Jatkoajan leffakerho

[ChosenTwo]

Ei tästä voi puhua samana päivänäkään legendaarisen The Road Warriorin eli toisen Mad Maxin kanssa, kuten ei myöskään ensimmäisen Mad Max -elokuvan. Kolmas eli Beyond The Thunderdome ei nyt niin ihmeellinen ollut, mutta oli siinäkin enemmän sisällöllistä pointtia kuin tässä. Ei Fury Road mitenkään erityisen kelvoton lajissaan ollut, päin vastoin, mutta sitä samaa ryminää ja ryskettä se oli kuin keskiverto Transformers, Fast and Furious -sarjan keskinkertaisimmat osat tai mikä tahansa 1980-luvun jälkeen tullut post-apokalyptinen toimintaleffa, jossa on niittiä, kromia ja friikkejä.

The Road Warrior säilyi kyllä vielä omassa rankkaukseni ykkösenä, täydellisenä kympin elokuvana. Mutta Fury Road kiilasi selväksi kakkoseksi. Mad Max ykkönen on sinällään mielenkiintoista taustatietoa Maxista, mutta varsinaisesti elokuvana se ei aiheuta hurraa-huutoja. Beyond Thunderdome sitten taasen on täysin surkea tekele, jossa yksi elokuvahistorian cooleimmista päähahmoista ja maailmoista muutettiin koko perheen skeidaksi. Fury Roadin paluu The Road Warriorin tunnelmiin on siis äärimmäisen hieno asia.

Ja vai että Transformersiin ja Fast and Furiousiin verrattavaa ryskettä? Fury Roadissa oli aivan mahtavaa nimenomaan se, että tämä ei kaatunut niihin nykyajan toimintaelokuvien perisynteihin. Toimintakohtaukset eivät olleet pelkkää äärimmäisen epäaidon näköistä, sumeaa CGI:tä, vaan käytännön efekteillä todella tyylikkäästi toteutettuja kohtauksia, joissa CGI oli mukana vain extra-kuorrutuksena. Lisäksi tämä ei ollut PG-13-leiman vuoksi löysäilevä, vaan mukana oli vähän rankempaakin kuvastoa, joka on tietenkin ainut oikea ratkaisu tähän maailmaan sijoittuvan elokuvan kanssa.

Iso plussa myös parhaasta leffapahiksesta pitkiin aikoihin.

 

[sampio]

Historiaa rakastaville löytyi muutamia nippelifaktoja, kuten alukukohtauksessa, jossa Berliinin valtiopäivätalon katolle punalippua nostaneen sotilaan käsi oli täynnä rannekelloja.

Alkuperäisessä kuvassa oli punasoltulla molemmissa käsissä rannekkeet näkyvissä, manipulaatiossa toisesta ranteesta on ranneke poistettu. Ainakin itse olen törmännyt selitykseen, että kyseessä oli puna-armeijan rannekompassista ja kellosta, mutta koska yleisesti tunnettu tapa oli viedä sotasaaliiksi kaatuneelta kello, poistettiin tuo toinen ranneke näkyvistä turhan kohun välttämiseksi, vaikkei ko. solttu olisi näin toiminutkaan. Tiedä sitten, mikä on totuus.

 

[disco-stu]

Nyt tuli sitten katseltua sen luokan pökäle että alkoi suorastaan vituttaa puolitoistatuntisen uhraus. Kyseessä siis Enemy. (IMDB-linkki)

Ennakkoon tietysti heräsi vähän kysymyksiä kun on kyseessä jonkinlainen kanadalainen (?) euro-yhteistyöleffa ja espanjalainen kässäri, mutta ajattelin että eikai Jake Gyllenhaalin ja Denis Villeneuven tasoiset janpat mihinkään ihan turhaan lähde mukaan. No kyllä lähti.

Tää menee varmaan sitten taas siihen kategoriaan että "et vaan tajunnu", sillä en tosiaan tajunnut tästä leffasta sitten hevonkukkua. Jotain todella hämmentävää symboliikkaa ilmeisesti ja varmaan joku yksityiskohta joka kääntääkin kaiken päälaelleen, mutta ihan murhaavan tylsä oli leffan kulku ja vaikka jotain jännityselementtiä yritettiin ihan ansiokkaasti luoda niin eihän se nyt toimi kun ei ole mitään järkeä koko kohkauksessa! Joku fiksumpi vois tulla selittämään, vaikka spoileritagien taakse, mutta älkää nyt jumalauta ainakaan vapaaehtoisesti tähän menkö aikaanne tuhlaamaan. Netflixistä toki löytyy jos masokismi on se juttu... Hyi saatana mitä paskaa.

Ja sitten jotain ihan muuta, nimittäin uusi Mad Max kyllä iski kuin miljoona volttia. Lajityypissään ehdoton kuningas ja oikeastaan kaikilta muilta paitsi Milleriltä voisi kieltää em. genren elokuvien tekeminen. Ei mikään Cannesin elokuvajuhlien palkintorohmu, mutta 100% täyttä viihdettä alusta loppuun. Kunnon menoa ja melskettä, sopivasti rytmitettynä ja oivallisilla kursailemattomilla roolisuorituksilla. Kerrassaan mahtavaa!

 

[MustatKortit]

Nyt tuli sitten katseltua sen luokan pökäle että alkoi suorastaan vituttaa puolitoistatuntisen uhraus. Kyseessä siis Enemy. (IMDB-linkki)

Ennakkoon tietysti heräsi vähän kysymyksiä kun on kyseessä jonkinlainen kanadalainen (?) euro-yhteistyöleffa ja espanjalainen kässäri, mutta ajattelin että eikai Jake Gyllenhaalin ja Denis Villeneuven tasoiset janpat mihinkään ihan turhaan lähde mukaan. No kyllä lähti.
..

Otan vähän omaan piikkiini, katsoin tuosta osan (siis jäi kesken) jokin aika sitten, mutta unohdin varoittaa leffasta tällä palstalla.

No, eiköhän kohta tule joku kertomaan, että kyseessä on joku huikea elämys ja elämää suurempi leffa. Jos minä mietin Gyllenhaalin parhaita leffoja, kuten vaikkapa Brokeback Mountain sekä aivan mahtava Nightcrawler, niin ihan ihme juttu, että mies on tällaisessa scheissessa ollut mukana.

 

[disco-stu]

Otan vähän omaan piikkiini, katsoin tuosta osan (siis jäi kesken) jokin aika sitten, mutta unohdin varoittaa leffasta tällä palstalla.

Onneksi oli "vain" puolentoista tunnin pätkä... Mulla tuo Prisoners nousee arvo-asteikolla aika korkealle, ja siinähän on Villeneuve-Gyllenhaal parivaljakko parhaimmillaan. Pakkohan tässä on googlailla että mikä perkele tämän Enemyn idea oikein oli.

 

[Fernando]

Onneksi oli "vain" puolentoista tunnin pätkä... Mulla tuo Prisoners nousee arvo-asteikolla aika korkealle, ja siinähän on Villeneuve-Gyllenhaal parivaljakko parhaimmillaan. Pakkohan tässä on googlailla että mikä perkele tämän Enemyn idea oikein oli.

Katsoin kanssa toissapäivänä kyseisen oksennuksen, paljon oli potentiaalia vaikka ja mihin, mutta halpatuotanto sekä tekotaiteellisuus painoi elokuvan lyttyyn jo itsessään. Audiomaailma on raastava, mutella meni usein dialogittomat pätkät.

Spoileri

Ilmeisesti leffa yritti tarttua johonkin toiseen alkuperäiskirjailijan teokseen, jossa hämähäkit valtaavat maailman olemalla jonkin sortin muodonmuuttajia.

Jotenkin alun privaattiesitystuokio yrittää selittää syytä kahdentumiseen, sillä proffan äiti vakuutti proffan olevan hänen ainoa lapsensa. Eli nähty hämähäkki olisi ottanut proffan muodon. Toki kohtaus proffan ja hänen äitinsä välillä jätti todella monia aukkoja täytettäväksi. Kiusaantunut äiti lakaisee poikansa kysymykset maton alle kuin niitä ei oltaisikaan kysytty.

Järkevää selitystä en leffalle ja sen tapahtumille vieläkään keksi. Olisivat tehneet sen suoraan alkuperäisen tekstin mukaan ilman mitään soveltamisia.

On se paska

 

[Vintsukka]

Minä kyllä tykkäsin Enemystä kun sen viime syksynä HIFF:ssa näin. Ei huikea elämys tai elämää suurempi leffa, mutta piti otteessaan ja herätti kysymyksiä, hyvän elokuvan merkkejä. En yritäkään väittää että olisin kaikkea tajunnut mutta jotain kyllä ja sitten jälkeenpäin nettikirjoitteluja lukemalla vähän lisää, vaikka sieltäkin niitä erilaisia teorioita löytyy vaikka kuinka monta.

Spoileri

Päähenkilön jonkinlainen mielen pirstoutuminen tuossa on kait käynnissä, isäksi tuleminen ja sen tuoma vastuu pelottaa ja täytyy paeta toiseen persoonaan, joka ei ole sitoutunut keneenkään eikä mihinkään. Hämähäkit symbolisoivat naista, joka kietoo verkkoonsa ja vie vapauden.

Se fetissishow ei kyllä auennut ollenkaan.

Tuo on ihan oma tulkinta, jonka kasasin omista mietteistä ja poimimalla muiden teorioista itselleni sopivat osat. Muistaakseni Villeneuve, Gyllenhaal ja kumppanit ovat kieltäytyneet haastatteluissa avaamasta leffan pointtia, joten "virallista" sanaa asiasta ei ole tarjolla. Siispä julistan tulkintani ihan yhtä validiksi kuin muutkin tulkinnat.

 

[palle]

Minä kyllä tykkäsin Enemystä kun sen viime syksynä HIFF:ssa näin. Ei huikea elämys tai elämää suurempi leffa, mutta piti otteessaan ja herätti kysymyksiä, hyvän elokuvan merkkejä. En yritäkään väittää että olisin kaikkea tajunnut mutta jotain kyllä ja sitten jälkeenpäin nettikirjoitteluja lukemalla vähän lisää, vaikka sieltäkin niitä erilaisia teorioita löytyy vaikka kuinka monta.

Spoileri

Päähenkilön jonkinlainen mielen pirstoutuminen tuossa on kait käynnissä, isäksi tuleminen ja sen tuoma vastuu pelottaa ja täytyy paeta toiseen persoonaan, joka ei ole sitoutunut keneenkään eikä mihinkään. Hämähäkit symbolisoivat naista, joka kietoo verkkoonsa ja vie vapauden.

Se fetissishow ei kyllä auennut ollenkaan.

Tuo on ihan oma tulkinta, jonka kasasin omista mietteistä ja poimimalla muiden teorioista itselleni sopivat osat. Muistaakseni Villeneuve, Gyllenhaal ja kumppanit ovat kieltäytyneet haastatteluissa avaamasta leffan pointtia, joten "virallista" sanaa asiasta ei ole tarjolla. Siispä julistan tulkintani ihan yhtä validiksi kuin muutkin tulkinnat.

Spoileri

Villeneuve on itse asiassa sanonut useassa haastattelussa, että elokuvassa on kyse matkasta Jake Gyllenhaalin alitajuntaan. Itsekin uskon, että hämähäkit symbolisoivat naista ja verkko vapauden menettämistä. Jake Gyllenhaalin hahmo on yksi ja sama itsensä kanssa taisteleva, pettävä ja äärimmäisen sitoutumiskammoinen mies.

Lopun hämähäkkikohtaus oli suorastaan nerokas. Jake löytää avaimen, kokee kiusauksen, näkee vaimonsa hämähäkkinä joka pelkää tulevansa "liiskatuksi". Jaken ilme kertoo kaiken: here we go again. Mieshän puhuu luennollaan diktatuurista ja kontrollista sekä kaavamaisuudesta kuinka asiat toistuu ja toistuu uudelleen ollen ensin tragedia ja muuttuen toistuessaan farssiksi. Jake tajuaa, että ollaan farssin äärellä ja ilme on sen mukainen.

 

[Scipio]

Minä kyllä tykkäsin Enemystä kun sen viime syksynä HIFF:ssa näin. Ei huikea elämys tai elämää suurempi leffa, mutta piti otteessaan ja herätti kysymyksiä, hyvän elokuvan merkkejä. En yritäkään väittää että olisin kaikkea tajunnut mutta jotain kyllä ja sitten jälkeenpäin nettikirjoitteluja lukemalla vähän lisää, vaikka sieltäkin niitä erilaisia teorioita löytyy vaikka kuinka monta.

Täysin samat ajatukset minullakin tuosta elokuvasta. Elokuvassa oli todella hyvä tunnelma ja varsinkin elokuvan alun outo jännite piti otteessaan. Puolen välin jälkeen elokuva muistaakseni vähän lässähtää kun mitään ei oikein tapahdu ja loppuhan onkin sitten ihan mitävittua-kamaa. Eli toisaalta helvetin hyvä, mutta samaan aikaan todella raivostuttava kokemus.
Suosittelisin kaikille elokuvien ystäville, mutta en todellakaan kenellekään, jotka suosivat perinteisiä viihdekäyttöön tarkoitettuja elokuvia.

 

[disco-stu]

Eli tämä Enemy oli siis juuri sellaista mielestäni tekotaiteellista paskaa, jossa yritetään tehdä jotain elämää suurempaa siinä oikein tukevasti failaten. Ei mitään tietenkään pois niiltä jotka onnistuivat elokuvasta nauttimaan, meitä on moneen junaan! Tietenkin ajatuksiahan tämäkin herätti, joten jos se oli tarkoituskin niin sinänsähän tekijät onnistuivat.

Spoileri

Tuollaisia edellämainittuja selityksiä itsekin mietin, ajattelin vaan että eikai nyt noin yksiselitteisen tökerö idea voi olla koko elokuvan pointti. Mutta ilmeisesti voi. Selväähän oli että Gyllenhaalin hahmo oli yksi ja sama henkilö, mm. koska näitä ei koskaan nähty muiden seurassa yhdessä, äidin puhelut, vaimon kuiskinta miten koulussa meni jne. Tässä vaan nyt vedettiin yhtälailla matto koko paskan alta, kun niissä leffoissa joissa lopussa kaveri herää ja kaikki olikin vain unta. Itseasiassa tähän elokuvaan se olisi ollut parempi lopetus. Idea hyvä, toteutus ihan perseestä olisi tuohon voinut jotain elokuvan peruselementtejä lisätä ihan viihtymisen kannalta - tuo laahaava tahti ja saatanallinen vatvominen on ihan yhtä tyhjän kanssa, eikä kiinnostanut kyllä pätkääkään.

ps. en myöskään pitänyt monen kriitikon taivaisiin ylistämästä tekeleestä "Only God forgives" eli en varmaan ole kohdeyleisöä tällekään

 

[mikko600]

ps. en myöskään pitänyt monen kriitikon taivaisiin ylistämästä tekeleestä "Only God forgives" eli en varmaan ole kohdeyleisöä tällekään

Löytyy muuten nykyään myös Netflixistä. Tämän vuosituhannen kovimpia teoksia. Aukeaa jos aukeaa. Helvetin karu ja kaunis teos.

 

[disco-stu]

Löytyy muuten nykyään myös Netflixistä. Tämän vuosituhannen kovimpia teoksia. Aukeaa jos aukeaa. Helvetin karu ja kaunis teos.

Kyllä, vaikken tykännyt niin suosittelen katsomaan silti, sillä ymmärrän kyllä miksi joillekin uppoaa. Mulla meni vati nurin jo alkupuolella, kun ei vaan saanut kiinni mistään.

 

[MustatKortit]

ps. en myöskään pitänyt monen kriitikon taivaisiin ylistämästä tekeleestä "Only God forgives" eli en varmaan ole kohdeyleisöä tällekään

Heh, samoilla linjoilla tästäkin ;)

Käytiin tyttöystävän kanssa katsomassa tuo, kun hän tykkää Ryan Goslingista ja itse katsoin trailerin perusteella, että vaikuttaa ihan hyvältä... not our cup of tea.

 

[palle]

Täytyy sen verran vielä ottaa kantaa tuohon Enemyyn, että ei se järin viihdyttävä elokuva ollut. Mutta herätti ajatuksia ja en muista, että ihan jokaisen elokuvan kohdalla olisin viettänyt vielä tuntikausia aikaa elokuvaa miettien ja internetistä mielipiteitä ja teorioita kalastellen. Tavallaan elokuva onnistui siinä mitä se yritti: herätti ajatuksia. Katsoin sen jopa uudestaan, mutta en siksi, että se olisi ollut erityisen hyvä elokuva, vaan enemmänkin uteliaisuudesta. Ristiriitainen kokonaisuus.

Täysin päinvastaisen fiiliksen viihdyttävyyden suhteen antoi Coherence (2013), joka myös jäi pitkään päähän ja vaati hieman googlettelua. Pääpointin tajuaa helposti ensimmäisellä katselukerralla, mutta varsinaisiin yksityiskohtiin pääsee paneutumaan vasta toisella. Yksi viime vuosien parhaista elokuvista.

 

[Scipio]

Enemy-elokuvan hyvyydestä kertoo sekin jotain, että tällä palstalla keskustellaan aiheesta jo toista sivua. Harva elokuva kuitenkaan pystyy herättämään niin paljon ajatuksia, että siitä pystyisi keskustelemaan näinkin pitkään. Esim. tuo Fury Road, joka on myös jo parilla sivulla mainittu, on katsojan näkökulmasta joko hyvä tai huono, mutta ei siitä mitään pitkää syvällistä pohdintaa saa aikaiseksi.

 

[olkikuukkeli]

Täysin päinvastaisen fiiliksen viihdyttävyyden suhteen antoi Coherence (2013), joka myös jäi pitkään päähän ja vaati hieman googlettelua. Pääpointin tajuaa helposti ensimmäisellä katselukerralla, mutta varsinaisiin yksityiskohtiin pääsee paneutumaan vasta toisella. Yksi viime vuosien parhaista elokuvista.

Minäkin tykkäsin tästä. Ilmeisesti aika hit or miss-kokemus kuitenkin, kysehän on scifi-indie-elokuvasta, joka kyllä näkyy esim. kuvauksen laadussa. Eli jos idea ei sytytä, niin elokuva on varmaan aika tuskainen katselukokemus. Minut sytytti ja elokuva piti hyvin otteessaan!

 

[palle]

Minäkin tykkäsin tästä. Ilmeisesti aika hit or miss-kokemus kuitenkin, kysehän on sekä scifi-indie-elokuvasta, joka kyllä näkyy esim. kuvauksen laadussa. Eli jos idea ei sytytä, niin elokuva on varmaan aika tuskainen katselukokemus. Minut sytytti ja elokuva piti hyvin otteessaan!

Se on todellakin juuri sitä, hyvin kiteytetty tuo "hit or miss". Eli ei voi varauksetta suositella jokaiselle elokuvien ystävälle.

Se mikä tekee Coherencesta entistäkin mielenkiintoisemman on tekijöiden lähestymistapa. Pääkaksikolla oli idea ja punainen lanka mietittynä, mutta tätä ei kokonaisuudessaan näyttelijöille kerrottu. Eli monet kohtaukset ovat puhdasta improvisaatiota dialogien ja jopa tapahtumien osalta, ainoastaan tietyille henkilöille per kuvauspäivä annettiin jonkinlainen ohjeistus mihin suuntaan keskustelua ja tilanteita lähdetään viemään ja näyttelijät hoitivat lopun.

 

[Jupe]

Pistetään pari sanaa Birdmanista.
Pääsi yllättämään positiivisesti vaikka aika pitkälti oli tiedossa mitä tuleman pitää. Michael Keaton on ollut omia suosikkeja jo vuosia, ei ole tehnyt mielestäni niin hyviä elokuvia näyttelijänä mihin kykenisi, monissa surkeissakin elokuvissa on sitä Keaton magiikkaa, tässä on nyt vihdoin kaivettu tuo talentti esiin ja aitona, raakana, ei kikkailua, ei ihme scorea, ei leikkauksia, välillä jopa mennään samaa kuvaa kymmeniä minuutteja. Edward Norton pääsee vastaavalla raakuudella esittämään osaamistaan ja on yhtä vakuuttava kuin parhaimmillaan on nähty.
Innaritun ohjaus on konstailematon ja intiimi, koko ajan ollaan hollilla, olet ikään kuin olkapään takaa seuraamassa tapahtumia. Tapahtumapaikkana broadway -teatteri on osuva kun tehdään intensiivistä draamaa, ollaan ikään kuin pääkallopaikalla mihin hollywood näyttelijät palaa kokeilemaan kannuksiaan live-yleisön edessä. Elokuvassa osuvaa draamaa kriitikosta ja miten vaikuttaa omalla kynällään suosioon ja pisteet myös scoren soittaneelle rumpalille, hyvin oli tuotu esiin ihan kuvassakin.

Ehdottomasti huippuelokuva, tälläistä väkevää ja intensiivistä todella läheltä kuvattua draamaa harvoin saa tuolta suunnalta. Micheal Keaton on juuri niin huikea kuin tiesin hänen olevan. Ei tämä näyttelijäsuoritus tullut yllätyksenä, kokonaisuus yllätti mukavasti.

Viiden tähden matskua.

_

 

[MustatKortit]

Se on todellakin juuri sitä, hyvin kiteytetty tuo "hit or miss". Eli ei voi varauksetta suositella jokaiselle elokuvien ystävälle.

Se mikä tekee Coherencesta entistäkin mielenkiintoisemman on tekijöiden lähestymistapa. Pääkaksikolla oli idea ja punainen lanka mietittynä, mutta tätä ei kokonaisuudessaan näyttelijöille kerrottu. Eli monet kohtaukset ovat puhdasta improvisaatiota dialogien ja jopa tapahtumien osalta, ainoastaan tietyille henkilöille per kuvauspäivä annettiin jonkinlainen ohjeistus mihin suuntaan keskustelua ja tilanteita lähdetään viemään ja näyttelijät hoitivat lopun.

Minun mielestäni Coherencen tekee mielenkiintoiseksi juurikin tuo dialogi, joka etenkin leffan alussa on suorastaan "woodyallenmaista", tämä siis suurena kehuna leffalle.

Dialogi siis tuntuu elämänmakuiselta ja aidolta. Olisin kirjoittanut, että "käsikirjoittamattomalta", mutta sinulla olikin tietoa, että näin ihan faktisesti oli asian laita.

Coherence saa minulta ehkä vajaa 4/5 tähteä, pieni miinus noista loppuratkaisuista, jotka omaan makuun olisivat saaneet olla hivenen pidemmät.

 

[Ted Raikas]

Mad Max: Fury Road nähty vihdoin.

No joo, olihan se korkeaoktaanista metallin vääntymistä ja tuli hiki katsellessa. Näyttävää toimintaa. Taatusti näyttävintä vähään aikaan ja oikea ote, joskin silmille puskevaa cgi:ta oli enemmän kuin mainostettiin, mutta pakkohan sitä. Kaikkiin ennakkohehkutuksiin nähden ei nyt ollut niin suurenmoinen elokuva kuitenkaan tai mitään suoranaisesti ennennäkemätöntä. Muistikuvissa Asfalttisoturi on edelleen jotenkin karumpi ja raadollisempi teos. Ehkä pitäisi katsella se, niin tietäisi onko se pelkkää nostalgisointia vai onko asiassa perää.

Oikein mainio elokuva kuitenkin ja sopivan erilaista toimintaa nykyhetkessä ja millekään ylenpalttiselle hempeilylle ja lässytykselle ei annettu sijaa, kuten ei pidäkään. Hahmogalleria sopivan vinksahtanutta ja outoa, kuten postapokalyptisessa toimintaleffassa sopii olla, primitiivisyys ja moderni teknologia lyö kättään. Charlize Theron oli oikein mainio ja sopivan uskottava kovapintaisen toiminnan naisen rooliin ja muutenkin toki lahjakas näyttelijä. Tom Hardy veti perusmurinaroolin, mutta sopi Maxin saappaisiin hyvin, vaikka Mel nyt onkin se oikea Max nyt ja aina. Alkaa tuosta kuonokopasta tulla kyllä Hardyn tavarmerkki. Nicholas Houltia ei kyllä meinannut tunnistaa roolissaan.

Näiltä näppäimin sellainen neljä tähteä viidestä. Ei siis mikään klassikkoelokuva ja tajunnanräjäyte, mutta pitkästä aikaa mielenkiintoinen ja sujuva perinteinen toimintaleffa kuitenkin sopivan old skool henkeen. Plussaa vielä maisemista, ne oli kaikessa karuudessaan todella kauniita. Ilmeisesti Etelä-Afrikassa kuvattu.

 

[Osmo Rapeli]

Muistakaahan, että Kung Furyn laillinen livestream pyörii jo: Kung Fury Live stream before the premiere - YouTube

Tämän paremmaksihan ei traileri käy: KUNG FURY Official Trailer [HD] - YouTube

Kaikkea olennaista tästä ruotsalaisprojektista: Kung Fury - Wikipedia, the free encyclopedia

EDIT: Pöh, itse leffa ei näkynyt. Ehkä ilmestyy tänne: Kung Fury tai tänne LaserUnicorns - YouTube

 

[StarsAreRising]

Uusi, ylistetty Mad Max tuli katsottua tuossa viime viikonloppuna. Kyseessä oli toki keskivertoa parempi toimintaelokuva, mutta lähes poikkeuksetta valtavaa hehkutusta saanut tekele ei säväyttänyt ainakaan neljän tai viiden tähden arvoisesti. Viihdyttävää, mutta jälkikäteen ei herättänyt päänsisäisiä ajatuksia, mitä hyvät elokuvat tuppaavat yleensä tekemään. 3/5.

 

[alwahla]

Big Game tuli katsottua pari päivää sitten. Jos yhdellä sanalla näkemääni pitäisi arvioida, niin sana "heikko" tulee heti mieleen. Todella onneton esitys oikeastaan kautta linjan. Juoni oli periaatteessa hyvä, mutta kaikki muu tökki. Erityisesti miljöö oli niin kaukana suomalaisesta maisemasta kuin vaan voi olla. Kouvolakin olisi näyttänyt paremmalta ja uskottavammalta tapahtumapaikalta kuin joku alppimaisema.

 

[pernaveikko]

Erityisesti miljöö oli niin kaukana suomalaisesta maisemasta kuin vaan voi olla. Kouvolakin olisi näyttänyt paremmalta ja uskottavammalta tapahtumapaikalta kuin joku alppimaisema.

Tämän nyt näki jo trailerista, onneksi joskus tulee nähtyä spoilereita. Ei mitään tarvetta nähdä koko pätkää.

Olen viime aikoina miettinyt enemmänkin tätä kuvauspaikkasekoilua. Mistä se siis tarkalleen ottaen johtuu, osaisiko joku alaa tunteva kertoa tarkemmin?

Katsoin ei niin hyvän, mutta ihan kohtuullisen elokuvan mikä tapahtui kokonaan Havaijilla. Siitä johtuen osa tekeleestä oli siellä myös kuvattu, edes jotain positiivista. Silti iso ratkaisukohtaus oli kuvattu Costa Ricalla, koska siellä nyt oli sitten ilmeisesti parempi maisema. Miksi sama tarina ei olisi toiminut kokonaan Costa Ricalla kuvattuna, jos se nyt oli niin tärkeää sinnekin raahata koko tuotanto? Jotain ihmeellistä taiteilijahippien ylianalysointia taas.

Joo, joo. Raha ja työluvat ja muut, mutta kun aika usein tuntuu siltä, että kysymys on jostain ihan muusta, kun tavoitellaan jotain ihmeellistä taiteellista näkemystä. Tuo Costa Rica esimerkki menee suoraan leffavirheisiin, kun bongarit olivat helposti huomanneet ruudussa nähtävän kivilajin olevan sellainen mitä ei Havaijilla ole. Tätäkö ohjaajat ja tuottajat haluavat? Porukka nauraa niiden tuotoksille, mutta dollarit virtaa kassaan.

Tuon suomileffankin näkee aika moni ihminen kelle ei tule edes mieleen, että eihän Suomessa tuolta näytä. Ei se ihan oikein ole.

 

[Jupe]

Mad Maxin hienoushan perustuu siihen hahmogalleriaan, autogalleriaan ja hei ei elokuva voi olla huono jos sotapojat huutaa yhteen ääneen ja ylistää V8:sia. :) Itselle tuli vasta leffan katsomisen jälkeen tietoon että ykkösen legendaarinen pahis Toecutter oli Fury Roadin Immortan Joe, huikea hahmo sekin, ihan kreisiä nämä maskit, hengitysefektit kuin darth waderilla ja elokuvan maailma yleisestin tarkoituksella aivan yliammuttu, monessako elokuvassa soundtrack kulkee elokuvassa itsessään karavaanin mukana. Loppuun voi todeta että eihän raaka autoistettu yhteiskunta tarvitse kuin gasolinea ja äidinmaitoa. Heh.

Ymmärrän kritiikin sen suhteen että tylsähän se on jos ei arvosta sitä Fury Roadin perusideaa raivoa vauhdissa, autoja, friikkejä, stuntteja jne. En itse ainakaan odottanut juurikaan muuta, katsoin pari viikkoa sitten muistin virkistykseksi MAD MAX ykkösen 1979 vuodelta ja tämä perusidea löytyy jo siitä, jos näyttelijärsuorituksiin mennään niin kökömpihän se oli, mutta kulttikamaa silti. Ei tästä Birdmanin kaltaista draamaa saa tekemälläkään mistä kirjoittelin tuossa ylempänä, mutta molemmat omissa genreissään viiden tähden matskua.

_