Jatkoajan leffakerho

[Twite]

Viestin lähetti Dave
Nyt on sitten vielä uusi genre: elokuvat-joissa-ei-tapahdu-mitään. Onneksi Stand By Me onkin jo puhuttu pois tästä lokerosta. Meikäläinen onkin nyt siinä määrin kahvilla, että joku voisi ystävällisesti luetella ne ominaisuudet, mitkä elokuvissa lasketaan tapahtumiksi ja mitä ei.

Ossin muotoilema "elokuva, joka perustuu johonkin asiaan, josta ei saa oikein kiinni". On parempi kuvaus kuin tuo millä yritin keskustelua aloittaa. Ja turha odottaa mitään ominaisuusluetteloa, ei tämä mitään tiedettä ole. Ainoa ominaisuus jota tässä vähän olen toivonut on se että pitää ko. elokuvasta. Aika hyvin tuo 'ei tapahdu mitään' on ymmärretty. Eimityys on tietenkin subjektiivista.

Olen tyytyväinen syntyneeseen keskusteluun siksi että tuli esille pari elokuvaa jotka minun tulee nähdä.

 

[Yläpesä]

Tunnistan tuon "ei-tapahdu-mitään" leffan jossain määrin. Minusta esim juuri jo mainitun Altmanin 70-luvun leffat edustavat sitä mitä parhaimmalla tavalla (M.A.S.H., Nashville, 3 women, ehkä jopa Pitkät jäähyväiset). Ang Leen Jäämyrsky lienee samaa ja Mazurskyn (olikohan suomeksi:) Nuoruuteni Greenwich Village. Myös Greenawayn alkupään tuotanto on eriskummallista hitaasti sulavaa symbolisoppaa, joka vielä oli järkevissä mittapuissa (ZOO).
Reggion Koyaanisquatsista pidän edelleen kovasti, siinähän ei todella "tapahdu" mitään vaikka lujaa mennäänkin ja tietty sormella osoittaminen on havaittavaa.

 

[Dave]

Em. Robert Altmanin elokuvista olen itse nautiskellut M.A.S.H.in moneen kertaan, ja jos tämä elokuva sijoittuu niiden elokuvien genreen, joissa ei tapahdu mitään, alkaa meikäläinen olla jo ulkona kuin lumiukko. Elokuvassahan tapahtuu yhtä ja toista ja lisäksi se on melko vauhdikaskin. Ja aika hauska. Muita kolmea en valitettavasti muista nähneeni. Sen sijaan esim. Altmanin McCabe & Mrs. Miller (1970) oli hieman raskassoutuinen, mutta en minä nyt sitäkään tapahtumavapaiden elokuvien sarjaan laskisi.

Peter Greenawayn elokuviin olen myös jonkinmoisella tarmolla uppoutunut. Niitähän on ensinnäkin äärimmäisen vaikea verrata kenenkään muun elokuviin ja toiseksi hyvin vaikea sanoin kuvailla niille, jotka eivät ole niitä nähneet. Kyllä niissäkin nyt silti jotain tapahtuu, vaikka pääpaino tosin on visuaalisella ilmeellä ja symboliikalla, varsinkin numeroihin Greenaway tuntuu hurahtaneen. Tässä kevään päälle tulee muistaakseni tv:stä 8½ Women, joten siinä päästään näkemään Peten nykykunto.

Jäämyrsky menee mielestäni sarjaan "ihan kiva". Ammattikoulua käyvä keskittymishäiriöistä kärsivä teini-ikäinen varmasti toteaisi että mitään ei tapahtunut, mutta muistaakseni elokuvan hahmoille tapahtui monenkinlaista henkilökohtaisella tasolla. Voi jopa sanoa elokuvan sisältäneen jonkinnäköistä henkilöhahmojen kehittelyä, mikä toki ei läheskään kaikissa elokuvissa ole itsestäänselvyys. Lisäksi elokuvassa oli myös aivan selvä ja johdonmukainen juoni, mikä myös puoltaa sen sisältäneen "tapahtumia". Ainakaan minulla ei ollut vaikeuksia jaksaa keskittyä loppuun asti.

Reggio: never heard, pahoittelen.

 

[Yläpesä]

Viestin lähetti Dave
alkaa meikäläinen olla jo ulkona kuin lumiukko. Elokuvassahan tapahtuu yhtä ja toista ja lisäksi se on melko vauhdikaskin.

Näin lämpimällä kelillä sulle käy pihalla huonosti, lumiukko. Ei ollut kyse elokuvista joissa ei konkreettisesti tapahdu mitään, sellaisiahan olisivat käytännössä vain maalin kuivumista seuraavat taltioinnit. Jopa Lennonin kärpäs-leffassa "tapahtui" jotain, vaikka se olikin sitten kärpänen vaeltelemassa alastoman Onon päällä.

Kyse oli näennäisen vilskeen tai hälinän (siitä Altman, jonka varsinkin 70-luvun tuotoksissa seurattiin helpostikin parinkymmenen ihmisen sekavaa dialogia limittäin ) seassa tapahtuvasta viipyilevästä fiiliksestä, joka vaikuttaakin katsojaan enemmän esitietoisella tasolla. Jopa Woody Allenin leffoissa tapahtuu näennäisesti yhtä ja kaikkea juonen kuljettamiseksi (esim. Radio Days) mutta pääosin se on vain nostalgisen pysähtyneen tunnelman naulitsemista. Kirjallisuuden puolelta voisi hakea vastinetta vaikka venäläisistä klassikoista (Tolstoi).

Ammattikoulua käyvä keskittymishäiriöistä kärsivä teini-ikäinen varmasti toteaisi että mitään ei tapahtunut,

Ammattikouluun pääsemätön heikkolahjainen saattaisi ihmetellä mistä tässä oli oikein kyse, tämähän on tylsää. Oliko kyse keskittymisestä vai jostain muusta.

Reggio: never heard, pahoittelen.

No mars vuokraamoon sitten. IMDB tietää

 

[Cosmo]

Hawaii, Oslo

Magnolioista ja muista kun kerran puhe tuli, niin onhan nuo Short Cuts -henkiset leffat melkeinpä oma genrensä. Millähän nimellä muuten noita leffoja voisi kätevästi nimittää? Kaikki kyseisen alalajin tunnistavat, mutta ei mitään yhtenäistä nimitystä en ole tavannut vielä.

Sinänsä kyseiset leffat eivät juuri suuria yllätyksiä tarjoa, kun joku iso juttu eri ihmiskohtaloita aina yhdistää. Joskus se on absurdi sammakkosade tai joskus se on joku traaginen tapaus (usein joku kuolee), mutta joku se aina on. Joskus se tulee yllätyksenä, joskus se näytetään etukäteen. Peruskupletin ollessa tuollainen, tehdään elokuvan hyvyys sitten ihmiskuvauksilla ja pikku nyansseilla tarinoissa. Lisäksi leffoihin liittyy aina jonkin asteinen huumori - ei tosin mikään helppo tai suora.

Itse väijyin viikonloppuna kyseiseen puhtaasti kyseiseen genreen kuuluvan "Hawaii, Oslo" -nimisen norjalaisen leffan. Kovasti oli kotimaassaan kehuttu, eikä ilman Internetiä moista olisi kyllä koskaan tullut varmaan katsottua.

Leffa itsessään oli ihan kelvollinen, ja ihmiskuvaukset (joiden myötä yleensä mielestäni tämän genren leffat joko ovat hyviä tai eivät) olivat ihan hauskojakin. Ovelaa tilannekomiikkaakin pätkään mahtui, ja jopa jokunen syvällisempääkin ajatusta vihjaava kohtaus. Elokuvallisesti (mm. kuvat ja musat) leffa oli niin skandinaavista kuin olla ja voi, eikä se mikään huono asia ole. Mutta mikä kuitenkin häiritsi suunnattomasti oli se, että tarinassa oli huikeasti elementtejä saksalaisesta Tom Tykwerin Lola Rennt (Run Lola Run) leffasta. Oli ryöstöt ja rahantarpeet ja juoksentelua ja asioiden toistuvuuksia. Tämä oli todella häiritsevää, sillä itsehän pidän Lola Renntiä edelleenkin parhaana leffana ikinä, ja sitähän ei SAATANA apinoida!

No, 3 starbaa viidestä. Lola-häpäisy vei armotta yhden asteriskin norjalaisilta. Jos ei henkilökohtaisesti verisesti loukkaannu tuosta plagioinnista, niin leffa on kyllä erinomainen.

 

[Yläpesä]

Kun tuonne imdbiin tuli taas eksyttyä niin huomasin että edellä mainitsemani Koyaanisquatsi on saanut huomaamattani toisenkin perillisen. Powwaqatsihan ilmestyi jo 80-luvun lopussa ja molemmat on saanut Playsta edullisena dvd-boksina ainakin viime vuoden puolella. 2002 on kuitenkin ilmestynyt Naqoyquatsi, joka näyttää katsojakommenttien valossa sekoittaneen vielä entisestään yleisön reaktioita. Pitäneepä tuokin hankkia.

Vaikka Koyaani onkin määritelty "dokumentiksi", mitä se ei mielestäni ole (itse nimeäisin sen käsikirjoitetuksi luonto-oopperaksi), niin sen vaikutukset ovat olleet merkittävimmät hieman yllättävällä suunnalla: musiikkivideoiden puolella. Nyt, yli 20 vuotta valmistumisensa jälkeen nuo vaikutteet on toki helposti nähtävillä.

 

[Twite]

Elokuvalehtiä

Kiinnostaisi tietää että kokevatko arvon leffakerholaiset jotkin elokuvalehdet lukemisen arvoisiksi, vai riittääkö internet. Itse olen lukenut Episodi:n kaikki numerot, tosin en ole osoittanut mitään aktiivisuutta lehden hankinnassa vaan sattuineista syistä se on kotiini saapunut. Ihan hyvin olen lehden parissa viihtynyt, mutta eipä siinä kovin syvälle mennä. Joonas Hytösen kolumnit ovat olleet yllättävän hyviä.

Elokuvathan ovat aihe josta oletan että voisi kirjoittaa paljon ja mielenkiintoisesti. Taitaa kuitenkin olla niin että lehdet joutuvat hiukan tasapainoilemaan, eli eivät lyttää leffoja ryttyyn koska kummasti sahaisivat omaa oksaansa mainostulojen ja haastattelujen saamisen osalta. Toisaalta yltiösiirappinen kehuskelu tyyliin "dokumentti: näin tehtiin sejase" ei kauaa jaksa lukijaa kiinnostaa, ainakaan minua.

Eli olisiko elokuvalehtiä joiden lukemisessa näette jotakin mieltä?

 

[Yläpesä]

Re: Elokuvalehtiä

Viestin lähetti Twite
Kiinnostaisi tietää että kokevatko arvon leffakerholaiset jotkin elokuvalehdet lukemisen arvoisiksi, vai riittääkö internet.

Lukemisen arvoisia on toki olemassa, mutta tilaukseen en ole yhtään kelpuuttanut. Hohto ja se mikälie DVD-lärpäke tulevat yhden vuoden kaupanpäällisinä kun tilasin Kummisetä-DVD:n. Heikkoja kumpikin. Juuri sellaisia mainostuloilla elävien huomionhakuhuorien popcornjulisteita.

Viimeisin hyvä kotimainen elokuvalehti oli Pirkanmaan elokuvakeskuksen La Strada, joka koki kovia 90-luvun alussa ja lopetti toimintansa vastoin Elokuvasäätiön arveluja (ruuvasivat tukihanoja pienemmälle arvellen lehden pärjäävän, no ei pärjännyt).

Filmihullua tulee selailtua kirjastossa. Hieman liian puiseva ja tutkimuksellinen kuitenkin. Peilissä on välillä oivaltavia juttuja, vaikka onkin kohdistunut nuorempien leffoihin ja leffakulttuuriin.

Sight and soundia lukee mielellään aina kun on tilaisuus. Premiere jää nopean selailun ja sivusurffailun asteelle.

Väittäisin että kyllä internet on elokuvaharrastajalle se kaikkein tärkein informaation lähde.

 

[Dave]

Re: Van Helsing (arvosteluni)

Viestin lähetti mysteeri
Katsoin viime yönä Stephen Sommersin Van Helsing -toiminta/seikkailuleffan.

En tiedä joko on arvosteltu täällä, mutta ko. leffasta voisin sanoa, että siinä on joka ainut osa-alue viety aivan huippuunsa.

Vaikka elokuvassa on käytetty todella paljon tietokone-efektejä pysyy se silti tiukasti omalaatuisessa tyylitajussaan.

Vampyyreista on tehty elokuvia vuosien saatossa jo yllinkyllin joten voisi kuvitella ettei niillä olisi enää mitään uutta annettavaa. Tämä kiivastempoinen elokuva on kuitenkin alusta loppuun asti jotain mitä ei ole ennen nähty.

Jo pelkät lopputekstit pursuavat luovuutta ja ovat hienoimmat mitä olen koskaan nähnyt.

Voisi kuvitella, että jos samaan elokuvaan laitetaan sekä Frankensteinin hirviö, ihmissusi ja Kreivi Dracula, niin juonen täytyy olla todella lapsellinen, mutta tässä elokuvassa käsikirjoitus on kohdallaan.

Arvosanaksi asteikolla 4-10 annan täyden kympin.

Viestin lähetti January
En ole kyllä yhtään samoilla linjoilla Mysteerin kanssa. Kävin katsomassa Van Helsingin silloin kun se pyöri vielä elokuvateattereissa, ja se pääsi välittömästi "huonoimmat leffat TOP 5" kategoriaani.
Van Helsing rakentuu pelkästään erittäin kehnon juonen varaan, jonka puutteita erikoistehosteilla yritetään epätoivoisesti paikkailla. Ehkä parhaiten leffan kurjaa juonta kuvaava asia on, että siihen on ängetty kaikki klassiset hirviöt mitä kauhun historiasta löytyy. Jos tuo ei ole epätoivoista niin ei sitten mikään!

Niin, makuasia, sanoi koira kun muniaan nuoli. Näkemättä itse elokuvaa olen likimain varma, että edellä mainituista nimim. January osuu lähemmäs totuutta nimim. mysteerin nolatessa itseään. Mutta tämä on vain arvaus kun en ole elokuvaa nähnyt. Mutta lukekaapa seuraava:

http://www.elitisti.com/database.php?id=5004&page=1

Että osaa olla ratkiriemukasta. Van Helsing ei taidakaan olla aivan niin yhdentekevä elokuva kuin voisi luulla, ja nyt jopa tässä oikeasti haluaa nähdä kuinka hevosvankkurit hyppäävät rotkon yli, Hugh Jackman pasteeraa lannevaatteessa ja Dracula paasaa narujen vetelystä. Ohjaaja Stephen Sommers ei vertaudu enempään eikä vähempään kuin kalkkunaelokuvien kuninkaaseen Edward D. Wood Junioriin. Huh, onko tässä tosiaan aikamme Ed Wood? Ja eikös elokuvan tuottanutkin kaikille jo valitettavan tuttu Bruckheimer-munapää? Helei, tervetuloa kalkkuna-aterialle.

Kun kerran elokuva-alan lehdistä tuli puhe, niin tämä paskoihin ja muuten vaan eriskummallisiin elokuviin uppoutunut Elitisti-nettilehti on kyllä aivan erinomainen. Suosittelen alkupalaksi esim. artikkelia Christopher Lambertin elämäntyöstä ja Highlander-elokuvien sielunelämästä. Lyömätön.

Edit: jaa, käväisinpä tuossa IMDb:ssä mutkan ja eipä näköjään tämä tekele olekaan Bruckheimerin taattua tuotantoa, vaikka yhtäkkiä moista pitäisi itsestäänselvyytenä. Sen sijaa Stephen Sommers näyttää komeilevan elokuvan käsikirjoittajana, joten todellisesta autheurista näyttää olevan kyse. Myös pöyristyttävän surkeat Mummy-elokuvat näyttävät olevan Sommersin aikaansaannoksia, joten vertaukset Ed Woodiin eivät ole kaukaa haettuja. Ed Wood sentään kuvasi pahvisia hautakiviään nolla-budjetilla, mutta Sommers kuvasi pahvisia pyramidejaan miljoona-budjetilla. Way to go.

 

[Kyle]

Re: Re: Van Helsing (arvosteluni)

Viestin lähetti Dave
Niin, makuasia, sanoi koira kun muniaan nuoli. Näkemättä itse elokuvaa olen likimain varma, että edellä mainituista nimim. January osuu lähemmäs totuutta nimim. mysteerin nolatessa itseään. Mutta tämä on vain arvaus kun en ole elokuvaa nähnyt.

Elokuvahan on tehty ihan puhtaasti kassamangneetiksi, siitä esimerrkinä k-11 joka kertoo tästä elokuvasta todella paljon kun mukana on Frankenstain, Ihmissusi ja Vamppyyrit, joista muuten yleensä leimaa jopa k-18 merkki. Eli tarkoituksena on puhtaasti tuoda nämä hirviöt koko perheenelokuvaan.

Itse sen katselin tekemisen puutteessa kaverilla toissa viikolla ja yllätyin positiivisesti. Elokuva on juuri sopivasti yliampuva ja se tärkein ominaisuus tämän tyyppiselle elokuva on toteutettu hyvin, eli kokoajan tapahtuu ja paljon, jolloin tämä on viihdyttävä paketti "satunnais katsojalle" tai jos ei muuten vain ole tarvetta keskittyä ajatuksen kanssa elokuvaan.
Arvosteluni elokuvasta on pakko jakaa kahteen osaan, itse elokuva saa kaksi tähteä viidestä, mutta juuri viihdyttävyyden osalta ainakin neljä puoli.

 

[Dave]

Re: Re: Re: Van Helsing (arvosteluni)

Viestin lähetti Gerodz
viihdyttävä paketti...viihdyttävyyden osalta ainakin neljä puoli.

Viihdyttävä on ilmaisu, jota käytetään vain huonojen elokuvien yhteydessä. Vaikka kaikesta päätellen esim. Kummisetä ja Taksikuski ovat erittäinkin viihdyttäviä elokuvia, katsovathan ihmiset niitä uudelleen ja uudelleen vuosikymmenien ajan, niitä ei koskaan tituleerata tällä ilmaisulla. Sen sijaan elokuva, jossa jokainen alkeellisinkin asia on pielessä, mutta saatanasti räjähdyksiä ja tappeluita, onkin yhtäkkiä viihdyttävä. Miten? Läpikotaisin paska kliseinen ja puuduttava törkykasa, mutta ah niin viihdyttävä.

Tietysti, toisinaan ryppyotsaisesti tehty elokuva menee niin pahasti ja niin pöhköllä tavalla metsään, että sen huonous muuttaa sen takaisin hyväksi, nimenomaan tahattoman komiikan mielessä. Esimerkiksi Muumio ei aivan tätä pykälää kuitenkaan saavuttanut. Ensinnäkin elokuva ei ollut täysin ryppyotsainen, välillä näytti että typerät lavasteet, ääliömäiset valesäikäytykset ja nolostuttavaa myötähäpeää aiheuttava huumori olikin tahallista, eli oikeiden (seikkailu)elokuvien parodiaa. Välillä taas tuntui, että ei ehkä sittenkään. Tämä tasapainoilu vähän hämäsi. Jo pelkästään Brendan Fraserin esiintyminen pääosassa aliarvioi katsojan älykkyyttä, vaikka huhupuheiden mukaan mies on vetänyt uransa aikana yhden hyvänkin roolin vakavassa elokuvassa. En nyt tuota filmiä muista nimeltä. DVD-bonuksilla kaiken maailman lattiamanut kuulostivat siltä kuin olisivat olleet luomassa elokuvahistorian merkkipaalua ohjaajaneron alaisuudessa. Eniten kuitenkin koko paketissa vitutti se, että kun kerrankin pitkästä aikaa tehdään elokuva näinkin mielenkiintoisesta aihepiiristä, muinaisen Egyptin mytologiasta ja sitä rataa, vedetään koko homma näin perusteellisesti päin persettä. Tämä oli viimeinen pisara sille, että boksissa olleen jatko-osan katsomisen kaltaiseen koettelemukseen en enää voinut pakottaa itseäni. Voi vain miettiä, mitä Tim Burtonin kaltainen visionääri tai Bob Zemeckisin kaltainen seikkailuspesialisti olisi saanut aikaan näillä apajilla. Sen sijaan näimme Stephen Somersin, aikamme Ed Woodin.

 

[Ted Raikas]

Itse näin tuon Van Helsingin taannoin ja odotin siltä edes jotain pientä hauskuutta, siitä huolimatta että kyseinen pläjäys on saanut lähinnä haukkuja. No ne haukut osoittautuivat paikkansapitäviksi, sillä leffa oli kaameaa puuduttavaa roinaa alusta loppuun saakka. Vaikea löytää mitään hyvää, tehosteista varsinkaan jotka tuntuivat olleen pääosa.

Hyvä esimerkki siitä miten huonoja elokuvia osataan tehdä. Tämä tapaus ei mene edes vitsillä läpi.

 

[Dougie KillMore]

Re: Van Helsing (arvosteluni)

Viestin lähetti mysteeri
Katsoin viime yönä Stephen Sommersin Van Helsing -toiminta/seikkailuleffan.

En tiedä joko on arvosteltu täällä, mutta ko. leffasta voisin sanoa, että siinä on joka ainut osa-alue viety aivan huippuunsa.

Vaikka elokuvassa on käytetty todella paljon tietokone-efektejä pysyy se silti tiukasti omalaatuisessa tyylitajussaan.

Vampyyreista on tehty elokuvia vuosien saatossa jo yllinkyllin joten voisi kuvitella ettei niillä olisi enää mitään uutta annettavaa. Tämä kiivastempoinen elokuva on kuitenkin alusta loppuun asti jotain mitä ei ole ennen nähty.

Jo pelkät lopputekstit pursuavat luovuutta ja ovat hienoimmat mitä olen koskaan nähnyt.

Voisi kuvitella, että jos samaan elokuvaan laitetaan sekä Frankensteinin hirviö, ihmissusi ja Kreivi Dracula, niin juonen täytyy olla todella lapsellinen, mutta tässä elokuvassa käsikirjoitus on kohdallaan.

Arvosanaksi asteikolla 4-10 annan täyden kympin.

Mysteeri, täytyy sanoa että viestisi oli mystisen virkistävää luettavaa. Itse annan myös AINAKIN ysin tälle leffalle. Jos joku ei pidä Van Helsingistä, kannattaa vain painaa mentaalista ignore-nappia.

Itse asiassa tulin tähän ketjuun kirjoittaakseni vielä loistavammasta elokuvasta nimeltä Ed Wood, jonka juuri katsoin monen vuoden tauon jälkeen ja joka jälleen osoittaitui täydellisemmäksi kuin edellisellä kerralla. Näin kuitenkin viestiisi vastanneen vääräuskoisen viestissä kohtalonomaisesti tämän nimen, ja, öh, tässä minä olen, kirjoittamassa tätä viestiä.

Ed Wood on täydellinen elokuva. Itse asiassa haluan nyt lainata tuntemattomaksi jäänyttä www.amazon.comin käyttäjää, jonka ulkomaankielinen kommentti jostain toisesta elokuvasta kiteyttää tämänhetkiset tuntemukseni:

In life, there are so many things that happen. There are good things, bad things, really bad things. But sometimes, although very rarely, a perfect thing happens. Like rain coming down on a dry desert. This movie was kinda like that.

 

[Dougie KillMore]

Taksikuski ja Kummisetä ovat muuten mummielestä ihan viihdyttäviä elokuvia.

 

[Ziege]

Re: Re: Van Helsing (arvosteluni)

Viestin lähetti Dougie KillMore
Mysteeri, täytyy sanoa että viestisi oli mystisen virkistävää luettavaa. Itse annan myös AINAKIN ysin tälle leffalle. Jos joku ei pidä Van Helsingistä, kannattaa vain painaa mentaalista ignore-nappia.

Itse asiassa tulin tähän ketjuun kirjoittaakseni vielä loistavammasta elokuvasta nimeltä Ed Wood, jonka juuri katsoin monen vuoden tauon jälkeen ja joka jälleen osoittaitui täydellisemmäksi kuin edellisellä kerralla. Näin kuitenkin viestiisi vastanneen vääräuskoisen viestissä kohtalonomaisesti tämän nimen, ja, öh, tässä minä olen, kirjoittamassa tätä viestiä.

Ed Wood on täydellinen elokuva. Itse asiassa haluan nyt lainata tuntemattomaksi jäänyttä www.amazon.comin käyttäjää, jonka ulkomaankielinen kommentti jostain toisesta elokuvasta kiteyttää tämänhetkiset tuntemukseni:

In life, there are so many things that happen. There are good things, bad things, really bad things. But sometimes, although very rarely, a perfect thing happens. Like rain coming down on a dry desert. This movie was kinda like that.

Kukaan ei puhunut elokuvasta Ed Wood vaan Ed Woodin ohjaamista elokuvista.

Itse asiaan eli Van Helsing on minulle yksi niistä harvoista elokuvista, jotka on pitänyt katsoa väkisin loppuun eikä tule ikinä enään katsottua. Muita vastaavia elokuvia ovat esim. Rakastunut Shakespeare sekä Long Kiss Goodnight.

 

[Timbit]

Tuli tuossa katsottua SubTV:ltä keskiviikkona leffa nimeltä Scary Movie 2. Kyseessä on ehdoton kulttuuriteko. Siis ei leffan katsominen, vaan se itse leffa. Menee ehdottomasti samaan kategoriaan kotimaisen Ponterosan kanssa.

Vertaus Ponterosaan ontuu hieman siksi, että siinä, missä Ponterosa on kuvattu, ohjattu ja äänitetty kaikkien taiteen sääntöjen vastaisesti, on tuossa perusasiat sentään kohdallaan. Mutta itse leffan sisältö on molemmissa silkkaa sontaa. Tosin oikeassa mielentilassa äärimmäisen viihdyttävää sellaista.

Odotin kyllä tältä jatko-osalta samanlaista parodiointia kuin ykkösosalta. Petyin. Silkkää hölmöilyä ja tissipippeli-huumoria. Muutaman aidosti hauskan kohdan ohella tuli naureskeltua niille lukuisille kohdille, joiden huomasin yrittävän olevan hauskoja, mutta eivät sellaisia olleet.

Katsomiskokemus oli paljon sekavampi kuin tämä kirjoitus. En tiedä, voinko suositella kenellekään. Ehkä omalla vastuulla voi katsoa.

Ei se silti ole läheskään yhtä huono kuin Radalla. Mikään ei ole.

 

[Mahtiankka]

Viestin lähetti Designer
Ei se silti ole läheskään yhtä huono kuin Radalla. Mikään ei ole.

Radalla -elokuvaa en ole nähnyt, mutta muutama leffa tulee mieleen, jotka voisivat olla huonompia. Aivan järkyttävää paskaa on ainakin tässä ketjussa mainitsemani Johannes Robertsin kauhuelokuvat Hellbreeder ja Darkhunters, myös Darkness Falls on melkoisen heikko. Snoop Doggin "tähdittämä" Bones on myös luvattoman luokaton tekele. Toki tuo Radalla voi olla niin paska, että näistä yksikään ei vedä vertoja sille, paha mennä sanomaan.

 

[Timbit]

Pitänee kopioida tähän kohta kaksi vuotta sitten kirjoittamani syväanalyysi, jonka tuosta Radalla-leffasta kirjoitin. Jos Mahtiankka uskallat katsoa tämän, niin uskallat jo hyvin paljon. Älä yritä selvinpäin!

"Jos ihan suoraan sanotaan, niin kyseinen leffa on täysin paska. Se on huonoin, jonka muistan nähneeni. Ainoa hyvä puoli siinä on pääosien näyttelijöiden ulkonäkö. Mutta nuo henkilöt päästelevät suustaan niin surkeita vuorosanoja ja näyttelevät niin tönkösti, että vartin jälkeen toivoo juoneen liittyvän sarjamurhaajan, joka päästää roolihahmot ja katselijat kärsimyksistään. Ei liity, perkele.

Päähenkilöt ovat sinkkunaisia, jotka puhuvat typeryyksiä, bailaavat ja nussivat. Nussintaa ei tietenkään näytetä, mutta tyhjänpäiväistä löpinää sitäkin enemmän. Yksi tytöistä ihastuu johonkin jannuun, ja siitä alkaakin aivan kertakaikkisen riemastuttava automatka jonnekin, jossa jannu on. Loput juonesta arvaattekin, jos asia yhtään kiinnostaa. Kannattaa huolestua, jos kiinnostaa.

Nauroin aitoa naurua kaksi sekuntia leffan aikana. Loppuaika olikin kiusaantunutta myötähäpeä-naurahtelua. Kuusankosken ala-asteen viidesluokkalaisten luokkaretken rahoitukseksi väsäämä, videokameralla kuvattu mukarankka kungfu-leffa olisi suurta taidetta tähän verrattuna.

Umpisurkea. Älkää katsoko!"

 

[Mahtiankka]

Viestin lähetti Designer
Pitänee kopioida tähän kohta kaksi vuotta sitten kirjoittamani syväanalyysi, jonka tuosta Radalla-leffasta kirjoitin. Jos Mahtiankka uskallat katsoa tämän, niin uskallat jo hyvin paljon. Älä yritä selvinpäin!

Täytynee katsoa joskus, mutta yrittää siivota huone ensin mahdollisista köysistä, veitsistä, ja muista terävistä esineistä...

Täältä voi lukea katsojien kommentteja leffasta. Itse en ole vuokrannut tähän mennessä tuota elokuvaa, ihan vain siitä syystä, että jo takakannen tekstistä saa sellaisen kuvan, ettei elokuva voi olla millään tapaa hyvä. Mutta koska sen verran tyhmä olen, niin aion vielä jonain päivänä tehdä sen, että vuokraan tuon leffan, selviänkö hengissä sen katsomisesta, vai löytyykö jostain sittenkin pätkä köyttä, on aivan toinen asia. Yksi asia on varma, minua on varoitettu :)

 

[stiflat]

Viestin lähetti Designer
Tuli tuossa katsottua SubTV:ltä keskiviikkona leffa nimeltä Scary Movie 2. Kyseessä on ehdoton kulttuuriteko.
Siis ei leffan katsominen, vaan se itse leffa. Menee ehdottomasti samaan kategoriaan kotimaisen Ponterosan kanssa.

Itse taas pidän tätä Scary Movie-sarjaa juuri oikeanlaisena "aivot narikkaan" leffoina.
Ei tarvi kummoista juonta jos pikku yksityiskohtia riittää ja ne ovat suunnilleen toimivia.
Sitä parempi oikeastaan mitä enemmän juonen sivuuttavia omituisuuksia on.
Vähän kuin menneet Leslie Nielsenin leffat. Ei niissäkään mitään tämän kummempaa juonen edistymistä ollut, mutta nauratti aina.
Varsinkin kaveriporukassa nämä on parhaita.

Hiawatha!

 

[peruspata]

On kiva nähdä vanhaa kaveria, ei siinä mitään, mutta nyt olisin varmaankin löytänyt itseni leffasta, jos olisi "normaali" viikonloppu. Se Hitlerin viime hetkien elokuva täytyisi päästä näkemään. No, kaipa se kiertää hetkisen verran. Perikato, vai mikä sen nimi nyt olikaan.

 

[Vimes]

Saw

Katsoinpa eilen tämän hiukan huomiota herättäneen leffan, ja tässäpä tuntemuksia päivän sulattelun jälkeen.

Leffa kertoo sarjamurhaajasta, joka ei varsinaisesti tapa itse uhrejaan, vaan pakottaa jonkun toisen tekemään sen puolestaan. Leffa lähtee käyntiin kun murhaajan 2 viimeisintä kohdetta (Larry & Adam) heräävät huoneesta jonka lattialla makaa ruumis. Kumpikaan ei muista mitään siitä kuinka päätyivät huoneeseen, ja kaiken kukkuraksi kumpikin on kahlehdittu jalastaan vastakkaiseen päähän huonetta. Murhaaja ilmoittaa Larrylle että ainoa keino päästä huoneesta on tappaa Adam. Jos Adam ei kuole tiettyyn aikaan mennessa, Larryn vaimo ja tytär kuolevat. Murhaaja antaa miehille työkaluiksi 2 sahaa, yhden luodin ja kasan vinkkejä joilla hänen "pelinsä" (kuten hän sitä kutsuu) etenee.

Pääosa elokuvasta tapahtuu siinä huoneessa johon miehet on vangittu. Ratkaisu toimii hyvin, koska leffa sisältää myös runsaasti takautumia, jotka kertovat enemmän murhaajasta ja siitä kuinka miehet ovat päätyneet tilanteeseen. Tarina kertoo myös murhaajaa jahtaavasta poliisista, jonka jahti alkaa saada mielipuolisia piirteitä

Spoileri

ja ajaa tämän lopulta tuhoon

.

Elokuvan tyylilajina on trilleri/kauhu, ja esikuvana kummittelee vahvasti vuosien takainen Seitsemän -elokuva, joka kuuluu omiin suosikkeihini. Aivan samanlaista fiilistä tämä leffa ei pysty luomaan. Itseasiassa en tuntenut varsinaista jännitystä kertaakaan, koska muutamat säikyttelyistä olivat niin itsestäänselviä että niitä osasi odottaa. Suurin miinus leffalle tulee kuitenkin näyttelemisestä. Larry (Cary Elwes, "Miehet sukkahousuissa") ja Adam (Leigh Whannell, leffan käsikirjoittaja!!) eivät vain osaa hoitaa hommaa kotiin. Molemmat kyllä elehtivät ja huutavat hätääntyneesti, mutta se juttu joka saa minut välittämään roolihahmosta jää puuttumaan. En ole ohjaaja enkä näyttelijä, mutta tunnistan kyllä huonon näyttelemisen.

Elokuva on ilmeiseti tekijöidensä esikoinen, joten tällä pohjalla leffa on ihan onnistunut viritys. Kouluarvosanoilla sanoisin 7 1/2. Ihan hyvillä mielin tämän katsoin puutteistaan huolimatta. Erityinen kiitos kuuluu varsin onnistuneelle lopetukselle, vaikka kokeneempi katsoja huomaa koukun olevan tulossa jo kilometrin päästä.

 

[Dave]

Re: Re: Van Helsing (arvosteluni)

Viestin lähetti Dougie KillMore
...vääräuskoisen viestissä kohtalonomaisesti tämän nimen, ja, öh, tässä minä olen, kirjoittamassa tätä viestiä.

Ed Wood on täydellinen elokuva.[/I]

Hetkinen, vittuiltiinko minulle? Jos vittuiltiin niin lopettakaa heti.

Nythän on niin että Tim Burton on erittäin suuresti arvostamani elokuvaohjaaja, ja hänen elokuvastaan Ed Wood olen samaa mieltä em. kanssa. Elokuva on äärimmäisen hyvä. Olen sen nähnyt monta kertaa ja omistan sen myös DVD-formaatissa.

Ohjaaja Ed Wood on myös erittäin mielenkiintoinen hahmo, eikä häntä oikeastaan pitäisi verrata Stephen Sommersiin. Ed Wood on luku elokuvahistoriassa, väärinymmärretty nero, vinksahtanut taituri, joka ei koskaan saanut kunnollista mahdollisuutta (ainakin omasta mielestään). Juuri hiljattain luin kirjan "Ed Wood on Ed Wood" (=suom. nimi, en vieläkään ymmärrä mitä kieltä tuo "on" tuossa keskellä on tarkoitus olla), juuri tähän teokseen perustuu valtaosaltaan Tim Burtonin elokuva. Kirja on koostettu pelkistä lainauksista, ja tietysti eri ihmisten erilaiset muistikuvat antavat kirjaan oman luonteensa. Ed Wood onkin kohonnut liki mystiseksi hahmoksi. Itselläni on vakavassa harkinnassa Ed Wood -DVD-boksin hankinta, kesän 1996 tv-lähetyksistä kun tallessa on vain se kaikkein legendaarisin eli "Plan 9 From Outer Space", jonka hellyttävä kömpelyys on aivan ainutlaatuista. Enempää mokia yhteen filmiin on vaikea saada mahtumaan, ottaen huomioon että elokuva on tehty vilpittömin mielin, tosin vähällä rahalla. Vaikka Stephen Sommers pukkaa markkinoille yhtä huonoa paskaa, on hän kuitenkin liikkeellä suuren studion valtuuttamana, miljoonabudjetilla, ilman mielikuvituksen häivääkään, pelkkä rahanteko mielessä. Kömpelyys ei näy tehosteissa (vaikkakin ovat yksitoikkoisia ja laskelmoituja) vaan ainoastaan elokuvallisessa lahjakkuudessa. Hänestäkö legenda? Never.

 

[Dougie KillMore]

Noooo, enpä sitä vittuiluksi lukisi jos henkilö A ilmaisee olevansa eri mieltä elokuvan X hyvyydestä henkilölle B.

Mutta muistakaa myös: KUKAAN ei voi tietää, mitä Stephen Sommersista ajatellaan 2055....

Ja lopuksi, arvon 65 minutes:

"Ed...visions are worth fighting for. Why spend your life making someone else's dreams?" -Orson W.

 

[Ted Raikas]

Olen Daven kanssa samoilla linjoilla siitä että jotain Sommersia ja Woodia ei voi vertailla keskenään, ei yksinkertaisesti voi.

Ed Wood oli yltiöoptimistinen oman tiensä kulkija, jonka elokuvat ovat tietysti kökköjä mutta samalla hellyyttävän intensiivisiä tapauksia. Jos jokin menee riittävän kehnoksi, siitä tulee jo jotain suurta. Ed Woodin tapauksessa näin juuri on asian laita. Lisäksi hänen joissain elokuvissaan otettiin esille aika erikoisiakin asioita, mm. Glen or Glenda. Käytännössä transvestiitistä kertova lähes surrealistinen elokuva. Omalla tavallaan Ed Wood oli aikamoinen taiteilija ja ennen kaikkea persoona, Sommers tusinaohjaajana ei ole sitä ikinä.