Jatkoajan leffakerho

  • 2 311 476
  • 11 991

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Kysyisin teiltä arvon palstatoverit, mikä on suhdanteenne elokuvien katseluun vs. sarjojen katseluun? Millä suhdanteella menette, näin karkeasti vaikka prosenttiosuuksien mukaan arvioiden? Entä kumpaa suositte mielummin, hyvää sarjaa vai hyvää leffaa?
Leffat ovat vieneet sydämeni ja katselenkin niitä lähes aina, kun se vaan on mahdollista. Vain aniharva sarja jaksaa enää kiinnostaa (the Last of Us sekä Stranger Things), koska tarjontaa on aivan liikaa, joten jos jonkinlaista suhdelukua pitäisi näistä katselutottumuksista antaa, niin se olisi suunnilleen 95 prosenttia leffoja ja loput sarjoja.
Mitä tulee noihin suosituksiin, niin kallistun vahvasti hyvän leffan puoleen.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Smile toi mieleeni It follows -rainan muutaman vuoden takaa eikä millään hyvällä tavalla.
Nämä erikoistehosteilla varustetut "kauhut" ovat nykyään todella puuduttavia ja ennalta-arvattavia kokemuksia, joista ei jää juuri mitään mieleen. Kaikkia yhdistää dramaattinen musiikki, enemmän tai vähemmän geneeriset "hirviöt", yllättävät äänet tyhjässä talossa sekä mitäänsanomattomat sivulliset uhrit, joiden tehtävänä on vain kuolla näyttävästi ja kohottaa odotusarvo viimeistä kohtausta varten mahdollisimman korkealle.
Smile-leffaa katsoessa huomasin tuijottavani kelloa alusta loppuun ja pohtivani koko leffan keskeyttämistä, niin tylsä se oli. Ei kuitenkaan yhtä tylsä ja typerä kuin It follows.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Kysyisin teiltä arvon palstatoverit, mikä on suhdanteenne elokuvien katseluun vs. sarjojen katseluun? Millä suhdanteella menette, näin karkeasti vaikka prosenttiosuuksien mukaan arvioiden? Entä kumpaa suositte mielummin, hyvää sarjaa vai hyvää leffaa?

Aikanaan olin leffojen suurkuluttaja, mutta nykyään leffat ovat harvoja ja valittuja, kerta viikko ehkä..


Mainstream leffatuotanto on niin lapsille ja teineille suunnattua, että massasta on vaikea löytää leffaa aikuisille, kun taas sarjoja on hyvin erilaisilla genreillä. Sarjojen kässärien ja tuotantoarvojen kohoaminen viimevuosikymmenen mittaan on ollut huima, ja sarjat ovat itselle niitä enemmän katsottuja. Varsinkin scifi ja historiallisissa sarjat hakaa turboaahdetut aivottomat leffat 100 - 0. Draamaleffoja onneksi vielä tehdään ja tässä sarjat vielä jää jälkeen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Opiskeluaikoina tuli kahlailtua enemmänkin Aasian elokuvia, mutta pitää nostaa viime vuosilta mukaan Parasite. Löi kyllä ällikällä minut muutama vuosi sitten.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Suosikkini aasialaisista leffoista on japanilaisen Shinya Tsukamoton ohjaama Tetsuo: The Iron Man vuodelta 1989. Kengännauhabudjetilla kuvattu kauhuleffa, joka vyöryttää tunnin verran body horroria silmämunat täyteen. Hengästyttävä kokemus.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suosikkini aasialaisista leffoista on japanilaisen Shinya Tsukamoton ohjaama Tetsuo: The Iron Man vuodelta 1989. Kengännauhabudjetilla kuvattu kauhuleffa, joka vyöryttää tunnin verran body horroria silmämunat täyteen. Hengästyttävä kokemus.
Onko tuo se alkuperäinen vai osa kaksi? Kävin ne molemmat aikoinaan töölössä pienessä taide-elokuvateatterissa (Cinema?) katsomassa, siinä kakkososassa oli ehkä jotain mielekkyyttäkin, mutta en minä niitä kenellekään suosittelisi. Hämmentäviä kokemuksia
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Onko tuo se alkuperäinen vai osa kaksi? Kävin ne molemmat aikoinaan töölössä pienessä taide-elokuvateatterissa (Cinema?) katsomassa, siinä kakkososassa oli ehkä jotain mielekkyyttäkin, mutta en minä niitä kenellekään suosittelisi. Hämmentäviä kokemuksia
Ensimmäinen, se mustavalkoinen.
 

Buster

Jäsen
Oma suosikkini aasialaisista (listauksen välttämiseksi) lienee Gen Sekiguchin ainoa pitkä elokuva Survive Style 5+. Risteäviä sekopäisiä tarinoita, joista yhdessä mukana Vinnie Jones luonneroolissa. Mukana myös sen aikainen ihastukseni Reika Hashimoto viitaten edellisen sivun elokuvarakkauksiin - joita löytyy kyllä useita ja lisää tulee. Mustaa huumoria ja villin yliampuvaa audiovisuaalista tykitystä, enkä osaa nimetä toista kovinkaan samanlaista elokuvaa. Tai ainakin oli hyvä 15 vuotta sitten, on saattanut näkemykset ja ajat muuttua.

Sitten toki klassikot on klassikoita ja kulttikama kulttikamaa, joku Blind Beastkin on hyvin ainutlaatuinen tapaus jostain Haususta puhumattakaan. Ihan hirveästi ei ole tullut aasialaisia elokuvia katsottua, joten hyviä aikoja edessä silläkin saralla.
 
Viimeksi muokattu:

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Giants, Minnesota Timberwolves
Kyselläänpä aasialaista mieltymystä. Kaikki Kurosawat ja tietääkseni kaikki IMDb:n 8+ on tullut nähtyä. Selvänä ykkösenä itsellä on Dyynien daami (1964) - IMDb

Japanilaisen elokuvan kulta-aika on tuttu. Ozu, Mizoguchi, Kurosawa, Kobayashi, Kinoshita, Ichikawa ovat kaikki hallussa, suurista mestareista Naruse on jäänyt vähimmälle huomiolle.

Kiinalaista elokuvaa katson, jos vastaan tulee. Korealaisia nähnyt muutaman, joten laadun tasosta en osaa sanoa mitään.
 

Nosebleed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, San Jose Sharks
Martin Scorsese thinks these are the best movies ever made

Martin Scorsese listannut Top 15 elokuvaansa. Linkki vie NME-lehden sivuille.
  1. 2001: A Space Odyssey (1968)
  2. 8 ½ (1963)
  3. Ashes And Diamonds (1958)
  4. Citizen Kane (1941)
  5. Diary Of A Country Priest (1951)
  6. Ikiru (1952)
  7. The Leopard (1963)
  8. Ordet (1955)
  9. Paisan (1946)
  10. The Red Shoes (1948)
  11. The River (1951)
  12. Salvatore (1962)
  13. The Searchers (1956)
  14. Ugetsu Monogatari (1953)
  15. Vertigo (1958)
 

hooceebruins

Jäsen
Suosikkijoukkue
Boston Bruins, Janette Lepistö
Noihin aasialaisiin pitää lisätä ihan näiden kuvausten ja värimaailmojen takia Hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme ja Hero. Vaikuttivat vuosituhannen alussa elokuvamaailmaan aika isosti.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Martin Scorsese thinks these are the best movies ever made

Martin Scorsese listannut Top 15 elokuvaansa. Linkki vie NME-lehden sivuille.
  1. 2001: A Space Odyssey (1968)
  2. 8 ½ (1963)
  3. Ashes And Diamonds (1958)
  4. Citizen Kane (1941)
  5. Diary Of A Country Priest (1951)
  6. Ikiru (1952)
  7. The Leopard (1963)
  8. Ordet (1955)
  9. Paisan (1946)
  10. The Red Shoes (1948)
  11. The River (1951)
  12. Salvatore (1962)
  13. The Searchers (1956)
  14. Ugetsu Monogatari (1953)
  15. Vertigo (1958)
Kaksi ensimmäistä(kolmatta en ole nähnyt) on niin 100% ohjaaja-elokuvia että ei ihme että ovat Scorsen mieleen. Erinomaisia molemmat en minä sillä-

Uusin leffa listalla on vuodelta 68..
Scorsese on vanha mies ja mieltymykset on sementoituneet:D
 

Buster

Jäsen
Kaksi ensimmäistä(kolmatta en ole nähnyt) on niin 100% ohjaaja-elokuvia että ei ihme että ovat Scorsen mieleen. Erinomaisia molemmat en minä sillä-

Uusin leffa listalla on vuodelta 68..
Scorsese on vanha mies ja mieltymykset on sementoituneet:D
Kasipuolosesta en kyllä osaa sanoa, että onko se kaikkien aikojen juhlituin huti vaiko mestariteos. Sen sentään osaan sanoa, että Inarritun Bardosta en oikein pitänyt ohjaajan viimeinkin antauduttua täysin itserakkaille mielihaluilleen, mihin on pienemmissä määrin muissa elokuvissaan välillä syyllistynyt. Ihan Inarritun ystävänä sanottuna. Olen toki Felliniä kerännyt tässä vuosien saatossa, joten jossain vaiheessa laitan filmografiaa laajemmin tulille ja saan toisen katsomiskerran, sekä kattavamman kuvan myötä ehkä oman vastaukseni. Siinä toki oli hankalaa sekin täytenä ummikkona, kun ei meinannut olla mitään käryä, että mitä tapahtuu.

Mitä Scorsesen leffadokkareita olen katsonut italialaisesta elokuvasta ja sitten hänelle muuten rakkaista paljolti lapsuudesta juontaneista elokuvista, niin ihan on sen linjan mukaisia nuo elokuvien ilmestymisvuodet. Ei siellä hirveästi tainnut 70-lukua uudempia elokuvia olla kummassakaan. Se voi olla, että kun on alkanut itse tekemään elokuvia ammattimaisesti ja tarkastelemaan niitä sen oman "kulissien takaisen tietämyksen" kautta, niin saattaa olla hankala saada enää sammutettua tässä tapauksessa sitä ohjaajamoodia ja nautittua elokuvasta puhtaasti katsojana, kun saumat pistävät jatkuvasti silmään ja miettii, miten itse olisi minkäkin kuvannut ja mitä painottanut. Niin ehkä sitten nuo ennen sitä nähdyt elokuvat pitävät sen vuoksi erityisempää paikkaa Martyn sydämessä. Ottamatta kantaa siihen, että oliko joskus ennen paremmin vai ei (= oli).

Huomasin plärätessäni historiaan painuneita sivuja täällä Vapaassa keskustelussa, että keväällä 2015 järjestettiin useampana viikkona Vuosikymmenen parhaat elokuvat -äänestykset, jotka alkoivat kultaiselta 60 -luvulta ja päätyivät viime huhtikuussa järjestettyyn 2010 -luvun parhaimpien leffojen listaukseen.

Koska aikaa on vierähtänyt varsinkin noista ensimmäisistä äänestyksistä jo kahdeksan vuotta ja koska leffoja tehtiin myös ennen 60 -lukua, ajattelin tiedustella, että löytyisikö esimerkiksi @Vintsukka :lta aikaa pistää pystyyn samanlainen äänestys sekä aiemmilta vuosikymmeniltä, että myöhemmiltä? On luultavaa, että palstalla on monia, jotka eivät olleet edes jatkislaisia silloin, kun nuo alkuperäiset äänestykset pidettiin ja lisäksi moni on näiden vuosien aikana ehättänyt (toivon mukaan) näkemään useammankin elokuvan noista listoissa olevista leffoista.

Heitän pallon ilmaan ja toivon, että joku nappaa sen kiinni.

Vuosikymmenen parhaiden elokuvien uudelleenäänestämisen sijaan olisi kenties mielenkiintoisempaa, jos porukka Oscarien hengessä listaisi jokaiselta vuodelta sen mielestänsä "parhaan elokuvan" - jonka on siis nähnyt. Ihan oman aikansa rajoissa ja tippaakaan häpeämättä oman katsomishistoriansa puutteellisuutta, koska se nyt on kaikilla enemmän tai vähemmän jollain lailla vajavainen. Tulisi enemmän elokuvia esiin per. vuosikymmen ja joutuisi tekemään tiukkoja valintoja joiltain vuosilta. Ja aika harva elokuva tulisi monta kertaa esiin, luulisin. Eikä tarvita järjestäjää.

Ainakin tuolla futisforkan puolella on ollut ihan mielenkiintoista noita katsella ja poimia tavaraa katsomislistalle. Ovat aloittaneet Oscareiden ensimmäisestä jakamisvuodesta ja miksei voi aloittaa kauempaakin halutessaan, tai lähempää jos meinaa tulla liikaa tyhjiä vuosia. Sitten voi aina monipuolistaa ja listata parhaan oheen myös vaikka jonkun omasta mielestään piilotetun timantin, aliarvostetun elokuvan, tai muuten vaan maininnan arvoisen nimikkeen. Voi nähdä niin paljon vaivaa kun kokee sopivaksi.
 
Viimeksi muokattu:

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Tom Sizemore oli vielä "nuori", mutta nytkö sitten alkaa se pohdiskelu, että keitä aletaan vähentään sieltä vanhemmasta päästä. Kohta koko lapsuus ja nuoruus on kuollut. Pelottaa ajatellakin jotain Arnold Schwarzeneggern kuolemaakin. Kammoksuttaa.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
The Whale oli mielestäni hypen arvoinen. Puoli salia itki lopussa.
Vihasin loppua.... itsellänikin kyyneleet molemmilla poskilla ja sitten kangas lumenvalkoiseksi ja saliin heti valot päälle. Yleensä sitä saa häpeissään pyyhkiä kyyneleensä salin pimeydessä mutta nyt tekivät katalan tempun.

Leffalle ehkä 8,5/10
Pari kertaa vähän ärsytti kun raina yritti musiikin avulla tehdä jokaisesta kohtauksesta koskettavan. Musiikki on mielestäni melkein huijauskoodi jolla paikataan kirjoituksen-näyttelysuorituksen-ohjauksen jättämiä aukkoja koskettavissa kohtauksissa ja siksi sitä on käytettävä säästeliäästi.

Ehdottomasti hehkutusen arvoinen leffa.
Miespääosa-oscari saa mennä joko Brendan Fraserille tai Colin Farrellille niin minä olen onnellinen.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Kyselläänpä aasialaista mieltymystä. Kaikki Kurosawat ja tietääkseni kaikki IMDb:n 8+ on tullut nähtyä. Selvänä ykkösenä itsellä on Dyynien daami (1964) - IMDb
Katsoin karttakirjasta ja vaikuttaisi siltä, että aasia on valtava alue, jossa asuu poskettomasti ihmisiä. Jostain miljardin ihmisen Intiasta kun oon nähnyt sen kymmenkunta leffaa niin tietää kuinka vaivainen pintaraapaisu tämä on. Oli miten oli, vanhalla kunnon yksi elokuva/ohjaaja listaus aasialaisia elokuvia joita kehtaa suositella. Boldasin kolme parasta ja kursivointi seitsemän seuraavaa. Harmillisesti en jaksanut hakea näille suomenkielisiä nimiä niin mennään nyt sitten englanniksi.

Late Spring (Ozu, Japani, 1949)

Rashomon (Kurosawa, Japani, 1950)

Gate of Hell (Kinugasa, Japani, 1953)

Ugetsu (Mizokuchi, Japani, 1953)

Where To? (Nasser, Libanon, 1957)

The Music Room (Ray, Intia, 1958)

The Human Condition I: No Greater Love (Kobayashi, Japani, 1959)

Woman in the Dunes (Teshigahara, Japani, 1964)

The Cow (Mehrjui, Iran, 1969)

The Ballad of Narayama (Imamura, 1983, Japani)

Close-Up (Kiarostami, Iran, 1990)

A Brighter Summer Day (Yang, Taiwan, 1991)

Chungking Express (Kar-wai, Hong Kong, 1994)

A Moment of Innocence (Makmalbaf, Iran 1996)

Postman Blues (Sabu, Japani, 1997)

The Pickpocket (Zhangke, Kiina, 1997)

The Color of Paradise (Majidi, Iran, 1999)

What Time Is It There? (Ming-Liang, Taiwan, 2001)

Crimson Gold (Panahi, 2003, Iran)

Memories of Murder (Joon-ho, Etelä-Korea, 2003)

3-Iron (Ki-duk, Etelä-Korea, 2004)

Stray Dogs (Meshkiny, Iran, 2004)

Nobody Knows (Kore-eda, Japani, 2004)

A Separation (Farhadi, Iran, 2011)

Cemetery of Splendour (Weerasethakul, Thaimaa, 2015)

Right Now, Wrong Then (Sang-soo, Etelä-Korea, 2015)

A Bride for Rip Van Winkle (Iwai, Japani, 2016)


The Wailing (Hong-jin, Etelä-Korea, 2015)

Old Stone (Ma, Kiina, 2016)

Microhabitat (Go-Woon, Etelä-Korea, 2017)

The Insult (Doueiri, Libanon, 2017)

An Elephant Sitting Still (Bo, Kiina, 2018)

Burning (Chang-dong, Etelä-Korea, 2018)

Long Day's Journey Into Night (Gan, Kiina, 2018)

Wheel of Fortune and Fantasy (Hamaguchi, Japani, 2021)

Decision to Leave (Chan-wook, Etelä-Korea, 2022)

Joyland (Sadiq, Pakistan, 2022)

Vuosikymmenen parhaiden elokuvien uudelleenäänestämisen sijaan olisi kenties mielenkiintoisempaa, jos porukka Oscarien hengessä listaisi jokaiselta vuodelta sen mielestänsä "parhaan elokuvan" - jonka on siis nähnyt. Ihan oman aikansa rajoissa ja tippaakaan häpeämättä oman katsomishistoriansa puutteellisuutta, koska se nyt on kaikilla enemmän tai vähemmän jollain lailla vajavainen. Tulisi enemmän elokuvia esiin per. vuosikymmen ja joutuisi tekemään tiukkoja valintoja joiltain vuosilta. Ja aika harva elokuva tulisi monta kertaa esiin, luulisin. Eikä tarvita järjestäjää.

Ainakin tuolla futisforkan puolella on ollut ihan mielenkiintoista noita katsella ja poimia tavaraa katsomislistalle. Ovat aloittaneet Oscareiden ensimmäisestä jakamisvuodesta ja miksei voi aloittaa kauempaakin halutessaan, tai lähempää jos meinaa tulla liikaa tyhjiä vuosia.
Erinomainen idea, ensimmäinen listaaja on varmasti nerokas ja charmantti poikkeusyksilö.
 
Viimeksi muokattu:

vitozzius

Jäsen
Katsoin karttakirjasta ja vaikuttaisi siltä, että aasia on valtava alue, jossa asuu poskettomasti ihmisiä. Jostain miljardin ihmisen Intiasta kun oon nähnyt sen kymmenkunta leffaa niin tietää kuinka vaivainen pintaraapaisu tämä on. Oli miten oli, vanhalla kunnon yksi elokuva/ohjaaja listaus aasialaisia elokuvia joita kehtaa suositella. Boldasin kolme parasta ja kursivointi seitsemän seuraavaa. Harmillisesti en jaksanut hakea näille suomenkielisiä nimiä niin mennään nyt sitten englanniksi.

Late Spring (Ozu, Japani, 1949)

Rashomon (Kurosawa, Japani, 1950)

Gate of Hell (Kinugasa, Japani, 1953)

Ugetsu (Mizokuchi, Japani, 1953)

Where To? (Nasser, Libanon, 1957)

The Music Room (Ray, Intia, 1958)

The Human Condition I: No Greater Love (Kobayashi, Japani, 1959)

Woman in the Dunes (Teshigahara, Japani, 1964)

The Cow (Mehrjui, Iran, 1969)

The Ballad of Narayama (Imamura, 1983, Japani)

Close-Up (Kiarostami, Iran, 1990)

A Brighter Summer Day (Yang, Taiwan, 1991)

Chungking Express (Kar-wai, Hong Kong, 1994)

A Moment of Innocence (Makmalbaf, Iran 1996)

Postman Blues (Sabu, Japani, 1997)

The Pickpocket (Zhangke, Kiina, 1997)

The Color of Paradise (Majidi, Iran, 1999)

What Time Is It There? (Ming-Liang, Taiwan, 2001)

Crimson Gold (Panahi, 2003, Iran)

Memories of Murder (Joon-ho, Etelä-Korea, 2003)

3-Iron (Ki-duk, Etelä-Korea, 2004)

Stray Dogs (Meshkiny, Iran, 2004)

Nobody Knows (Kore-eda, Japani, 2004)

A Separation (Farhadi, Iran, 2011)

Cemetery of Splendour (Weerasethakul, Thaimaa, 2015)

Right Now, Wrong Then (Sang-soo, Etelä-Korea, 2015)

A Bride for Rip Van Winkle (Iwai, Japani, 2016)


The Wailing (Hong-jin, Etelä-Korea, 2015)

Old Stone (Ma, Kiina, 2016)

Microhabitat (Go-Woon, Etelä-Korea, 2017)

The Insult (Doueiri, Libanon, 2017)

An Elephant Sitting Still (Bo, Kiina, 2018)

Burning (Chang-dong, Etelä-Korea, 2018)

Long Day's Journey Into Night (Gan, Kiina, 2018)

Wheel of Fortune and Fantasy (Hamaguchi, Japani, 2021)

Decision to Leave (Chan-wook, Etelä-Korea, 2022)

Joyland (Sadiq, Pakistan, 2022)


Erinomainen idea, ensimmäinen listaaja on varmasti nerokas ja charmantti poikkeusyksilö.
No nyt oli kova lista. Enkä todellakaan ole kaikkia nähnyt, mutta yritetään!
 

Buster

Jäsen
Erinomainen idea, ensimmäinen listaaja on varmasti nerokas ja charmantti poikkeusyksilö.
En tiedä ketä tässä tarkoitetaan, mutta voin heittää malliksi yhdenlaisen version.

Jos kiinnostaa muita, niin imdb:n käyttäjille apulinkki, jolla saa arvostelemansa elokuvat näkyviin alkuperäisen julkaisuvuoden perusteella, jolla on helpointa edetä. Siitä vaan muokkaa osoiteriviltä vuosilukua 2022 tarpeen mukaan alaspäin, eli 2021, 2020 etc. Tuo tosin näyttää vain pitkät elokuvat, eli ei lyhäreitä tai dokkareita (linkit niiden järjestämiseen, jos haluaa niitä ottaa mukaan).

Oma parhaiden lista vuosittain:
Kauempaa ei pystynyt aloittamaan, kun ei ollut pitkiä elokuvia juurikaan nähtynä. Eikä monina vuosina tässä listan alussa ole liikaa valinnanvaraa.

1920: Tohtori Caligarin kabinetti (Robert Wiene)
1921: Ajomies (Victor Sjöström)
1922: Nosferatu (F.W. Murnau)
1923: Ruutia, räminää ja rakkautta (Buster Keaton, John G. Blystone) - vähän vaihtoehtoja.
1924: Saituri (Erich von Stroheim)
1925: Kultakuume (Charles Chaplin) - sori Eisenstein ja Panssarilaiva Potemkin, mutta suosikkeja haetaan.
1926: Kenraali (Buster Keaton)
1927: Metropolis (Fritz Lang)
1928: Jeanne d'Arcin kärsimys (Carl Theodor Dreyer)
1929: Mies ja elokuvakamera (Dziga Vertov)
1930: Maa (Alexander Dovzhenko)
1931: M - kaupunki etsii murhaajaa (Fritz Lang)
1932: Freaks - kummajaiset (Tod Browning)
1933: Näkymätön mies (James Whale)
1934: L'Atalante (Jean Vigo)
1935: Frankensteinin morsian (James Whale)
1936: Nykyaika (Charles Chaplin)
1937: Lumikki ja seitsemän kääpiötä
1938: Aleksanteri Nevski (Sergei Eisenstein, Dmitriy Vasilev)
1939: Tuulen viemää (Victor Fleming) - kunniamaininnat Notre Damen kellonsoittaja sekä Fordin Stagecoach.
1940: Rebecca (Alfred Hitchcock)
1941: Citizen Kane (Orson Welles)
1942: Casablanca (Michael Curtiz) - Hopeakihlajaiset, ilahduttavan kepeä kotimainen.
1943: Se alkoi Berliinissä (Emeric Pressburger, Michael Powell)
1944: Nainen ilman omaatuntoa (Billy Wilder)
1945: Ruumiinsieppaajat (James Whale)
1946: Paisan (Roberto Rossellini)
1947: Varjot menneisyydestä (Jacques Tourneur)
1948: Polkupyörävaras (Vittorio De Sica)
1949: Kolmas mies (Carol Reed)
1950: Kaikki Eevasta (Joseph L. Mankiewicz)
1951: Viettelysten vaunu (Elia Kazan)
1952: Laulavat sadepisarat (Stanley Donen, Gene Kelly)
1953: Ugetsu - kalpean kuun tarinoita (Kenji Mizoguchi) - kotimaisista on pehmeä paikka Lentävälle kalakukolle. Rillumarei.
1954: Taka-ikkuna (Alfred Hitchcock)
1955: Pirulliset (Henri-Georges Clouzot)
1956: Etsijät (John Ford)
1957: Seitsemäs sinetti (Ingmar Bergman) - Prinssi ja revyytyttö on ilo. Bergman voitti Bergmanin (Mansikkapaikka).
1958: Vertigo - punainen kyynel (Alfred Hitchcock)
1959: Vain neljä päivää (Grigoriy Chukhray)
1960: Breathless (Jean-Luc Godard)
1961: Yojimbo - onnensoturi (Akira Kurosawa)
1962: Cleo - viidestä seitsemään (Agnes Varda)
1963: Tiikerikissa (Luchino Visconti)
1964: Cherbourgin sateenvarjot (Jacques Demy)
1965: Onnen hetket (Agnes Varda)
1966: Hyvät, pahat ja rumat (Sergio Leone)
1967: Päiväperho (Luis Bunuel)
1968: Rosemaryn painajainen (Roman Polanski) - Kuten nuoret nykyään sanoo, niin kunnon gaslightausta. Edvin Laineen Täällä pohjan tähden alla on yksi suosikkikotimaisiani.
1969: Blind Beast (Yasuzo Masumura) - vedetään vasemmalta.
1970: Fasisti (Bernardo Bertolucci)
1971: Viulunsoittaja katolla (Norman Jewison) - olkaapas itkemättä, kun nousee päivä ja laskee päivä soi.
1972: Kummisetä (Francis Ford Coppola) - Wes Cravenin Viimeinen talo vasemmalla on aika häiritsevää kamaa.
1973: Kauhunkierre (Nicolas Roeg)
1974: Lacombe, Lucien (Louis Malle) - Väistän ilmiselvän valinnan.
1975: Yksi lensi yli käenpesän (Milos Forman)
1976: Taksikuski (Martin Scorsese)
1977: Suspiria (Dario Argento)
1978: Picasson seikkailut (Tage Danielsson)
1979: Maria Braunin avioliitto (Rainer Werner Fassbinder)
1980: Hohto (Stanley Kubrick) - mainostetaan The Changelingia.
1981: Possession (Andrzej Zulawski) - Erkko Kivikosken Yö meren rannalla olisi aika korkealla.
1982: Blade Runner (Ridley Scott)
1983: Tanssit (Ettore Scola)
1984: Amadeus (Milos Forman) - rikollista pakottaa jättämään Suuri gangsterisota ulos.
1985: Vampire Hunter D (Toyoo Ashida)
1986: Blue Velvet - ja sinisempi oli yö (David Lynch)
1987: Berliinin taivaan alla (Wim Wenders)
1988: Tulikärpästen hauta (Isao Takahata) - Cinema Paradison kanssa fifty-fifty.
1989: Do the Right Thing - kuuma päivä (Spike Lee)
1990: GoodFellas - Mafiaveljet (Martin Scorsese)
1991: Uhrilampaat (Jonathan Demme) - Veronikan kaksoiselämä aika monena muuna vuonna ykkösenä.
1992: Candyman (Bernard Rose)
1993: Pitkän päivän ilta (James Ivory)
1994: Kolme väriä: Punainen (Krzysztof Kieslowski) - 50/50 Hoop Dreamsin kanssa.
1995: Kivenpyörittäjän kylä (Markku Pölönen) - täydellinen kuvaus suomalaisista kesähäistä, en kuuntele vastaväitteitä!
1996: Tesis (Alejandro Amenabar)
1997: Perfect Blue (Satoshi Kon)
1998: Central Station (Walter Salles)
1999: American Beauty (Sam Mendes)
2000: Gladiaattori (Ridley Scott)
2001: Henkien kätkemä (Hayao Miyazaki)
2002: Hero (Yimou Zhang)
2003: Lost In Translation (Sofia Coppola)
2004: Survive Style 5+ (Gen Sekiguchi)
2005: Lapsi (Jean-Pierre Dardenne, Luc Dardenne)
2006: Panin labyrintti (Guillermo del Toro) - This Is England toinen ihan terävintä kärkeä.
2007: Menetetty Maa (Joel & Ethan Coen) - Vuosi jolloin rakastuin elokuviin ja erinomainen elokuvavuosi, mutta valitaan ansaitusti rakkauden roihauttanut ja sinetöinyt teos.
2008: Lähtöjä (Yojiro Takita) - Goodbye Solo, Stoning of Soraya M. ja WALL-E ulos..
2009: Kulmahammas (Yorgos Lanthimos)
2010: Vuosi elämästä (Mike Leigh)
2011: Melankolia (Lars von Trier)
2012: Amour - rakkaus (Michael Haneke)
2013: Rakkautta ennen keskiyötä (Richard Linklater) - kunniamaininta Under the Skin
2014: The Guest (Adam Wingard)
2015: Brooklyn (John Crowley)
2016: La La Land (Damien Chazelle) - Jää pois rikollisen hyvää tavaraa, mutku tää on aikalailla se suosikki.
2017: Kosketuksissa (Ildiko Enyedi)
2018: Vika viikko (Bo Burnham) - Salainen ilo: Tomb Raider, piilotettu timantti: Giant Little Ones.
2019: Marriage Story (Noah Baumbach) - Piilotettu timantti, joka saa arvonsa vuosien päästä: Waves.
2020: Nowhere Special (Uberto Pasolini)
2021: Maja lapsuuden reunalla (Celine Sciamma) - vahva haasto: Red Rocket
2022: The Banshees of Inisherin (Martin McDonagh)

Vähän tuossa listassa tietysti stressaa se tieto, että paljon on näkemättä. Mutta eihän niitä kaikkia koskaan saa katsotuksi. Lisäksi vuosien varrella maku on muuttunut, joten vanhoista arvosanoista monikaan ei pitäisi enää kutiaan. Mutta sellaista se on.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
En tiedä ketä tässä tarkoitetaan, mutta voin heittää malliksi yhdenlaisen version.



Vähän tuossa listassa tietysti stressaa se tieto, että paljon on näkemättä. Mutta eihän niitä kaikkia koskaan saa katsotuksi. Lisäksi vuosien varrella maku on muuttunut, joten vanhoista arvosanoista monikaan ei pitäisi enää kutiaan. Mutta sellaista se on.
Tarkoitin siis tietysti alkuperäistä ff:n ensimmäistä listaajaa, mutta muotoilin totutun onnettomasti.

Mikä on vuoden 1974 itsestäänselvä valinta jonka väistit? Sight and soundin kaikkien aikojen listalla korkeimmalle tuolta pääsi Fassbinderin Pelko jäytää sielua ja toinen sadan joukkoon päässyt oli Rivetten Céline et Julie vont en bateau: Phantom Ladies Over Paris. Molemmat tietysti erinomaisia elokuvia, mutta itse päädyn Buñueliin. Lacombe Lucienkin hyvä haku.

Aika samoihin vuosiin näyttää osuvan oma harrastuksen aloitus. Siemen oli kylvetty jo aikaisemmin ja kasvavasti jo katseltu kaikenlaista, mutta tuolloin pääsin "täytyy katsoa kaikki oscar-ehdokkaat ja klassikot" -vaiheeseen. Nykyisin tulee jo vähän esikarsittua mitä ehdokkaita jaksaa katsoa vaikka toki edelleen teatterissa jonkun katsomiseen on pienempi kynnys kuin kotona (tuskin vaikka jotain empire of lightia tulee ikinä katsottua, jos en nyt teatterikierroksella päädy ja siellä on jokunen jotka teatterissakin priorisoidaan edelle).

Tuollaisen listan vaillinaisuus on tosiaan vaan hyväksyttävä ja reippaassa kuukaudessa olisi jo joku itselläkin muuttunut.

Ps. Todellisuudessa tiedän mikä oli tuo 74 itsestäänselvä valinta mihin viittasit, kunhan ajattelin todeta ettei se oikeasti ole itsestäänselvä vaan on aika monta helposti perusteltavaa vaihtoehtoa. Sen sijaan en ymmärrä American Beautyn paikkaa listalla kun kerta selkeästi todella laajasta harrastuneisuudesta kyse.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös