@Frankie
HIFK:n osaltahan strategiaa ei moneen vuoteen oikein ole sanahelinää lukuunottamatta ollut. Nybondasta ei oikein jaksanut iso kuva riittävästi kiinnostaa eikä osaaminenkaan riittää. Siksi täällä kukin valmentaja on aina vetänyt oman projektinsa ja häipynyt kengän kuva hanurissa. Ja tämän jälkeen sama uudelleen, kun valmennukseen on hankittu taas joku väliaikaisratkaisu ja on vain toivottu parasta. Nyt vaikuttaa siltä, että Salmelaisella on suunnitelma, joka mahdollistaa pitkäkestoisen menestyksen ja hän tietää omakohtaisesta kokemuksesta, että Jarno Pikkarainen pystyy suunnitelmat käytännössä toteuttamaan. Nybondaksesta ei voinut ihan samaa sanoa.
Mä voin jatkaa komppaamista tästä.
Itselleni vuodet 2007-2008 oli uuden aikakauden alku. Maailmantalous oli aivan sekaisin, ja seura jotenkin ajopuumaisessa tilassa. Omistajien panostukset ja linjaukset toivat Valtasen ja Jalosen. Seuran uskottavuus pomppasi heti uudelle levelille. Talousuoli on jatkanut hyvää suorittamista, mutta urheilupuolen avainsana oli mestaruuden lisäksi turbulenssi. Salmelaisen tulo Uj:ksi ratkaisi sen ongelman. Hänen henkilökohtainen kokemuksensa jääkiekosta yleensä ja valmentajista erityisesti, johtivat pelin sakatessa valmentajaratkaisuihin, lopulta Selinin sivuuttamiseen. Pikkaraisen ottaessa vetovastuun peli oli todellakin sekaisin. Kai nyt jokainen muistaa sen oman maalin takana pyörimisen ja Kalpamaisen jätönjätönjättelyn? Piku nosti helmikuun alusta jengin suoriutumaan playoffeja mainiolla tasolla. Mutta sen Selinin lätkän vertaaminen Pikkaraisen lätkään on mun mielestä vain ja ainoastaan ymmärtämättömyyttä.
Talous on hoitanut hommansa, Uj on hoitanu hommansa, onko Piku hoitanu hommaansa? Alkusyksy pelattiin aivan suvereenia lätkää, jossa hallittiin pelejä, mutta tulosta ei saatu aikaiseksi. Jotain muutettiin, hillitön ampuminen vaihtui jauhavampaan pelityyliin, jossa haettiin 'varmempaa' maalia. Sarjataulukossa noustiin viimeiseltä sijalta kuuden sakkiin. Sitten alkoi jokasyksyinen sairastelu ja loukkisuma, joka sotki pelin taas kenttäkoostumusten eläessä käytännössä jokaiseen peliin erilaisina ykköskenttää lukuunottamatta, jonka ansioita ei voi kiistää siinä, että sijoitus on pysynyt kuuden joukossa. Höpinät avauspelin ongelmista ei realisoidu mun silmääni. Peleissä on useimmiten myös vastustaja kuvassa mukana, ja jos heidän pelaajansa/pelaajiensa työmäärä riittää aiheuttamaan paineellaan meidän avaajille hetkellisiä ongelmia, niin koen sen kyllä vastustajan hyvyytenä enkä meidän ongelmana. Kyllä me on omista pois päästy, eikä oma pää ole soinut sen takia, että se hyökkäyksiinlähtö joku ongelma olisi ollut. Siinä vaiheessa meillä oli oikeasti ongelma, kun Atte otti saikun ja Fränä joutui tuleen tod.näk. keskenkuntoisena. Tobias vastasi tilanteeseen tuomalla penkille Bernardin, Fränä hoiti ruutunsa ja Piku jatkoi 2-3 ketjujen kemioiden tutkintaa. Taidettiin olla sarjassa 3-4 kieppeillä tuolloin. Tobias toi Pikulle lisää palikoita, EHT sotki saikkujen kera kokoonpanot totaalisesti taas muutamaksi peliksi, mutta peli vaan porskutti. Vauhti on pysynyt, maalintekopaikoille pääsyssä ei ole ollut pienintäkään ongelmaa, ja Sallinen oli täsmäase maalin eteen ribareiden jälkikäsittelyyn.
Nyt mennään vuodenvaihdetta. Vuosi sitten oltiin sen sekaisin olevan joukkueen ja pelin kanssa jossain kympin kieppeillä. Nyt viidentenä yhden (1) pisteen päässä nelospaikasta. Runkosarjan loppuun Top 4:seen on kahdeksalla joukkueella täydet mahdollisuudet vielä. Kilpailu on aivan hemmetin kovaa ja kireää, mutta tolla nipulla ja pelillä en epäile yhtään, etteikö olla tasapäin taistelussa mukana. Täällä on yllättävän paljon niitä, joiden mielestä hävitty peli tarkoittaa sitä, että pelimme on paskaa. Ei nähdä mitään muuta kuin lopputulos. Minun väitteeni on, että alkusyksystä hävittiin muutama esim. HPK:lle aivan loistavalla pelillä. Voitto vain jäi puuttumaan, minkä ymmärtäminen tuntuu olevan ylivoimaista. Peli oli todellakin hyvää.
Mä luotan kevääseen. Piku on todistanut vuosi sitten kykynsä leipoa paskasta konvehdin. Piku on todistanut nyt loppusyksystä sen, että pystyy roikkumaan pisteiden keruutahdissa kärjen mukana järkyttävästi eläneilläkin kokoonpanoilla. Nyt nippu on kovempi, ja palasten hierominen kohdalleen 2-3 ketjuissa vielä kesken. Joulukuussa. Toivottavasti saadaan Kousa ja Kanki playoff-moodissa takaisin kehään, niin tästä tulee aivan hemmetin hyvä kevät.