Jatkoajan leffakerho

  • 2 403 584
  • 12 311

Vimes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Huonoja uutisia, uuden Batmanin jokeri Heath Ledger on död.
Jumankeikka. Harvoin nämä julkkisten kuolemat tuntuvat sen kummemmin missään, ellei elämäntyön arvostusta lasketa, mutta tämä pysäytti. Yksi suosikkinäyttelijöistäni ja vaimon ehdoton lemppari. Pidän näistä sympaattisista, vielä megatähtikategoriaan nousemattomista näyttelijöistä ehkä eniten, ja Ledger oli mielestäni myös oikeasti hyvä ammatissaan. Harmi.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Heath Ledgeristä on varmaan omiaan muodostumaan tämän ajan "James Dean". Tosiaan ikävää aina nuorten tyyppien kuolema, sitä pysähtyy itsekin ajattelemaan yhtä sun toista. Vielä kun aika samanikäinen herra kuin allekirjoittanut.
 

Ziege

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Middlesbrough, Pens, Pirates, Steelers
Heath Ledgeristä on varmaan omiaan muodostumaan tämän ajan "James Dean". Tosiaan ikävää aina nuorten tyyppien kuolema, sitä pysähtyy itsekin ajattelemaan yhtä sun toista. Vielä kun aika samanikäinen herra kuin allekirjoittanut.

Kyllähän River Phoenix taisi olla se "James Dean". Ledger sai onnekseen Brokeback Mountainin eli muistetaan sen johdosta hieman paremmin.
 

V-man

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
American Gangster

Loistava alku elokuvavuodelle 2008. Jos Casino, Blow, Departed, Sopranos ynnä muut järjestäytyneestä rikollisuudesta kertovat jutut kiinnostavat, niin American Gangster on nähtävä. Onhan näitä mafiapomojen nousuista ja tuhoista kertovia tositarinoita toki nähty ennenkin, mutta Denzelin ja Crowen loistava työskentely pitää hyvin otteessaan koko elokuvan ajan.

4,5/5

Laatumatskua, mutta ei mitään uutta ja mullistavaa.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Tuleva Bond-elokuva on saanut nimen: Quantum of Solace.

Yahoon jutussa kerrotaan myös, että leffan tapahtumat alkavat tuntia Casino Royalen päättymisen jälkeen, eli luvassa on suoraa jatkoa CR:n tarinalle. Ratkaisu kuulostaa mielenkiintoiselta, eipä ole aikaisemmat Bondit olleet näin tiukasti sidoksissa toisiinsa. Saa nähdä mitä tuleman pitää.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.

Ziege

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Middlesbrough, Pens, Pirates, Steelers
Pari todella mielenkiintoista ensi-iltaa tulossa helmikuussa. Ensinnäkin Arn-Temppeliritari, jota olenkin jo täällä hehkuttanut. Trilogia oli minun makuuni, ja mikäli leffaversioita ei totaalisesti munata, on odotettavissa ainakin kelvollinen historiallista draamaa ja toimintaa yhdistelevä elokuva.

Toinen kiinnostava ensi-ilta on Arto Halosen dokumentti Pyhän kirjan varjossa. Dokkarin traileri: http://www.freedomforsale.org/index.php?req=article00008

Kyllä tuo Arn on pakko mennä katsomaan. Trilogian sain luettua loppuun pari viikkoa sitten, ja nyt on menossa Arnin Perintö eli trilogian "neljäs" osa.
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Lisäsinpä hieman tuossa viikonloppuna omaa sivistystasoani vilkaisemalla Fight Clubin, jota pidetään jonkinlaisena klassikkona joissain piireissä. Sen lisäksi vilkaisin Alien Vs. Predatorin ja kyseisen elokuvan jatko-osa pitäisi mulkoilla heti kuin vain jaksaa.

Tulipas myös katseltua tämä Hitman-elokuva. Ei oikein ollut ihan niin hyvä kuin kuvittelin, mutta ihan katsottava silti. Tänään olisi tarkoitus katsella vielä Eternal Sunshine Of The Spotless Mind eli suomeksi Tahraton mieli. Kyseisen leffan olen joskus puolivaloilla katsonut (joskaan en muista katsoinko aivan kokonaan), joten tänään pitäisi vähän paremmin keskittyneenä katsella se. Eipä tässä kipeänä oikein muutakaan tekemistä keksi kuin oman sivistyksen lisääminen.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Toinen oli siis Will Smithin tähdittämä I Am Legend, jolta en kyllä odottanut kovinkaan paljon.

Elokuva kertoo everstiluutnantti Robert Nevillestä, joka on "viimeinen ihminen maapallolla." Hänellä on seuranaan uskollinen koira Sam, josta ylläripylläri tulee melkoinen taakka parissa elokuvan vaiheessa. Neville muistelee myös unissaan, miten kaikki sai alkunsa, kun sairauksia alettiin parantelemaan toisilla sairauksilla ja eihän se ihan nappiin mennyt. Niistä jotka eivät kuolleet, muuttuivat hirviöiksi ja heistä ei hirveästi pimeällä olekkaan hyötyä.

No olihan se kiva katsoa, kun Neville pyöri autiossa New Yorkissa koiransa kanssa yksin päiväsaikaan ja "vuokraili" leffoja. Mutta toisaalta leffassa jätettiin turhan paljon aukkoja joihinkin kohtiin ja jotenkin elokuvan edetessä tulee sellaisia "Hetkinen"-fiiliksiä. Minut yllätti Will Smithin mainio näyttelijäsuoritus elokuvassa, ei kyllä ihan helposti kuitenkaan Smithiä yhdistäisi tällaiseen elokuvaan.

Sanotaanko, että leffassa oli potentiaalia ja kyllähän sitä onnistuttiin ihan hyvin täyttämään, mutta ehkäpä leffassa oltaisiin voitu käydä joitakin asioita enemmän läpi ja kertoa niistä huolellisemmin. Näitä kuitenkaan en mainitse, etten pilaisi teidän elokuvan katseluanne, mutta kyllä sitten ne huomaa.
Annetaan tälle se sama 3/5.

Tuli sitten tuo katottua. Kamalaa kuraa, puolitoista tuntia ajan hukkaamista. Kirjasta on jo kaksi elokuvaa ennen tätä tehty, Last Man on Earth ja The Omega Man ja rehellisyyden nimissä ne olisivat saaneet riittää. En jaksa avautua enempää. Arvosanaksi lätkäistään 1,5 / 5 ja tuossakin on puolet liikaa.
 

V-man

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät
Juno - täydellinen deittielokuva

Pitkästä aikaa aivan täydellinen elokuva. Todellinen hyvän mielen elokuva, vaikka aihe onkin sinänsä aika rankka. Pääosaa näyttelevä Ellen Page veti roolinsa niin upeasti, että harvoin näkee. Junon kielenkäyttö ja sarkastinen huumori osui meikäläisen nauruhermoon täydellisesti. Mikään perinteinen tissi-runkku-teinihuumori leffa tyyliin "American Pie" tai "Road Trip" tämä ei todellakaan ole.

Vaikka Juno ei ole todellakaan mitenkään vaikea tai taiteellinen, niin luokittelisin sen jossain mielessä samaan kategoriaan kuin vaikkapa Tahraton Mieli tai Little Miss Sunshine. Ehkä nuita kaikkia elokuvia yhdistää tietynlainen haikea iloisuus ja sellainen "Elämä on kaikessa vaikeudessaan hienoa" meininki.

Soundtrack oli kaikessa erikoisuudessaan myös aivan mainio. Leffan biisejä kuunnellessa huomasi taas kuinka yksinkertainen voi olla kaunista. Kaikki biisit olivat akustisella kitaralla vedettyjä kahden soinnun loruja, mutta niissä oli todellakin hyvä fiilis.

Leffassa oli myös hienoin loppukohtaus miesmuistiin. Viekää deittinne tai seurustelukumppaninne katsomaan tämä leffa!

"Your a part-time lover and a full-time friend. The monkey on your back is the latest trend. I dont see what anyone can see in anyone else... than you."
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Pitkästä aikaa aivan täydellinen elokuva. Todellinen hyvän mielen elokuva, vaikka aihe onkin sinänsä aika rankka. Pääosaa näyttelevä Ellen Page veti roolinsa niin upeasti, että harvoin näkee. Junon kielenkäyttö ja sarkastinen huumori osui meikäläisen nauruhermoon täydellisesti. Mikään perinteinen tissi-runkku-teinihuumori leffa tyyliin "American Pie" tai "Road Trip" tämä ei todellakaan ole.

Vaikka Juno ei ole todellakaan mitenkään vaikea tai taiteellinen, niin luokittelisin sen jossain mielessä samaan kategoriaan kuin vaikkapa Tahraton Mieli tai Little Miss Sunshine. Ehkä nuita kaikkia elokuvia yhdistää tietynlainen haikea iloisuus ja sellainen "Elämä on kaikessa vaikeudessaan hienoa" meininki.

Soundtrack oli kaikessa erikoisuudessaan myös aivan mainio. Leffan biisejä kuunnellessa huomasi taas kuinka yksinkertainen voi olla kaunista. Kaikki biisit olivat akustisella kitaralla vedettyjä kahden soinnun loruja, mutta niissä oli todellakin hyvä fiilis.

Leffassa oli myös hienoin loppukohtaus miesmuistiin. Viekää deittinne tai seurustelukumppaninne katsomaan tämä leffa!

"Your a part-time lover and a full-time friend. The monkey on your back is the latest trend. I dont see what anyone can see in anyone else... than you."

Juuri tuli katsottua ja harvoin menen IMDB:ssä antamaan elokuvalle 10 tähteä mutta nyt se tulee tehtyä.

Yleensä hyvän mielen elokuvat eivät silti ole erinomaisia teoksia, melkolailla hyviä, muttei mitään klassikkoja. Mutta eihän niiden tarvitsekkaan olla. Riittää että niistää jää hyvä mieli. Mutta sitten on muutamia, kuten Amelie, Little Miss Sunshine ja nyt Juno. Elokuvan katsottuaan on hyvällä mielellä mutta myös erittäin vaikuttunut siitä, kuinka hyvä elokuva oikeasti oli.

Ellen Page oli loistava, Michael Cera alkaa ottaa paikkansa nuorten näyttelijöiden joukossa, jopa Jennifer Gardneria jaksoi katsella. Musiikki tuki elokuvaa eikä noussut missään kohtauksessa hallitsevaksi tekijäksi. Itse asiasssa tuon soundtrackin voisi hankkia ihan levymuodossa. Kokonaisuudessaan aivan mainio teos.

Suosittelen kaikille, iästä ja sukupuolesta välittämättä.

10 / 10
 

Tibexe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Juno oli kyllä erittäin riemastuttava tapaus, kun se tuossa jonkin aikaa sitten katsastin. Hieman erilainen näkökulma teiniraskauteen, kun normaalisti on totuttu näkemään. Päähenkilön ja muiden hahmojen viljelemä mustahkon huumorin täyttämä sanailu sai kyllä nauramaan. On kyllä silti sanottava että itse diggasin enemmän viime vuoden indie-menestyjästä, Little Miss Sunshinestä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Pääosaa näyttelevä Ellen Page veti roolinsa niin upeasti, että harvoin näkee. Junon kielenkäyttö ja sarkastinen huumori osui meikäläisen nauruhermoon täydellisesti.

Soundtrack oli kaikessa erikoisuudessaan myös aivan mainio. Leffan biisejä kuunnellessa huomasi taas kuinka yksinkertainen voi olla kaunista. Kaikki biisit olivat akustisella kitaralla vedettyjä kahden soinnun loruja, mutta niissä oli todellakin hyvä fiilis.

Juurikin tuo kielenkäyttö ja aina ei niin tarvitse ihan tarkkaan miettiä mitä sanoo. Myös stepmother oli kuitenkin hyvä.

Tämän elokuvan soundtrack oli siinä mielessä ihmeellinen, että välillä kesken elokuvan huomasi keskittyvänsä enemmän siihen kuin itse kuvaan. Minä en elokuvista mitään ymmärrä, niin en tiedä onko se kuinka yleistä, mutta minulle uusi kokemus.

Kävinkin hakemassa levyn välittömästi internetkaupasta ja kuuntelen sitä parhaillaan.

Loistava elokuva (ja levy), semmoinen minkä tavallinenkin katsoja ymmärtää, mutta silti todella hieno.

Kuten todettua en seuraa elokuvamaailmaa, niin en tiedä onko tämmöisellä mahdollisuus menestyä Best Picturessa? Jotenkin voisi kuvitella, että on siihen pystiin liian köykäinen. Mutta Juno on tosiaan mukana myös muissakin pääkategorioissa.
 
Suosikkijoukkue
RL, CC, MS, SB-A, MN, CO, GL, ST,HG, BG
"Your a part-time lover and a full-time friend. The monkey on your back is the latest trend. I dont see what anyone can see in anyone else... than you."

Juno on ehdottomasti yksi parhaista elokuvista muutamaan vuoteen.
Garner on roolissaan epäaito, mutta muuten ensiluokkaisia rooleja. Leffan parasta antia ehdottomasti ironinen huumori, musiikki, yksinkertainen mutta toimiva kerronta. Leffasta tuli hyvä mieli, kuvaustekniikat ja soundtrack eliittiä.

Myös Kolmistaan ja Sooloilua tullut lähiaikoina katsottua. Siinä missä Sooloilua on vielä, ainakin kotimaiseksi, ihan siedettävä pätkä, Kolmistaan on järkyttävää skeidaa. Kumpaakaan en menisi jälkiviisaana katsomaan.

Seuraavana listalla taitaa olla tuo P.S. I love you.

Edit.
Junosta sen verran, että elokuvan biisien sanoituksista tuli välittömästi mieleen Frendit ja Phoebe.
 

Nickelback

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NHL yleisesti
Seuraavana listalla taitaa olla tuo P.S. I love you.

En tiedä oletko tutustunut Paksuna (Knocked up) leffaan, mutta siinä kanssa oli erilainen "teinikomedia", jos sitä tuolla nimellä voi edes kutsua. Sairaan hyvä! Ei tunnettuja näyttelijöitä, ei mitään tissi-pissa-kakka-erite huumoria, vaan syvempi tarina joka tempaisee mukaan ajatuksella, että mitä jos tuossa tilanteessa olisi itsekin, todella nasevaa ja roisia kielenkäyttöä, yllättäviä kohtia joita ei odottaisi näkevän varsinkaan amerikkalaisessa elokuvassa (synnytys!), ja se että alkaa tuntea sympatiaa elokuvan hahmoja kohtaa. Oli vuoden yllätys ainakin minulle.

Jos joku on nähnyt tämän sekä Junon, ovatko saman tyylisiä?
 
Suosikkijoukkue
RL, CC, MS, SB-A, MN, CO, GL, ST,HG, BG
En tiedä oletko tutustunut Paksuna (Knocked up) leffaan, mutta siinä kanssa oli erilainen "teinikomedia", jos sitä tuolla nimellä voi edes kutsua. Sairaan hyvä! Ei tunnettuja näyttelijöitä, ei mitään tissi-pissa-kakka-erite huumoria, vaan syvempi tarina joka tempaisee mukaan ajatuksella, että mitä jos tuossa tilanteessa olisi itsekin, todella nasevaa ja roisia kielenkäyttöä, yllättäviä kohtia joita ei odottaisi näkevän varsinkaan amerikkalaisessa elokuvassa (synnytys!), ja se että alkaa tuntea sympatiaa elokuvan hahmoja kohtaa. Oli vuoden yllätys ainakin minulle.

Jos joku on nähnyt tämän sekä Junon, ovatko saman tyylisiä?

Itseasiassa olen nähnyt molemmat.

Paksuna elokuva todella on loistava, ja tietyllä tapaa aavistuksen samanlaisina pääpiirteittäin voi elokuvia pitää.
Siinä missä Juno on huumoriltaan ja tapahtumiltaan ehkä vielä arkirealistisempi, Paksuna- elokuvassa on hieman ylitseampuvampia kohtauksia, mm. casino- reissu ja yleisesti osa kommenteista/ vitseistä.

Juno eroaa eniten Paksuna- elokuvasta ainakin laadukkaamman soundtrackin, sekä arkisemman otteen (ilmenee kommenteissa ja ohjauksessa) avulla. Juno on myös enemmän ns. taide-elokuva.

Molempi parempi, kumpaakin suosittelen kyllä. Paksuna oli myös itselleni erittäin iloinen yllätys, ja varsinkin miespääosaa vetävä kaveri (nimeä en nyt muista) veti roolinsa junttitaviksena erinomaisesti.

Lisätään sen verran, että mielestäni Juno on aihepiiriltään enemmän "teinikomedian" ja draaman välimaastossa, ja avovaimon kanssa yhteisellä päätöksellä voidaan todeta, että Paksuna hieman varttuneemmille aukeaa paremmin.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Paksuna on viimeisin puhdas komedia, minkä olen katsonut. Sanotaan nyt näin, että välillä se oli varsin oivaltava, mutta kokonaisuutena vitsit keskittyivät liikaa navan alle. Tai no, oikeastaan paria poikkeusta lukuunottamatta ne menivät navan alle. Kumma juttu, mielestäni se on jatkuvalla syötöllä aika halpaa huumoria. Ehkä leffa on hyvä, jos tapaa katsoa komedioita enemmän ja on siten laajempi vertailupohja kaiken maailman amerikan piirakkoihin.
 

Master Chief

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United, Denny Crane
Juno on ehdottomasti yksi parhaista elokuvista muutamaan vuoteen.
Garner on roolissaan epäaito, mutta muuten ensiluokkaisia rooleja. Leffan parasta antia ehdottomasti ironinen huumori, musiikki, yksinkertainen mutta toimiva kerronta. Leffasta tuli hyvä mieli, kuvaustekniikat ja soundtrack eliittiä.

En ole nähnyt leffaa mutta huvitti kun melkein kaikki suomalaiset mediat olivat antaneet leffalle jotain neljä tähteä viidestä niin elokuvalehti Episodi mätkäisi kaksi (tai oliko peräti yksi) ja piti sitä turhana tapauksena tjsp.
 

KPL

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Q
Paksuna oli kyllä paskin leffa jonka olen nähnyt pitkään aikaan. Käsittämättömän pitkäveteinen varsin keskinkertaisella huumorilla höystettynä. Ei jatkoon.
 

Evander

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Onkos kukaan ehtinyt käydä katsastamassa tuota uutta Menetettyä Maata? Kovasti on tullut kehuja ja eri ehdokkuuksia. Itse olen menossa sitä lähipäivinä katsomaan.

Mielenkiintoista nähdä millaisen roolisuorituksen miespääosassa oleva Josh Brolin vetää, itse olin vakuuttunut hänen näyttelystään American Gangsterissa.
 
Viimeksi muokattu:

Koirapoika

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jutta Grahnin mies, Else-Maj Pontoppidan.
Onkos kukaan ehtinyt käydä katsastamassa tuota uutta Menetettyä Maata? Kovasti on tullut kehuja ja eri ehdokkuuksia. Itse olen menossa sitä lähipäivinä katsomaan.

Mielenkiintoista nähdä millaisen roolisuorituksen miespääosassa oleva Josh Brolin vetää, itse olin vakuuttunut hänen näyttelystään American Gangsterissa.

Katsomatta vielä mutta traileri oli kovasti lupaava, Javier Bardem pisti melkein kurat pöksyyn. Pistäpä kommenttia kun olet katsonut.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös