Disclaimer: Minulle Savoy edustaa kaikkea sitä, mitä pidän erinomaisen ruokailun ydinajatuksena: perinteet, puitteet, palvelu, raaka-aineet, annokset, menujen kokoaminen jne.
Yllä mainitusta syystä oli vallan innoissani, kun kuulin syksyllä Langhoffien uudesta ravintolakonseptista, jossa suomalaiset juhlaruokailun perinteet sadan vuoden takaa herätetään henkiin nykyaikaisina menuina. Ravintolan nimi on Sekel, ja mikäli et ole vielä käynyt sitä testaamassa, niin turha tässä on sen enempää kiemurrella: kyseessä on aivan valloittava ravintola!
Lyhykäisyydessään idea on tämä: Linda Stenman-Langhoff ja Filip Langhoff ovat etsineet käsiinsä juhlamenuja noin sadan vuoden takaa ja tarjoilevat niitä siten kuin ovat ajatelleet niiden tulleen aikoinaan ihmisten nautittaviksi - kuitenkin moderneilla twisteillä. Menut esitellään ruokailijoille alkuperäisissä muodoissaan kirjoitusvirheineen kaikkineen, ja mikäli alkuperäisistä annoksista tai niissä käytetyistä raaka-aineista tiedetään enemmän, tarina kerrotaan.
Meidän illallisemme oli Turussa Oy Wiklund Ab:n ravintolassa 17.11.1929 tarjottu menu, joka piti sisällään kuusi ruokalajia sekä keksit. Melkein kaikki meni aivan nappiin: alkuun "sandwiches", eli hapanjuuriruisleivällä sienisalaattia ja croustadista tarjottu siianmäti-"parfait"/mousse. Täydellistä. Toinen alkuruoka: häränhäntä-consomme ja julienne-kasviksia sekä ylikypsää häränhäntää. Täydellistä. Kolmantena alkuruokana aivan taivaallisen samettinen kukkakaalikeitto pikkelöidyillä kukkakaaleilla ja mustalla tryffelillä. Tuo oli ehkä illan paras annos. Pääruokina oli ensin kuhaa, kaviaaria ja hollandaisea sekä lampaanpaistia, palsternakkapyreetä, tryffelöityjä maa-artisokkia ja espagnole-kastiketta. Ensimmäinen oli nappisuoritus, jälkimmäinen taas jäi vähän vajaaksi niin rakenteiden kuin suolan ja haponkin puolesta. Loppuun vielä loistava sitruunavanukas. Ai että!
Erityismaininta mintissä olleiden viinien lisäksi: Leipä oli aivan suurhuikeaa, ja salaisuus piili kenties siinä, että hapanleivän juuri oli peräisin ravintoloitsijapariskunnan edellisestä ravintolasta Askista. Siitäkin tuli hyvä mieli, että leipää tarjottiin niin paljon kuin sitä halusi syödä ilman erillistä maksua.
Toinen erityismaininta: Listalla on vakiona liekitettäviä annoksia, ja liekitys tapahtuu pöytien lomassa, mikä tuo iltaan tiettyä wau-efektiä niillekin jotka eivät kyseisiä annoksia olisivatkaan tilanneet.
Olen aika varma, että Sekel tulee vakuuttamaan Michelin-tarkastajat ja paikka palkitaan tähdellä - jos ei heti ensimmäisellä kerralla, niin vuoden päästä sitten. Toivottavasti tämä kirjoitus vakuuttaa mahdollisimman monen niin että ravintola saa entistä useamman ansaitsemansa asiakkaan.
Arvosanaksi varsin vahva 9+.