Jatkoajan leffakerho

[Veikko40]

Tiirailin tuossa jokunen päivä sitten Canal+:lta Jared Leton tähdittämän draaman nimeltään Mr. Nobody. Harvoin elokuvakanavilta mitään katson ja olin alunperin missannut tämänkin rainan teatterilevityksen, joten olin autuaan tietämätön kuinka mainio filmi onkaan kyseessä.
Leto esittää ihmiskunnan viimeistä kuolevaista, joka kuolinvuoteellaan yrittää muistella omaa nuoruuttaan ja valintojaan sekä tekemättömiä valintojaan, jotka kaikki johtavat eri vaihtoehtoihin ja ulottuvuuksiin - olemassaoloa ja ei-olemassaoloa.

Elokuva on siis kafkamaiseen ja k. dickimäiseen tapaan eksistentiaalinen ja monimaailmainen sekä omaa täysin selkeän kerronnan hienoilla nyansseilla koristeltuna. Kuvaus on kaunista ja musiikki herkkää.
Näyttelijät onnistuvat loistavasti ja saavat roolihenkilöihinsä sopivasti syvyyttä. Mitään Lynchimäistä mindfuckia elokuva ei missään nimessä ole, vaan tarina todellakin etenee erittäin idioottivarmasti.

en.wikipedia.org. Suosittelen.

 

[Apassi]

Goon.

Melko turhaa ajanhukkaa. Perustelut täällä

Itse kyllä tästä tykkäsin, mutta en elokuvalta odottanutkaan mitään muuta, kuin aivot narikkaat tyyppistä kohellusta. Samanlaista kohellustahan tuossa oli, kuin Lämärissäkin.

 

[Girardi #5]

Talviloman leffasatoa: House of the Rising Sun, Attack the Block, Henry's Crime, Cowboys & Aliens, Code Name: The Cleaner, Love Actually ja The Tourist. Ei mitään ihmeellisiä pätkiä, mutta kattoihan ne, arvosanat 7 luokkaa. Lomaa jäljellä vielä 4pv joten pitää koittaa vielä keksiä jotain katottavaa. Tuo Goon kyllä kiinnostaa kovasti, odotan siltä Lämäri meininkiä!

 

[Girardi #5]

Pe-illan leffoista vastasi nyt In Time ja Ghost Rider.

In Time oli pitkästä aikaa vähän erilainen leffa. Tässä leffassa aika on kirjaimellisesti rahaa, ihmiset saavat palkkansa ajassa. Aika on se valuutta millä maksetaan ja kun aika loppuu "kellostasi" niin kuolet. Justin Timberlake ja Amanda Seyfried ovat pääosissa, jotka ovat nykypäivän Bonnie ja Clyde. Suosittelen katsomaan, arvosana 8.

Ghost Rider nyt perustuu Marvelin piirettyihin sankareihin ja mielestäni tämä siirto valkokankaalle ei ole niin onnistunut mitä olisi voinut olla. Arvosana 6.

 

[psychodad]

In Time oli pitkästä aikaa vähän erilainen leffa. Tässä leffassa aika on kirjaimellisesti rahaa, ihmiset saavat palkkansa ajassa..

Aika on rahaa ja kaikki autot tulevaisuudessa ovat 2011 vuosimallin dodge challengereita!

Hiukan vaisu maku leffasta jai, hyvaa finanssijarjestelman ja yhteiskunnan luokkautumisen kritisointia kylla, mutta olisi sen syvemminkin voinut tehda.

 

[teemu_s]

John Carter 3D

Kävin perjantai-illan ratoksi päivystämässä Tennispalatsin ykkössalissa E.R. Burroughsin kirjaan perustuvan elokuvan. Kirjan lukemisesta on aikaa pauttirallaa yli 15 vuotta joten on hiukan hankala arvioida kuinka paljon taiteellista vapautta elokuvaajat ovat käyttäneet. Oma muistikuvani Mars-kirjoista on niiden poikamainen vauhdikkuus ja toiminnallisuus. Lisäksi John Carter oli sitä samaa supersankariluokkaa kuin Tarzankin.

Kommentit siitä että John Carter-elokuvasta pitää jos pitää Avatarista tai Sormusten Herroista on paikkansapitäviä. Lisäksi "lavastus" oli enemmän kuin onnistunut. Barsoomin kuiva kurjuus nousi varsin hyvin esille. Toimivaa viihdettä kaikkiaan. Annetaan kuitenkin *** mikä on tämän genren leffalle varsin hyvä.

 

[Johannes]

Käytiin eilen katsomassa "Rautarouva" ja toinen meistä on ikääntyessä kypsynyt, Meryl Streep tai Johannes, tuskin molemmat. Vaikutuin Streepin esityksestä dementoituneena Thatcherina ja muutenkin, mutta elokuva on 3,5/5, ei enempää. Liikaa luotetaan, että Thatcherin tarina on tuttu katselijalle. Jim Broadbent on loistava taas kerran, "arajärvenä".

 

[M@rko77]

MI4 tuli katsastettua jokunen viikko sitten. Sarjan ehkä paras osa, eikä vähiten Samulin ansiosta. Tomppa ikääntyneenäkin osaa hommansa. Juoni kulki uskottavasti ja loppuratkaisu oli tuttua mi:a. Samulin suoritus oli hyvä, tosin "suomienglanti" sai aikaan myötähäpeää. Kolmen ja puolen tähden leffa! Viidettä odotellessa.

 

[psychodad]

Katselin eilen leffan nimelta The Awakening. Leffa itsessaan ei tarjonnut juuri mitaan tuohon kummitusleffagenreen mutta loppupuolella soi Sibeliuksen Finlandia hymni saksalaisella sanoituksella. Yllatyin.

 

[Girardi #5]

Kattelin äsken vihdoinkin sen Goon -leffan ja se oli hyvä myös mun emännän mielestä joka ei tosiaan ole mikään lätkätappeluiden ystävä! :) Luulin aluksi että se ois pelkkä komedia mutta olihan siihen saatu sitä verta ja pahan näköisiä iskuja. Leffaan oltiin saatu mukaan myös sitä lätkäjoukkueen arkea, treenejä ja ihmissuhteita. Meidän perhe arvosteli leffan arvosanalla 8.

 

[Kulttimörkö]

Tulipa sitten katsottua Scott Pilgrim vs The World. Jännästi tuossa oli yhdistetty sarjakuva ja kolikkopelit, lähinnä ne beat em -pelit. Tarina itsessään oli aika absurdi, mutta visuaalisesti tuo elokuva oli suorastaan nerokas. Jos on tykännyt Kick Ass -leffasta, niin varmaan tykkää tästäkin. Imdb:n arvosana tälle lähenee kasia, joka sekin kertonee visuaalisesta nerokkuudesta. Kieli poskellahan tuo on tehty ja hyvä niin. Suosittelen muillekin. 4/5

 

[Kummeli]

Goon tuli katsottua tänään täälläkin. Kyllähän se ihan katsottava oli, varsinkin tuollaisessa "aivot narikkaan" -genressä. "Stifler" osaa kyllä näyttelemisen, roolissa kuin roolissa - ei pettänyt tälläkään kertaa.
Kuitenkin tuossa aihepiirissä olisi ainekset ihan vakavamieliseen elokuvaan, mitä olisin kyllä toivonutkin, mutta kyllä tämäkin sunnuntai aamupäivän mättöleffana meni. Antaisin komediana ehkä 8:n.

 

[ms.qvist]

Kävin perjantai-illan ratoksi päivystämässä Tennispalatsin ykkössalissa E.R. Burroughsin kirjaan perustuvan elokuvan. Kirjan lukemisesta on aikaa pauttirallaa yli 15 vuotta joten on hiukan hankala arvioida kuinka paljon taiteellista vapautta elokuvaajat ovat käyttäneet. Oma muistikuvani Mars-kirjoista on niiden poikamainen vauhdikkuus ja toiminnallisuus. Lisäksi John Carter oli sitä samaa supersankariluokkaa kuin Tarzankin.

Kommentit siitä että John Carter-elokuvasta pitää jos pitää Avatarista tai Sormusten Herroista on paikkansapitäviä. Lisäksi "lavastus" oli enemmän kuin onnistunut. Barsoomin kuiva kurjuus nousi varsin hyvin esille. Toimivaa viihdettä kaikkiaan. Annetaan kuitenkin *** mikä on tämän genren leffalle varsin hyvä.

Olen lukenut varhaisteininä (noin 30 vuotta sitten) kaikki Burroughsin Mars-sarjan kirjat ja niistä mieleeni muotoutui kuva karusta planeetasta, jossa erilaiset kansat ja heimot käyvät katkeraa eloonjäämiskamppailua mitä erilaisimpia vihollisia vastaan - viimeisimmässä osassa jopa luurankoarmeijaa vastaan, joka hyökkäsi planeetalle toisaalta Aurinkokunnasta. Muistaakseni kirjasarjan viimeisen kirjan kohdalla on hetetty senkin suuntaisia spekulaatioita ilmaan, että Burroughs ei enää itse sitä olisikaan kirjoittanut. Tyylilaji muuttunut liiaksi tms.

No mutta enemmittä puheitta. Tavallaan haluaisin laskea lapsenmieleni irti ja mennä katsomaan John Carter -leffan, mutta samalla suhtaudun ajatukseen skeptisesti, koska ajattelen, että elokuva rikkoo jollain tapaa viimeisimmänkin illuusion mikä kirjasarjasta vielä mielessäni on jäljellä, viimeinenkin kuvajainen Basroomista ja sen urheista asukeista hajoaa tomuksi punaisen planeetan pinnalle.

Varmasti juuri teatteri antaisi parhaimman katselukokemuksen mutta riittääkö minulle se, että näen hienoja taistelukohtauksia, uskomattomia maisemia, ystävyyttä ja toveruutta? Vai kaipaanko jotain muuta ja kenties lapsenmielen valloilleen laskeneena luenkin koko kirjasarjan ensimmäisestä niteestä alaken ja päättyen lopulta viimeisimpään niteeseen. Löytyvätkö ne vielä kirjastoista, kirjakokoelmastani kun puuttuu jokunen teos?

Mutta John Carter Tarzanin ohella oli eräässä vaiheessa sankarihahmoista se mikä minua eniten kiehtoi ja innoitti. Tämä kaksikko voitti Teräsmiehen, Hämähäkkimiehen sun muut kevyesti. Toisaalta ehkäpä eräs syy oli juuri se että niihin tutustuin ensimmäisenä kirjojen kautta ja vasta sitten sarjakuvien tai elokuvien kautta.

vlad.

 

[Pula-ajan Tretjak]

No mutta enemmittä puheitta. Tavallaan haluaisin laskea lapsenmieleni irti ja mennä katsomaan John Carter -leffan, mutta samalla suhtaudun ajatukseen skeptisesti, koska ajattelen, että elokuva rikkoo jollain tapaa viimeisimmänkin illuusion mikä kirjasarjasta vielä mielessäni on jäljellä, viimeinenkin kuvajainen Basroomista ja sen urheista asukeista hajoaa tomuksi punaisen planeetan pinnalle.

Vähän sama vika. Mainosta katsoessa romuttui jo yksi mielikuva, kun Marssin vihreät miehet ovatkin elokuvassa kynäniskaisia laiheliineja eivätkä melko tanakkarakenteisia "maori"sotureita, kuten mielessäni kirjojen perusteella. Meneekö loputkin sitten häneksi? Noh, vielä on toivottavaa, että Carter olisi luotettavan viileä tappaessaan porukkaa miekalla, mutta pahoin pelkään näkeväni liikaa loikkivaa tiikeriä, eikä hieman samuraihenkistä taistelijaa. Hirvittää, mutta pakkohan tuo on katsoa. Luultavasti petyn :(

 

[Musta Nuoli]

Olen lukenut varhaisteininä (noin 30 vuotta sitten) kaikki Burroughsin Mars-sarjan kirjat ja niistä mieleeni muotoutui kuva karusta planeetasta, jossa erilaiset kansat ja heimot käyvät katkeraa eloonjäämiskamppailua mitä erilaisimpia vihollisia vastaan - viimeisimmässä osassa jopa luurankoarmeijaa vastaan, joka hyökkäsi planeetalle toisaalta Aurinkokunnasta. Muistaakseni kirjasarjan viimeisen kirjan kohdalla on hetetty senkin suuntaisia spekulaatioita ilmaan, että Burroughs ei enää itse sitä olisikaan kirjoittanut. Tyylilaji muuttunut liiaksi tms.

Viimeinen osa tuli ulos 1968 eli kauan Burroughsin kuoleman jälkeen ja tosiaan kirjoittajasta on epäselvyyksiä. Voi olla Burroughsin idea tai luonnos, mutta vähän sellainen maku jäi, että joku muu olisi kirjoittanut loppuun. John Carter -sarjasta kolme ensimmäistä osaa ovat klassikon asemassa, sen jälkeen sarjan laatu hieman hiipuu ja heikkenee selvästikin sarjan loppua kohden. Minulla on suuri osa Carter-kirjoista vanhoina Taikajousi-sarjan osina, mutta jokunen puuttuukin. John Carter teki kyllä aikoinaan minuunkin suuren vaikutuksen, paljon suuremman kuin Tarzan. Luin alkupään kirjat viime vuonna uusiksi, hienoa pulp-tieteisviihdettä ja planetaarisen romanttista seikkailua.

Elokuvakin on nähty ja katsottu. Parempi se oli kuin odotin, muttei mikään klassikko. Sellaista kolmen tähden seikkailuviihdettä poikamaisessa hengessä, ja toisaalta eipä sitä enempää voi vaatiakaan. Eihän Burroughskaan alun perin tarkoittanut teoksiaan 1912 miksikään suureksi kirjallisuudeksi tai peitetyksi yhteiskuntakritiikiksi (tämmöisiäkin tulkintoja olen elokuvasta nähnyt, eli tekstejä joissa moitittiin elokuvaa sen takia, ettei se ollut yhteiskuntakriittinen kuten kirja muka oli), Burroughs tarkoitti teoksensa jännittäväksi viihteeksi. Jos olisin 12-vuotias, niin varmasti leffa kolahtaisi kunnolla.

Elokuvassa moni asia oli toisin kuin itse olin kuvitellut, mutta kohtuuden nimissä on todettava, että sellaista elokuvaa ei kukaan tai mikään olisi voinut tehdä, joka olisi vastannut sadan vuoden aikana kertyneisiin odotuksiin, mielikuviin ja näkemyksiin kirjasta. Kirjasarjan ensimmäinen osa kun tosiaan tuli vuosisata sitten. Tuolloin ei ollut vielä edes itsenäistä Suomea, maailmansotia ei oltu käyty ja maailma oli varsin erinäköinen paikka. Hienosti on silti John Carter aikaa kestänyt.

 

[Girardi #5]

Eilen tuli yllättävän hauska komedia Viasat Film HD:ltä, The Other Guys, eli Katastrofikytät. Leffassa viilettää mm. Will Ferrell, Mark Wahlberg, Samuel L. Jackson, Dwayne Johnson, Michael Keaton ja Eva Mendes. Juonta on nyt ihan turha alkaa selittää, kattokaa vaan pois. Arvosana 8!

 

[vilpertti]

Prometheuksen uusin traileri on julkistettu ja odotusmittari räpsähti yhteentoista.

http://www.youtube.com/watch?v=HHcHYisZFLU

On muuten vangitseva fiilis tuossa railerissa, tullut jo katsottua aika monta kertaa, heh.

 

[PJPT]

Eilen tuli yllättävän hauska komedia Viasat Film HD:ltä, The Other Guys, eli Katastrofikytät. Leffassa viilettää mm. Will Ferrell, Mark Wahlberg, Samuel L. Jackson, Dwayne Johnson, Michael Keaton ja Eva Mendes. Juonta on nyt ihan turha alkaa selittää, kattokaa vaan pois. Arvosana 8!

Viasat näkyi viikko sitten ilmaiseksi ja mm. kyseinen pätkä tuli katsottua. Jackson & Rock olisivat saaneet olla leffan päätähdet, nautin ensimmäisestä 30 min huomattavasti loppua enemmän. Osasyynä voi olla M.Wahlberg jonka näyttelemisestä en ole koskaan pitänyt, komediasta puhumattakaan. Ferrell sinällään tekee varsin tasaista työtä. Harvemmin hänen leffojaan rakastan, mutta ne ovat hyvää perjantai viihdettä. 2/5


Viasatilta tulleista leffoista en myöskään suosittele Cagen "Mustaa noitaa", käsikirjoitus oli kyhätty noin 40 min kasaan. Suurena yllätyksenä myös "The Tourist" jätti kylmäksi. Odotin Depp/Jolie kaksikolta vähintään kohtuullista leffaa, nyt elämys oli varsin ontto. Molemmille 1½-2 tähteä..


Positiivisena yllätyksenä voisin mainita Viimeisen heiton (Hoosiers, 1986). Hieno koripalloelokuva jossa Dennis Hopper on aivan loistava sivuroolissaan.. 3½/5

Prometheuksen uusin traileri on julkistettu ja odotusmittari räpsähti yhteentoista.

Tätä on odotettu jo vähän aikaa, olivathan ne Alien vs. Predatorit aika pahoja riman alituksia. Ehkä täksi kesäksi saadaan pitkästä aikaa teattereihin muutamia maukkaita pätkiä..

 

[arska07]

Tuli tuossa viikolla katseltu Game of Thrones-sarjan 1. tuotantokausi, kun tuli ostettua bluray-boksi. Oli kyllä mahtavaa viihdettä :).

Perjantaina katsoin mtv3:lta tulleen Hot Fuzzin, sai ainakin nauraa! :D

Eilen katsoin Dvd:ltä Kevin Baconin tähdittämän Death Sentence-nimisen leffan.

 

[SamSpade]

Vähän sama vika. Mainosta katsoessa romuttui jo yksi mielikuva, kun Marssin vihreät miehet ovatkin elokuvassa kynäniskaisia laiheliineja eivätkä melko tanakkarakenteisia "maori"sotureita, kuten mielessäni kirjojen perusteella. Meneekö loputkin sitten häneksi? Noh, vielä on toivottavaa, että Carter olisi luotettavan viileä tappaessaan porukkaa miekalla, mutta pahoin pelkään näkeväni liikaa loikkivaa tiikeriä, eikä hieman samuraihenkistä taistelijaa. Hirvittää, mutta pakkohan tuo on katsoa. Luultavasti petyn :(

Itse asiassa juuri luen toista kierrosta näistä kirjoista, tällä kertaa englanniksi ja ensimmäisessä kirjassa kuvailtiin sekä marsin punaisia miehiä että vihreitä miehiä ja mainittiin muistaakseni että marsin ohuesta ilmasta ja pienemmästä painovoimasta johtuen nämä eivät olleet niin lihaksikkaita (ainakaan John Carteriin verrattuna)

 

[.creep.]

Sairastellessa olen ehtinyt katsomaan leffan jos toisenkin, joten tässä muutamasta leffasta pari sanaa.

Michael Hanekenin Funny gamesin alkuperäisversio oli minulle entuudestaan tuttu ja, kun kuulin että sama mies on jenkkiversion takana päätin tarkastaa lopputuloksen. Olin elänyt vahvasti siinä uskossa, että jenkkiversion on ohjannut joku tyyliin entinen musavideo-ohjaaja. Lisäksi vuonna 1997 tehdystä versiosta ei hirveästi ollut enää muistissani jälkiä, joten eikun leffan kimppuun.

Jos et ole leffaa nähnyt ja aiot sen katsoa, en suosittele seuraavan kappaleen lukemista.

Leffan katsomisen jälkeen ei todellakaan ollut epäselvää, miksi Haneken oli lähtenyt työstämään uutta versiota nimenomaan amerikkalaiselle yleisölle. Funny games on niin antihollywood leffa kuin vain elokuva voi olla. Samanlaista epätoivoa ja ahdistusta en muista kokeneeni pitiin aikoihin elokuvaa katsellessani. Haneken tekee alusta asti selväksi, miten lopussa tulee käymään ja juuri se tekee elokuvasta vahvan. Katsoja ikään kuin pakotetaan hyväksymään tosiasiat ja juuri siksi matka alkuteksteistä lopputeksteihin on kaikkea muuta kuin mukava. Tästä elokuvasta voisi varmasti kirjoittaa joku asioista paremmin perillä oleva kaksi kirjaa. Toisen elokuvan kerronnan keinoista tässä elokuvassa ja toisen ihmisen suhteesta väkivaltaan, niin sen tekijänä kuin katsojanakin.

Funny gamesin katsominen kuumeessa oli niin vahva kokemus, että ei voi antaa kuin 9/10 pistettä.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Itse asiassa juuri luen toista kierrosta näistä kirjoista, tällä kertaa englanniksi ja ensimmäisessä kirjassa kuvailtiin sekä marsin punaisia miehiä että vihreitä miehiä ja mainittiin muistaakseni että marsin ohuesta ilmasta ja pienemmästä painovoimasta johtuen nämä eivät olleet niin lihaksikkaita (ainakaan John Carteriin verrattuna)

Näin se taisi olla, mutta omasta lukemisesta on nyt varmaan yli 20v aikaa, joten sillä piti käyttää sanaa "mielikuva" :) Jotenkin aina näkee jutut kirjoja lukiessa omilla silmillään, eikä se aina tieten vastaa kirjoitettua sanaa. Saati sitten, että muisti pelaisi.

EDIT: Huomenna pääsee katselemaan Iron Skyn. Avaruusnatseja, uniformuisia blondeja.. voiko se edes olla huono?

 

[Musta Nuoli]

EDIT: Huomenna pääsee katselemaan Iron Skyn. Avaruusnatseja, uniformuisia blondeja.. voiko se edes olla huono?

Kuulemma voi. En ole nähnyt itsekään, mutta ulkomaisten arvioiden perusteella erityisesti käsikirjoitus tökkii ja on epätasainen, vaikka yksittäisiä vitsejä onkin ja efektit ovat näyttävät. Käsikirjoituksenhan teki suomalainen kirjailija Johanna Sinisalo, joka ei paras ihminen tähän hommaan varmastikaan ollut. Ennemmin joko porukan oma kässäri tai sitten käsikirjoittamisen avuksi joku muunmaalainen kynäniekka kuin mikään Sinisalo. Sinisalohan muistetaan yliarvostetun tylsästä homopeikkoteoksestaan Ennen päivänlaskua ei voi sekä Salatut Elämät -käsikirjoituksistaan. Salkkarit ja homopeikot eivät välttämättä oikein riitä kunnon natsimeininkiin.

Täytyy tuo tietysti katsomassa käydä, sittenpähän sen näkee.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Kuulemma voi.

Se oli hieman sarkastinen tokaisu enemmän kuin kysymys, mutta nytpä on katottuna Suomen kallein elokuva.

Päällisin puolin ensireaktio oli, että pidin elokuvasta. Elokuvahan ei ollut siis mitään elämää suurempaa, eikä edes erityisen hyvä, mutta se oli todella absurdi ja aihepiiri antoi monta pientä asiaa anteeksi. Naisnäyttelijöiden suoritukset eivät saa minulta hirveästi pisteitä, mutta elokuvan pahiksena häärännyt Göts Otto (Klaus Adler) oli suorastaan loistava. Erinomainen valinta rooliinsa ja oli fyysisestikin oikein vakuuttava. Tykkäsin melko kovasti suorituksesta ja kohtauksista, missä mies oli mukana.

Elokuvan paras puoli oli tietysti natsit. Natsit puhuivat saksaa, saksalaisia kun olivat, ja englantia vain jos se oli perusteltua. Aivan kuten jonkin maalainen ihminen tekisi. Saksalaiset olivat myös teknisesti samaan aikaan huikeasti edellä ja huikeasti jäljessä maassa asuviin lajikumppaneihinsa verrattuna. Silti kuussa oli nahkarotsit ja rautakypärät :)

Tosikoille tämä elokuva ei sovi. Elokuvaan tuli etukäteen suhtauduttua b-luokan puolihauskaa hassuttelua odottaen, joten en pettynyt alkuunkaan. Muutamia asioita oli hoidettu elokuvassa paremmin kuin hyvin, joskin muutamat asiat eivät kolahtaneet itselleni ollenkaan.

Suosittelen katsomaan elokuvan kahdesta syystä. Ensinnäkin harppaus elokuvan ohjaajalle on Starwreckistä valtava. Siis VALTAVA. Tällainen elokuvantekijä ansaitsee kaiken tuen, mitä voi keksiä. Toivon koko sydämestäni näkevän tältä mieheltä ja yleensäkin tältä tekijäporukalta tulevaisuudessa aina vain parempia ja parempia elokuvia. Projekti on ollut kunnianhimoinen ja voin vain kuvitella, että nämä kaverit eivät mielellään pakkia ota sen suhteen.

Toinen syy on kokemus. Koska elokuva ei ole lopulta kovinkaan erinomainen, niin isolla kankaalla tehosteet saavat sitä hilattua hieman mukanaan ja tuovat tiettyihin kohtauksiin syvyyttä. Tässä nimittäin oli kauniita ja hyvin hoksattuja yksittäisiä juttuja yllättävän paljonkin. Vielä jos sattuu oikealla fiiliksellä katselemaan leffan, niin elokuvasta saa ihan kivasti irti lystikkyyttä arkeen.

Muistinko sanoa, että tosikkojen ei kannata elokuvaa katsoa? Tekisi mieli kehua/haukkua tiettyjä juttuja, mutta en tykkää spoilaamisesta.

Elokuvan ohjaajan Timo Vuorensolan sanoin kuitenkin.. "Maailma tarvitsee lisää scifiä". Pisteet myös kysymyksiin vastailuista elokuvan jälkeen. Oli mukava kuulla elokuvan teosta.

 

[obi-wan]

Elokuvassa on muuten ehkä paras Perikadon versiointi. Huomasi salissa kelle idea oli tuttu.