Jatkoajan leffakerho

[psychodad]

Odottaako moni täällä Olli Saarelan kehittelemää elokuvaa Simo "White Death" Häyhästä?

Itseäni ainakin kiinnostaa, vaikka Saarela ei mielestäni ehkä se paras ohjaaja olekkaan.

Lue muutama viesti ylospain. En kylla tiennyt etta elokuva on kehitteilla, toivottavasti tulee hyvaa jalkea.

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Lue muutama viesti ylospain. En kylla tiennyt etta elokuva on kehitteilla, toivottavasti tulee hyvaa jalkea.

Joo sori, olisi voinut lukea pari viestiä ylöspäin, mutta yöllä ei oikein aivot pelaa.

linkkejä juttuun:

valkoinenkuolema The White Death Film
Elokuvaohjaaja Olli Saarela Simo Häyhä -elokuvasta: "Tällaista myrskyä ei ikinä ole ollut käsissäni" | Yle Uutiset | yle.fi
Jenny Rostain ja Olli Saarela työstävät Simo Häyhästä elokuvaa | Länsi-Savo

 

[M@rko77]

Ei voi antaa täysiä pisteitä tästä, lopputaistelu erityisesti oli full hollywood-tuubaa jossa kaikki autenttisuus/realistisuus oli heitetty romukoppaan, pilasi sinänsä ihan hyvän leffan.

Samoilla linjoilla. Leffa oli kyllä taattua Itäpuu -laatua, mutta patrioottisuus teki joissain kohti siitä niin oksettavan. Miksei tuollaisia elokuvia osata tehdä ns. puolueettomasti ja pitääkö sitä lippua heiluttaa koko elokuvan ajan. 4-/5

 

[alwahla]

Terminator Genisys

Tulipa katsottua sitten tämäkin raina. En edes vaivautunut menemään leffateatteriin sitä katsomaan, vaan katsoin sen netistä. Kuvalaatu oli mitä oli, mutta ei siitä sen enempää.

Leffa oli valtavan suuri pettymys. Enempää leffaa spoilaamatta totean vain, että Emilia Clarke oli heikon leffan heikointa antia. Pantavan näköinen kuin mikä, mutta helvetin huono näyttelemään. Ainoa plussa tulee Brad Fiedelin päivitetystä tunnusmelodiasta.

*

 

[apulais-GM]

Odottaako moni täällä Olli Saarelan kehittelemää elokuvaa Simo "White Death" Häyhästä?

Itseäni ainakin kiinnostaa, vaikka Saarela ei mielestäni ehkä se paras ohjaaja olekkaan.

Enpä ollut kuullut tästä projektista. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, mutta toisaalta, en odota mitään kun kyseessä on suomalainen elokuva.
Kun ei tiedä tuleeko sieltä Rukajärven tie -tyylistä laatua vai puolustusvoimien harjoitusalueella kuvattua Tali-Ihantala -tyylistä matskua. Vai kenties Mannerheim-tyylinen...

Ehkä olisi ollut kiinnostavampaa, jos Lauri Törnistä olisi tehty elokuva. Siinä vasta olisi ollut melkoinen tarina ja myös kiinnostava persoona. Kolme eri armeijaa, pako vankilasta ja lähti sukellusveneellä jostakin rannikolta saksalaisten matkaan, myöhemmin hyppäsi laivasta mereen ja ui Yhdysvaltojen rannikolle. Vietnamin sodan aikaan sitten oli vihreänä barettina etsimässä niitä Viet Kongin salaisia huoltoreittejä, oliko se nyt Laosin puolella.
Luin joskus kirjan Törnistä, eipä voi kuin suositella jos joku nyt kirjoja jaksaa ja kerkiää lukea. Ja ostin DVD-dokumentin mutta siinä nyt oli lähinnä samat asiat ja kuvat, plus muiden kertomuksia Törnistä. Ja videokuvaa kun oli lumipuvussa Yhdysvaltain armeijan kanssa.

Aika hyvä oli eilen illalla Cop Land -elokuva. Sen nyt varmaan kaikki onkin nähneet.
Jotenkin se vaan piti otteessaan, vaikka ei ollut suurta toimintaa tai pyssyjen pauketta, ja Stallonen hahmo oli aika mieto.

 

[heavy]

...Ehkä olisi ollut kiinnostavampaa, jos Lauri Törnistä olisi tehty elokuva...

Joku John Waynen Vietnam -elokuva perustui Lauri Törnin elämään.

 

[apulais-GM]

Joku John Waynen Vietnam -elokuva perustui Lauri Törnin elämään.

Ai niin, oikeassa olet.
Sen nimi oli Green Beret. Kirjan olen lukenut. Tai siis sehän kertoo erikoisjoukoista Vietnamissa, ja päähenkilön esikuvana oli ollut Lauri Törni.

 

[MustatKortit]

Enpä ollut kuullut tästä projektista. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, mutta toisaalta, en odota mitään kun kyseessä on suomalainen elokuva.
Kun ei tiedä tuleeko sieltä Rukajärven tie -tyylistä laatua vai puolustusvoimien harjoitusalueella kuvattua Tali-Ihantala -tyylistä matskua. Vai kenties Mannerheim-tyylinen...

Hyvää pohdintaa, mutta mielestäni tuo vähättely "kun kyseessä on suomalainen elokuva" on vähän turha, sillä onhan maassa tehty mm. Parikan Talvisota, joka ainakin omissa kirjoissani pesee selvästi 95% Hollywoodin WWII-tekeleistä.

Mikäli Häyhä-leffa on toteutettu laadukkaasti ja budjetti on riittävä, on kyseessä varmaankin ihan loistava elokuva. Tässä onkin turhan kauan aikaa joutunut odottamaan hyvää suomalaista sotaelokuvaa, Tali-Ihantala kun ei vastannut huutoon, vaikka aihe oli loistava. Se ei kyllä herätä luottamusta, että joku Olli Saarela tätä (pilleripäissään?) on tekemässä.

 

[sampio]

Ehkä olisi ollut kiinnostavampaa, jos Lauri Törnistä olisi tehty elokuva. Siinä vasta olisi ollut melkoinen tarina ja myös kiinnostava persoona.

Törnin tarina on niin siloteltu ja jälkeenpäin rakennettu sen lisäksi, että Häyhä on persoonana huomattavasti miellyttävämpi, ettei näistä kahdesta ole vaikeuksia valita mieluummin Häyhää aiheeksi. Häyhästä on toki melko tuoreita haastatteluja, mikä on epäreilua Törniä kohtaan, eikä Törnin sotilasura ole ollenkaan vaatimaton, mutta mikäli Tuntematon Lauri Törni -kirjan analyysiin Törnin luonteesta on luottaminen edes vähän alusta, karisee Sarjasen ja Kallosen kultaus hahmon ympäriltä kohtalaisen paljon. Ainakin inhimillisempi hahmo sieltä alta raavitaan esiin kuin noissa Leijonamieli yms. kirjoissa kuvailtu korni sotasankari.

 

[Radiopää]

Kun ei tiedä tuleeko sieltä Rukajärven tie -tyylistä laatua vai puolustusvoimien harjoitusalueella kuvattua Tali-Ihantala -tyylistä matskua.

Katsoin aikoinaan Rukajärven tie -elokuvan yhdessä muutaman sodan käyneen veteraanin kanssa. Elokuvan katsominen lopetettiin kesken, koska herrat pitivät sitä niin epärealistisena. Epärealistisuus liittyi taktisiin asioihin ja esimerkiksi tapaan kuvata, kuinka puut paloivat tykistötulituksen jälkeen.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Törnin tarina on niin siloteltu ja jälkeenpäin rakennettu

TÖRNI sotilaan tarina - YouTube

Onko "Törnin tarina" teos, vai onko Törnistä rakennettu jälkeenpäin yleisesti siloteltu myytti? Tuo yllä oleva linkki on minusta varsin uskottavaan "Törni sotilaan tarina" dokumenttiin. Se ei vaikuta silotellulta ja on varsin mielenkiintoinen.

 

[apulais-GM]

Hyvää pohdintaa, mutta mielestäni tuo vähättely "kun kyseessä on suomalainen elokuva" on vähän turha, sillä onhan maassa tehty mm. Parikan Talvisota, joka ainakin omissa kirjoissani pesee selvästi 95% Hollywoodin WWII-tekeleistä.

Tuosta Talvisodasta olen kyllä samaa mieltä. Todella hyvin tehty elokuva, joka realistisesti tuo esille millainen se talvi oli. Ainakin omasta mielestäni ajaa selvästi Tuntemattoman sotilaan edelle. Eikä pelkästään siksi, että toinen on niin monesti nähty ja mustavalkoinen.

Tässä onkin turhan kauan aikaa joutunut odottamaan hyvää suomalaista sotaelokuvaa,

Onhan sentään tehty Takalinjan takana -niminen elokuva: https://www.youtube.com/watch?v=Hhy7r6-OQXE

Törnin tarina on niin siloteltu ja jälkeenpäin rakennettu sen lisäksi, että Häyhä on persoonana huomattavasti miellyttävämpi, ettei näistä kahdesta ole vaikeuksia valita mieluummin Häyhää aiheeksi.

Eikö monen mielestä Törni sopisi myös luonteensa puolesta paremmin elokuvan hahmoksi, kun oli "syntynyt sotilaaksi" ja räväkkä seikkailija. Varmaan Häyhä oli miellyttävä ja vaatimaton, mutta en tiedä onko se sitten kiinnostavaa.
En ole nähnyt esimerkiksi sitä American Sniperia, mutta äkkiseltään kuulostaa vähän yksipuoliselta aiheelta tehdä elokuva tarkka-ampujasta.
Uskon kyllä itsekin olevani väärässä. Ja toki siinä se ampuminen ja tappaminen tulee varmasti selvemmin teemaksi kuin perus sarjatuliräiskinnässä.
Ja varmaan siinä oli monenlaista tapahtumaa Häyhällä, en sitä epäile. Jokainen laukaus on kuitenkin aina erillinen tapahtuma ja näin.

Jos yli 500 venäläistä ampui ja talvisota kesti 105 päivää, niin sehän on 5 ammuttua per päivä. Melkoista tulosta on tehnyt.
Silloin kun olin armeijassa niin varuskunnassa oli joku 600 varusmiestä. Vertaillun vuoksi...

Katsoin aikoinaan Rukajärven tie -elokuvan yhdessä muutaman sodan käyneen veteraanin kanssa. Elokuvan katsominen lopetettiin kesken, koska herrat pitivät sitä niin epärealistisena. Epärealistisuus liittyi taktisiin asioihin ja esimerkiksi tapaan kuvata, kuinka puut paloivat tykistötulituksen jälkeen.

No ainakin se oli näyttävä elokuva, ja näyttelijätkin olivat aika hyviä. Näköjään imdb:ssäkin on 3400 ääntä ja keskiarvo 6,8. Kyllä se laadusta kertoo, vaikka ymmärtäähän sen ettei veteraanit mistään tällaisesta pidä.
Antaisin itse 9/10. 8 olisi liian vähän.

 

[MustatKortit]

...
Onhan sentään tehty Takalinjan takana -niminen elokuva: https://www.youtube.com/watch?v=Hhy7r6-OQXE
...

Heh, hetken jo olin sekoittamassa tuon sinällään mainioon ja omaan makuun hyvin tehtyyn Etulinjan edessä-pätkään ;)

 

[alwahla]

Vituttaa vieläkin semmoinen pieni yksityiskohta tuossa Jurassic Worldissa, että velociraptoreista on tehty jotain lammaskoiria. Ensimmäisessä ja toisessa leffassa raptorit oli kuvattu saaren vittumaisimmiksi eläimiksi, jotka eivät kumarrelleet ketään tai mitään, mutta nyt tässä uudessa filmissä samaiset liskot ovat kuin kotikissoja.

 

[MustatKortit]

Vituttaa vieläkin semmoinen pieni yksityiskohta tuossa Jurassic Worldissa, että velociraptoreista on tehty jotain lammaskoiria. Ensimmäisessä ja toisessa leffassa raptorit oli kuvattu saaren vittumaisimmiksi eläimiksi, jotka eivät kumarrelleet ketään tai mitään, mutta nyt tässä uudessa filmissä samaiset liskot ovat kuin kotikissoja.

Tässä aivan muutamia päiviä sitten Kiinasta löydettiin liki täydellisesti säilynyt velociraptorin fossiili. Fossiilista käy ilmi, että raptoreilla oli todellisuudessa tuuhea höyhenpeite ja niiden häntä oli lintumainen "pyrstö", ei siis liskomainen "häntä". Joku taisi kuvailla, että ne olivat dinomaailman "raivokkaita puudeleita".

Näin ollen todellinen velociraptor on ihan oikeastikin ollut jotain aivan muuta kuin Jurassic-leffoissa esitetyt versiot.

Itse leffasta minä kyllä itse pidin, oli positiivinen yllätys.

 

[alwahla]

Melkein kaikilla dinosauruksilla oli 65 miljoonaa vuotta sitten höyhenpeite, lukuunottamatta suurimpia kasvinsyöjiä. Jopa T-Rexillä oli jonkinlainen höyhenpeite. Tieteen Kuvalehdessä oli aiheesta mittava artikkeli edellisessä numerossaan.

 

[godspeed]

Kiinnostaisi tietää oudoimpia näkemiänne elokuvia? Mielellään sellaisia mitä pidätte ainakin omasta mielestänne jollain muotoa harvinaisina, joten mitkään peruslynchit tai niistä vaikutteita ottaneet sekoiluineen tai sen paremmin muutkaan tavalliset juonitwisti/mindfuck-jutut ei kelpaa. Obskuuri lienee avainsana. Saa olla tekemällä tehtyä taidettakin, tai ehkä näkökulmasta riippuen juuri sitä. Genrellä ei väliä.

 

[Klose16]

Melkein kaikilla dinosauruksilla oli 65 miljoonaa vuotta sitten höyhenpeite, lukuunottamatta suurimpia kasvinsyöjiä. Jopa T-Rexillä oli jonkinlainen höyhenpeite. Tieteen Kuvalehdessä oli aiheesta mittava artikkeli edellisessä numerossaan.

Itse preferoin Jeesus-leffoja. Ovat näkemäni mukaan historiallisestikin huomattavasti tarkempia ja ennenkaikkea viihdyttävämpiä.

Kiinnostaisi tietää oudoimpia näkemiänne elokuvia? Mielellään sellaisia mitä pidätte ainakin omasta mielestänne jollain muotoa harvinaisina, joten mitkään peruslynchit tai niistä vaikutteita ottaneet sekoiluineen tai sen paremmin muutkaan tavalliset juonitwisti/mindfuck-jutut ei kelpaa. Obskuuri lienee avainsana. Saa olla tekemällä tehtyä taidettakin, tai ehkä näkökulmasta riippuen juuri sitä. Genrellä ei väliä.

En nyt viitsi vastata mitään kotimaisia tekeleitä (en viittaa tällä Visa Mäkisen tuotantoon - mestari), joten oletko nähnyt Aronofskyn Pi:n? En ole ohjaajan fani mutta tuo toimii vastauksenakin.

 

[Radiopää]

Kiinnostaisi tietää oudoimpia näkemiänne elokuvia? Mielellään sellaisia mitä pidätte ainakin omasta mielestänne jollain muotoa harvinaisina, joten mitkään peruslynchit tai niistä vaikutteita ottaneet sekoiluineen tai sen paremmin muutkaan tavalliset juonitwisti/mindfuck-jutut ei kelpaa. Obskuuri lienee avainsana. Saa olla tekemällä tehtyä taidettakin, tai ehkä näkökulmasta riippuen juuri sitä. Genrellä ei väliä.

Ei ehkä oudoin, mutta mieleeni on jäänyt Videodrome-elokuva. Vai meneeköhän se tuohon mindfuck-osastoon, en tiedä.

See you in Pittsburgh.

 

[Vintsukka]

Kiinnostaisi tietää oudoimpia näkemiänne elokuvia? Mielellään sellaisia mitä pidätte ainakin omasta mielestänne jollain muotoa harvinaisina, joten mitkään peruslynchit tai niistä vaikutteita ottaneet sekoiluineen tai sen paremmin muutkaan tavalliset juonitwisti/mindfuck-jutut ei kelpaa. Obskuuri lienee avainsana. Saa olla tekemällä tehtyä taidettakin, tai ehkä näkökulmasta riippuen juuri sitä. Genrellä ei väliä.

Lady Terminatorin (1989) katselin vähän aikaa sitten. Indonesialainen elokuva, josta puolet on suoraa kopiota ensimmäisestä Terminatorista, mutta scifi on korvattu fantasialla ja mystiikalla. Muinainen henki ottaa valtaansa nuoren naisen, puree poikki peniksiä vagina-ankeriaallaan ja jahtaa nuorta poptähteä. Sankari sanoo "Come with me if you want to live" ja sivuosassa ehkä kaikkien aikojen pähein mullet. Obskuuria?

 

[heavy]

Kiinnostaisi tietää oudoimpia näkemiänne elokuvia?

Japanilainen elokuva Tetsuo. Erityisesti se alkuperäinen mustavalkoinen versio, jatko-osassa saattoi jo olla jotain järkeäkin mukana.

 

[Kalmari]

John Watersin Pink Flamingos. Watersin tuotanto taitaa olla kyllä jonkinlaista kulttikamaa, mutta pitäisin tätä leffaa vähän harvinaisempana tuttavuutena. Tullut Suomen tv:stä kerran, vuonna 2008. En nyt muista juonta, enkä tiedä oliko siinä edes sellaista, mutta hyvin hämmentävä se oli. Ja kierolla tavalla jokseenkin kiinnostavakin.

 

[Osmo Rapeli]

Kyllähän nuo Jacques Tatin elokuvat ovat hyvin persoonallisia, nokkelia ja tyyliltään voidaan sanoa positiivisen oudoiksi. Joku "Enoni on toista maata" ja "Playtime" ovat ihan huikean upeita.

Playtimessa ei oikeastaan ole edes juonta. Kuvaus ja jutun kuljetus ovat silti briljantteja. Kamera paikallaan ja miljoona yksityiskohtaa.

 

[Buster]

Survive Style 5+, mutta meneekö tämä sitten sinne sekoiluosastolle. Kunhan vain halusin heittää ilmoille.

Ted 2 tiirailtu ja kyllähän sen parissa viihtyi. Huumori on samansuuntaista kuin ykkösessä ja käännöstyötäkin on hieman kehuttava. Oli pari ihan hyvää heittoa, jotka veivät hetkeksi huomion pois täysin elokuvasta ja vieläkin hieman hymähtelen. Mustan huumorinkin ystäville oli tarjolla ajankohtaista tavaraa ja taisin varmaankin nauraa kaikista koviten siinä kohden... Tuli sellainenkin ajatus päähän kun leffa aika vahvasti ratsasti roisilla huumorilla ja popkulttuuriviittauksilla, että jos ne ottaisi pois niin olisiko lopputuloksena Million Ways To Die In The West. Mutta mukavia viittauksiakin siellä oli alkaen Busby Berkeleyn musikaaleista ja huipentuen loppua kohti, mikä toi mieleen Anchor Manin tappelukohtaukset. Paitsi että Ted:n tapauksessa se ei sisältänyt kuuluisia näyttelijöitä.

Ekaan en oikein voi verrata, koska en muista siitä oikein mitään. Paitsi, että se oli aavistuksen lyhyempi, mikä olisi tälle jatko-osallekin sopinut. Ja jos ei se roisi huumori iske, niin leffalla ei ole muuta tarjottavaa. En muistanut paljon ekalla osalle annoin, mutta näköjään olen arvostanut molemmat kasiksi. Se on aika paljon minulta komedialle.

Semmoinen leffa kuin Redirected on varmaan ainoa edes mainitsemisen arvoinen, mitä on tullut nähtyä viime aikoina. Liettualaisten tekemä filmi, josta on saatu tehtyä sellainen Snatchin tyylinen englantilaisleffa. Toki tässäkin on Vinnie Jones heilumassa ja englantilaiset pääosassa, joten onko se nyt sitten ihme... Kaveriporukka tekee ryöstön, joka ei mene ihan putkeen. Joutuvat takaa-ajetuiksi ja päätyvät pakomatkalle Liettuaan. Jossa kommellukset sen kuin jatkuvat ja Liettua esitetään ei-hyvässä valossa, mutta kuitenkin jokseenkin mustalla huumorilla sävytettynä. Kävihän se vähän turruttavaksi, paljon mökää, asennetta ja ojasta allikkoon -tyylisiä kommelluksia 1,5 tuntia. Seiska tuli lätkäistyä.

 

[Yläpesä]

Kiinnostaisi tietää oudoimpia näkemiänne elokuvia? Mielellään sellaisia mitä pidätte ainakin omasta mielestänne jollain muotoa harvinaisina, joten mitkään peruslynchit tai niistä vaikutteita ottaneet sekoiluineen tai sen paremmin muutkaan tavalliset juonitwisti/mindfuck-jutut ei kelpaa. Obskuuri lienee avainsana. Saa olla tekemällä tehtyä taidettakin, tai ehkä näkökulmasta riippuen juuri sitä. Genrellä ei väliä.

Peter Greenawayn myöhempi tuotanto ZOO:sta alkaen edustaa melkoista symbolien ja taideviitteiden viidakkoa. Reggion Koyaanisqatsi ja sen jatko-osat luonnollisesti omalla vaikuttavalla tavallaan kuuluvat tähän osastoon. Scolan Rumat, likaiset ja ilkeät on siinä rajalla onko se käsittämätön vai inhorealistinen kuvaus inhimillisisistä perusarvoista.