Jatkoajan (v)ihastuttavat moderaattorit

[MacRef]

Tässä se pointtini juuri on.

Minä vaan en ole ihan varma, onko ryby oikeasti rysslandista lähtöisin vai ryssästä. Jotenkin aina ajatellut, että ryby on nimen omaan muunnos ryssästä. Mutta tuo minun ajattelu ei asiaa mihinkään suuntaan muuta ja se on selvää, että ryssland niissä molemmissa jollain tapaa esiäitinä on.

Kieli muuttuu eikä aina välttämättä hyvään suuntaan. Monia muutoksia meidän kannattaa suht nätisti hyväksyä, joitain vastaan kannattaa sitten taistella.

 

[1stApril]

Olisiko se nyt kuitenkin johdannainen "Ryssland"-sanasta. Ruotsin kielestä, kuten suurin osa slangisanastosta.

Tässä on varmasti eroja myös sen mukaan, millaisella murrealueella asuu. Jos kuulisin Porissa jonkun puhuvan venäläisestä rybynä, niin kyllä siitä hieman venäläistä halventava kuva jäisi.

Toisaalta täällä on porukkaa, jotka puhuvat arkikielessä esimerkiksi naisesta muijana. Itse en käyttäisi muijaa naisesta esimerkiksi tänne palstalle kirjoittaessani tai oikeastaan muutenkaan, koska muija mielletään useimmiten varmastikin halventavana sanana tai ei ainakaan ihan suoraan synonyyminä naiselle.

 

[Perusjäbä]

Tässä on varmasti eroja myös sen mukaan, millaisella murrealueella asuu. Jos kuulisin Porissa jonkun puhuvan venäläisestä rybynä, niin kyllä siitä hieman venäläistä halventava kuva jäisi.

Toisaalta täällä on porukkaa, jotka puhuvat arkikielessä esimerkiksi naisesta muijana. Itse en käyttäisi muijaa naisesta esimerkiksi tänne palstalle kirjoittaessani tai oikeastaan muutenkaan, koska muija mielletään useimmiten varmastikin halventavana sanana tai ei ainakaan ihan suoraan synonyyminä naiselle.

Onko äijäkin halventava nimitys?

 

[karotenoidi]

Juuri se on ongelma sanojen kategorisessa kieltämisessä, että mihin vedetään raja. Ikinä ei saada aikaan tyydyttävää listaa siitä, mitkä kaikki on kiellettyjä ja mitkä sallittuja. Ei kannata siksi edes yrittää. Ja siksikin, että puheenvuoro voi olla rasistinen, vaikka siinä ei jotain sanaa olisikaan. Ja puheenvuoro voi olla asiallinen, vaikka siinä esiintyisi joku kyseenalainen sana, jos sitä käytetään ei-halventavassa merkityksessä.* Kannattaa vaan yleisesti ja tiukasti kieltää yksilöön kohdistuva rasismi ja katsoa kokonaisuutta.

* Hyvä esimerkki vaikkapa tämä tapaus:

Kommentti: Historioitsija Teemu Keskisarja menetti vapaaehtoishomman somekohun takia – ”Mitä minua suuremmat sielut joutuvat kokemaan tässä pähkähullussa ajassa?”

Historioitsija Teemu Keskisarja on menettänyt vapaaehtoishomman maahanmuuttajanuorten parissa somekohun takia. Kohu nousi, kun Keskisarja mainitsi yleisötilaisuudessa sanan ”neekeri” puhuessaan Afrikan kolonialismia koskevasta ajasta. Ohessa Keskisarjan oma kirjoitus aiheesta.

www.is.fi

 

[Kauko Viisas]

Tässä on varmasti eroja myös sen mukaan, millaisella murrealueella asuu. Jos kuulisin Porissa jonkun puhuvan venäläisestä rybynä, niin kyllä siitä hieman venäläistä halventava kuva jäisi.

Nyt kyllä kiinnostaa tietää, että miksi on halventavaa? Sanottakoon, että olen kuullut 'ryby' -sanan ja ymmärrän sen merkityksen, mutta on ilmauksena sen verran oman kokemukseni mukaan harvinainen etten osaa liittää siihen minkäänlaista arvolatausta.

Toisaalta täällä on porukkaa, jotka puhuvat arkikielessä esimerkiksi naisesta muijana. Itse en käyttäisi muijaa naisesta esimerkiksi tänne palstalle kirjoittaessani tai oikeastaan muutenkaan, koska muija mielletään useimmiten varmastikin halventavana sanana tai ei ainakaan ihan suoraan synonyyminä naiselle.

Tässä lienee kysymys ympäristöstä (puhekieli, arkikieli, asiakieli), missä kieltä käytetään (en ole kieltieteilijä).

Jokaiseen ympäristöön ja tilanteeseen tulisi minun mielestäni käyttää sopivaa kieltä (tilannetaju), mutta ylikorrektius (halu miellyttää kaikkia mahdollisia kuulijoita/lukijoita ja varoa loukkaamasta millään tavoin - joku loukkaantuu kuitenkin) on toisaalta melko epärehellistä itselle semminkin kun se on mahdotonta.

Olen enemmän asiakirjoittaja ja sitä kautta vältän käyttämästä slangi-, murre- tms. sanoja ellei niille ole juuri siinä paikassa sijaa. Toisaalta puhutussa arkikielessä saatan käyttää esimerkiksi 'ryssä' -sanaa ilman mitään omantunnontuskia: sanan käyttö riippuu tilanteesta ja asiayhteydestä, ei siitä, että siihen joku liittää halventavia/negatiivisia konnotaatioita.

Ennen kielipoliisit puuttuivat oikeinkirjoitukseen - ei huono - nykyään kielipoliisi puuttuu sanoihin ja sanojen kautta ajatuksiin.

 

[El Lude]

Juuri se on ongelma sanojen kategorisessa kieltämisessä, että mihin vedetään raja.

Hyvin on tännekin rantautunut woke ja cancel-kulttuuri. Jatkoajan "delmontemiehet" kertovat mikä on sallittua ja mikä ei. Kontekstista viis tai kuus.

 

[1stApril]

Onko äijäkin halventava nimitys?

Itse en koe halventavana, vaikka on varmastikin joskus ollut ja saattaa joillekin olla.

 

[1stApril]

Nyt kyllä kiinnostaa tietää, että miksi on halventavaa? Sanottakoon, että olen kuullut 'ryby' -sanan ja ymmärrän sen merkityksen, mutta on ilmauksena sen verran oman kokemukseni mukaan harvinainen etten osaa liittää siihen minkäänlaista arvolatausta.

Varmaan se, että tulee mieleen ryssä, oli sana siitä muunnos tai ei. Mielikuvani saattaa olla väärä.

 

[TosiFani]

Mitä tarkoittaa 'yleinen mielipide' tässä tapauksessa? Missä se on määritelty? Sanot, että 'yleisesti', kuinka yleisesti?...

Luotan Kotuksen määritelmään.

Kielitoimiston sanakirja

Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten keskuksessa laadittu suomen yleiskielen sanakirja.

www.kielitoimistonsanakirja.fi

 

[Ollakseni]

Tässä se pointtini juuri on.

Niin onhan neekeri terminä johdannainen latinankielisestä sanasta mustalle, eli negrosta. Silti en lähtisi puolustamaan sitä vetoamalla sanan historiaan ja pohjimmiltaan neutraaliin alkuperään.

 

[Kauko Viisas]

Luotan Kotuksen määritelmään.

Hyvä näin - aina on hyvä luottaa johonkin auktoriteettiin sen sijaan, että kyseenalaistaa mitään tai käyttää vain omaa järkeään. Viitaten viimeaikaisiin keskusteluihin tieteistä, tämä sopii hyvin kuvaan, että "auktoriteetti sanoo jotain, se on totta", mutta tiede syntyy nimenomaan kyseenalaistamisesta - voiko asia olla toisinkin. Humanistisissa tieteissä (kielitiede ml.) on voimassa tällainen tietty totuus nyt, mutta unohdetaan, että hyvin usein huomenna on voimassa "toiset totuudet".

Puhekielessä: kävin ryssissä hakemassa viinaa vs. kävin vitun ryssissä hakemassa viinaa. Onko mitään eroa?
Asiatekstiä: Kävin Venäjällä hakemassa alkoholia vs. Kävin ystävämme Venäjän kauppialta hakemassa alkoholia? Onko mitään eroa?

Näiden yksinkertaisten esimerkkien kautta haluan tuoda esille seuraavia asioita:

• Kotus, jota arvostan suuresti, muodostuu kuitenkin rajallisesta määrästä ihmisiä, yksilöitä ja sitä kautta heidän mielipiteensä ovat kollektiivisesta auktoriteettiasemastaan huolimatta heidän mielipiteitään. Auktoriteetteja voi ja täytyy saada kritisoida eli olla eri mieltä perustellusti. Tässä tapauksessa kritisoin 'ryssä' -sanan kategorista luonnehdintaa halventavana.
• Korostan eri sanojen käytön asia- ja ympäristösuhteita ja niiden vaikutusta yksittäisen sanan ymmärrykseen ja siihen liittyviin konnotaatioihin
• Joidenkin sanojen liittäminen yksiselitteisesti "kiellettyjen sanojen luetteloon" on pahimmanlaatuista valvontaa, kontrollia ja sananvapauden ja sen kautta ajattelunvapauden rajoittamista
• Kirjoitettu ja puhuttu kieli poikkeavat toisistaan suuresti. Kirjoitettu kieli on yleensä harkitumpaa, asiallisempaa verrattuna puhekieleen. Täysin ymmärrettävää, koska kirjoitettaessa on enemmän aikaa myös miettiä mitä kirjoittaa (tämä on ehkä nykypäivän some-ongelma, että kirjoitetaan suoraan se mitä ajatellaan verrattuna siihen että suorassa fyysisessä kanssakäymisessä (kuka muistaa?) sanotaan suoraan mitä ajatellaan ajattelematta näitä 'loukkaanko nyt jotain' käyttämällä jotain tiettyä sanaa.)

 

[Leon]

Siis kokeeko jengi "rybyn" loukkaavaksi? En aidosti tunnista sitä. Siis aidosti, en vänkää tässä vaan vittuillakseni, käsi sydämellä.

En koe sitä loukkaavaksi. Minusta se on vain äärimmäisen ärsyttävä termi ja "ryssäkin" olisi siedettävämpi.

 

[Ollakseni]

Hyvä näin - aina on hyvä luottaa johonkin auktoriteettiin sen sijaan, että kyseenalaistaa mitään tai käyttää vain omaa järkeään. Viitaten viimeaikaisiin keskusteluihin tieteistä, tämä sopii hyvin kuvaan, että "auktoriteetti sanoo jotain, se on totta", mutta tiede syntyy nimenomaan kyseenalaistamisesta - voiko asia olla toisinkin. Humanistisissa tieteissä (kielitiede ml.) on voimassa tällainen tietty totuus nyt, mutta unohdetaan, että hyvin usein huomenna on voimassa "toiset totuudet".

jos ei luota kotuks:een niin ei tarvinne vaivata päätä omaa myöskään kieliopilla. Vai olisiko parempi lähtökohtaisesti olettaa että Kotus lähtökohtaisesti on oikeassa kun kertoo missä tarkoituksessa yleensä sanoja käytetään. Esimerkiksi huora on synonyymi prostituoidulle, mutta jos aikoo käydä vakavaa keskustelua kannattaa asiasta kannattaa varmaan puhua prostituoidusta kun sanalla huora on negatiivinen kaiku.

Puhekielessä: kävin ryssissä hakemassa viinaa vs. kävin vitun ryssissä hakemassa viinaa. Onko mitään eroa?
Asiatekstiä: Kävin Venäjällä hakemassa alkoholia vs. Kävin ystävämme Venäjän kauppialta hakemassa alkoholia? Onko mitään eroa?

Jos lähtökohtaisesti haluaa puhua Venäjästä ja venäläisistä ryssinä, eikä osaa ajatella miten omat sanomiset näyttäytyvät muille ihmisille niin saattaa vaikuttaa välinpitämättömältä ihmiseltä. Tämän jälkeen ei kannata hämmästyä jos muut kritisoivat sinua. Muutenkin voisit keksiä vähemmän kapulakieliset esimerkit lauseiksi. Ilmeisesti "vitun" puhekielessä tarkoittaa tuossa kontekstissa ystävällistä tai ystävää.

Näiden yksinkertaisten esimerkkien kautta haluan tuoda esille seuraavia asioita:

• Kotus, jota arvostan suuresti, muodostuu kuitenkin rajallisesta määrästä ihmisiä, yksilöitä ja sitä kautta heidän mielipiteensä ovat kollektiivisesta auktoriteettiasemastaan huolimatta heidän mielipiteitään. Auktoriteetteja voi ja täytyy saada kritisoida eli olla eri mieltä perustellusti. Tässä tapauksessa kritisoin 'ryssä' -sanan kategorista luonnehdintaa halventavana.
• Korostan eri sanojen käytön asia- ja ympäristösuhteita ja niiden vaikutusta yksittäisen sanan ymmärrykseen ja siihen liittyviin konnotaatioihin
• Joidenkin sanojen liittäminen yksiselitteisesti "kiellettyjen sanojen luetteloon" on pahimmanlaatuista valvontaa, kontrollia ja sananvapauden ja sen kautta ajattelunvapauden rajoittamista
• Kirjoitettu ja puhuttu kieli poikkeavat toisistaan suuresti. Kirjoitettu kieli on yleensä harkitumpaa, asiallisempaa verrattuna puhekieleen. Täysin ymmärrettävää, koska kirjoitettaessa on enemmän aikaa myös miettiä mitä kirjoittaa (tämä on ehkä nykypäivän some-ongelma, että kirjoitetaan suoraan se mitä ajatellaan verrattuna siihen että suorassa fyysisessä kanssakäymisessä (kuka muistaa?) sanotaan suoraan mitä ajatellaan ajattelematta näitä 'loukkaanko nyt jotain' käyttämällä jotain tiettyä sanaa.)

Auktoriteetteja on sopiva kritisoida, mutta yleisesti halventavaa kieltä voi toki aina käyttää myös positiivisessa mielessä. Kusipää ja mulkku voivat olla tietyssä yhteydessä kaverillisia, mutta minä kategorisoin ne kuitenkin haukkumasanoiksi. Täten vaikka sinä käytät ryssää vain ja ainoastaan positiivisessa mielessä ja varmaan jotkut muutkin niin silti ryssä on useimmiten haukkumasana, joten sen kategorisointi haukkumasanaksi on loogista.

Missä on tämä kiellettyjen sanojen luettelo? Jatkoajassa on omat sääntönsä ja valtio ei ole niistä vastuussa. Tai Kotus. Jos Jatkoaika ry haluaa ettei ihmisiä ryssitellä palstalla ja kätevin tapa vähentää tätä on kieltää kyseinen sana ja johdannaisia niin siihen heillä on oikeus. Se että ihmiset sanovat jossain muualla mitä ajattelevat, eivätkä ajattele mitä sanovat on ihan helvetin tyhmää. Maailma olisi parempi paikka jos ihmisillä olisi parempi itsehillintä ja filtteri, eikä päästeltäisi ihan mitä sattuu suusta. Jos tämä sanojen "kielto" tarkoittaa sitä että ihminen joutuu vastaamaan sanoistaan niin se on pikemminkin sananvapautta edistävää. Jos se että voi viitata kaikkiin venäläisiin pitää saada viitata ryssinä on sinusta kansalaisoikeus ja kukaan ei saa sanoa sinulle että tuo voidaan nähdä loukkaavana, niin aika surullista mahtaa elämäsi olla.

Edit. pistinpäs helpommin luettavaan muotoon.

 

[Osmo Rapeli]

Hyvä näin - aina on hyvä luottaa johonkin auktoriteettiin sen sijaan, että kyseenalaistaa mitään tai käyttää vain omaa järkeään. Viitaten viimeaikaisiin keskusteluihin tieteistä, tämä sopii hyvin kuvaan, että "auktoriteetti sanoo jotain, se on totta", mutta tiede syntyy nimenomaan kyseenalaistamisesta - voiko asia olla toisinkin. Humanistisissa tieteissä (kielitiede ml.) on voimassa tällainen tietty totuus nyt, mutta unohdetaan, että hyvin usein huomenna on voimassa "toiset totuudet".

Puhekielessä: kävin ryssissä hakemassa viinaa vs. kävin vitun ryssissä hakemassa viinaa. Onko mitään eroa?
Asiatekstiä: Kävin Venäjällä hakemassa alkoholia vs. Kävin ystävämme Venäjän kauppialta hakemassa alkoholia? Onko mitään eroa?

Näiden yksinkertaisten esimerkkien kautta haluan tuoda esille seuraavia asioita:

• Kotus, jota arvostan suuresti, muodostuu kuitenkin rajallisesta määrästä ihmisiä, yksilöitä ja sitä kautta heidän mielipiteensä ovat kollektiivisesta auktoriteettiasemastaan huolimatta heidän mielipiteitään. Auktoriteetteja voi ja täytyy saada kritisoida eli olla eri mieltä perustellusti. Tässä tapauksessa kritisoin 'ryssä' -sanan kategorista luonnehdintaa halventavana.
• Korostan eri sanojen käytön asia- ja ympäristösuhteita ja niiden vaikutusta yksittäisen sanan ymmärrykseen ja siihen liittyviin konnotaatioihin
• Joidenkin sanojen liittäminen yksiselitteisesti "kiellettyjen sanojen luetteloon" on pahimmanlaatuista valvontaa, kontrollia ja sananvapauden ja sen kautta ajattelunvapauden rajoittamista
• Kirjoitettu ja puhuttu kieli poikkeavat toisistaan suuresti. Kirjoitettu kieli on yleensä harkitumpaa, asiallisempaa verrattuna puhekieleen. Täysin ymmärrettävää, koska kirjoitettaessa on enemmän aikaa myös miettiä mitä kirjoittaa (tämä on ehkä nykypäivän some-ongelma, että kirjoitetaan suoraan se mitä ajatellaan verrattuna siihen että suorassa fyysisessä kanssakäymisessä (kuka muistaa?) sanotaan suoraan mitä ajatellaan ajattelematta näitä 'loukkaanko nyt jotain' käyttämällä jotain tiettyä sanaa.)

Sinä unohdat nyt sen, etteivät kotusten kielentutkijat keksi asioita omasta päästään, vaan nimenomaan tutkivat laajan otannan käytöstä ja tapoja. Eli kyseenalaistaessasi "auktoriteetin" ja käyttäessäsi "omaa järkeä" et kyseenalaista mitään yhtä ihmistä, vaan käytännössä kokonaisen kielialueen ja siellä asuvan väestön "oman järjen".

 

[Kauko Viisas]

Vai olisiko parempi lähtökohtaisesti olettaa että Kotus lähtökohtaisesti on oikeassa kun kertoo missä tarkoituksessa yleensä sanoja käytetään.

Lähtökohtaisesti, ja kuten itsekin painotat, niin lähtökohtaisesti on oikeassa, mutta voiko lähtökohtaisesti myös kyseenalaistaa auktoriteetin mielipidettä ja tuoda esiin, että esimerkiksi ´ryssä' sana ei todellakaan ole kaikilla alueilla, kaikissa yhteyksissä halventava. Esimerkiksi tässä yksittäisessä tapauksessa Kotus tulkitsee sanan merkitystä hyvin kapeakatseisesti ja mielelläni kuulisin perusteet tälle.

@Ollakseni kertoo seuraavaa:
"Auktoriteetteja on sopiva kritisoida, mutta yleisesti halventavaa kieltä voi toki aina käyttää myös positiivisessa mielessä. Kusipää ja mulkku voivat olla tietyssä yhteydessä kaverillisia, mutta minä kategorisoin ne kuitenkin haukkumasanoiksi. Täten vaikka sinä käytät ryssää vain ja ainoastaan positiivisessa mielessä ja varmaan jotkut muutkin niin silti ryssä on useimmiten haukkumasana, joten sen kategorisointi haukkumasanaksi on loogista."

Sinä kategorisoit. Juuri näin, sinun mielestäsi. Ja pointtinihan oli juuri se, että missä yhteydessä ja missä tarkoituksessa mitäkin sanaa käytetään.
'Vitun kusipää' = asiayhteydestä ja tilanteesta riippuen tuo voi olla mitä vain 'helvetin hyvä tyyppi' tai 'saatanan paska tyyppi' ja kaikki tältä väliltä. Pitääkö sana 'kusipää' kieltää, koska se sinun mielestäsi on haukkumasana?
En tiedä mistä olet saanut käsityksen, että käyttäisin 'ryssä' sanaa vain ja ainoastaan positiivisessa mielessä - oletko kuullut neutraalista. Kaikilla sanoilla ei tarvitse olla arvolatausta vaikka nykyään siltä tuntuukin: sanot mitä sanot, käytät mitä sanoja hyvänsä aina löytyy joku, joka loukkaantuu ja haluaa ymmärtää sanat väärin.

@Ollakseni jatkaa:
"Missä on tämä kiellettyjen sanojen luettelo? Jatkoajassa on omat sääntönsä ja valtio ei ole niistä vastuussa. Tai Kotus. Jos Jatkoaika ry haluaa ettei ihmisiä ryssitellä palstalla ja kätevin tapa vähentää tätä on kieltää kyseinen sana ja johdannaisia niin siihen heillä on oikeus. Se että ihmiset sanovat jossain muualla mitä ajattelevat, eivätkä ajattele mitä sanovat on ihan helvetin tyhmää. Maailma olisi parempi paikka jos ihmisillä olisi parempi itsehillintä ja filtteri, eikä päästeltäisi ihan mitä sattuu suusta. Jos tämä sanojen "kielto" tarkoittaa sitä että ihminen joutuu vastaamaan sanoistaan niin se on pikemminkin sananvapautta edistävää. Jos se että voi viitata kaikkiin venäläisiin pitää saada viitata ryssinä on sinusta kansalaisoikeus ja kukaan ei saa sanoa sinulle että tuo voidaan nähdä loukkaavana, niin aika surullista mahtaa elämäsi olla."

Monilta osin samaa mieltä. Ei varmastikaan ole "kiellettyjen sanojen listaa" konkreettisesti - toivon ainakin niin. Toki viitteitä tästä on olemassa.

Jatkoajalla, ja muilla alustoilla on toki oikeus ja velvollisuuskin moderoida keskustelua ja sen tasoa. Se, että puututaan yksittäisiin termeihin kuuluu tähän oikeuteen, mutta toivoisin, että yksittäisen sanan käyttöä tekstissä ei tulkita pahimman mukaan vaan liittyen asiaan mistä puhutaan ja millä tyylillä (konteksti) sana esitetään olisi merkitystä kokonaisarvioinnissa.

Nämä avautumiseni juontavat juurensa ajatuksesta "oikeista ja vääristä" sanoista - kuka ja millä kriteereillä määritellään sallitut (tai) sanat? Ketään ei pidä tahallisesti loukata (ei sanoin eikä teoin), mutta rajaamalla sallittuja yksittäisä sanoja sellaisenaan on mielestäni väärä suunta sananvapauden kannalta puhumattakaan suomenkielen köyhtymisen kannalta.

Kuka muistaa 1970-luvun tai Orwell: 1984?

Lopuksi provovaroitus:

Tulevaisuudessa suomenkieli häviää, tilalle on tullut kiuru: puhutaan paljon sanomatta mitään, eritoten ei loukata ketään ja keskinäinen kommunikaatio on kuosissa.

edit: ylimääräinen ja turha tai-sana sulutettu - eihän kukaan loukkaantunut?

 

[Kauko Viisas]

Sinä unohdat nyt sen, etteivät kotusten kielentutkijat keksi asioita omasta päästään, vaan nimenomaan tutkivat laajan otannan käytöstä ja tapoja. Eli kyseenalaistaessasi "auktoriteetin" ja käyttäessäsi "omaa järkeä" et kyseenalaista mitään yhtä ihmistä, vaan käytännössä kokonaisen kielialueen ja siellä asuvan väestön "oman järjen".

En unohda enkä väitä että keksisivät omasta päästään. He ovat tieteilijöitä ja arvostan heitä suuresti. Kyse on kuitenkin tieteestä, jota voidaan ja pitääkin kritisoida. Käytän tätä oikeutta kritisoida, että esimerkiksi 'ryssä' sana kategorisesti on luettu halventaviin sanoihin. Melko loukkaavaa - saanhan minäkin loukkaantua - että väität minun kyseenalaistavan kokonaisen kilelialueen ja väestön oman järjen. Jos sinä koet niin, ei se välttämättä ole todistus siitä, että "koko kielialue" tai "väestö" olisi kyseenalaistettu. Melko tyypillistä yleistämistä oman arvomaailman mukaisesti. Yleistin.

 

[El Gordo]

Jep, Kuten yllä todettua ainakin itselleni ryby on synonyymi ryssälle... Svedu ja norski on taas synonyymejä venakolle...

Venakko on venäläistä naista tarkoittava ilmaus. Ei sovi käytettäväksi venäläisestä miehestä. Jos epäkorrektit ryssät ja rybyt jätetään pois, niin kielessämme ei ole lempinimeä venäläiselle miehelle, vaan pitää kirjoittaa tylsästi se yleiskielinen termi "venäläinen" sitten.

Toki venakko-termiä on käytetty ainakin täällä niin usein väärin, että ehkä jossain vaiheessa on annettava periksi ja todettava merkityksen muuttuneen. Mutta ei ehkä ihan vielä.

 

[heavy]

Toki venakko-termiä on käytetty ainakin täällä niin usein väärin, että ehkä jossain vaiheessa on annettava periksi ja todettava merkityksen muuttuneen

Eiköhän kyse ole ihan vain ja ainoastaan "väärinkäyttö" ts. halutaan puhua halventavasti, käyttämöllö miehistä feminiinistä termiä. Kertoo toki käyttäjänsä maailmankuvasta niin ulkomaalaisten kuin naisten suhteen aivan kaiken.

 

[RexHex]

Eiköhän kyse ole ihan vain ja ainoastaan "väärinkäyttö" ts. halutaan puhua halventavasti, käyttämöllö miehistä feminiinistä termiä. Kertoo toki käyttäjänsä maailmankuvasta niin ulkomaalaisten kuin naisten suhteen aivan kaiken.

Itse olen aina mieltänyt venakko termin synonyymiksi venäläiselle. Tämä lienee aika alue- ja ikäluokkasidonnaista.

Kevennyksenä voin laittaa maininnan tähän kun eräs kirjoittelija aina puuttui tähän termiin tyyliin "ei siellä Venäjän joukkueessa ole yhtäkään naispelaajaa" ja seuraavassa viestissä kutsui ruotsalaisia hurreiksi.

Näin se kieli elää ja aina siellä ei ole pahoja tarkoituksia taustalla.

 

[kamik]

Eiköhän kyse ole ihan vain ja ainoastaan "väärinkäyttö" ts. halutaan puhua halventavasti, käyttämällä miehistä feminiinistä termiä. Kertoo toki käyttäjänsä maailmankuvasta niin ulkomaalaisten kuin naisten suhteen aivan kaiken.

Oletus se on tuokin siinä missä puhdas tietämättömyyskin venakko -termistä.

Ja termi ryssä tulee ruotsinkielisestä sanasta ryss, joka tarkoittaa venäläistä henkilöä (Wikipedia). Sana itsessään ei ole loukkaava, vaan suomentunut versio em. termistä. Konteksti voi tehdä sanasta loukkaavan. Jos puhuisi/kirjoittaisi fiinisti svenskaa, niin ryss on ihan oikea termi kun puhutaan venäläisestä. Ei tää niin vaikeaa ole.

 

[Vesuri]

Venakko on venäläistä naista tarkoittava ilmaus. Ei sovi käytettäväksi venäläisestä miehestä. Jos epäkorrektit ryssät ja rybyt jätetään pois, niin kielessämme ei ole lempinimeä venäläiselle miehelle, vaan pitää kirjoittaa tylsästi se yleiskielinen termi "venäläinen" sitten.

Toki venakko-termiä on käytetty ainakin täällä niin usein väärin, että ehkä jossain vaiheessa on annettava periksi ja todettava merkityksen muuttuneen. Mutta ei ehkä ihan vielä.

Onhan noita esim. vanja, iivana, slobo... Voidaan toki mieltää halventavaksi ryssään tapaan niin kuin ne käytännössä onkin. Haukkumasanoja.

 

[Olkku]

Mites jos näin syntyperäisenä savolaisena sanoisin kaverille,"kävin kokemassa ryssää", olisko tuokin rasistista?

 

[Vesuri]

Mites jos näin syntyperäisenä savolaisena sanoisin kaverille,"kävin kokemassa ryssää", olisko tuokin rasistista?

Savolainen Raumalla. Oot kuitenkin suomeakin opetellut jossain vaiheessa. Yksi savolainen kalamies tuli tuohon mun rantaan eilen. Ei ollut kokemassa ryssää vaan pilikille menossa. Huuteli että on kevyt kaerata ku on niin pehmy ja ohut jiä. Ei sitä pitkään siinä näkynyt. Meni varmaan jonnekin saareen leireilemään kun autonsa näkyy vieläkin olevan tuossa parkissa.

 

[dana77]

Onko nyt huomioitu, että sanalla ryssiä on kaksi toisistaan poikkeavaa merkitystä. Minulle tutumpi merkitys on, että ryssiminen on synynyymi epäonnistumiselle, kun taas eräs Lappeenrantalainen kaveri käytti termiä varastamisen synonyyminä. Niin että onko se enemmän vai vähemmän rasistista olettaa, että ryssät varastelee vs että he vain mokaavat?

 

[Hamu]

Joo, mukahassuttelut ovat toki aina hauskoja, mutta vähän täytyy ihmetellä miten ihmiset jaksavat jankata jostain termeistä näin intohimoisesti. Kai jokainen aikuinen ihminen tietää mitkä termit ovat loukkaavia ja mitkä eivät? Ja jos ei tiedä mutta saa selville, osaa siitä edes olla käyttämättä ko termiä?

Sanojen sivumerkitykset eivät ole yksiselitteisiä, vaikka jotkut haluavat niin väittää. Yksi tapa käyttää valtaa on määritellä termit ja sävyt. Siihen tulee suhtautua erityisen kriittisesti, sillä itse asiat helposti unohtuvat, jossa diskurssissa vilahtaa n-sana (jota en uskalla käyttää), eskimo (po. inuiitti tai jupik) , siivooja (po. siistijä) tai jokin muu sana, josta joku on keksinyt loukkaantua.

Affektisten attraktiokeskusten ympärille kertyy runsaasti synonyymejä juuri siksi, että ne ovat tunteita herättäviä. Tällöin tulee nimenomaan katsoa kontekstia. Jos nimityksen tavoite on vain alentaa ja halventaa, se on loukkaava. Venäjä ja venäläiset ovat tällainen attraktiokeskus, koska historia on sellainen kuin on ja Putin on sellainen kuin on.

Ruotsin sana ryss lienee peräisin venäläisten omakielisestä nimityksestä "russkii". Alun perin myös sen suomalaiset vastineet lienevät olleet neutraaleja, eikä nykyäänkään vivahteita voi ilman kontekstia arvioida: Ryssänmaan luonto on upea.

Esimerkiksi sanaa setämies käytetään vähintään yhtä halventavasti kuin sanaa ryssä. Parin vuoden takaisessa Aamulehdessä nimityksen käyttöä jo käsiteltiin. Pääkirjoituksen mukaan nimitykseen yhdistettiin tavallisesti seuraavia adjektiiveja: ahdisteleva, katkera, ällöttävä, limainen, säälittävä, lihava. Nyt käyttö on usein vielä leimaavampaa: setämies on säälittävän vanhanaikainen ja konservatiivinen ja siis tyhmä ja väärässä. Häntä ei pidä ottaa huomioon, eikä hänen näkemyksillä ole arvoa. Silti Kielitoimiston sanakirja ei määrittele sanaa halventavaksi - vielä.

Limainen setämies kasvattaa suosiotaan – en toivo sille lisää käyttöä, kuten en kukkahattutädille

Maailma on sana, ja sanoista me maailman rakennamme. Erityisesti digitaalisessa keskustelussa on parin kolmen vuoden aikana yleistynyt uusi tulokas: esimerkiksi tuoreen eduskunnan ikä- ja sukupuolijakaumaa koskevaa keskustelua ei voi seurata törmäämättä nimitykseen setämies. Mitä sana oikeastaan...

www.aamulehti.fi

Tätäkin sanaa voi toki käyttää sen alkuperäisessä merkityksessä, ilman halventavaa sävyä: naapurin ystävällinen setämies auttoi, kun pikku tyttäreni oli unohtanut avaimensa eikä päässyt kotiin koulun jälkeen ja hänellä oli kauhea pissahätä.

Tulkintaa sävystä ei voi tehdä ilman kontekstia. Siksi edes Kielitoimiston sanakirja ei voi antaa yksiselitteistä vastausta siihen, onko sana halventava.

Eri keskustelu on sitten se, pitääkö yhdestä sanasta riehaantua. Onko vieraslaji sen pahempi sana kuin jonkun luonnehtiminen öyhöttäjäksi, uuvatiksi, hermanniksi, idiootiksi valkoihoiseksi kurkunleikkaajaksi tai joksikin muuksi?

Olisi hienoa, jos asioista voitaisiin keskustella asioina: analysoida mielipiteitä ja arvioida argumentteja ihan oikeasti. Ehkä joskus jopa päästäisiin yhteisymmärrykseen.