan Alkon hyllystä tuoreenkin tuttavuuden, kun tietää hieman, millaisessa makumaailmassa ko. viini liikkuu.

Rypäleillä on mielestäni paljonkin merkitystä, sillä esimerkiksi viinien ja erilaisten ruokien yhteensopivuus vahvistaa viiniystävyyttä. Ristiriitainen yhdistelmä puolestaan saattaa 'vakuuttaa' kokeilijalle, että "viinit eivät ole minua varten". Ja todellisuudessa vika on saattanut olla vain ikävässä yhdistelmässä. Eihän esimerkiksi salmiakki ja piimä tahi suolakurkku ja suklaakeksikään ihan täydellisiä aisapareja ole....

Mikä voisi sitten olla vaikka nyrkkisääntö à la mauri? No, esimerkiksi itse valitsen vahvasti maustetun ruuan kanssa mielelläni Shiraz-, Pinot Noir- tai Merlot-rypäleisen punkun. Napakan kalaruuan kanssa muun muassa Rieslingit ja Shardonnayt ovat herkkuva. Softimman ruuan kanssa menee Cabernet Sauvignon -punaviini mainiosti, hennompien ruokien valkkarikyytipoikana pidän esimerkiksi Sauvignon Blancista ja jopa Muscatista. Muscat menee tosin vallan mainiosti sellaisenaankin...Nam-nam.

Jostain syystä karkea jako menee kohdallani näin: yleensä punaviiniä ruuan kera, valkkaria seurusteluviininä. Ja valkkari ehtottomasti kuivana! Makeat litkut etoo...totally.

Oluseen, lonkeroihin, sidukoihin...yms. en ole vielä oppinut. Mutta jos joku välttämättä haluaa tarjota jotain tuhdimpaa, niin Jeekeriin suostun...nipinnapin. Heh.

 

[Major Julli]

Onko joku tutustunut noihin vaaleisiin sherryihin? Mitä eroa verrattuna näihin tummiin? Saa myös suositella jotain, jos mieleen tulee. Sandemanin tummia sherryjä on tullut myös maisteltua.

Jos satut käymään Tanskassa niin ostattapa pari pulloa fad no. 6-nimistä juomaa, se on tanskalaisten Jerezissä pullottamaa tummaa. Ei ole turhan makeaa muttei taas mitään tahnaakaan (mediumia siis). Sherry on loistava juoma jonka maineen alkoholisoituneet hienostotädit ovat totaallisesti pilanneet.

Alkosta voisi sanoa sen verran, että ko. puljun palvelu on loistavaa, hinta/laatutaso viineissä erinomainen. Viime viikolla kun kävin mökillä niin ruokakaapista löytyi Alkon hinnasto vuodelta 1989, silloin Alkossa oli valikoimassa neljä punaviiniä Espanjasta, ei yhtään Chileläistä jne. Eteenpäin on menty kuin palloliitossa.

 

[ms.qvist]

Alkosta voisi sanoa sen verran, että ko. puljun palvelu on loistavaa, hinta/laatutaso viineissä erinomainen. Viime viikolla kun kävin mökillä niin ruokakaapista löytyi Alkon hinnasto vuodelta 1989, silloin Alkossa oli valikoimassa neljä punaviiniä Espanjasta, ei yhtään Chileläistä jne. Eteenpäin on menty kuin palloliitossa.

Allekirjoitan täysin.

Nykyään viinitarjonta on Alkossa (riippuen tietty myymälästä) todella loistava ja jos ryhtyy tarkastelemaan tilannetta kokonaisuutena eikä yhden myymälän valikoiman mukaan niin tilanne paranee entisestään - useimpien suurimpien kaupunkien myymälöissäkin on jo todella laajat valikoimat viinejä mutta jos myymälästä ei jotain löydy niin siinä tapauksessa kannattaa kääntyä myyjän puoleen ja tiedustella saatavuutta muista myymälöistä. Etenkin tyytyväinen täytyy olla pk-seudun tarjontaan, täällä on useita hyviä myymälöitä joissa on laadukkaat valikoimat ja usein myös todella asiantunteva henkilökunta joka on tarpeen vaatiessa valmis palvelemaan ostajaa erinomaisen hyvin.

Omalla kohdalla etuna on myös veljeni, hän on harrastanut viinejä jo usean vuoden ajan joten jos ongelmia tulee niin on helppoa kääntyä hänen puoleensa ja tässä vuosien vieriessä hän on jo oppinut tuntemaan kohtuullisen hyvin viinimakuni joten usein suositukset joita hän antaa osuvat todella hyvin kohdalleen - joskus tosin uskaltaudun maistamaan jotain uututta jota veljeni suosittelee ja harvemmin tuolloinkaan aivan metsään mennään.

Pitänee taasen joku päivä käydä Alkossa katsastamassa tarjontaa, josko rohkenisin ja ostaisi vaihteeksi jotain sellaista jota en ole aikoihin maistanutkaan tai peräti rohkenisin ostamaan ihan jotain minulle ennestään tuntematonta jumalten juomaa.

vlad.

 

[Juicey]

Pitänee taasen joku päivä käydä Alkossa katsastamassa tarjontaa, josko rohkenisin ja ostaisi vaihteeksi jotain sellaista jota en ole aikoihin maistanutkaan tai peräti rohkenisin ostamaan ihan jotain minulle ennestään tuntematonta jumalten juomaa.

vlad.

Lämpimät suositukset Jacob's Creek Shiraz Cabernet'sta, hintakin on ihan kohtuullinen 9,77 € / 0,75 l pullo. Mieli tekisi itseasiassa tyhjentää itsekin tuollainen pullo tai pitkälle toistakin loman alkajaisiksi. Alko kuvailee makua täyteläiseksi, notkeaksi (ööh, mitä?), aromikas ja kirsikkahilloinen (mitähän tämäkin...?) ja kylläpä tuo monet muut laihat liemet peittoaa.