Hewitson on tasalaatuinen tuottaja, ja ainakin Alkon valikoimissa olleet tuotteet ovat olleet mielestäni hintansa arvoisia Alkon muuhun tarjontaan suhteutettuna. Tämä Le Secateur ei ole minulle toistaiseksi tuttu tapaus, mutta vertaus amaroneihin ei välttämättä ole kaukaa haettua, ennen kaikkea viinin varsin korkea jäännössokerin määrä huomioiden. Mitään suuta supistavaa tanniinipaukkua ei varmasti ole odotettavissa, mutta ehkäpä mehevää ja lämmintä mausteisuutta?Amaronen ystäviä palstalla suosittelen tutustumaan, ellette ole jo, Hewitson Le Secateur 2014 - Tuotteet - Alko (linkki vie Alkon sivulle) viiniin.
Erinomainen viini hyville lihoille, juustoille ja myös sellasenaan seurusteluviininä.
Juurikin näin. Tanniinit eivät räjähdä tässä viinissä, mutta sen sijaan jälkimaku on täyteläinen, pehmeä ja juurikin lämmin kuten arvelitkin.Hewitson on tasalaatuinen tuottaja, ja ainakin Alkon valikoimissa olleet tuotteet ovat olleet mielestäni hintansa arvoisia Alkon muuhun tarjontaan suhteutettuna. Tämä Le Secateur ei ole minulle toistaiseksi tuttu tapaus, mutta vertaus amaroneihin ei välttämättä ole kaukaa haettua, ennen kaikkea viinin varsin korkea jäännössokerin määrä huomioiden. Mitään suuta supistavaa tanniinipaukkua ei varmasti ole odotettavissa, mutta ehkäpä mehevää ja lämmintä mausteisuutta?
Nyt sorrun viisasteluun, mutta väite ei siltä osin pidä paikkaansa, että etenkin halvemmisssa hintaluokissa Alkon valikoimassa on melkoisen paljon kypsyytensä saavuttaneita tuotteita, koska ne eivät kypsyttämällä enää parane. Muuten olen pitkälti samaa mieltä. Edes Arkadian Alkossa ei ole ihmeemmin tarjolla pitkään kypsytettyjä viinejä. Kärsivällinen asiakas on jo hoitanut ongelman pois päiväjärjestyksestä investoimalla viinikylmiöön tai -kellariin, jos nyt ylipäätään tukeutuu Alkon valikoimaan viiniostoksissaan.Mitään kypsää ei yleensä Alkosta löydä, kypsyttely jää asiakkaalle. Mikä on kypsää, sillä kyllä muualla maailmassa saa myös kypsää viiniä kaupasta. Toivottavasti monopoli joskus kaatuu.
Tämäkin viini hyötyisi ainakin muutaman vuoden kypsyttelystä varastointikaapissa. Sain muutama vuosi sitten lahjaksi yhden pullon Mas La Planaa, ja tulin avanneeksi sen heti sopivan tilaisuuden tullen. Asiallinen tuote, vaikka viinispedet tapaavat katsoa tällaista jättituottajaa kovasti nenänvartta pitkin. Sittemmin ostin Viking Lineltä useamman pullon Mas La Planaa kylmiöön varttumaan, kun viiniä myytiin laivalla edukkaasti, vähän yli 20 e/plo. Tuolla hinnalla Mas La Planaa kannatti ilman muuta ottaa varastoon. Nythän esim. Tallinnan laivalla sen pullohinta lähentelee jo neljää kymppiä.Valmennettavat antoivat joululahjaksi Torres Mas La Plana 2010 pullon. Olin aika yllättynyt ja otettu. Mielenkiinnolla odotan tämän maistelua. Taitaa tosin mennä tammikuulle.
Olen kokeillut muutamaa alkoholitonta tai vähäalkoholista viiniä. Ei noilla kannata tavoitella samoja kokemuksia kuin mitä alkoholia sisältävillä viineillä, jotka on vielä koetettu valita järkevästi tarjolla oleviin ruokiin sopiviksi. Tämä taas ei tarkoita sitä, etteikö jokin alkoholiton viini saattaisi istua jollekin aterialle. Tosin monet alkoholittomat ovat yllättävän makeita, joten kannattaa tarkistaa etiketistä tai netistä jäännössokerin määrä ennen ostamista, ettei tule yllätyksiä.Mitäs Jatkoajan viininystävät ovat mieltä alkoholittomista viineistä? Onko niistä mihinkään ja onko mahdollista saada yhtään samoja makukokemuksia kuin alkoholillisista?
Olen kokeillut muutamaa alkoholitonta tai vähäalkoholista viiniä. Ei noilla kannata tavoitella samoja kokemuksia kuin mitä alkoholia sisältävillä viineillä, jotka on vielä koetettu valita järkevästi tarjolla oleviin ruokiin sopiviksi. Tämä taas ei tarkoita sitä, etteikö jokin alkoholiton viini saattaisi istua jollekin aterialle. Tosin monet alkoholittomat ovat yllättävän makeita, joten kannattaa tarkistaa etiketistä tai netistä jäännössokerin määrä ennen ostamista, ettei tule yllätyksiä.
Aterian ulkopuolella tapahtuvaan maisteluun ei mielestäni kannata valita alkoholitonta viiniä, en oikein näe sellaiselle ideaa. Mieluummin joisin ajankulukseni mehua tai vissyä. Varsinkin kokeilemani alkoholittomat punaviinit ovat olleet järjestään sellaisia, että niiden juomiseen paljaaltaan tympääntyy nopeasti. Sen sijaan alkoholittomia tai vähäalkoholisia kuohuviinejä kannattaa kokeilla jopa tähän tarkoitukseen. Harrastan kesäisin joskus sellaista, että korkkaan pihahommien päälle vaikkapa low alc Elyseetä. Sitähän juo janoonsa ilokseen, ja varmaan tuontapainen kuohuva menisi illanistujaisjuomana hänelle, joka välttelee normitavalla alkoholia sisältäviä juomia. Kuohujuomienkin kohdalla pitää vaan kaupassa tsekata, onko kyseessä tosiaan alkoholiton tuote, vaiko vähäalkoholinen, mikäli tällä on ostajalle merkitystä.
Mukava kuulla onnistuneesta löydöstä. Välttelen - pääosin asenteellisuudestani johtuen - hanapakkauksia, mutta luotettavina pitämiltäni tahoilta olen toistuvasti kuullut, että muutamat mm. Alkon valikoiman hanapakkausviinit ovat aivan asiallisia tuotteita lajissaan. Kunhan ei vallan mahdottomia odota, niin viinilehtien ja -blogien arvioiden perusteella voi hyvinkin löytää hanapakkausten joukosta käyttötarpeeseensa sopivan ja mukavan viinin. Sen sijaan umpimähkään valitseminen tuntuu etenkin hanatuotteiden kohdalla toivottomalta. Niin paljon joukossa on yhdentekeviä possuviinejä, ellei peräti toivottoman surkeita litkuja.Juhannuspunaviiniksi olin taloudellisten rajoitteiden takia päättänyt hankkia hanapakkauksen. Puolitoista litraa riittää, koska olen perheen ainoa käyttäjä.
Valinta osui australialaiseen Alkon tuotteeseen nimeltä Sandbar Estate (19,95/1,5 l); ostopäätös perustui siihen, että se oli hinnaltaan kallein puolitoistalitrainen - ja siksi oletettavasti laadukas ja - sekä rypälelajikkeisiin (Grenache-Shiraz-Mourvedre), jotka olivat Shirazia lukuun ottamatta uusia tuttavuuksia minulle.
Ehdottomasti hintansa arvoinen tuote, todella pehmeä ja helppo juotava.
Tuo finnjewelin hintametodi ei tietenkään ole läpivarma tapa valita hanaviini, mutta paremman tiedon puutteessa se ei ole tässä tuotekategoriassa yhtään hassumpi lähtökohta valinnalle. Kääntäen, halvimmat hanaviinit ovat vielä varmemmin kehnoja esityksiä kuin Alkon halvemmasta päästä noukittu satunnainen pulloviini, vaikka paskaahan sieltäkin mitä todennäköisimmin tarttuu käteen.
Kesällä maistuu myös rosé. Niitä on myös tasokkaita, tämän maistoin tänään ja hyvää oli:Château Barthès Rosé 2015 - Viini-lehti
Tuo arvostelu on hyvä esimerkki Viinilehden tasosta. Kyseinen viini on alueelle (Bandol) tyypillinen, runsas ja raikas viini, hyvä hapokkuus ja erinomainen hedelmäisyys.
Kiinnostava tieto! Täytyy itsekin tutustua jossain vaiheessa.Valinta osui australialaiseen Alkon tuotteeseen nimeltä Sandbar Estate (19,95/1,5 l); ostopäätös perustui siihen, että se oli hinnaltaan kallein puolitoistalitrainen - ja siksi oletettavasti laadukas ja - sekä rypälelajikkeisiin (Grenache-Shiraz-Mourvedre), jotka olivat Shirazia lukuun ottamatta uusia tuttavuuksia minulle.
Kyllähän Alkon sedät ja tädit neuvovat sulle viinin, joka sopii yhteen naapurin sikalan kanssa.Kesällä on hyvä huomata myös se juttu, että puutarhassa ja pihaterassilla ruokailu ja viinistely tarkoittaa määrättyjä haasteita viineille. Tuuli häivyttää viinin aromeja tehokkaasti, ja kaikenlaiset ulkoilmassa vellovat tuoksut vaikuttavat sattumanvaraisen epämääräisesti viinikokemukseen.
Kyllähän Alkon sedät ja tädit neuvovat sulle viinin, joka sopii yhteen naapurin sikalan kanssa.
Varmaan noin, mutta yleispätevästi en hintametodia neuvoisi ketään käyttämäänkään. Edellä kirjoittamani oli lähinnä jonkinlainen hihatuntuma hanapakkauksia koskien.Hintametodista puheen ollen, niin ranskalaisiin se toimii melko huonosti (kallis voi olla surkeaa tai halpa hyvää), Espanja-Italia-akselilla se toimii paljon paremmin. "Uuden maailman" (Australia ja E- sekä P-Amerikka) tuotteita on paras vain itse kokeilla, mutta tosi kalliit ovat toki lähes varmasti laatutavaraa.
Uskallan sanoa, että (Alkon hintatasoon suhteuttaen) noin 30-50 euron sarjassa esim. italialaisten viinien kohdalla täysin umpimähkään tehty valinta tuottaa keskimäärin tyydyttävämpiä lopputuloksia kuin mitä ranskalaisten kohdalla tapahtuu.
Minulla on ollut viinikylmiössä odottamassa vielä muutama pullo tätä hienoa Leon Beyerin erikoisvalikoiman valkoviiniä. Ajattelin poiketa tänään vielä kalatiskin kautta, noukkisin mukaan jotakin tuolle viinille sopivaa seuralaista.Vladille voisin niukemmin hapokkaista valkoviineistä suositella laadukkaimpia Alsace Pinot Gris -viinejä, jos uudenlaiset kokemukset kiehtovat. Esimerkiksi Alkon tilausvalikoiman Cuvée des Comtes d'Eguisheim Pinot Gris 2007 on aivan törkeän hieno tuote, eikä 40 euron hinta tunnu lainkaan hävyttömältä tästä tuotteesta.
Uskallan sanoa, että (Alkon hintatasoon suhteuttaen) noin 30-50 euron sarjassa esim. italialaisten viinien kohdalla täysin umpimähkään tehty valinta tuottaa keskimäärin tyydyttävämpiä lopputuloksia kuin mitä ranskalaisten kohdalla tapahtuu. Tämä nyt ehkä muutamien satojen viinien maistamisen perusteella, joskin näkemystäni tukee myös se, mitä olen toisten ja kenties kokeneempien viinistelijöiden kanssa aiheesta keskustellut.
Ranskalaiset laatuviinit ovat nuorena ummessa, toisin kuin italialaiset. No Barolo saattaa olla, mutta Amaronen runsas alkoholi ja jäännössokeri tekee siitä helpommin suussa sulavaa. Nykyään tosin suuri osa maineikkaistakin Bordeaux'in taloista on siirtynyt tekemään viiniä herra Parkerille, eli vanilijaista, alkoholista ja makeaa litkua. Kansa tykkää...Tämä. Melkein jokainen Amarone tai Barolo jonka Alkosta mukaan nappaa, on varsin mainiota tavaraa.
