Jatkoajan viininystävät

[El Lude]

Jorma (taisi hävitä 2010 valikoimista), Doris ja Valdemar nykyisistä. Hinta ja "laatu" kohdillaan.

 

[Jupe]

Kun ei harrasta alkoholijuomia niin viineissä ongelma on runsaus valikoimassa, kun menee viinakauppaan ja siellä on monta kymmentä metriä viinejä niin ensimmäinen ajatus on että mitä vittua jos ei ole tähän asiaan perehtynyt. En ajatellut viettää tuntia täällä lukemassa etikettejä.
Viskit, rommit ja konut on aika helppoja näiden rinnalla, on ne parikymmentä klassikkoa ja muutama hassu uutuus, paitsi rommeissa jossa Suomessa ollaan vieläkin aika pihalla ja hyllyt täyttyy Captain Morganeista. Samasta syystä kyllästyin aikoja sitten jo mittaviin Alkon ja isojen markettien olut-valikoimiin. Mulle riittää Lidl tai vaikkapa Alepa, joka sekin yllättää nykyään 5,5% oluiden osalta, parempi valikoima kun Lidlissä ja se vaihtuu mukavasti.

Ajatuksena tässä että helpointa olisi jos olisi ja onhan niitä viinibrandeja jotka ovat pysyneet laadukkaina vuosikymmenestä toiseen, se on mulle helpoin valinta, otan sitä mikä maistui vuosiakin sitten ja en tarkoita tässä Libistä.

 

[Torsti]

Viva Valentina Sangiovese Organic 2020

Keskitäyteläinen, keskitanniininen, tumman kirsikkainen, mansikkainen, karhunvatukkainen, mausteinen

www.alko.fi

Tälle suositus. Itse nautin viinini joko lätkää katsoessa ja kitaraa soitellessa, silloin ollaan lähellä aloittajan tilannetta ja lasiin koitetaan löytää miellyttävän makuista juotavaa hintaluokasta 10-20e.

Villa Valentina sekä Montalto Rosso Passivento (linkki alkon sivulle) ovat yleensä valintani, kun haluan varmasti minulle maistuvan halvahkon punaviinin.

 

[Kyle]

Itse taas sanoisin, että tottakai voi suositella mitä vaan, kunhan kertoo, että mihin käyttötarkoitukseen sitä suosittelee; Seurusteluun, kalan, lihan vaiko ehkä salaatin painikkeeksi.
Sellaista ns. yleisviiniä ei liene vielä keksittykään, mitä voi suositella kaikkeen ja kaikille.

Ja omat mieltymyksethän tietää vasta, kun kokeilee, että mikä omaan makuhermoon iskee parhaiten (ja minkä ruoan/käyttötarkoituksen kanssa).

Näin minäkin pitkälti koen mitä tarkoittaa jonkun asian suositus, ja sitä toivon tässä ketjussa. Siis tarkoitus ei ole suositella minulle(ketjun aloittajalle) viiniä vaan tarkoitus suositella yleisesti jos löytyy helmi omalle kohdalle. Vaikka sitten sen ankan, äyriäisien, suklaan, juuston, naudan tai viinirypäleen kanssa nautittuna.
Vaikka viineissä punkku on itselle ylivoimainen suosikki, niin jos jonkun mielestä esimerkiksi joku makea valkkari nousee selvästi esiin oman kategorian hintaluokasta, niin tottaksi antaisin kyseisen suosittelijan innoittamana sille mahdollisuuden. Varsinkin oluissa huomaa että vaikkei välittäisi esim perus lagerista tai tummasta portterista, niin niistä ne parhaat maistuu kuitenkin lähes kaikille oluen ystäville. Uskon vahvasti että viineissä on sama juttu, jos olet maistanut huonoa viiniä niin siitä jää pitkiksi ajoiksi monella tietty ennakkoluulo kaikkia kyseisen viinityypin tuotteita kohtaan.

...

Itse väitän että juon keskiverto (suomalaista) ihmistä enemmän viinejä, mutta kuten olen ketjussa tuonut esiin, en ole mikään maku yhdistelmien hakia vaan puhtaasti pelkän viinin ystävä. Onko se sitten epänormaalia, no taitaa se olla vähän epänormaali. Monta tuttua viiniä on tullut vastaan tässäkin ketjussa, mutta vastaavasti alkon sivuilla näyttäisi olevan +2700 nimikettä pelkästään punaisia viinejä, niin voin todeta että moni jää myös kokematta(ja hyvä niin). Siinä missä toinen ottaa illalla saunan jälkeen keppanan tai siiderin, niin olen vanhemmiten tykännyt korvata oluen viinillä. Joo jonkun mielestä hyvä viini joka olisi tarkoitettu nautittavan jonkun aterian kanssa voi mennä hukkaan, jos sen huuhtoo alas sikarin tai tavallisen iltanapostelun lomassa. Mutta mielelläni maksan viikossa vitosen, kympin tai pari enemmän jos kyseessä on oikeasti parempaa viiniä. Se ei hirveästi tee lasilliselle lisähintaa, siihen nähden mikä ero on erinomaisella ja kohtalaisella viinillä. Pahinta on kun maksaa sen 10-20€ huonosta viinistä, siitä tulee vain paha mieli. Ymmärrän toki juusto-viini yhdistelmän, mutta samalla pitää sanoa että en sikäli hirveesti diggaa juustosta, kuin ehkä kerran-pari vuodessa nautittuna.

Oikeastaan itse saan suurta nautintoa pelkästään siitä kun ensimmäisen kerran maistaa itselle tuntematonta viiniä ja tulee sellainen vau-elämys, että ompas hyvän makuinen viini. Monesti tämä tapahtuu juuri esim matkoilla kun tarjoilija tuo suosittelemaansa viiniä, mutta samalla voi todeta kun ravintolasta poistuu etteipä jäänyt nimi mieleen.

Mutta hyviä suosituksia tullut ja ainakin kaksi pulloa menee äitienpäivä viikonlopuksi hankintaan, voin antaa sitten ensi viikolla palautetta jos on maistunut ja minkä kanssa.

 

[bebeto]

Huttunen, 8,99€ litran kartonkitölkissä. Voi juoda turvallisesti ilman pelkoa pullon hajoamisesta kesken vivahteikkaan illallisen. Tölkissä on teksti "Aika hyvä", joka kertoo kaiken oleellisen. Ei lupaa liikoja, muttei myöskään turhia nöyristele. Tarjoilee sen mitä lupaa, ei enempää eikä vähempää. Löytyy sekä valko- että punaviininä. Itse en punaviiniä juo joten pystyn suosittelemaan vain valkoviini-Huttusta.

Viinimaailman samikapanen/valtterifilppula. Voi tuurata ykkösketjussa tai pakkina, mutta paras tulos ulosmitataan kakkos-kolmoskentässä.

Tuossa on myös se hyvä puoli että kun jossain vaiheessa iltaa alkaa ryyppykaverin jutut vituttamaan ja päätyy kajauttamaan häntä lestillä päälakeen niin kovin suurta vahinkoa tuskin syntyy.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Palautui mieleen nimimerin @hammer lynx Grüner veltliner -nosto, kun mietin viinivaihtoehtoja pieneen kesäpöytäkattaukseen. Tarkoitus olisi tarjota alkupalaksi pannulla hivenen ruskistettua kampasimpukkaa jonkin vihreän kanssa, muutama vinaigrettetippa mukaan tuomaan makeutta ja hapokkuutta. Pääruoaksi sitten voissa paistettua nieriää ja valkoista parsaa, parsa ihan tavalliseen tapaan keitettynä. Yleensä väki odottaa, että tuollaisen kombon kanssa pöydästä löytyy Riesling, Chablis tai tammeton ei-paahteinen Chardonnay. Tässähän olisi loistava tilaisuus yllättää joku, ja valita läpi aterian tarjottavaksi viiniksi jokin mukava Grüner veltliner. Riesling on niin kovin tuttu ja turvallinen, Chablis vähän turhan eleetön tuohon pöytään, ja Chardonnay voisi jäädä pois ihan siksi, kun yksi tuttuni työntää eteen ihan järjestään sitä.

Alkon nykyisessä katalogissa on veltlinereitä 64 erilaista, lukumääräisesti paljon enemmän odotin. Paistetun punalihaisen kalan kanssa aiemmin kokeilemani Schloss Gobelsburg toimi loistavasti, erittäin monisävyinen ja maukas viini tuohon tarkoitukseen, mutta se ei valitettavasti ole enää Alkon valikoimissa. Oli vähän arvokaskin, muistaakseni jossakin 25 € haminoissa kun oli viimeksi myynnissä. Ihan varmasti löytyy edullisemmistakin hyviä, mutta tunnen vain muutaman, eikä mikään noista kuten esim. Meinklang ole Gobelsburgin tapainen huippusuoritus. Tietenkään, muutenhan hinta olisi helposti kaksinkertainen.

Onko @hammer lynx sinulla jotain veltliner -ehdotusta edellisen pohjalta, tai kenellä hyvänsä? Pari-kolme voisin ottaa koemaistoon. Arvaamallakin tietysti voi haarukoida. Ei-itävaltalaisena tuotteena Yealands Estate Single Vineyard GV olisi ainakin kiinnostava kokeilu, eikä 13,91€ pullohinta kuulosta hullummalta.

 

[hammer lynx]

Onko @hammer lynx sinulla jotain veltliner -ehdotusta edellisen pohjalta, tai kenellä hyvänsä? Pari-kolme voisin ottaa koemaistoon. Arvaamallakin tietysti voi haarukoida. Ei-itävaltalaisena tuotteena Yealands Estate Single Vineyard GV olisi ainakin kiinnostava kokeilu, eikä 13,91€ pullohinta kuulosta hullummalta.

Pidän tuosta Yealandsista ihan maisteluviininä, mutta en mene vannomaan että sopii kalan kanssa. En ole tuossa yhteydessä kokeillut.
Raikas kyllä kuin mikä mutta sitä valkopippurisuutta vähemmän kuin Itävallan serkuissa. Jotenkin tule mieleen Valkea kuulas omenalajike.

 

[Bunder]

En kyllä ole mikään viininystävä ole ja tuskin koskaan sellaista tulee. En kyllä edes tiedä mikä siinä tökkii. Jonkun pihvin kanssa ehkä menisi korkeintaan 4cl punaviiniä, mutta siihen se sitten jääkin. Ihan tuskaa oli saada vedettyä alas lasillinen punaviiniä kun tuli viimeksi tilattua tuntemattomasta syystä. Makunsa puolesta raaka koskenkorvakin menee punaviinin edelle, enkä edes ymmärrä miksi. Sääliksi käy aina kun joku juo kahvin ja oluen sijasta viiniä ja teetä. Kuohari menee tosin alas jos on pakko ja on jopa ihan ok, vaikka onhan siinäkin vähän Svenssonin vappufiilistä.

 

[ernestipotsi]

En kyllä ole mikään viininystävä ole ja tuskin koskaan sellaista tulee. En kyllä edes tiedä mikä siinä tökkii. Jonkun pihvin kanssa ehkä menisi korkeintaan 4cl punaviiniä, mutta siihen se sitten jääkin. Ihan tuskaa oli saada vedettyä alas lasillinen punaviiniä kun tuli viimeksi tilattua tuntemattomasta syystä. Makunsa puolesta raaka koskenkorvakin menee punaviinin edelle, enkä edes ymmärrä miksi. Sääliksi käy aina kun joku juo kahvin ja oluen sijasta viiniä ja teetä. Kuohari menee tosin alas jos on pakko ja on jopa ihan ok, vaikka onhan siinäkin vähän Svenssonin vappufiilistä.

Kuin omalta näppikseltä 10v sitten. Nykyään punkku on hyvää ja viimeisen viikon aikana on mennyt kolme pulloa.
Pari pulloa tässäkin ketjussa mainostetta Villa Valentina Sangiovesea ja yksi pullo Borsari Amarone della Valpolicellaa.

Saisi tuo Tallinna avautua, ettei tarvitsisi maksella Alkon hintoja.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Omituisintahan tuossa on se, että Egerin alueen punaviinit olivat varsin mainioita sosialistisen Unkarinkin aikoina. En tiedä mitä jätettä sitten Suomeen lähetettiin, mutta kovin paljoa sillä ei tuntunut olevan tekemistä niiden viinien kanssa, mitä Unkarissa sai. Ehkä ne ajattelivat, että akkunesteet kelpaa metsäsuomalaisille tms.

Sosialismin vuosikymmeninä saattoi Unkarista löytyä hyviäkin viinejä, mutta ns. isossa kuvassa viinien laatutaso heikkeni, kuten monille tuotannonaloille kävi itäblokin maissa. Onhan Unkarissa tehty viiniä ikiajat, ja esimerkiksi Tokaijin jälkiruokaviineillä on ollut hyvä maine sadat vuodet. Suomenkielinen Wikipedia summaa unkarilaisten viinien 1900-lukuisen kehitysvaiheen melko diplomaattisesti: "Kommunismin aikana laatu jätettiin huomioimatta ylikuormituksen, pastöroinnin sekä teollisuustuotannon hyväksi."

En ihmettelisi, jos Suomessa Egri Bikaver -nimellä entisaikaan myyty viini olisi vaihdellut paljonkin laatutasoltaan, ja todennäköisesti ajan saatossa keskimäärin huonompaan suuntaan. Oma ankea kokemukseni on jostakin 1980-luvun loppupuolelta. Alko hoiti silloisen Egri Bikaverin pullotuksen Suomessa, eli viini rahdattiin tänne tankeissa. En tiedä, mutta oletan, että Alkon speksi ostettavalle tuotteelle saattoi olla suunnilleen "perustason pöytäviini", joka ei varsinaisesti motivoinut toimittajaa satsaamaan laatuun. Senaikaiset lähtökohdat eivät viinin laatua ajatellen varmaan olleet parhaat mahdolliset, jos asiakas halusi ostaa sosialistimaasta suuret määrät peruspunkkua säiliötoimituksilla, huolehtiakseen pullotuksesta itse. Todennäköisesti tilauksen mukainen määrä viiniä kerättiin lisäämällä mukaan ties mitä säiliönpohjia, jotta sovitut hehtolitrat vaan tulevat täyteen.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Pidän tuosta Yealandsista ihan maisteluviininä, mutta en mene vannomaan että sopii kalan kanssa. En ole tuossa yhteydessä kokeillut.
Raikas kyllä kuin mikä mutta sitä valkopippurisuutta vähemmän kuin Itävallan serkuissa. Jotenkin tule mieleen Valkea kuulas omenalajike.

Kiitoksia, pitänee kokeilla vähintään uteliaisuuden takia. En ole varma, mutta luulen etten ole koskaan maistanut Itävallan ulkopuolella kasvatettua/tuotettua veltlineriä, joten on tuokin syy ottaa testiin. Todetaan sitten, minkä kanssa sitä voisi yrittää.

 

[Siivu]

Paljonkaan en viineistä tiedä, mutta mukava niitä on maistella. Etenkin punkkuja. Oma satunnaismaisteluni on kyllä keskittynyt enemmänkin Alkon keskihyllylle, kalliimpien kimppuun en ole raaskinut rynnätä.

Tällaisen Adoben (Alko) pussukallisen imailin tuossa viikko sitten ja täytyy melkein hakea tämän ketjun innoittamana vielä toinen moinen testiin. Maistui niin mainiosti omaan suuhuni.

 

[eriatarka]

Vai että tällainenkin ketju... Pakko suositella Alkon georgialaisia punaviinejä. Oma pitkäaikainen suosikki myös Quinta das Setencostas, joka viitisen vuotta sitten valittiin vuoden viiniksi ja sen jälkeen saatavuus olikin heikkoa pari kuukautta. Espanjalainen Faustino myös yksi vakkariviini.

Valkoviinejä tulee harvemmin juotua, mutta valintana yleensä Chardonnay, joskus Marlborough'n Sauvignon Blanc tai Washingtonin osavaltiosta Kungfu Girl. Kroatiassa oli erinomaisia valkkareita.

 

[Leon]

Oma pitkäaikainen suosikki myös Quinta das Setencostas, joka viitisen vuotta sitten valittiin vuoden viiniksi ja sen jälkeen saatavuus olikin heikkoa pari kuukautta.

Suurinpiirtein sama kävi muutama vuosi sitten Matua Marlborough'lle, joka sai ensimmäisenä Hesarilta ***** uuden arvosteluasteikon mukaan. Onkin ihan kelvollinen pinot noir hintaisekseen. Juu, tuo QdS kuuluu vakio-ostoksiin. Sai ainakin viime kesänä myös laatikkona, mikä oli näin satunnaiselle mökkeilijälle iloinen ylläri. Ei se absoluuttinen makuelämys, vaan se yleiskäyttöisyys.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ei se absoluuttinen makuelämys, vaan se yleiskäyttöisyys.

Tämä on hyvä neuvo kenelle hyvänsä, joka haluaa juoda silloin tällöin viiniä, minkä vuoksi tuntuisi hyvältä ajatukselta pitää kotona ainakin pientä valikoimaa viinejä erilaisia tilanteita varten. Monen viininystävän tarpeet voidaan ainakin osittain kuvailla tuohon tapaan. Muutaman pullon reservi yleiskäyttöisiä ”talousviinejä” on ihan riittävä setti monelle viinejä hyvin ymmärtävälle nautiskelijallekin. Ainakin toistaiseksi kun Suomesta ei voi ostaa laillisesti viinipulloa sunnuntaisin eikä muulloinkaan klo 21 jälkeen, niin jotenkin on pakko koettaa varautua siihen, että viiniä pitäisi saada pöytään myös iltamyöhään tai sunnuntaina.

 

[Makkeli]

Nyt on lomautettuna ja muutenkin hieman aikuistuttua tullut enemmän kiinnostuttua viineistä ja pyrkinytkin maistelemaan vaihtelevasti erilaisia rypäleitä ja pulloja, että löytäisi niitä omia suosikkeja. Täältä ketjusta on jo monta viiniä mennyt testilistalle, joten kiitokset kaikille!

Yleisenä hifistelyn ystävänä kyselisinkin palstan asiantuntijoiden mielipidettä tuohon viinin dekantoimiseen / ilmaamiseen? Monissa paikoissa suositellaan, että avaa paremmin viinin makuja yms, mutta myös monesta paikasta lukenut, että täysin turhaa. Tämän lisäksi jos mietitään, että esim Cabernet Sauvignonia pitäisi tarjota noin 15-18 asteisena, niin pitäisikö viini kaataa karahviin pari tuntia ennen nautiskelua, ja sitten juuri ennen juontia heittää esim 30min jääkaappiin viilentymään?

Keskustelua ja kommentteja asian puolesta ja vastaan siis kiitos!

 

[Leon]

Tämä on hyvä neuvo kenelle hyvänsä, joka haluaa juoda silloin tällöin viiniä, minkä vuoksi tuntuisi hyvältä ajatukselta pitää kotona ainakin pientä valikoimaa viinejä erilaisia tilanteita varten.

Hyllystä löytyy keskimäärin:
- kaksi eriväristä kyykkyviiniä ruuanlaittoon, vaatimuksena kierrekorkkipullo
- joku ripasso
- joku valkkari, yleensä riesling
- em. yleiskäyttöinen punkku ruokajuomaksi

Ja kun sanon keskimäärin, niin nyt on tasan puoli pulloa ripassoa jäljellä noiden kyykkyviinien lisäksi. Tars ehkä käydä pitkäripaisessa. Jonnet ei muista. Eihän noissa kauppakeskusten Alkoissa mitään ovia edes ole.

 

[finnjewel]

Nyt on lomautettuna ja muutenkin hieman aikuistuttua tullut enemmän kiinnostuttua viineistä ja pyrkinytkin maistelemaan vaihtelevasti erilaisia rypäleitä ja pulloja, että löytäisi niitä omia suosikkeja. Täältä ketjusta on jo monta viiniä mennyt testilistalle, joten kiitokset kaikille!

Yleisenä hifistelyn ystävänä kyselisinkin palstan asiantuntijoiden mielipidettä tuohon viinin dekantoimiseen / ilmaamiseen? Monissa paikoissa suositellaan, että avaa paremmin viinin makuja yms, mutta myös monesta paikasta lukenut, että täysin turhaa. Tämän lisäksi jos mietitään, että esim Cabernet Sauvignonia pitäisi tarjota noin 15-18 asteisena, niin pitäisikö viini kaataa karahviin pari tuntia ennen nautiskelua, ja sitten juuri ennen juontia heittää esim 30min jääkaappiin viilentymään?

Keskustelua ja kommentteja asian puolesta ja vastaan siis kiitos!

Ihan omien tuntemusten perusteella dekantoiminen - tai ainakin pullon avaaminen muutamaa tuntia ennen käyttöä - on viinille eduksi. Itse dekantoin amatöörimäisesti kaatamalla pullon kannuun ja suppilon avulla takaisin pulloon.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Hyllystä löytyy keskimäärin:
- kaksi eriväristä kyykkyviiniä ruuanlaittoon, vaatimuksena kierrekorkkipullo
- joku ripasso
- joku valkkari, yleensä riesling
- em. yleiskäyttöinen punkku ruokajuomaksi

Ja kun sanon keskimäärin, niin nyt on tasan puoli pulloa ripassoa jäljellä noiden kyykkyviinien lisäksi. Tars ehkä käydä pitkäripaisessa. Jonnet ei muista. Eihän noissa kauppakeskusten Alkoissa mitään ovia edes ole.

Tuon listan saisi moni viinistelijäksi pyrkivä laittaa ostoslistaansa muistiin vaikka sellaisenaan. Tai äppejä nykyään tietysti käytetään, eli sellaiseen sitten.

Ja listalle tulevia viinejä saa tietysti säädellä maun mukaan johonkin suuntaan. Jokin kuiva eikä tolkuttoman hapokas riesling on aina hyvä yleisvalkoinen, ja melkein mikä vaan ripasso käy minulle jokapaikan punaisesta. Chianteja olen myös yleisviiniksi hankkinut. Kastikkeisiin ja liemiin jotain halpaa kuivaa.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Yleisenä hifistelyn ystävänä kyselisinkin palstan asiantuntijoiden mielipidettä tuohon viinin dekantoimiseen / ilmaamiseen? Monissa paikoissa suositellaan, että avaa paremmin viinin makuja yms, mutta myös monesta paikasta lukenut, että täysin turhaa. Tämän lisäksi jos mietitään, että esim Cabernet Sauvignonia pitäisi tarjota noin 15-18 asteisena, niin pitäisikö viini kaataa karahviin pari tuntia ennen nautiskelua, ja sitten juuri ennen juontia heittää esim 30min jääkaappiin viilentymään?

Kuten @finnjewel edellä totesi, niin kyllä ilmaaminen on eduksi. Ei sillä kaikkien viinien kohdalla niin merkitystä ole, siis lähinnä halpojen ja kepeiden, mutta aromikkaammat ja tuhdimmat viinit on kyllä järkevä avata ja mielellään dekantoida ennen nauttimista.

Jonkin perushyvän punaviinin saatan vain avata ennen käyttöä, ja ehkä kaadan lasiin hapettumaan. Dekantteria en viitsi aina kaivaa edes esille. Sitten kun on vähän spesiaalimpi viini jostakin syystä pöydässä, niin mielellään tuon tarjoilee parhaansa mukaan. Eli oikean lämpöisenä ja riittävästi ilmattuna

Jos kotona on viinikaappi, jossa viinin voi pitää tarjoilulämpöisenä, niin se hoitaa riittävän hyvin tuon lämpötilakysymyksen. Pitäisin tarjoilukaapin punaviinien lämpötilan pari astetta tarjoilulämpötilan alapuolella, olettaen että viinit dekantoidaan huoneenlämmössä. Jos kyse on kovin tuhdeista ja aromikkaista punaviineistä, niin se ei haittaa vaikka hyvään juomakuntoon hengittyneen viinin lämpötila kipuaa jonnekin huoneenlämmön tienoille, jos aromit ovat tulleet dekantoitumalla hienosti esille.

Vinkkinä sen verran, että tuollaisen aromikkaamman viinin kanssa viini tietyllä tavalla elää dekantterissa pitkin ateriaa. Minulle on monta kertaa käynyt niin, että pitkällä aterialla jokin Amarone tai Barolon tuote maistuu loppuvaiheessa aivan erilaiselta kuin ensi tuntumalta. Kyllä siihen ruokakin osaltaan vaikuttaa, mutta myös tuo viinin tekemisissä oleminen ilman kanssa.

Jos minulla ei ole saatavilla viinikaappia siellä missä ruokaa tehdään ja syödään, niin ensin jäähdytän viinin ja sen jälkeen avaan ja mahdollisesti dekantoin.

 

[Peltinen]

Tämän lisäksi jos mietitään, että esim Cabernet Sauvignonia pitäisi tarjota noin 15-18 asteisena, niin pitäisikö viini kaataa karahviin pari tuntia ennen nautiskelua, ja sitten juuri ennen juontia heittää esim 30min jääkaappiin viilentymään?

Jos ei liikaa halua hifistellä niin viinien kanssa pätee 30 minuutin nyrkkisääntö. Punkku puoleksi tunniksi ennen tarjoilua jääkaappiin viilenemään ja valkkari jääkaapista puoleksi tunniksi pöydälle lämpenemään.

 

[eriatarka]

Yleisenä hifistelyn ystävänä kyselisinkin palstan asiantuntijoiden mielipidettä tuohon viinin dekantoimiseen / ilmaamiseen?

Joskus opin yhdeltä viiniasiantuntijalta, että kun ottaa viiniä suuhun, kannattaa sen jälkeen ottaa myös vähän ilmaa suuhun, jolloin avaisi aromeja. Tai jotain.

 

[SamSpade]

Katsoin kaappiini ja siellä on pari Amaronea, yksi Burgundilainen kokkausviiniksi, 4 Baroloa, 2 Barbarecoa, 2 eri Primitivo viiniä Italiasta, 2 proseccoa, 2 kuohuviiniä, 1 rose, 1 shampanja. 4 Pinot gris/pinot Grigio/Grauer burgunder (sama rypäle, eri nimi siis) - nämä ovat menneet ohi Rieslingeistä minun kaapissa.

30 vuotta tullut nautittua ja matka on mennyt karkeasti, Italia, Espanja, Ranska, Uuden maailman ja lopuksi aika lailla takaisin Italiaan (punaisten osalta siis) olen päätynyt suosikkien osalta. Valkkareissa Saksa/Ranska/Italia/Uusi-Seelanti.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

@hammer lynx

Nappasin Kolehmaisella käydessäni ostoskoriin unkarilaisen Little Cricketin, kun ajattelin tutustua johonkin edullisen pään Grüner Veltlineriin, joka tulisi Itävallan ulkopuolelta. Edullinen hinta (9,44€/0,75l) ei antanut aihetta odotella ihmeitä, ja varsin vaatimattomaksi tuote sitten maistelussa osoittautuikin. En olisi välttämättä tunnistanut Little Cricketiä sokkotestissä edes veltlineriksi. Olisin ehkä veikannut jotain halpaa sekoiteviiniä. Alkon oman tuotekuvauksen perusteella viinistä pitäisi löytyä mm. hentoa pippurisuutta, viheromenaisuutta ja keltaluumun sävyjä. Grüner Veltlinereille ominaista valkopippurin aavistusta en löytänyt aistinvaraisesti sitten millään. Omenaista hapokkuutta oli, mutta tuon ja pienesti eltaantuneen luumuisuuden sekasotku ei tässä viinissä toiminut sitten yhtään.

Alkon ostopolitiikka ja suomalainen verokohtelu ovat johtaneet siihen, että alle 10 eurolla on todella vaikea löytää Alkon hyllystä säädyllistä kolmen vartin viinipulloa. Jotain kohtuullisia saattaa edelleen löytyä, mutta tämä(kin) ostos osoitti, että kyykkyalueelle on randomisti ja kokeiluhengessä melkoisen turha laskeutua, jos ei selkeästi tiedä mistä narusta kannattaa vetää. Noin 13-15 euron hintaluokassa tilanne muuttuu jo dramaattisesti. Tuolla hinnalla Alkosta löytyy paljon vähintään siedettäviä tuotteita, muutamia varsin hyviäkin. Viininystävän kannalta tuo on silti ikävää, sillä esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa oman maan ja varsinkin oman maakunnan tuottajien valikoimat ovat jossakin 5-6 euron hinta-alueella laadultaan jotakin vastaavaa, kuin mitä Alkossa löytyy usein vasta tuolla 13-15 euron haminoissa (myös tältä hinta-alueelta löytyy Alkosta huteja), joskus jopa vähän ylempää. Verotus huolehtii siitä, että pohjahintaluokassa myytävä viini on Alkossa väistämättä surkeaa.

 

[Krepo]

Viime syksynä tehdyt kotiviinit ovat mukavasti pehmenneet tässä ajan saatossa. Projekteihini erittäin epäilevästi suhtautunut vaimonikin on jo joutunut hieman pehmentämään suhtautumistaan tuotoksiini. Omaan suuhuni ihan mukiinmeneviä.

Silloin kun ihan ostamalla viiniä hankin, niin oma valintanihan on tempranillo rypäleistä espanjassa valmistettu tuotos. Harvemmin noilla spekseillä valinta ihan metsään menee.