Jatkoajan ravintolaopas

[JZZ]

Mitäköhän sitä uskaltaisi tarjota esimerkkinä? Olisko Vespa Helsingissä hyvä esimerkki?

Meinasin ottaa toisena vaihtoehtona etniset ravintolat (joihin lasken italialaiset). Joo, näihin verrattuna annoskoko on tosiaan pienempi, tosin on se ruoan ja ravintolan konseptikin. Fine Diningissa ainakaan itse en mene ensisijaisesti syömään vatsaani täyteen, vaan nauttimaan kulinaristisista nautinnoista. Tähän kuuluu monta eri ruokalajia (vähintään kolme, mieluummin enemmänkin), niihin sopivat viinit, aperitiivit, jälkiruoat ja kahvit.

 

[Morgoth]

Joo, näihin verrattuna annoskoko on tosiaan pienempi, tosin on se ruoan ja ravintolan konseptikin.

Aivan. Onhan yksittäinen annos pieni, mutta fine diningissä on enemmän kyse kokonaisuudesta ja uskallan väittää, että kokonaisuutena ruokaa on vähintäänkin kohtuullisesti. Yksittäinen annoskin on rakennettu eri tavalla kuin ns. tavallisissa ravintoloissa. Lihaa voi olla on usealla tavalla valmistettuna yhdessä annoksessa. Lisäksi on kylmiä sekä lämpiä komponetteja samassa annoksessa, eri koostumuksia yms. Tarkoitus on enemmän maistella eri makuja eikä syödä vain jotain yhtä makua. Itse en osaa verratta edes esim. Vespan yhtä annosta lautasella johonkin Dominiquen annokseen. Nehän ne jo ovat pelkältä ulkonäöltäänkin aivan eri planeetelta. Kuka syö ison lautallisen pelkästään hanhenmaksa ja seuraavassa annoksen jättilautasen kampasimpukoita tai lautasen johon on sotkettua kaikki mahdollinen hanhenmaksasta, simpukoista kalaan ja vielä lopuksi lihaa?

Ei ole tarkoitus kehua tai haukkua toista, mutta kyse on vain täysin erilaisesta tavasta lähestyä ruokaan. Toki ne piperrykset on osan mielestä naurettavia, mutta yhdessä piperryksessä on ihan uskomattomia pieniä yksityiskohtia enemmän kuin Vespan alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka setissä yhteensä, jos vähän liioittelee. Lisäksi Vespassa itse valitset mitä syöt ja tiedät mitä seuraavaksi kannetaan pyötään toisin kuin fine diningissä johon kuulee myös yllätyksellisyys. Osa on sellaista, että vaikea edes kuvitella miten se on valmistettu (molekyyligastromiastakin voi olla montaa mieltä toki), kun Vespan ruuasta näkee sokea reettakin, että miten se on valmistettu pääpiirteissään. Fine dining paikat ovat tietysti oman kulttuurinsa vankeja ja menu menee tietyn kaavan mukaan.

Pointti kai mitä yritän sanoa, että "pieni annoskoko häiritsee" tarkoittaa, että ei ole oikein sisäistänyt fine diningin ideaa.

 

[Jupe]

Itsekin vieroksun hyvän ruoan ja kulinarististen elämysten ystävänä fine-diningia yksinkertaisesti hinnan ja annoskoon vuoksi. Mun mielestä yli 40€ yhden henkilön kolmen ruokalajin ateriasta on liikaa.

Olisiko hyvä välimuoto jokin Juuren(Tuoreella tapaa suomalainen ravintola Ravintola Juuri) tyylinen, rehellistä suomalaista ruokaa hyvistä raaka-aineista valmistettuna ja annoskoot mukavia. Puhumattakaan paikan erikoisuuksista Sapaksista, suomalaisista aineksista tehtyjä "tapaksia" noin 4€ kipale. Sapakset oli jo sen kokoisia että sanoisin noin 6 olevan isolle miehelle jo reilu annos.

Itse pidän ehdottomasti enemmän bistro-tyylisistä laadukkaista paikoista missä on huipputaitavat kokit mutta voit kävellä vaikka shortseissa sisään.
Olkoon nyt esimerkkeinä vaikka tuo Juuri ja edellisellä sivulla postaamani Le Porc Turussa koska ne ovat hyvin muistissa parilta viime kuukaudelta.


_

 

[JZZ]

Mun mielestä yli 40€ yhden henkilön kolmen ruokalajin ateriasta on liikaa.

Alle tuon hinnan ei kyllä saa mistään kolmea ruokalajia, edes sitten sieltä Rossosta. Laadukkaat raaka-aineet maksavat, samoin kuin miljöö, tarjoilu ja esillepano.

Juuren menu näyttää kyllä hyvältä, täytynee käydä joskus testaamassa. Mutta siis, mielestäni tuo on kyllä fine diningia vaikka lista onkin suomalaisia perinneruokia. Lähestymistapakin on mielenkiintoinen, en mielestäni ole koskaan saanut kunnon pieteetillä valmistettuja perinteisiä suomalaisruokia, näihin kun nyt vaan ei voi laskea mitään saaristolaispöytiä jne. Kiitoksia vinkistä!

 

[Daespoo]

Alle tuon hinnan ei kyllä saa mistään kolmea ruokalajia, edes sitten sieltä Rossosta. Laadukkaat raaka-aineet maksavat, samoin kuin miljöö, tarjoilu ja esillepano.

No huhhuh, kyllähän tuon saa helposti.

Ravintola Vespa - SUOSITUSMENUT

Molemmat 3 ruokalajin menut alle 40€, neljän ruokalajin alle 50€.

Ja tuo Vespa ei varmasti ole halvimmasta päästä.

 

[Tadu]

Onko kukaan stadilainen (saa olla muualtakin) käynyt Saslikissa syömässä? Ovatko nuo karhuruoat hintansa väärtejä? Voitteko muuten suositella paikkaa tai onko jotain muita tsekkaamisen arvoisia venäläisiä ravintoloista pääkaupunkiseudulla?

Saman ketjun ravintola Savotassa tuli syötyä ja ruoka oli ainakin erittäin maistuvaa. Annokset sopivan kokoisia ja mielestäni erittäin laadukkaita. En ole aivan Fine Diningin ystävä, mutta Rossot ja Chicosit aiheuttavat jo olemuksellaan mielipahaa. Tällaiselle henkilölle Savotta sopii mielestäni erinomaisesti.

 

[JZZ]

No huhhuh, kyllähän tuon saa helposti.

Molemmat 3 ruokalajin menut alle 40€, neljän ruokalajin alle 50€.

Jep, mäkkäristäkin saa hampurilaisen, ranskikset ja juoman, ja alle kympillä, vaikka ottaisit ranskiksen ja juotavan isona! Nyt puhutaan kuitenkin eri asioista, jota sinä nyt selkeästi ole hiffannut.

Morgoth sen hyvin tiivisti, joten en toista itse samaa:

Ei ole tarkoitus kehua tai haukkua toista, mutta kyse on vain täysin erilaisesta tavasta lähestyä ruokaan. Toki ne piperrykset on osan mielestä naurettavia, mutta yhdessä piperryksessä on ihan uskomattomia pieniä yksityiskohtia enemmän kuin Vespan alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka setissä yhteensä, jos vähän liioittelee. Lisäksi Vespassa itse valitset mitä syöt ja tiedät mitä seuraavaksi kannetaan pyötään toisin kuin fine diningissä johon kuulee myös yllätyksellisyys. Osa on sellaista, että vaikea edes kuvitella miten se on valmistettu (molekyyligastromiastakin voi olla montaa mieltä toki), kun Vespan ruuasta näkee sokea reettakin, että miten se on valmistettu pääpiirteissään. Fine dining paikat ovat tietysti oman kulttuurinsa vankeja ja menu menee tietyn kaavan mukaan.

Pointti kai mitä yritän sanoa, että "pieni annoskoko häiritsee" tarkoittaa, että ei ole oikein sisäistänyt fine diningin ideaa.

 

[Jupe]

Alle tuon hinnan ei kyllä saa mistään kolmea ruokalajia, edes sitten sieltä Rossosta. Laadukkaat raaka-aineet maksavat, samoin kuin miljöö, tarjoilu ja esillepano.

Kyllä saa, se oli juuri mun pointti. Esim nuo laadukkaat bistrot johon voi laskea Juurenkin. Mutta joo, makuasioitahan nämä mutta itse juuri tällä esimerkillä yritän todistaa ettei sen hyvän ja laadukkaan ruoan TARVITSE maksaa yli 40 euroa.

Jos tiedätte stadista bistroja tai vastaavia missä tuo toteutuu niin saa suositella.



_

 

[Jupe]

Onko kukaan stadilainen (saa olla muualtakin) käynyt Saslikissa syömässä? Ovatko nuo karhuruoat hintansa väärtejä? V

Saslik on ihan hieno paikka jos pitää sellaisesta hämyisästä pornoluolamaisesta miljööstä missä vielä ajoittain livenä kasakka-musaa. Ehkä vähän yliarvostettu mikä näkyy hinnoissa.
Itse suosittelen sieltä alkupaloiksi syötäväksi porukalla Zakuska-annoksen missä mukana vähän karhua ja vähän kaikkea mm suolakurkkuja, smetanaa jne.
Pääruoaksi nälkäisille ehdottomasti Iivanan miekkaa, huh huh mikä setti. Miekassa on kaikkea, ei todellakaan fine-diningia vaan ehtaa lihaa ja paljon, vähän myös perunaa ja papuja.


edit: onpa hinnat näköjään nousseet vajaassa kymmenessä vuodessa aika paljon Saslikissa, ei mee tuohon mun mainostamaan kategoriaan. Mutta edelleen ruoan määrä annoksissa on VARMASTI riittävä.

_

 

[lexicon]

Kyllä saa, se oli juuri mun pointti. Esim nuo laadukkaat bistrot johon voi laskea Juurenkin.
_

Tosin jos Juureen menet neljälläkympillä syömään, voi jäädä vähän nälkä. Noita sapaksia kuuluu syödä kolme, neljä alkuun, jolloin menuun hintakin pomppaa reilusti yli 40 €:n. Yhdellä sapaksella hinnaksi tulee 37,30 € (edit: etkä silloin voi tilata karitsaa tai aterian hinta nousee 40,30 euroon) mutta yhden sapaksen, pää- ja jälkiruuan kutsuminen menuksi on vähän niin ja näin.

 

[Tadu]

Saslik on ihan hieno paikka jos pitää sellaisesta hämyisästä pornoluolamaisesta miljööstä missä vielä ajoittain livenä kasakka-musaa. Ehkä vähän yliarvostettu mikä näkyy hinnoissa.
Itse suosittelen sieltä alkupaloiksi syötäväksi porukalla Zakuska-annoksen missä mukana vähän karhua ja vähän kaikkea mm suolakurkkuja, smetanaa jne.
Pääruoaksi nälkäisille ehdottomasti Iivanan miekkaa, huh huh mikä setti. Miekassa on kaikkea, ei todellakaan fine-diningia vaan ehtaa lihaa ja paljon, vähän myös perunaa ja papuja.


edit: onpa hinnat näköjään nousseet vajaassa kymmenessä vuodessa aika paljon Saslikissa, ei mee tuohon mun mainostamaan kategoriaan. Mutta edelleen ruoan määrä annoksissa on VARMASTI riittävä.

_

Kieltämättä hyvältä kuulostava lihaisa setti, mutta en tiedä viitsiikö illallisesta tuollaisessa hämyisessä paikassa maksaa lähemmäs 100 euroa per naama. Jos tuon Zakuskan ja Iivanan miekan ottaisi nimittäin. Täytyy varmaan etsiä muita venäläisiä ravintoloita tai käydä Tallinnassa varta vasten. Siellä taitaa venäläisiä ravintoloista olla paljon enemmän.

 

[JZZ]

Kyllä saa, se oli juuri mun pointti. Esim nuo laadukkaat bistrot johon voi laskea Juurenkin. Mutta joo, makuasioitahan nämä mutta itse juuri tällä esimerkillä yritän todistaa ettei sen hyvän ja laadukkaan ruoan TARVITSE maksaa yli 40 euroa.

Juu toki saa, eilinen settini Chez Dominiquen FCC:ssä (pelkät ruoat siis mukana) maksoi 38€. Samoin tuolta Juuresta saa juuri ja juuri alle 40€ lähes kaikki vaihtoehdot, jos pitäytyy vain yhdessä sapaksessa. Kahdella meneekin sitten jo kaikki vaihtoehdot yli tuon maagisen rajan. Pointtinani siis oli, että jos ehdoton raja menee neljässäkympissä, niin melko vähäiseksi jää kyllä makunautinnot. Jos rajan taas vetää viiteenkymppiin, niin vaihtoehdot laajenee jo exponentiaalisesti. Silti, lähes aina oikea gastronomia jota Suomessa tarjotaan vain muutamissa paikoissa on selvästi kalliimpaa ja ihminen menettää kyllä valtavasti makuelämyksiä ja mikäli sellaisista nauttii, niin välillä on ihan järkevää olla laskematta tiukkoja rajoja budjettiin.

 

[Daespoo]

Jep, mäkkäristäkin saa hampurilaisen, ranskikset ja juoman, ja alle kympillä, vaikka ottaisit ranskiksen ja juotavan isona! Nyt puhutaan kuitenkin eri asioista, jota sinä nyt selkeästi ole hiffannut

Nyt en ihan ymmärrä. Sinä sanoit ettei kolmea ruokalajia saa alle 40€ edes Rossosta, minä näytin että saa. Ja nyt höpäjät jostain Mäkkäristä?? Mistä asioista nyt sitten oikeasti puhutaan?

Tarkoititko ruokalajilla nyt jotain ihan muuta kuin alkuruoka+pääruoka+jälkkäri??

 

[Daespoo]

Kyllä saa, se oli juuri mun pointti. Esim nuo laadukkaat bistrot johon voi laskea Juurenkin. Mutta joo, makuasioitahan nämä mutta itse juuri tällä esimerkillä yritän todistaa ettei sen hyvän ja laadukkaan ruoan TARVITSE maksaa yli 40 euroa.

Jos tiedätte stadista bistroja tai vastaavia missä tuo toteutuu niin saa suositella.

Itse tykkäsin Bistro Benjamista Etu-Töölössä ja eat.fi:ssäkin ihan hyvät arvostelut.

Benjam´s Bistro - Kvartersmenyn.se

 

[lexicon]

Itse tykkäsin Bistro Benjamista Etu-Töölössä ja eat.fi:ssäkin ihan hyvät arvostelut.

Stadin ylivoimaisesti paras italialainen ravintola yhdessa Zio Pepe -sisarensa kanssa.

 

[JZZ]

Nyt en ihan ymmärrä. Sinä sanoit ettei kolmea ruokalajia saa alle 40€ edes Rossosta, minä näytin että saa. Ja nyt höpäjät jostain Mäkkäristä?? Mistä asioista nyt sitten oikeasti puhutaan?

Tarkoititko ruokalajilla nyt jotain ihan muuta kuin alkuruoka+pääruoka+jälkkäri??

Se, että et ymmärrä tuskin yllättää ketään. Annoinhan minäkin esimerkin jossa kolme ruokalajia saa alle neljälläkympillä. Vinkki: jos keskustelen fine diningista, niin tarkoitan myös sitä. Se, että löydät jonkun italialaisen raflan jossa saa euron halvemmalla menun ei ole keskustelun kannalta sen enempää relevanttia kuin mäkkärikään. Pointtia selitinkin tuossa jo ylempänä:

Pointtinani siis oli, että jos ehdoton raja menee neljässäkympissä, niin melko vähäiseksi jää kyllä makunautinnot. Jos rajan taas vetää viiteenkymppiin, niin vaihtoehdot laajenee jo exponentiaalisesti. Silti, lähes aina oikea gastronomia jota Suomessa tarjotaan vain muutamissa paikoissa on selvästi kalliimpaa ja ihminen menettää kyllä valtavasti makuelämyksiä ja mikäli sellaisista nauttii, niin välillä on ihan järkevää olla laskematta tiukkoja rajoja budjettiin.

 

[Jupe]

Tosin jos Juureen menet neljälläkympillä syömään, voi jäädä vähän nälkä. Noita sapaksia kuuluu syödä kolme, neljä alkuun, jolloin menuun hintakin pomppaa reilusti yli 40 €:n. Yhdellä sapaksella hinnaksi tulee 37,30 € (edit: etkä silloin voi tilata karitsaa tai aterian hinta nousee 40,30 euroon) mutta yhden sapaksen, pää- ja jälkiruuan kutsuminen menuksi on vähän niin ja näin.

Aina voidaan saivarrella lisää mutta olisin hyvin tyytyväinen Juuressa syötyäni yhdeksän sapasta ja siihen vesilasi niin avot. Käykää tsekkaamassa sapakset ja Juuri yleisestikin te jotka ette ole siellä vielä käyneet.

Tämä jokin kohtuu/katto on enemmän periaate siitä kuinka paljon se ruoka voi maksaa jos lähdetään perustelemaan "laadulla", "taidolla", "miljööllä" jne.

MUN MIELESTÄ noin bistrot todistaa sen että huippuhyvää ja laadukasta ruokaa saa kohtuu hintaan, täytyykin ihmetellä missä nämä laadukkaat kohtuuhintaiset ovat olleet kaikki männä vuodet.
Taikka yksi syy voi olla huippukokkien kyllästymisen fine-diningiin, nämä uudet bistrot on varmaan yksi osoitus siitä. Lehdissä on ollut myös artikkelejä kun michelin-kokit heivaa tähdet roskiin ja lähtee tekemään rehtiä ja perinteistä ruokaa, oikein! Ehkä tämä on vain trendi mutta oikea sellainen mun mielestä.

Teemalta tuli alkuvuodesta hyvä dokkari Michelin-tähtien tuomasta paineesta kokeille, taisi olla muutama narun jatkeenakin kun oli menettänyt tähden edellisestä rankkauksesta.
Ja toisaalta kun tuli tähti ravintolalle niin hinnat pompsahtivat jotain 30% ylöspäin. Siinä tapahtuu se merkittävin muutos hyvästä ruokaravintolasta fine-diningiin. ;)



_

 

[Daespoo]

Se, että et ymmärrä tuskin yllättää ketään. Annoinhan minäkin esimerkin jossa kolme ruokalajia saa alle neljälläkympillä. Vinkki: jos keskustelen fine diningista, niin tarkoitan myös sitä. Se, että löydät jonkun italialaisen raflan jossa saa euron halvemmalla menun ei ole keskustelun kannalta sen enempää relevanttia kuin mäkkärikään. Pointtia selitinkin tuossa jo ylempänä:

Heh, puhuit itsesi totaalisesti pussiin ja nyt epätoivoisesti rimpuilet selittelemällä. Jos sinä puhuit fine diningistä niin minkä ihmeen takia mainitsit Rosson?

Eikö nyt kannattaisi vain myöntää että olit väärässä ja jättää itkupotkut sikseen?

Tässä sinun vastauksesi, olit jo ilmeisesti unohtanut sen:

Alle tuon hinnan ei kyllä saa mistään kolmea ruokalajia, edes sitten sieltä Rossosta. Laadukkaat raaka-aineet maksavat, samoin kuin miljöö, tarjoilu ja esillepano

Boldaukset omiani.

Stadista löytyy useita laadukkaita ravintoloita josta saa kolmen aterian menun alle neljällä kympillä. Ne tarjoavat hyvää ruokaa laadukkaista materiaaleista.

 

[Vellihousu]

Onko kukaan stadilainen (saa olla muualtakin) käynyt Saslikissa syömässä? Ovatko nuo karhuruoat hintansa väärtejä? Voitteko muuten suositella paikkaa tai onko jotain muita tsekkaamisen arvoisia venäläisiä ravintoloista pääkaupunkiseudulla?

Saslikia kannattaa kokeilla kerran se vain kirpaisee-hengessä tilanteessa jossa rahan meno on toissijainen seikka. Itse vietin Stadissa asuessani erään uuden vuoden aaton illan ko. ravintolassa silloisen avovaimon kanssa kahden hengen pöydässä ravintolan kasakkavapaalla (=ei trubaduureja) vyöhykkeellä. Hinta oli hirveä, mutta ruoka erittäin hyvää ja illan loppunäytös, kröhöm, toiveitteni mukainen.

Venäläisiä ravintoloita on muistaakseni Helsingissä kolme (+Kalliossa sijaitseva venäläinen pikaruokapaikka), mistä johtuen alalla on myyjän markkinat. Ravintolat ovat kaikki tasokkaita mutta hinnat todellakin huimaavat päätä. Jos laadukasta ja autenttista venäläistä ruokaa haluaa halvemmalla, on lahden yli meneminen tosiaan hyvä vaihtoehto.

 

[sampio]

Saslikiin ja venäläiseen ruokaan ylipäänsä liittyen, tänään tuli venäläisyydestä kertovan Kamrat-sarjan osa, jossa käsiteltiin venäläistä ruokakulttuuria. Ihan mielenkiintoinen sarja, puolituntisia pätkiä. Tuo ruokaosa tulee uusintana huomenna klo 10.20 ykköseltä.

Ja sitten jotakin aivan muuta, nimittäin ketjun aiheeseen lähemmin liittyen olen ajatellut juhlistaa lähekkäin olevia syntymäpäiviämme vaimoni kanssa jossain helsinkiläisessä ravintelissa, ja pienoisen katsannon jälkeen taidamme taipua täälläkin kehuttuun Farangiin. Maistelumenut vaikuttaisivat monipuolisilta, eikä hintaa silti kertyisi satasia. Chez Dominique oli ensin toivelistain kärjessä, mutta ei nyt kyllä kykene repeämään sataseen per naama, kun tuohon pitää miettiä kuitenkin muitakin menoja päälle. Välimäen herkuja haluaisin kyllä silti päästä joskus maistamaan.

Tuosta fine dining touhusta sen verran, että en ole koskaan varsinaisessa piperryspaikassa syönyt, mutta uskoisin pitäväni ajatuksesta. Tykkään nimenomaan maistella erilaisia ruokia ja kokea jotain sellaista, mitä kotona ei kykene tekemään. Toisaalta mussa asustelee myös rustiikimpi persoona, joka pitää simppelistä, konstailemattomasta ja rehdistä perusruoasta, joka vie lähemmäs jonkin tietyn maan tai maakunnan makuja ja fiiliksiä. Siksi esim. ulkomailla en edes yritä hakeutua fiineihin paikkoihin, vaan syön pikkuputkissa ja kahviloissa sitä mitä suurin osa perusjengistäkin. Ja taas, joku Juuren tyyppinen ja hyvällä idealla sekä osaamisella toteutettu juttu kiinnostaa kyllä hyvin paljon. Eli mitä tästä opimme; syön mielelläni hyvin erilaisia sapuskoja, kunhan ne ovat intohimolla, osaamisella ja hyvistä raaka-aineista tehtyjä.

Bon appetit vaan.

 

[U2]

Reilu parin viikon päästä olisi suunnitteilla vaimon synttärien tiimoilta ensivierailu Helsingin Demoon (lauantai-ilta, eli pelkkä yllätysmenu mahdollinen). Mites, paikka lienee edelleenkin sillä tasolla, että kannattaa visiteerata?

 

[kamrat]

Venäläisiä ravintoloita on muistaakseni Helsingissä kolme (+Kalliossa sijaitseva venäläinen pikaruokapaikka)

Jälkimmäisellä tarkoitetaan varmaankin Pelmenejä. Pikaruoan sijaan kuvailisin sitä mieluummin ehkä sanalla kotiruokapaikka. Kannattaa kokeilla! Lounasruokahintaan saa konstailematonta ruokaa ja mahansa täyteen.

 

[Vanha Len]

Toisaalta mussa asustelee myös rustiikimpi persoona, joka pitää simppelistä, konstailemattomasta ja rehdistä perusruoasta, joka vie lähemmäs jonkin tietyn maan tai maakunnan makuja ja fiiliksiä.

Sama täällä. Tyyliin valkosipulietanat, vuohenjuusto caesar, maksaa pottumuusilla ja jälkkäriksi jäisiä vadelmia kuumalla kinuskikastikkeella on ollut vakiannos muutaman kerran vuodessa kun olen tietyllä paikkakunnalla vieraillut. Simppeliä mutta hyviä makuja hintaan noin 50-60 euroa sisältäen juomat.

 

[Seesam]

MUN MIELESTÄ noin bistrot todistaa sen että huippuhyvää ja laadukasta ruokaa saa kohtuu hintaan, täytyykin ihmetellä missä nämä laadukkaat kohtuuhintaiset ovat olleet kaikki männä vuodet.
Taikka yksi syy voi olla huippukokkien kyllästymisen fine-diningiin, nämä uudet bistrot on varmaan yksi osoitus siitä. Lehdissä on ollut myös artikkelejä kun michelin-kokit heivaa tähdet roskiin ja lähtee tekemään rehtiä ja perinteistä ruokaa, oikein! Ehkä tämä on vain trendi mutta oikea sellainen mun mielestä.

Maailmallahan aika moni todella arvostettu huippukokki on siirtynyt juuri fine-diningista kasuaalisemman ruokakokemuksen tarjoamiseen, ruuan laadusta kuitenkaan tinkimättä. Tätä suunnanmuutosta nämä huippukokit muistaakseni perustelivat fine-diningin kireällä ilmapiirilla ja ''turhilla etiketeillä'' sekä ruokakokemusten tarjoamisella muillekin kuin paremmin tienaaville henkilöille. Suomeen tämä suuntaus ei kuitenkaan ole mielestäni vielä rantautunut siten, että sen huomaisi kaupungeissa tai elämässä muutenkaan.

Pitänee käydä tsekkaamassa vähän noita bistroja stadista ja täällä on tähän mennessä ilmoitettu niitä pari kappaletta? Benjam's Bistro ja Juuri? Missä muissa saman tyylisissä mestoissa kannattaa Helsingissä käydä?

 

[MPN]

Kun täällä nyt on tätä sivistynyttä väkeä reilusti, niin esittäisin kysymyksen:
Onko Turussa mitään paikkaa missä saisi ihan kunnon ruokaa? Tällä tarkoitan että jos tilaan pihvin, haluan nähdä pihvin, enkä pikkuista lihapalaa jonka vieressä on salaatinlehti ja kaksi puolukkaa kivan-näköisellä kastikkeella. esim. kunnon porsaanleike ja tikku/lohko-perunat sellaisella annoskoolla että ei tarvitse käydä kotimatkalla hakemassa lisää syötävää.