Jatkoajan leffakerho

  • 2 308 899
  • 11 987

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Joo olihan se nainen ihan päin helvettiä mutta sitähän siinä katsojalle tyrkytettiin että hänellä on oikeus olla sekopää ja ajattelematon kun maailma on potkinut häntä päähän joka tilanteessa.

Saa olla aika kujalla, jos ei missään vaiheessa älynnyt sitä itsesyytösten tulvaa joka käsitellään sälyttämällä kaikki viat muiden kontolle.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Saa olla aika kujalla, jos ei missään vaiheessa älynnyt sitä itsesyytösten tulvaa joka käsitellään sälyttämällä kaikki viat muiden kontolle.

Ymmärsit varmaan jotain väärin kirjoituksestani.

Edit. Sivu tai pari takaperin kehuin miten Michael Stuhlbarg on ja loistaa nykyään joka leffassa.
Perjantaiaamuna katsoin tubesta uusimmat Stephen Colbertit ja siellä Jeff Daniels promosi uutta minisarjaansa "The Looming Tower" joka kertoo heebosta joka yritti saada porukat heräämään Bin Ladenin vaarallisuudesta ennen 9/11. Hänellä oli klippi sarjasta mukana ja vähän naurahdinkin kun tottakai samassa kohtauksessa Michael Stuhlbarg.
 
Viimeksi muokattu:

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Kannattaa kirjoittaa analyyttisemmin, niin muutkin tietävät muutakin kuin että huu se oli vain sekopää.

Se että hän syyttää itseään tapahtuneesta on kaikkien nähtävillä ja samoin tekevät hänen läheisensä. Ei siinä tarvitse olla mitenkään kujalla tai kujan vieressä. Se miten hän toimii on sekopäistä ja katsojat joilta empatia loppuu jossain vaiheessa elokuvaa pitävät häntä sekopäänä(mutta ymmätävät häntä koska "maailma on potkinut häntä päähän"[hänen tyttärensä on raiskattu ja tapettu]) koska hän sättii täysin viatonta ja kaikkensa jo tehnyttä poliisia. Oliko nyt tarpeeksi analyyttistä?
 
Viimeksi muokattu:

godspeed

Jäsen
Suosikkijoukkue
Heikki Silvennoinen, Ali Leiniö
Se että hän syyttää itseään tapahtuneesta on kaikkien nähtävillä ja samoin tekevät hänen läheisensä. Ei siinä tarvitse olla mitenkään kujalla tai kujan vieressä. Se miten hän toimii on sekopäistä ja katsojat joilta empatia loppuu jossain vaiheessa elokuvaa pitävät häntä sekopäänä(mutta ymmätävät häntä koska "maailma on potkinut häntä päähän"[hänen tyttärensä on raiskattu ja tapettu]) koska hän sättii täysin viatonta ja kaikkensa jo tehnyttä poliisia. Oliko nyt tarpeeksi analyyttistä?

Oli ihan tarpeeksi. Miksi et kirjoittanut näin jo heti aluksi?
 

vitozzius

Jäsen
Tuli katsottua parhaan vieraskielisen elokuvan ennakkosuosikit The Square ja Fantastinen nainen. Squaresta tekisi mieli sanoa, että tekotaiteellista paskaa, eikä tietenkään Ruotsin toivoisi voittavan, mutta Terry Notaren esittämä ihmisapina terrorisoimassa porvarikansan juhlaillallista oli kuitenkin niin vaikuttava, ettei suurta vääryyttä tapahdu, jos pysti länsinaapuriin menee. Chilen Fantastinen nainen taas oli sitä perus transuskeidaa, mutta iso plussa "Finlandia" -nimisestä saunasta!
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Onkos oscareille ennen laitettu liveseurantaketju?
Jossei niin seurataan täällä.

Ekana miessivuosa: minä kannatan Woody Harrelsonia tai Willem Dafoeta.
Patsas menee Sam Rockwellille Billboards-leffasta. En ole pettynyt.

Edit.1
Maskeerauspatsas Darkest Hourille. Ei mikään maailman suurin yllätys.

2. Pukusuunnittelupalkinto vaatesuunnittelijaelokuvalle(Phantom Thread) Tuskin tuokaan ketään järkytti.

3. Dokkaripalkinto Icarusille. Eka poliittinen kannanotto akatemialta. Tai mistä minä tiedän, en ole yhtään ehdokasta katsonut.

4. Dunkirkin palkintokaappi aukesi ja otti itseensä samantien kaksi palkintoa: äänimiksaus ja äänieditointi.

5. Lavastus avasi Shape of Waterin palkintosateen(arvaisin).

6. Ulkomaisen leffan palkinto Chileen. Naissivuosa I,Tonyan westwing mutsille.

Sivuhuomiona: Margot Robbie näyttää taas pahuksen hyvältä. I, Tonyassa hänestä tehtiin tavallisennäköinen mutta nyt gaalassa on taas eri ihminen.

7. Animaatiopalkinto Cocolle.
Lyhytanimaatio Kobe Bryantin Dear Basketballille. Italiassa nuorena asuneena heitti puheenloppuun vähän italiaa mikä tuo aina tyyliä näihin tapahtumiin. Pari vuotta sitten Ennio Morricone oli (maanmiehensä:) Leonardo DiCaprion kanssa gaalan valonpilkahdukset.

8. Dunkirkille leikkauspalkinto. Efektit Blade Runnerille.

9. Get Out otti sen ainoan palkinnon jonka amatöörimäisellä asiantuntemuksellani hänelle suon, eli käsikirjoituksesta.

10. Shape of Water kaappasi elokuvamusiikin ja Coco musiikkikappaleen.

11. Seuraavana yksi suurimmista eli ohjaus... Guillermo? Nyt on se missä voi käydä "väärin" eli annetaan "vääristä" syistä. No minä ja minun mielipiteeni.

12. Guillermo "Hideo Kojiman kaveri" del Toro sen otti ja minä olen tyytyväinen.

13. Seuraavaksi pääosat ja siellähän on se minun hehkuttamani Denzel Washington.

14. Gary Oldman... No kovan suorituksen teki hänkin.

15. Sitten naisväki: Billboardsin Fargolle.

16. Jäljellä enää paras elokuva... Saas nähdä.

17. Shape of Water, hienoa. Lady Bird jäi tyhjin käsin->Paskamyrsky on tulossa.
 
Viimeksi muokattu:

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Ensi tiistaina Tampereen Klubilla näytillä mielenkiintoinen dokumenttielokuva nimeltä Freedom in the Dark. Dokkari kertoo botswanalaisesta death metal -bändi Overthrustista ja tietenkin heidän kohtaamistaan ennakkoluuloista. Bändin ainoa(?) julkaisu löytyy kokonaisuudessaan tubesta: Overthrust - Desecrated Deeds To Decease (2015) - YouTube

Pitää varmaan mennä kurkkaamaan vaikken death metal -faniksi tunnustaudukaan.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Sopranos-sarjasta tehdään elokuva - taustalla tuttu tiimi

Harvoin sitä meinaa ratketa liitoksistaan koska ilon määrä saavuttaa massiiviset mittasuhteet, tänä aamuna niin meinasi käydä.
Maailmanhistorian kovin viihdetuotos saa spinoff-elokuvan! Sarjan luoja David Chase loi niin käsittämättömän sarjan että vaikka kaikki menisi leffanteossa pieleen käsikirjoituksesta lähtien tuotos olisi silti parempaa kuin valtaosa nykyhutusta.

Jutussa kuitenkin hiertää yksi asia: "Supersuositun Sopranos-sarjan paluuta on toivottu moneen otteeseen, vaikka kuudennen ja toistaiseksi viimeisen kauden dramaattinen loppu hieman heikensikin jatkokausien mahdollisuuksia. Sarjan päähenkilöä näytellyt James Ganddolfikin menehtyi jo viisi vuotta sitten.

Ensinnäkin, kuka mitään "jatkokausia" on sarjasta halunnut ja miten Gandolfinin kuolema on heikentänyt mitään?
Itse sarja ja sen päätös olivat täydellisiä ja Tonyn tarina on kerrottu joten finaalijaksosta lähtien "fanit" ovat halunneet spinoff-sarjan tai elokuvan Uncle Juniorin ja Tonyn isän nuoruuden seikkailuista. Itse Chasekin on moista ideaa pitänyt elossa ja nyt se on tulossa.
 

Buster

Jäsen
Täälläkin levisi hymy kasvoille kun tuohon Sopranos prequel -uutiseen perjantaina heräsi.

Ei ollut tuo uusi Death Wish yhtään hassumpi. Yksinkertainen ja virkistävä toimintaelokuva, jossa ei ole mitään ylimitoitettuja stuntteja, agenttipelleilyä, tai ylipäätään mitään elämää suurempaa. Vaikka eihän nyt mikään vanhalta ja väsyneeltä koiralta näyttävä Willis kissamaisen varautuneen ja valppaan katseen omaavalle, sekä oikeasti linnassa väkivaltarikoksesta istuneelle Bronsonille vertoja vedä uskottavuussa. Mutta ei kenties tarkoituksellisen kankea ja väsynyt Willis nyt itseä millään tavalla haitannutkaan. Vähän harmittavasti alkuperäisen tarinaa, sekä hahmon syitä tuolle kostoretkelle oli yksinkertaistettu. Alkuperäisessähän oli läsnä western romantiikkaa ja päähahmon tietynlaista itsetuhoisuutta, kun hän asetti itsensä aina syötiksi. Ikään kuin hän olisi tietyllä tavalla toivonut, että jossain vaiheessa joku päästää hänet kokemastaan turruttavasta tuskasta. En myöskään tiedä olenko helpottunut vai pettynyt kun nuo ryöstötapahtumat eivät menneet ihan yhtä extremeksi kuin alkuperäisessä. Tuntuu vähän mielenkiintoiselta jos tekijät ovat arastelleet sitä, kun myöhemmässä vaiheessa elokuvaa on melkoinen kidutuspornokohtaus, joka sai elokuvankin maailmassa meikäläisen tuntemaan pientä sääliä pahiksen puolesta.

Juonta oli huomattavasti enemmän kuin alkuperäisessä, mikä katsojasta riippuen voi olla hyvä tai huono. Alkuperäinen antoi katsojalle tilaa ajatella asioita itse ja ohjasi ajattelua hienovaraisesti kuvin. Tämä uusi pureksii turhan paljon valmiiksi katsojalle, kun esimerkiksi tarinan moraalisia näkökulmia käsitellään elokuvan maailman radio- ja televisiolähetysten kautta, jossa juontajat ja katsojat kommentoivat näkemyksiään siitä, onko Willisin hahmo hyvä vai paha ja voidaanko laki ottaa omiin käsiin jne. Itseä ei edes tuo moraalisten kysymysten pohtiminen kiinnosta millään lailla näin äärielementtejä sisältävässä elokuvassa. Enemmän olisin ollut kiinnostunut päähahmon tuntemuksista ja sitä käsiteltiin paljon enemmän, sekä monipuolisemmin alkuperäisessä. Tämä taisi takertua lähinnä tuohon "miehisyyttä on loukattu" -näkökulmaan, kun päähahmo ei pystynyt suojelemaan perhettään. Ja hän sitten lähti ehkä etunenässä itsensä vuoksi tuolle kostoretkelleen, hakemaan omalle ololleen helpotusta kun hän ei tuntunut pääsevän tuon tapauksen yli ilman konkreettista lopetusta. Eli kun ylityöllistetty poliisi ei pahiksia tuskin kiinni saa, niin piti sitten itse tarttua aseeseen. Alkuperäisessähän oli vielä western-romantiikkaa ja muutakin päähahmon vigilantismin takana.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
No jossain tätä Death Wishiä mainostettiin Trump-leffana ja väkivaltaisen kostamisen ylistyksenä. Ja jopa kiihottamisena. Myös NRA mainittu.

Pakko mennä katsomaan, vaikka yleensä nämä remaket ovat näkemättä paskaa.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Breivikistä on tehty elokuva, mielenkiintoista, vaan mistähän tuon näkisi. Kaipa se joskus johonkin jakeluun tulee, ilmeisesti ainakin toistaiseksi vain Norjassa teattereissa.
 

Buster

Jäsen
Pelisarjan suurena ystävänä pidin valtavasti tuosta Tomb Raider elokuvasta. Hienosti olivat saaneet vangittua tämän uuden, 2013 rebootatun pelisarjan tunnelman. Lisäksi oli ihailtavaa pidättyvyyttä tekijöiden osalta tapahtunut tuossa adaptaatiossa videopelistä elokuvaksi. Oli tyydytty tuohon dramatiikaltaan heppoiseen ja yksinkertaiseen juoneen, eikä sinne oltu kirjoitettu sekaan mitään lisää draamankoukeroita. Vähän kuin pelin tapaan kaikki ylimääräiset kuolleet hetket ja menon seisauttava lässytys on karsittu minimiin. Katsoja imaistaan elokuvaan sisään ja tykästytetään sankarittareen loistavalla avauskohtauksilla Lontoon kaduilla pyörän selässä. Sitten annetaan vain mennä ja eteen ketjutetaan useita mukavasti toisiinsa yhdistyviä lyhyitä ja elokuvakankaalla virkistyttäviä toimintakohtauksia. Sekaan on sinne tänne sijoiteltu oiva määrä lyhyitä suvantovaiheita, joissa elokuvan yksinkertaista tarinaa viedään ekonomisesti juuri sopivasti eteenpäin katsojan mielenkiinnon virkistämiseksi. Tekijät oli tiedostaneet mitä rakennuspalikoita niillä on käsissään ja oli keskitytty ottamaan niistä paras mahdollinen irti, eikä lähdetty yliyrittämään. Ilahduttavan yksinkertainen ja vauhdikas toimintaseikkailu, jonka pariin oli helppo antautua sen kummemmin ajattelematta. Pieni komediakin oli oivaa, eikä nakertanut yhtään elokuvan jännitystä.

Ekan trailerin nähtyäni pidin leffaa floppina ja Vikanderin fyysisyyttä rittämättömänä. Mutta olisi pitänyt huomata, että kyllähän tuo Ruotsin likka on kaikilta muilta osin aika täydellinen Lara Croft. Omaa viehättävän persoonallisuuden, eleganssia ja vetovoimaa, joka kantaa kauas yli fyysisten piirteiden. Treenikin oli tuottanut tulosta ja näytti vakuuttavalta ähkiessään isoja ja karvaisia miehiä vastaan. Henkilökohtaisesti Lara Croft heräsi henkiin silmieni edessä. Vuosi on melkeinpä vasta aluillaan, mutta tokko tätä positiivisempaa yllätystä tulee enää vastaan ennakko-odotuksiin nähden. Outoa kun ei tarvinnut pettyä videopeliin pohjautuvaan elokuvaan.

Tuo juonihan oli jonkinlainen hybridi näistä kahdesta uusimmasta Tomb Raider -pelistä, jotka olivat ammentaneet tosimyyteistä.
 

MadSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Habs
Olihan tuo ihan kohtuullinen, mutta potentiaalia oli upean pelin pohjalta huomattavasti parempaan. Ymmärrettävästi tuohon ei kuitenkaan hirmuista budjettia riskeerattu. Itse peli tuntuu melkeinpä paremmalta elokuvakokemukselta.


The Greatest Showman oli hieno tekeles. Vuosituhannen turhimman musikaalin(La La Land) jälkeen oli kova kynnys että sortuisin uudestaan kyseiseen genreen, mutta onneksi annoin elokuvalle mahdollisuuden. Laulava Wolverine kuulosti ennalta hieman epäilyttävältä. Lopulta Logan kuitenkin paljastui melkoiseksi show-mieheksi.
 
Viimeksi muokattu:

Buster

Jäsen
Peliadaptaatioidenhan on sanottu epäonnistuvan etunenässä siksi, kun interaktiivisuus katoaa. Tietysti epäonnistumisia tullut myös siksi kun adaptoitu Tekkeneitä ja muita hyvin epäjuonimaisia pelejä. Sitten vastaavasti joidenkin Warcraftien ja Assasins Creedien maailma voi olla liiankin yksityiskohtainen ja monimutkainen. Joidenkin pelien juoni taas ammentaa jo muutenkin elokuvista (ja kliseistä) kuten Max Payne. Sitten itse lisäisin vielä tuon, että käsikirjoittajat kokevat pelin juonen riittämättömäksi ja yrittävät täydentää sitä lisädraamalla. Tässä Tomb Raiderissa oli otettu aineksia kahdesta pelistä, että saatiin edes jonkinlainen toteutettavissa oleva dramaattinen juoni.

Hugh Jackmanhan alunperin nousi maineeseen, Hollywoodiin ja Wolverineksi nimenomaan musikaaliteatterin puolelta, kun hän tähditti West Endissä Oklahoma!-musikaalia. Muistaakseni musikaalin Broadway-esitys oli versio, minkä katsoin muutama vuosi takaperin ja kyllähän kaveri tuikki vähän eri tasolla kuin muut. Myös tuon musikaalin perinteisen oloinen kaksinaamainen ja ahne roolihahmo, tässä tapauksessa kiertävä kauppamies oli hauska.

Meikäläiselle on uponneet vähintäänkin kohtuullisesti suurinpiirtein kaikki ison budjetin musikaalit joita Les Miserablesista lähtien on tehty. La La Land koviten. Olen helppo kohde ja maistui The Greatest Showmankin kyllä mainiosti puutteistaan huolimatta. Vähän harmi, että nuo lauluosuudet kuulostivat niin vahvasti studioissa lauletuilta ja siloitelluilta. Otan ennemmin sen inhimillisemmän kuvauksissa livenä luritellun suorituksen virheineen ja rajoituksineen kaikkineen ja pyörittelen silmiäni kun jengi löytää jonkun uuden Russell Crowen jota pilkata. Itseni pääsi yllättämään Zach Efron, joka oikeastaan jätti Jackmanin varjoonsa. Jostain syystä olin ehtinyt unohtaa Efronin taustan Hairspraysta ja vastaavista.

Mukavaa, että on tuntunut heräävän taas musikaaliperinne valkokankaalle henkiin. Tuntui, että jossain vaiheessa ne vähän kuihtuivat pois Disneynkin animaatioista. Kunnes tuli Frozenia ja Moanaa.
 
Viimeksi muokattu:

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Hugh Jackmanhan alunperin nousi maineeseen, Hollywoodiin ja Wolverineksi nimenomaan musikaaliteatterin puolelta
Yksi hauska knoppi sarjiselokuvien historiasta on, että Jackmanin päätymisestä Wolverineksi voidaan osittain kiittää Stanley Kubrickia. Wolverineksi oli alunperin kiinnitetty Dougray Scott, mutta tämä joutui jättäytymään roolista pois, koska miehen edellisen leffan, Mission Impossible kakkosen, kuvaukset viivästyivät kuukausikaupalla. Miksi ne viivästyivät? Koska elokuvan pääosa Tom Cruise näytteli Kubrickin Eyes Wide Shutissa ja Stanley perfektionistina hinkkasi joka ikistä kohtausta paljon pidempään kuin alkuperäinen aikataulu olisi antanut myöten. Scottin jättäydyttyä X-Menistä pois tuottajat joutuivat turvautumaan varasuunnitelmaan ja rooliin valittiin tuntematon aussi Hugh Jackman. And the rest is history.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Yksi hauska knoppi sarjiselokuvien historiasta on, että Jackmanin päätymisestä Wolverineksi voidaan osittain kiittää Stanley Kubrickia. Wolverineksi oli alunperin kiinnitetty Dougray Scott, mutta tämä joutui jättäytymään roolista pois, koska miehen edellisen leffan, Mission Impossible kakkosen, kuvaukset viivästyivät kuukausikaupalla. Miksi ne viivästyivät? Koska elokuvan pääosa Tom Cruise näytteli Kubrickin Eyes Wide Shutissa ja Stanley perfektionistina hinkkasi joka ikistä kohtausta paljon pidempään kuin alkuperäinen aikataulu olisi antanut myöten. Scottin jättäydyttyä X-Menistä pois tuottajat joutuivat turvautumaan varasuunnitelmaan ja rooliin valittiin tuntematon aussi Hugh Jackman. And the rest is history.

Dougray Scott oli myös pitkään kärkiehdokkaiden joukossa uudeksi Bondiksi Pierce Brosnanin jälkeen, mutta sitten rooliin valittiinkin Daniel Craig. "Lähellä mutta niin kaukana" kuvaisi aika hyvin näitä tapauksia. Scott on tehnyt sinänsä kelpo uran näyttelijänä, mutta Wolverinen tai Bondin kaltaisia isoja menestysrooleja ei ole kuitenkaan plakkarissa. Toki voi olla, että Wolverinen hahmo olisi jäänyt Scottin esittämänä vaisummaksi - näin jälkiviisaana voi ajatella, että ilman Jackmania koko X-sarja olisi ollut hyvin erilainen.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.

Saskatoon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bruins, Wild, HIFK, Hyvinkään Tahko

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Luke

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Brittiläinen musta komedia The Death of Stalin tulee tänään ensi-iltaan vihdoin Suomessakin. Aika pitkään näytti ettei tämä elokuva olisi tulossa Suomeen, koska sille ei löytynyt levittäjää, mutta kiitos sen aiheuttaman kohun Venäjällä muutama kuukausi sitten, elokuva lopulta tulee Suomeenkin näytille.
Brittisatiirikko teki mustan komedian Neuvostoliiton hirmuhallinnosta – "En osaisi keksiä mitään yhtä absurdia kuin Trump tai Brexit" | Yle Uutiset | yle.fi
(yle.fi)
Tämä oli kyllä hyvä. En toisaalta myöskään ihmettele, että meni kiellettyjen elokuvien listalle Neuvostol... siis Venäjällä.

Oli myös mukava nähdä vanhat brittikoomikot Michael Palin ja Paul Whitehouse kehissä.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kävin lauantaina ensimmäistä kertaa eläessäni Suomen elokuvasäätiön Kino K13 -salissa/auditoriossa katsomassa leffaa, kyseessä oli ukrainalainen, Ukrainan suurlähetystön isännöimänä, Akhtem Seitablaevin ohjaama sotaleffa Cyborgs: Heroes Never Die/Кіборги.

"Elokuva Cyborgs kertoo itäukrainalaisen Donetskin miljoonakaupungin pohjoispuolella sijaitsevan Sergei Prokofjevin kansainvälisen lentokentän ukrainalaisista puolustajista – ”kyborgeista”, ajallisesti elokuva ajoittuu myöhäissyksyyn 2014, aikaan ennen Donetskin kansainvälisestä lentokentästä käytyjä ratkaisevia taisteluita tammikuussa 2015."

Raapustelin muutaman rivin pohjustuksineen blogiin: Vartiopaikalla - idän ja lännen välissä: Ukrainan sota – Cyborgs: Heroes Never Die/Кіборги
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Mainioksi mustaksi satiiriksi osoittautunut The Death Of Stalin antaa niin raadollisen ja surkuhupaisan kuvan Stalinista ja hänen lähipiiristään, että en ihmettele ollenkaan miksi Putin sen kielsi Venäjällä ja pahimmissa ex-neukkusatelliittimaissa. Onnettomia tunareita ja tekopyhääkin tekopyhempiä paskiaisia, jotka tekevät mitä tahansa vallan vuoksi. Täysin absurdeja tilanteita syntyi solkenaan ja ne naurattivat huolimatta siitä, että todellisuudessa nauru oli kaukana varsinkin tavalliselta kansalta joka eli jatkuvan totalitaarisen terrorin alistamana.

Berija oli varsinkin pahimmasta päästä, sadistinen raiskaaja ja hirvitys, jota esittää loistavasti vastaavien roolien erikoismies Simon Russell Beale. Steve Buscemi oli myös oivallinen Hrustsevina, jonka sählääjämäisen habituksen alla piilee taitava manipulaattori. Michael Palin tulkitsi Molotovia täystampiona, mikä lienee vähän kärjistetty tulkinta miehestä. Fanaattisuus johtaa toki usein henkiseen tylsyyteen, mutta tuskin Molotov on noin pöljä voinut olla todellisuudessa edes vanhemmilla päivillään.

@vlad : käy ihmeessä katsomassa tämä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös