Jatkoajan leffakerho

[-OO-]

Tänään olisi tarkoitus lähteä katsomaan Enkelit ja Demonit. Onko kukaan käynyt tuota katsomassa? Mitä piditte?

 

[Miguel]

Eilen tuli katsottua kaverin vuokraama Darren Aronofskyn The Fountain. Okei, ymmärrän että Unelmien sielunmessun jälkeen odotukset Aronofskya kohtaan olivat nousseet korkealle ja sitten tuli noin vaikeatajuinen leffa, mutta täytyy silti ihmetellä kuinka vähälle huomiolle The Fountain on jäänyt. Tajuttoman upea elokuva. Taitaa jonkin verran itseäni kiehtoa ajassa hyppivät hiljalleen avautuvat tarinat, mutta yliluonnollisuus ei läheskään aina pure. Tässä puri. The Fountain on visuaalisesti häikäisevä, kaunis ja koskettava. Kylmiä väreitä kulki selkäpiissä muutamaan kertaan.

Myöhemmin illalla oli vuorossa YLEn näyttämä Apocalypto. Odotin massiivista floppia, yllätyin positiivisesti. Mel Gibson osaa myös ohjata.

PS. Aronofskystä sanottakoon vielä se, että myös tuorein tuotoksensa The Wrestler on loistava.

 

[-OO-]

Myöhemmin illalla oli vuorossa YLEn näyttämä Apocalypto. Odotin massiivista floppia, yllätyin positiivisesti. Mel Gibson osaa myös ohjata.

Parempi hän mielestäni on ohjaajana kuin näyttelijänä. Tuo Apocalypto on minusta ihan loistava elokuva.

 

[sampio]

Tuli katsottua parin kaverini kanssa Valheiden verkko. Russel Crowe ei pettänyt odotuksia, ja erityisesti pitää mainita, että Titanic (tunnetaan myös Di Capriona) oli roolissaan loistava.

Leksa on hyvä näyttelijä, ja ainakin omissa mielikuvissani karistanut jo ajat sitten Titanicilla ratsastaneen teinitähden maineen hartioiltaan. Veritimantti, The Departed, Ota kiinni jo saat, Gangs of New York ja Aviator ovat hyviä osoituksia siitä, ettei leffa ainakaan DiCaprion lahjoihin kaadu. Eilen katsoin Revolutionary Roadin, jossa Leo oli jälleen hyvä, vaikka leffa itsessään ei hyvän alun jälkeen oikein vakuuttanut.

 

[-OO-]

Tänään olisi tarkoitus lähteä katsomaan Enkelit ja Demonit. Onko kukaan käynyt tuota katsomassa? Mitä piditte?

Joo, tulipa nyt sitten käytyä katsomassa tämä. Ja jonkinlainen pettymyshän tuo oli. Minä nimittäin pidin Da Vinci koodista, minusta se oli varsin onnistunut filmatisointi, ja siksi odotukset tätä "kakkososaa" kohtaan oli ihan kohtuulliset. Varsinkin kun tätä ei mitenkään kiireessä tehty vaan ihan ajan kanssa. Mutta ei tämä kyllä Da Vinci koodin tasolle yltänyt oikein millään tasolla.

Lähtökohtahan on jo se että ainakin minusta tuo Enkelit ja demonit on kirjanakin huonompi kuin Da Vinci koodi, joten vaikea elokuvastakaan on parempaa tehdä. Esim. nämä kaikki mytologiaan liittyvät elementit puuttuvat tästä E&D:stä, tai niitä on ainakin merkittävästi vähemmän kuin DVK:ssa. Juuri tämä "mystiikka" ja mytologia oli minusta DVK:n parasta antia joten tämä Enkelit ja Demonit jää vähän liian perinteiseksi toimintaelokuvaksi. Mutta vaikka alkuperäisteoskaan ei ole "ykkösosan" veroinen niin ei se silti niin huono ole kuin tämä elokuva, kyllä Howardin ja kumppaneiden olisi pitänyt siitä enemmän saada irti, kirjaa on karsittu aika rankalla kädellä ja minun mielestäni ei kovin onnistuneesti.

Näyttelijöistä Tom Hanks tekee ihan OK työtä Langdonin roolissa, jatkaa oikeastaan siitä mihin jäi DVK:ssa. Ayelet Zurerin esittämä Vittoria jää jotenkin kolkoksi ja etäiseksi hahmoksi verrattuna Audrey Tautoun esittämään Sophie Neveu'hun DVK:ssa. En tiedä johtuuko se sitten käsikirjoituksesta vai näyttelijästä. Stellan Skarsgård tekee totutun hyvää työtä, kuten myös Evan McGregor. Muut henkilöhahmot jäävät vähän ohkaisiksi. Pääpahiksena häärivä Nikolaj Lie Kaas ei pysty edes lähelle samanlaiseen suoritukseen kuin Paul Bettany DVK:ssa.

Visuaalisesti Howard on jälleen tehnyt hienoa työtä, ja äänimaailmakin soundtrackeineen on onnistunut. Sääli vaan että muu elokuva ei oikein yllä samalle tasolle. Se täytyy kyllä sanoa että en ihmettele yhtään jos katolinen kirkko on suhtautunut tähän elokuvaan vähän nuivasti, elokuva ei nimittäin anna kovin kaunista ja ylevää kuvaa kirkon toimista ja toiminnasta. Näitä asioita olisi minun mielestäni voinut tuoda vähän enemmänkin esille.

Tälle voisi antaa 2½ tähteä viidestä.

 

[Linjatuomari]

Joo, tulipa nyt sitten käytyä katsomassa tämä. Ja jonkinlainen pettymyshän tuo oli. Minä nimittäin pidin Da Vinci koodista,

Lähtökohtahan on jo se että ainakin minusta tuo Enkelit ja demonit on kirjanakin huonompi kuin Da Vinci koodi

Kas, itselläni nämä menivät juuri toisinpäin. Kirjoina molemmat ovat loistavia, joskin Enkeleitä ja Demoneita pidän hivenen parempana kuin Da Vinci-koodia. Da Vinci taas elokuvana oli todella heikko ja melko unettava esitys, kun taas Enkelit ja Demonit, vaikkei mikään mestariteos ollut sekään, oli ihan kelpo pätkä, jonka jaksoi hyvin katsoa sen kummemmin tylsistymättä.

 

[kone82]

Seth Rogenin Pineapple Express tuli katsottua tuossa lauantaina. Peruskomedia ilman kovin merkittäviä nauruja trillerielementeillä ja kohtuullisella määrällä väkivaltaa, meni ihan juuri ja juuri ajankuluna.

Jos halua viihdykettä missä käsitellään pössyttelyä niin suosittelisin ennemmin How High -elokuvaa, joka on noin tuplat hauskempi ja räppärien roolisuoritukset yllättävän hyviä. Elokuva kertoo kahdesta tummahipiäisestä lökäpöksyopiskelijasta, jotka pääsevät opiskelemaan Harvardiin polttamalla maria joka on kasvatettu kuolleen kaverin tuhkassa. Kun kyseisen kasvin lehtiä polttaa, näyttäytyy tämä kuollut ystävä henkosten vetäjällä. Tästä sitten saakin väännettyä jos jonkinmoista käännettä... Yksi räppärien huonekavereistä yliopistolla muistuttaa muuten ylipainoista Max Kolua, joten tästä merkintä jokaiselle TPS-kannattajan to-do -listaan.

 

[Trenchtown]

Jos halua viihdykettä missä käsitellään pössyttelyä niin suosittelisin ennemmin How High -elokuvaa

Hauska leffahan tuo on, ei siinä mitään. Oman vaatimattoman mielipiteeni tuon kuitenkin esille ja totean, että mainitsemastasi aihepiiristä nousee selkeästi yksi leffa ylitse muiden ja se on Half Baked. Rooleissa mm. Dave Chappelle, Guillermo Diaz ja Harland Williams. Ehdotonta kulttikamaa. Niin ja vilahtaa siellä myös Tommy Chong oravamestarin roolissa. Suosittelen.

 

[Nickelback]

Itse olen komedioiden suurkuluttaja ja täytyy myöntää, että viimeiseen pariin vuoteen ei ole kovinkaan montaa hyvää (lue = voisi katsoa uudestaankin) komediaa tullut. Johtuneeko siitä, että vanhat mestarit ovat jääneet kuvioista pois.

Oletko katsastanut elokuvan Sex Drive? Road trip tyylinen leffa jossa ajetaan jenkkien halki p****n perässä. Ihan katsottava jos on tykästynyt tuohon High School tyyliseen tissit / värkki / sekoilu meininkiin.

 

[Theone]

Oletko katsastanut elokuvan Sex Drive? Road trip tyylinen leffa jossa ajetaan jenkkien halki p****n perässä. Ihan katsottava jos on tykästynyt tuohon High School tyyliseen tissit / värkki / sekoilu meininkiin.

Enpä ole, täytyykin kaivaa tuo katseltavaksi jostain. Sen verran edellistä viestiä takaisin, että on Borat kyllä tullut katseltua enemmän kuin kerran.

Sunnuntaina katsastin Pink Panther vol. 2, voi luoja... Kuka näitä elokuvia oikein rahoittaa? Aivan käsittämätöntä kuraa, kuten oli kyllä arvattavissa jo etukäteen. Ikävä tulee vanhoja vaaleanpunaisia panttereita.

Viikolla pitäisi katsella Gran Torino ja Käsky. Ainakin ensin mainittu on kuulemma katsomisen arvoinen elokuva.

OT mutta ihmettelin tuossa kun katselin Frendejä DVD:ltä että miten on mahdollista, että lähes missä tahansa Frendit-jaksossa on enemmän ja parempia vitsejä kuin 95-prosentissa nykykomedioista. Ja jakson kesto on about 22 min.

Kolmatta tai neljättä kertaa katson kyseistä sarjaa läpi ja kyllä se vaan vieläkin naurattaa.

 

[M10]

Kävin katsomassa Slummien miljonäärin.

Juoni oli aika peruskauraa, mutta tuo tarina oli rakennettu kivasti takautuvana kerrontana. Loppu oli liian sokerinen omaan makuun, en tykännyt.

Elokuvan parasta antia oli tuo alkupuolisko, jossa pääsi todistamaan sitä lohdutonta kulttuuria ja arkielämää, mikä Intiassa siinä kastissa vallitsee. Kiva oli myös katsoa elokuvaa, jossa ei tunnistanut yhtään näyttelijää. Lopun Bollywood-tanssi huvitti. Ihan hyvä elokuva kyllä.

****

 

[vilpertti]

Sunnuntaina katsastin Pink Panther vol. 2, voi luoja... Kuka näitä elokuvia oikein rahoittaa? Aivan käsittämätöntä kuraa, kuten oli kyllä arvattavissa jo etukäteen. Ikävä tulee vanhoja vaaleanpunaisia panttereita.

Makuja on tietysti monia, omasta mielestäni nuo ovat varsin onnistuneita tuotoksia nykykomedioiden joukossa. Eihän ne kaikki vitsit nyt mitään maailmaa mullistavia ole, mutta Steve Martin takaa riittävät naurut elokuvalipun vastineeksi.

 

[Hescu]

OT mutta ihmettelin tuossa kun katselin Frendejä DVD:ltä että miten on mahdollista, että lähes missä tahansa Frendit-jaksossa on enemmän ja parempia vitsejä kuin 95-prosentissa nykykomedioista. Ja jakson kesto on about 22 min.

Kolmatta tai neljättä kertaa katson kyseistä sarjaa läpi ja kyllä se vaan vieläkin naurattaa.

Kyllä vain, hyvän käsikirjoittajatiimin ja loistavien näyttelijöiden yhtälön osuessa kohdalleen voi tulos olla joskus aika nautittavaa katseltavaa. Seinfeld on toinen esimerkki sarjasta, joka kestää vaikka kuinka monta katselukertaa. Jakson kesto on sit com-formaatin standardi. Tuohon mainokset päälle, niin se kestää sen puoli tuntia.

Asiaan. Hyvä leffakesä tiedossa. Terminator 4:n kävin katsomassa, ja tykkäsin. Ei tietenkään kannata lähteä vertailemaan T2:een, joka on yksi kaikkien aikojen toimintaelokuvista, mutta kyllä tuo oli näyttävä ja viihdyttävä paketti, ja tunnelmakin oli hyvä. Etenkin keskikohdan aavikolla tapahtuvat kyborgihyökkäykset olivat komeaa katseltavaa. Ei mikään klassikko, mutta mielestäni kuitenkin hyvä kesäleffa.
Enkelit ja demonit tuli myös katsastettua. Oli parempi kuin da Vinci-koodin leffaversio, joskaan ei luonnollisesti pääse kirjan tasolle. Paljon jouduttiin leffaversiossa oikomaan, mutta kokonaisuudessaan kuitenkin ihan viihdyttävä elokuva.
Nyt odotan Transformersin jatko-osaa sekä Bruno-leffaa, ja miksei myös The Taking of Pelham 123:a sekä Hangoveria. Näin elokuvan ystävän näkökulmasta on todella hienoa, että kesä on viime vuosina otettu leffayhtiöiden toimesta tärkeäksi julkaisusesongiksi. Paljon hyviä ensi-iltoja tiedossa.

 

[Hescu]

DVD:ltä tuli tsekattua Valheiden verkko, joka oli todella positiivinen yllätys. Tai no olihan niitä odotuksiakin, kun ohjaaja on Ridley Scott ja genrenä kansainvälinen jännäri. Täytyy antaa tunnustusta di Capriolle, mies on mainio näyttelijä. Eikä Crowekaan lainkaan hassumpi ollut. Jotenkin tämä kolahti, eikä varmaan vähiten siksi, että aihealue kiinnostaa kovasti. Ei tämä klassikoksi missään tapauksessa yllä, mutta genressään kelpo tekele.

Sex Driven katsoin kanssa, mutta oli pienoinen pettymys odotuksiin nähden. Olen road movie-fani, ja traileri näytti hyvältä, siis omassa hölmöilygenressään. Toki tuossa oli monia hyviä kohtia, mutta ei kyllä pääse lähellekään Road Tripin tasoa.

 

[mikkoz]

mene ja tiedä!

Makuja on tietysti monia, omasta mielestäni nuo ovat varsin onnistuneita tuotoksia nykykomedioiden joukossa. Eihän ne kaikki vitsit nyt mitään maailmaa mullistavia ole, mutta Steve Martin takaa riittävät naurut elokuvalipun vastineeksi.

Niinpä niin, elokuvia myydään kyllä tuolla Pink Panther nimellä, huumori näissä uusissa on aika lapsiystävällistä ja sarjakuvamaista. Toisin kuin nuo vanhat jotka ovat ainakin huumoriltaan mustempia. Steve Martin ei välttämättä ole huono, mutta koohotus ja ylikorostaminen ei oikein naurata.

 

[ditrim]

Sex Driven katsoin kanssa, mutta oli pienoinen pettymys odotuksiin nähden. Olen road movie-fani, ja traileri näytti hyvältä, siis omassa hölmöilygenressään. Toki tuossa oli monia hyviä kohtia, mutta ei kyllä pääse lähellekään Road Tripin tasoa.

Jännä juttu miten tuo Road Trip on niin pidetty verrattuna muihin trippileffoihin. Itseeni se ei ole juuri koskaan iskenyt vaikka olen sen monta kertaa katsonut ja olen komedian ystävä. Ainakin omaan makuuni parempia ovat olleet Euro Trip ja Rolling Kansas.

 

[Hescu]

Jännä juttu miten tuo Road Trip on niin pidetty verrattuna muihin trippileffoihin. Itseeni se ei ole juuri koskaan iskenyt vaikka olen sen monta kertaa katsonut ja olen komedian ystävä. Ainakin omaan makuuni parempia ovat olleet Euro Trip ja Rolling Kansas.

Joo, Euro Trip oli kyllä kanssa hyvä, ei siinä mitään. Makuasioitahan nämä.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Låt den rätte komma in

Tulipas katsottua ruotsalainen kauhuleffa. Elokuva ei ole mielestäni loistava (kuten ystäväni suitsutti ja suositteli) vaan jätti vähän kaksinaiset ajatukset. Ehkäpä kuitenkin enemmän sitä positiivista kuin negatiivista. Ehkäpä kuitenkin sen verran paljon positiivista, että uskallan suositella ainakin kokemuksen puolesta.. ja harvemmin pohjoismaisia vampyyrileffoja muutenkaan pääsee katsomaan:

Låt den rätte komma in

 

[Ted Raikas]

Muutama tuoreempi elokuva tullut katseltua tässä lähiaikoina:

Gran Torino

Clint Eastwoodin viimeisin (ja viimeinen?) elokuva. Mitään selkeää käsitystä ei ollut, mistä elokuva kertoo. Kehuttu kuitenkin ja pitihän se katsastaa. Kannatti. Todella elämänmakuinen teos ja sellaista tosi karheaa ja mustaa huumoriakin on seassa. Clint on ihan pitelemätön epäluuloisena ja tylynä sotaveteraanina. Mies on kuin luotu tuollaisiin rooleihin. Tavallaan se oli elokuvan vahvuus ja heikkous samalla, koska tosiaan Clint on melkeinpä aina urallaan profiloitunut tuollaisiin pahaperseisiin kavereihin, mutta ehkä tuossa oli jotain pientä itseironiaakin havaittavissa. Elokuva on parhaimmillaan aivan verraton ja arkisista asioista saadaan revittyä paljon esiin. Myös dialogi on toisinaan aivan huikeaa. Ehkä elokuva hitusen loppua kohden laimeni, vaikka kierroksia tulikin lisää. Osin ehkä myös vähän turhankin sentimentaalista touhua, mutta se Hollywood-elokuvalta hyväksyttäkööt ja mitenkään liian nyyhkysiirapiksi ei kuitenkaan mennä. Erittäin hyvä elokuva kokonaisuudessaan ja suosittelen lämpimästi.

Operaatio Valkyrie

Tämän konseptista nyt oli enemmän tietoa ja alkuun Tom Cruise pääroolissa tahtoi hiukan karkoittaa jo valmiiksi elokuvan parista ja tälläinenhän olisi turhankin helppo sössiä kaikenlaisilla toimintalisukkeilla ja vapaamuotoisella vääristelyllä. Vaan elokuva pysyikin historian kirjoituksen raameissa (ainakin minun tietääkseni) varsin tarkkaan ja vaikka sen nyt tietää miten Hitlerin salamurhayrityksen käy, niin jännitystä piisaa ja koko ajan jotenkin miettii, että voisiko ne selvitä. Hyviä näyttelijävalintoja, osa taisi olla saksalaisia ja tunnistinkin muutaman joka näytteli myös Perikadossa, heh. Cruise nyt on Cruise, mutta mielestäni klaarasi roolinsa hyvin ja Stauffenbergin vammat oli meikattu/feikattu todella aidoilta näyttäviksi. Ei nyt ehkä mikään huippuelokuva saati klassikkokaan, mutta ehdottomasti plussaa sille, että oikeita tapahtumia on myötäilty uskollisesti ja kokonaisuus on ehdottomasti historiallinen elokuva, eikä mitään äksöniä tai muuta turhaa mäiskettä ole ympätty mukaan. Suosittelen tätäkin.

 

[Varis]

Tuli Finnkinon Superpäivänä (lippu 5,5€ ja 3l popcornit 2€) käytyä tsekkaamassa ns. läpällä tämä uusi 17 again ja kuten arvata saattaa, hirveää kuraahan se oli.
Olihan se tarina mukavan absurdi ja pari osuvaa onelineriakin oli mukaan eksynyt, mutta suurimmalta osin kyseessä oli ennalta arvattavaa kliseillä leikittelyä ja mukahauskoja vitsejä. Se 5,5 erkkiä on aika maksimihinta, jonka tuosta rainasta pystyy jälkeenpäin katumatta maksamaan.
Popparit oli kyllä ihan hyviä

 

[Hescu]

Hangover tuli tsekattua, ja oli kyllä ihan mainio komedia. Ideahan leffassa on, että hurjaksi yltyneitä polttareita seuraavana aamuna sulhanen on hukassa ja kaikilta porukassa muisti mennyt. Sitten ruvetaan jäljittämään edellisen illan liikkeitä pitkin Las Vegasia ja etsimään sulhasta. Paljon absurdeja tilanteita tietysti tarjolla. Näyttelijöiden kemiat toimivat mukavasti ja hauskoja kohtauksia riittää.

Seuraavaksi sitten Transformersia katsomaan.

 

[Eddie]

Yes Man - ihan kohtalainen, joskin aika vaisu leffa loppupeleissä. Vähän enemmän olisin tältä odottanut. **½

Revolutionary Road - Alkuun ihan lupaavahko, mutta sitten jäi jotenkin polkemaan paikallaan ja tarjosi väkisin väännettyä draamaa. Ei oikein tarjonnut mitään yllätyksiä ja kohokohtia. Aikalailla hajuton ja mauton elokuva. Jos pääosissa olisi olleet jotku tuntemattomat näyttelijät, niin tuskin olisin jaksanut loppuun asti. Tietysti tuntemattomillakin voi tehdä hyvän elokuvan, mutta pointti ei nyt ollut se, vaan se, että elokuvalta odotti jotain käännettä loppuun asti, koska olihan tähän sentään panostettu. *½

Seuraavaksi Liam Neesonin Taken, joka toivottavasti on jo vähän parempi.

 

[-OO-]

Tällainen elokuvantekele tuli katsottua kuin The Spirit. Kyseessä siis Sin Cityn ohjaaja-käsikirjoittajana tutuksi tulleen sarjakuvapiirtäjä Frank Millerin "oppi-isän" Will Eisnerin sarjakuvaan pohjautuva elokuva. Miller itse on muokannut tuosta sarjakuvasta elokuvakäsiksen ja ohjannut elokuvan. Ja aika lailla Sin Cityn jalanjäljillä tässä kuljetaan, joskin oikeastaan ihan kaikki tehdään huonommin kuin Sin Cityssä.

Sin Cityssä tuo sarjakuvamaisuus ja visuaalinen ilme oli jotain ihan uutta elokuvassa, mutta tässä se tuntuu jo vanhan toistolta. Varsinkin kun tuossa visuaalisessa puolessa ei olla menty yhtään parempaan suuntaan vaan ainoastaan huonompaan. Tästä puuttuu se Sin Cityn synkkyys ja tyylittely, ja ollaan menty hitusen värikkäämpään ja enemmän "normi-elokuvaa" muistuttavaan suuntaan.

Myöskään käsikirjoitus ei pääse lähellekään Sin Cityä, vaan koko tarina jää aika kliseiseksi ja mitäänsanomattomaksi. En ole tuota Eisnerin sarjakuvaa koskaan lukenut, että johtuuko tämä käsikirjoituksen huonous siitä, vai onko Miller vaan yksinkertaisesti pystynyt tuhoamaan koko tarinan siinä vaiheessa kun on sitä sarjakuvasta käsikirjoitukseksi kääntänyt. Vai onko tuo sarjakuva vaan yksinkertaisesti mahdoton muuttaa järkevästi elokuvan muotoon? Mutta huono se joka tapauksessa on, ja huomasin jo parinkymmenen minuutin jälkeen katselevani vähän väliä DVD-soittimen laskuria että kuinka pitkään tätä pitää vielä väijyä.

Ja missä myös oltiin menty huonompaan suuntaan, jos tätä vertailua Sin Cityyn jatketaan, on näyttelijävalinnat/-suoritukset. Pääosaa esittävä Gabriel Macht on aika karismaton pökkelö eikä saa puhallettua kliseiseen ja mitäänsanomattomaan supersankarihahmoon yhtään henkeä. Myöskään joskus kovasti arvostamani Sam L. Jackson ei pysty oikeastaan sen parempaan suoritukseen vaan vetää pahiksen roolinsa täysin överiksi (koska muuten Jackson on ihan oikeasti tehnyt hyvän elokuvan?). Varsinkin se natsiuniformuissa pahistelu meni kyllä enemmän naurettavan puolelle. Kaikki naishahmotkin on aika ohkaiseksi kirjoitettuja eikä yksikään näyttelijöistäkään pysty heihin mitään eloa saamaan. No, Sarah Paulson edes yrittää, mutta valitettavasti hänenkään roolinsa ei anna paljon mahdollisuuksia. Eva Mendes on kyllä nätti mutta ei hän mitenkään erikoinen näyttelijä kyllä ole.

Joo, mitähän muuta tuosta vielä keksisi kirjoittaa? Ainakaan en kyllä keksi tähän hätään mitään hyvää asiaa, oli kyllä nimittäin aika kokonaisvaltainen pettymys tämä elokuva. Oikeastaan suurinta hupia koko elokuvan aikana oli bongailla näitä pahis-Jacksonin pölhöpää-apureiden nimiä. Siellä oli seassa muutama ihan hauskakin nimi. Ehkä se on vaan todettava että Milleristä ei vaan ole yksin elokuvantekijäksi vaan hän vaatisi rinnalleen hyvän ohjaajan, kuten esim. Rodriguez Sin Cityssä. Tämän elokuvan osalta näytöt ei ainakaan ole vahvat.

Annetaan tälle arvosanaksi: *

 

[sampio]

Jaahas joo. Joko uusi Transformers on katsastettu? Voi olla, että itse jätän väliin koko elokuvan, sen verran pahasti se näyttää olevan raiskattu yleisön kosiskelulla. Mulla ei todellakaan ole mitään kauniita naisia vastaan, mutta rajansa kaikella. Vaikka tämä on huumorilla tehty, näkee näistä pätkistä jo ihan riittävästi. Tyypillistä Michael Bay-paskaa ja silmäkarkkia, Megan Foxia eri kuvakulmista.

 

[Murmeli]

Jaahas joo. Joko uusi Transformers on katsastettu? Voi olla, että itse jätän väliin koko elokuvan, sen verran pahasti se näyttää olevan raiskattu yleisön kosiskelulla. Mulla ei todellakaan ole mitään kauniita naisia vastaan, mutta rajansa kaikella. Vaikka tämä on huumorilla tehty, näkee näistä pätkistä jo ihan riittävästi. Tyypillistä Michael Bay-paskaa ja silmäkarkkia, Megan Foxia eri kuvakulmista.

Ehdottomasti kannattaa jättää väliin. Kyllä tolla asenteella jokainen efektitykitysleffa aiheuttaa paiseita pallien ympäristöön.

Itse pidin kyllä paljon, vaikkei tietenkään ykkösen tasolle yltänyt. Tässä oma raporttini toisaalta kopioituna:

Disclaimer: Fanipoikatekstiä luvassa.

Vuonna 2007 Transformers iski itsensä minun viiden tähden elokuvien joukkoon ja nyt oli vuorossa kohtalaisen odotettu jatko-osa.

Autobotit ovat taistelleet pari vuotta ihmisten rinnalla Decepticoneja vastaan ja taistelutahti on kiihtynyt. Something's coming up...

Jatko-osa oli totta puhuten varsin tyypillinen sellainen. Kaikkea oli vähän enemmän ja kyllä se meikäläiseen iski varsin kovalla voimalla. Pikkunipotettavaa löytyisi varmasti paljonkin mutta se ei tahtia haitannut.

Huumoria oli lisätty varsinkin leffan alkutunnille reilusti, robotit olivat yhä vaan saatanan hienoja ja onhan se Megan Fox kissa, vaikkei näytellä osaakaan.

Ei tietenkään yltänyt ykkösen tasolle, koska se tietty ykkösessä oleva odottava tunnelma oli poissa mutta hymyssä suin poistuin teatterista. Jos tämän menee katsomaan, eikä näkemästään tykännyt, on syy vain itsessä. Kaikki tietävät, mitä tuleman pitää.

****
fanipoika-asteikko käytössä