Poika raidallisessa pyjamassa
Tulipa katsastettua tällainen keskitysleiri-aiheinen elokuva kuin Poika raidallisessa pyjamassa ja täytyy sanoa että harvemmin törmää elokuvissa yhtä kolkkoon loppuun kuin mitä tässä elokuvassa oli. Jätti aika tyhjän olon tuo lopetus.
Eikä tuo muutenkaan mitenkään huono leffa ollut, vaikka ei nyt ihan viiden tähden joukkoonkaan nouse. Plussaa siitä että vaikka aihepiiri on moneen kertaan elokuvissakin käsitelty niin näkökulma oli aika lailla uusi, kun tuo keskitysleirien, natsismin ja juutalaisvihan järjettömyys kuvattiin pienen lapsen silmin. Elokuvasta kävi hyvin ilmi, kiitos hyvin roolistaan suoriutuneiden lapsinäyttelijöiden, kuinka vaikeaa pienen lapsen on tajuta tuollaista mielettömyyttä. Hyvä oli myös Vera Farmiga joka esitti perheen äitiä joka ei jakanut miehensä mielipiteitä mutta ei pystynyt sitä tuomaan esille kunnolla edes miehelleen.
Mutta se vähän häiritsi että välillä elokuvassa oli minusta liikaa alleviivaamista, ja myös se että monet mielenkiintoiset hahmot (kuten esim. päähenkilö Brunon sisar Grete) jätettiin aika ohkaiseksi ja sivurooliin. Vähän lisää pituutta elokuvaan ja näiden hahmojen syventäminen olisi ehkä tehnyt elokuvasta paremman.
Ja jostain syystä minua on alkanut ihan käsittämättömän paljon häiritsemään nykyisin tämä kun näissä esim. saksalaisista kertovissa elokuvissa ei puhuta saksaa vaan englantia. Kyllä minä sen ymmärrän miksi näin tehdään mutta jostain syystä minä en vaan pääse tuosta yli ja se käy häiritsemään todella paljon. Onneksi tässä elokuvassa ei kuitenkaan oltu sorruttu siihen ihan pahimpaan, että henkilöhahmot olisi laitettu puhumaan englantia vieläpä karmealla saksalaisaksentilla.
Mutta kyllä minä tätä silti hyvänä elokuvana pidin, oikeastaan pelkästään jo tuo hyytävä lopetus oikeuttaa siihen arvosanaan.
