Joo, jostain syystä yleistäminen on kiellettyä, vaikka yleistäminen on tismalleen se mitä tilastoilla tehdään. Ja vielä hyvällä osumatarkkuudella.
Vaikka tästä:
Russia's Shifting Public Opinion on the War in Ukraine
Näytekoista en tiedä, mutta jos on satunnaisesti valittu parintuhannen Venäläisen joukko, niin silloin siinä on sellainen muutama prosenttiyksikkö suuntaan tai toiseen, mutta muuten kuvaa koko kansan mielipidettä. Tilastot toimii juuri näin. Joo, se saattaa olla intuitiivisesti vaikea ymmärtää, että 2000 ihmisen mielipide heijastaa koko 140 miljoonan ihmisen kansan mielipidettä näinkin tarkasti, mutta tosiaan, tilastomatematiikan tunnilla tuokin selviää.
Muutenkin, yleistäminen on fundamentaalinen piirre ihmisissä, ja myös elinehtomme. Olisimme sukupuutossa jos emme yleistäisi. "Tämä kasvi tappoi kun sen söi, toisen samanlaisen syöminen varmaan tappaa myös. Auto ajoi yli kun joku käveli moottoritien yli, se varmaan ajaisi minunkin yli" jne.
Jostain syystä Jatkoajalla ajetaan tätä narratiivia että tämä on Putinin sota eikä tavallisella Venäjän kansalaisella ole siihen osaa eikä arpaa. Mutta onko olemassa jotain näyttöä joka oikeasti tukee tätä oletusta?
Mielenkiintoinen artikkeli ja kiinnostava tutkimus, kiitos sen linkkaamisesta! Hattua nostan myös näille kyselytutkimusten tekijöille, jotka toimivat haasteellisissa oloissa autoritäärisessä valtiossa. Tai no Venäjän ulkopuolelta toimiessaankin tutkimusaihe on haastava. Tuossa VOA:n artikkelissa pohdiskeltiin, että miten tukea sodalle voitaisiin vähentää Venäjällä ja siinä tutkija Elena Koneva nostaa esiin propagandan merkityksen:
Koneva said initially, when Russians heard about the damage and losses suffered by Ukrainians, Russian people looked more critically at the reason the Ukrainians were suffering.
“But Russian propaganda finds an “antidote” to any truth,” Koneva said. “In the minds of most Russians, the horror of the town of Bucha [where Russian forces carried out mass killings of civilians] has been supplanted by incredible disinformation about the staging of terrible events.”
Tuo jatkuva altistuminen valtiojohtoiselle propagandalle esimerkiksi venäläisten TV-kanavien kautta lienee yksi merkittävä tekijä sille, miksi sota nauttii noinkin suurta kannatusta kyselyissä. Käsittääkseni aika merkittävä osa venäläisistä saa uutisensa lähinnä television kautta. Pelikieltoon johtaneessa viestissä puolestaan kommentoitiin X:ssä olevaa viestiketjua, jossa oltiin nimenomaan onnistuttu tekemään antipropagandaisku, joka kohdistettiin tavallisille venäläisille. Tulokset olivat kuitenkin pettymys, sillä näkyvät reaktiot jäivät muutamiin suuremmissa kaupungeissa järjestettyihin mielenosoituksiin ja hiljaisuuteen:
So, after breaking the wall of Russian propaganda and reaching tens of millions of ordinary Russians with truth, what did we hear back?
Nothing. Silence.
After a few impotent protests in big cities, Russians gave us a collective shrug and decided to do nothing.
Mitä olen Venäjän tapahtumia seuraillut, niin hinta totuuden puhumiselle voi tuollaisessa autoritäärisessä valtiossa olla todella kova. Toisin sanoen jo pelkkä pelko itseensä tai lähimmäisiinsä kohdistuvista taloudellisista vaikeuksista, väkivallasta, vankeudesta tai jopa henkensä menettämisestä voi olla riittävä motivaattori tavalliselle keskiverto venäläiselle vaikenemiseen ja silloin kun rohkeutta protestointiin löytyy, niin sitä voi seurata monenlaiset vaikeudet.
Se voi johtaa esimerkiksi työpaikan menettämiseen ja pakenemiseen maasta, kuten
tämän venäläisen opettajan kohdalla (CBC:n artikkeli), pidätykseen, epäinhimilliseen kohteluun ja suoranaiseen kidutukseen kuten
näiden rauhanomaisten mielenosoittajien tapauksessa (Human Rights Watchin artikkeli) tai vaikkapa lapsen huostaanottoon, kuten
12-vuotiaan Mashan sodanvastainen piirustus (Ilta-Sanomien artikkeli) osoitti.
Tuosta kovasta hinnasta totuudenpuhumiselle huolimatta, mielenosoituksia on järjestetty, useampi venäläinen oppositiomedia/ihmisoikeusprojekti kuten Spektr, OVD-Info ja Meduza ovat toiminnassa ja ainakin ne venäläiset, joita itse tunnen akateemisista piireistä, ovat sodan perusteettomuudesta ja julmuudesta tietoisia eivätkä sitä saatika Venäjän nykyhallintoa tue. Tutkimusten mukaan myös selkeä enemmistö Suomessa asuvista venäjänkielisistä
tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan (Ylen artikkeli).
Edellä mainittu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tästä Venäjän julmasta hyökkäyssodasta pitäisi puhua jonain yksinomaan Putinin sotana, vaan kyllähän sen mahdollistajien joukko on laajempi. Minusta ei kuitenkaan ole kovin hedelmällistä myöskään tehdä sellaista rajua yleistystä, jonka mukaan jokainen tavallinen venäläinen on joku "voissapaistettu" syyllinen sotaan ja sen aktiivinen tukija ja että jokaista venäläistä pitäisi tuon takia syrjiä ja kenties kohdella, kuin he olisivat ”puolieläimiä, joilla on huono perimä”, kuten viestistään pelikieltoa napannut käyttäjä Medvedevin sanoja mukaillen
aiemmin syksyllä vihjasi (linkki viestiin).
Näillä puheilla totean, että tässä asiassa ymmärrän moderaattorien linjausta paremmin kuin hyvin.
