Tänään on tullut paljon hyviä pointteja molemmista "leireistä", tartun muutamaan niistä..
Ainoa huono puoli DKR:ssä oli se, kun joku perkele alkoi leikkaamaan sipuleita salissa Alfredin toimittaessa isoja puheitaan.
Totta, Caine (& Oldman) oli todella hyvä, kylmiä väreitä on aina hieno tuntea hyvien suoritusten edessä! Minulle tämä teatterielämys olisi jäänyt hyvin ontoksi ilman heitä. Olen nauttinut lähes jokaisesta Cainen tähdittämästä leffasta, joita olen käsiini saanut! Niitä pitäisi näyttää ehdottomasti enemmän YLEltä, sehän näyttää eniten vanhoja leffoja..
Ei annettu niin sanotusti hengähtää vaan joka ikinen kohtaus oli niin eeppinen, että tähän turtui. Lopussa en enää reagoinut oikeastaan mihinkään.
Tuo koko teksti oli varsin hyvä. Ajattelin jossain vaiheessa teatterissa istuessani, että Nolan on varmaan jo kyllästynyt tekemään Batmanejä. Tämä oli kuitenkin ensimmäinen hyvin tavallinen kesäleffa. Aika paljon samoja elementtejä viime kesinä näkemieni leffojen kanssa, esim. Salt, Iron Man 2, Wanted..
Tuntuu siltä, että nykyiset leffojentekijät luulevat hyvän toiminnan tarkoittavan katsojan näännyttämistä. Vyörytykseltä ei anneta hetken rauhaa, ero on aika suuri 70-luvun tyylikkäisiin toimintaleffoihin.. 80-luku oli lähempänä tätä, mutta silloin toiminta yksinkertaisesti tehtiin joka asteella paremmin. Ei ollut tietoa heiluvista kameroista, musiikkivideomaisista leikkauksista tai tietokone-efekteistä.
Muistan hengästyneeni teatterissa lähivuosina ainakin näissä kahdessa edellisessä Batmanissa, Transformerssissa & Tom Hanksin Enkelit & Demonit-pätkässä. Joka kerta olisin halunnut pistää pausen päälle ja lähteä ottamaan happea. Sana "turtua" kuvaa tilannetta aivan loistavasti. Kun on liian pitkään katsonut keskinkertaista toimintaa, ei vain enää jaksa kiinnostua "suurista" tapahtumista. Tämä voi olla syy, miksi rehellinen b-luokan action on usein korkeintaan 1h 40min mittainen..
Se ei ehkä ole oikea tyyli laittaa Batman-tyyppistä leffaa kuntoon, mutta yksinkertainen tapa olisi tehdä edes välillä "Rated-R" elokuvia. Silloin vähän keskitasoisemmallakin toimintaohjaajalla olisi helpompaa saada asioita kohdilleen! Hollywoodin rahanahneus on tappanut "suuren budjetin k-16"-genren lähes kokonaan..
Jos on rahaa millä mällätä ja sillä saa elokuvaan jotain tuotua, niin tuokoon sitten. Nykyään uskon myöskin budjettien olevan isoja, koska näyttelijöiden palkkoihin varmaan uppoaa iso siivu.
Mutta Christopher Nolan on mielestäni silti tällä hetkellä yksi parhaista ohjaajista maailmassa, yliarvostettua en saa hänestä millään. Jos hänen jokainen tekeleensä on saanut loistavat arvostelut lähes kautta linjan, niin miksi hän sitten on yliarvostettu?
Iso budjetti ei sinällään ole mikään ongelma. On vain aivan uskomatonta miten nykyään saadaan tuhlattu todella tyhjänpäiväisiin leffoihin satoja miljoonia. Tärkeintä tuntuu olevan se, että elokuvan pitää näyttää kankaalla hyvältä. Silloin ei pihistellä lavasteista, kuvauksesta tai efekteistä. Nuo ovat lopulta vain lisukkeita, ilman käsikirjoitusta ja näyttelijöitä niillä ei tee mitään. On mielestäni suuri vääryys, että suuren budjetin leffoissa joutuu katsomaan suurissa roolissa kaikenlaisia "Mortenseja, Bloomeja, Knightleyjä, Wahlbergejä, Affleckejä, Holmeseja & Hatawayta".. Varsinkin kun he joutuvat näyttelemään laatutekijöiden kanssa, voi jälki olla todella rumaa! Kyllä siitä budjetista pitäisi tuntuva osa irrottaa kahteen-kolmeen Näyttelijään, naaman kauneudella ei niin väliä. Ei siitä haittakaan toki ole.
Nolanissa on hieman nähtävissä "Tarantino-efektiä". Kriitikot alkavat kohtelemaan häntä silkkihansikkain, johtuen pitkälti uran alun loistavista pätkistä. Nolanilla nämä meriitit ovat tosin aika tuoreita, eli ilmassa on vasta viitteitä.
Tarantino taas on tehnyt edellisen hyvän leffan joskus 90-luvun puolella. Siitä huolimatta en muista montaa huonoa arvostelua hänen uutuuksistaan. Myönnän kyllä, että muutamat loistavat roolisuorituksen pitävät hänen leffojaan pinnalla. Waltz on eeppinen Paskiaisissa & Russell loistaa pitkästä aikaa kunnolla Death Proofissa!
Voiko joku elokuvia edes vähän harrastava henkilö väittää, että TDK, TDKR ja Inception ovat todella onnistuneempia teoksia kuin yksikään Kubrickin tai Hitchcockin elokuva (viitaten IMDB:n TOP250:een)..?
Olen itsekin törmännyt ihmisiin, jotka puolustavat näkemyksiään IMDB:llä. Se ei ole hirveän pätevä peruste, onhan tuolla sivulla oikeastaan jokaisella uudella leffalla 1, joskus jopa 2 pistettä liikaa. Melko surkeat tekeleet saavat usein arvosanan 6-7. Samalla varsin kelvolliset vanhat leffat makaavat toistuvasti jossain 5-6 tienoilla..
Jos nyt leikkisästi otetaan tuo lauseesi kirjaimellisesti. Kubrick on kyllä kova, hänellä on myös sopivan vähän leffoja, mahdollisuus vahinkohuteihin vähenee. Lähinnä Eyes Wide Shut on heikompi ainakin TDK:sta. Alfred taas teki aika paljon leffoja, muistaakseni osa on aika keskitasoisia. Näkemistäni esim. Marnie oli vaan "hyvä", Connerystä huolimatta.. Parhaat sitten ovatkin pelkkää kylmää värettä alusta loppuun!
Zimmerin tunnusmusiikit olivat aivan loistavia ja menevät omissa papereissa jopa Elfmanin ikonisen teeman edelle.
Zimmer on kova tekijä, yksi parhaista "nuorista" ehdottomasti! Mutta kyllä hänenkin parhaat paukkunsa ovat muutamien vuosien takaa. Löytyy The Rockia, Purppuravirtoja, Leijokuningasta, Gladiaattoria, Viimeistä Samuraita & Karibian Piraatteja.. Hänen Batmanit taas ovat ihan kivoja, ne eivät kuitenkaan nouse samalla tavalla "ylimääräiseksi näyttelijäksi", kuten parhaat scoret tekevät.
Komediallinen elokuva-arvostelija Nostalgia Critic teki tästä aiheesta hyvän jakson tänä kesänä:
The Top 11 F*** YEAH Movie Themes
edit. erehdyin kuuntelemaan noita suosikkejani Zimmeriltä ja esim. Leijonakuningas ja The Rock aiheuttavat eräänlaista halvausta pelkästään YouTubesta..!
Sitten vastaavasti päätösosa ja Bane, ei helvetti mitä paskaa aiempaan verrattuna - Banen tilalla voisi olla vaikka kuiva paska, eikä se muuttaisi elokuvaa mitenkään, koska sillä ei ole väliä kuka on pahiksen paikalla, vaan elokuvan painotus on jossain aivan muualla - "kuka pahiksesta muka välittää?". Aiempien kanssa samaa mieltä myös siitä, että TDKR:n juonesta ei löydy yhtäkään riskiä, ja lopetus oli itselleni järkyttävä pettymys
Amen! Vaikkakin on mielestäni outoa sanoa "tämä on vain komedia/toiminta/seikkailu-leffa". Jokaisesta genrestä löytyy omat helmensä & lähtökohtaisesti hyvä komedia on aina parempi keskiverto jännäria, ja hyvä rakkausdraama voittaa keskitasoisen toiminnan. Nolanin kohdalla ongelma on toiminnan määrä suhteessa laatuun..
TDKR:stä on nyt kulunut about viikko ja olen vieläkin ällistynyt Banen valinnasta! Olisi mukavaa nähdä palaveri, jossa tähän on päädytty. On kuitenkin aika selvää, että Batman tulee olemaan enemmän sivuhahmona. Silloin pitäisi panostaa juoneen/miljööseen/pahikseen..
Bane (ja Variksenpelätti) edustaa esim. Myrkkymuratin kanssa niitä pahiksia, jotka eivät toimineet vakuuttavasti edes 90-luvun animaatiossa. He ovat puhtaita sivupahiksia tai kätyreitä! Siitä syntyy ongelmia käsikirjoituksen laatimisen kanssa, silloin ei ole ihme ettei huippunäyttelijät tartu rooleihin..
Samalla en ymmärrä Kissanaisen & Kaksinaaman todellista alikäyttöä, heistä olisi saanut irti vaikka mitä isommalla roolilla! Tietysti jotkut Josh Brolinit tai Scarlett Johanssonit maksavat aika paljon, mutta laatu tuppaa näin tekemään!
Mielenkiintoisena ajatusleikkinä: Jos Banen tapainen hahmo esiintyisi pahiksena vaikka Daredevilissä, Teräsmiehessä tai halvahkossa Van Dammen leffassa, niin kuinka moni kehuisi häntä?? Kyllä siinä on ikimuistoisuus aika kaukana..
Loppuun voisin sanoa, että on hyvä asia kun myös suomalaiset pitävät Nolanin leffoista. Meidän pienen kansamme mielipiteet eivät vaikuta Hollywoodin suuntauksiin, muutoksen on lähdettävä muualta. Tällaisia elokuvia tullaan julkaisemaan paljon tulevaisuudessa & Nolan on siinä ehdotonta eliittiä. Jos se ei aivan "ruotoineen" uppoa, voi käydä kuten minulle, käyn nykyään yhä harvemmin teatterissa. Tai sitten joudun käymään väkisin ettei tulisi liian pitkää taukoa ja tulos on luokkaa Public Enemies, jostain Wolfmanista (2010) puhumattakaan...