Ovhj

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Erikoiset kisat menossa ja pitää huomioida että tällästä ei ole kuin harvoin. Pitää näiden pienten puolesta sanoa että on erittäin hyvä että saavat kokemusta isoista peleistä ja scoutit voivat löytää pienistä maista helmiä jotka pääsevät jo ensi kaudelle hyvään liigaan. Täytyy muistaa että mitä suuremman yleisön jääkiekko kerää eli pienet maat saa huomiota niin jääkiekko kehittyy ja moni pienen maan nuori voi alkaa kiinnostumaan jääkiekosta ja syntyy uusia vanekkeja ja kopitareja. 10 vuoden päästä kisat voivat olla paljon tasaisemmat kuin nyt. Katsokaa vaikka nhl kansalaisuuksia niin nykypäivänä on todella paljon pienistä maista mukana ja tää nousee koko ajan. MM kisat joka vuosi on todella hyvä näytönpaikka ja ikkuna monelle pelaajalle ja todella monelle fanille. Erikseen on isojen poikien pelit olympia/WC jotka ovat muutaman suuren näytös.
 

Ovhj

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kiinnostaisi tietää millaisen boostin viimevuoden kisat antoivat ranskalle. Ja miten harrastaja määrät muuttu ja amatööri pelaajat alkoivat panostaa ammattiuraan. Nyt varmasti tanskassa jääkiekko saa näkyvyyttä/rahaa ja tanska voi olla pian mitalliehdokas. Jos pelattaisi joka toinen vuosi tai joka neljäs niin maat olisi todennäköisesti usa-kanada-tsekki-ruotsi-suomi-venäjä-slovakia ja pienemmät maat jäisi nuolee näppejään ja kiinnostus laskisi ja rahat pienenisi ja uusien investointien tuki loppuisi ja jääkiekko jämähtäisi.
 

Tiedote

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
16 jengiä on ihan sopiva tasaluku.

Järjestelmäksi voisi sopia 4*neljän joukkueen lohkoa, joista 2 parasta puolivälieriin ja viimeinen karsintasarjaan/"karsintapleijareihin".

Jos ottelumäärä on rahantekomielessä kynnyskysymys, voisi alkulohkon pelata kaksinkertaisena. Karsinnoissa voitaisiin pelata paras kolmesta ottelusarjoja, jolloin lilliputit saisivat tiukkoja pelejä enemmän vyölle.

Kori1:
Kanada, Venäjä, Ruotsi, Suomi

Kori 2:
USA, Tshekki, Sveitsi, Saksa

Kori 3:
Tanska, Slovakia, Ranska, Latvia

Kori 4:
E-Korea, Itävalta, Norja, V-Venäjä
 

alcoholic

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Itse olen jo pitkään ollut kyllästynyt tähän MM-kisojen turnausmuotoon, ajankohtaan sekä siihen ettei se tee lajille kunniaa. Haluaisin MM-kisojen ensinnäkin olevan joka 4 vuosi (olympialaiset 2.n turnauksen välissä) ja paras ajankohta olisi syyskuussa vähän ennen NHL-kauden alkua. NHL-pelaajat olisivat kaikki luonnollisesti mukana.

Optimaalisin joukkuemäärä MM-kisoissa olisi 12, koska muutamalla ns semihyvällä kiekkomaalla olisi hyvä mahdollisuus yllättää, vaikka huippumailla olisi kaikki parhaat pelaajat. Joukkueet pelaisivat kolmessa 4 joukkueen lohkossa. Jokaisesta lohkosta menisi puolivälieriin lohkon 2 parasta sekä 2 parasta 3 sijoittunutta. Tällöin jokaisella lohkopelillä olisi iso merkitys, eikä olisi 3-4 höntsäpeliä kuten nyt.

Jääkiekon MM-kisoista olisi jo aika tehdä ihan oikeasti sellainen turnaus, jossa kohtaavat lajin parhaat. Nyt tämä turnaus on valitettavasti väsyneistä NHL-pudokkaista, muutamasta euroopan huippupelaajasta sekä heittopussimaasta koostuva mielenkiinnoton lätkätapahtuma.
 
Lukko on joukkue,joka onnistuu tekemään NHL-tason pelaajista 2-divaritason kiekkoilijoita

Harri moisio, Radio Rock

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Ei välttämättä ajankohtainen kysymys. Mutta ensi kevään Slovakian kisojen ja sitä seuraavien Sveitsin mm-kisojen jälkeen olisi vuorossa jaetut kisat Latvian ja Valko-Venäjän osalta. Valko-Venäjähän on tällä hetkellä 1a divisioonassa ja varmaan monet odottavat heidän nousuaan takaisin, mutta jos niin ei jostain syystä kävisi ja se muodostuisi ongelmaksi myös seuraavana vuonna, niin olisiko silloin mm-kisojen laajentamisen paikka? Vai pitäisikö sinä yksittäisenä vuonna kokeilla formaattia, jossa yhden vuoden ajaksi ikäänkuin yhdistettäisiin 1a divisioona karsintaturnaukseksi mm-tasolle, pitkitettäisiin turnausta viikolla ja tuo ensimmäinen viikko olisi ikäänkuin karsintaviikko itse kisoille ja kisoista karsiutuneet voisivat pelata sitten 1a divisioonan vaikka Valko-Venäjällä, jolla varmistetaan se, että myös toinen isäntämaa saisi paljon kotipelejä, vaikkei se tämänkään kautta pääsisi ylimmälle tasolle pelaamaan.

Koska ei voida vielä tietää, mitkä joukkueet pelaavat tuonna kyseisenä vuonna mm-tasolla, niin simuloin tilanteen ensi kevään joukkueilla (siinä asetelmassahan Valko-Venäjä olisi pahimmassa tilanteessa, eli 1a-divisioonassa). Kisat pelattaisiin siis normaalisti kahden kahdeksan joukkueen lohkossa kahden ja puolen viikon aikana. Viikko siihen lisää alkuun ja tuolloin pelattaisiin karsintaturnaus, josta jatkettaisiin suoraan mm-kisoihin, samoilla paikkakunnilla ja karsiutuneet putoisivat pelaamaan 1a-divisioonaa Valko-Venäjälle.

Karsintalohkoihin otetaan siis 1a.divisioonan joukkueet (kuusi kappaletta) ja molemmista lohkoista heikoimmat kolme (yhteensä kanssa kuusi kappaletta). Nämä joukkueet aloittaisivat turnauksen tosiaan jo viikkoa aikaisemmin, jakautuen kahteen alkukarsintalohkoon, joista kummastakin kolme parasta jatkaa samalla paikkakunnalla varsinaiseen alkulohkoon. Kolmen jatkoon menneen keskinäiset pelit otetaan myös mukaan varsinaiseen alkulohkoon, joka mahdollistaa sen, että tämä karsintaturnaus voisi venyä myös itse kisojen alkamisen päälle.

Riikan alkukarsintalohko:
Saksa
Norja
Italia
E-Korea
Kazakstan
Liettua

Nämä siis pelaisivat yksinkertaisen sarjan (jokaiselle viisi peliä) ja kolme parasta jatkaisi varsinaiseen Rigassa pelattavaan alkulohkoon viiden siellä odottavan joukkoon, eli:

Riikan varsinainen alkulohko:
Venäjä
Ruotsi
Tshekki
Sveitsi
Latvia
+3 parasta karsijaa Riikan alkukarsintalohkosta

Minskin alkukarsintalohko:
Ranska
Itävalta
Iso-Britannia
Valko-Venäjä
Unkari
Slovenia

Nämä siis pelaisi niin ikään yksinkertaisen sarjan (jokaiselle viisi pelia) ja kolme parasta jatkaisi varsinaiseen Minskissä pelattavaan alkulohkoon viiden siellä odottavan joukkoon, eli:

Kanada
Suomi
USA
Slovakia
Tanska
+3 parasta karsijaa Minskin alkukarsintalohkosta.

Ja tosiaan jos Valko-Venäjä ei jostain syystä pääsisi varsinaisiin kisoihin mukaan urheilullisesti tälläkään tavalla, niin molempien karsintalohkojen kolme heikointa pelaa varsinaisen 1a-divisioona turnauksen mm-kisojen kanssa samaan aikaan Minskissä. Kyllähän Minskissä varmaan useampi halli on ja jos ei ole, niin äkkiäkös Lukasenka sellaisia lisää pystyttää.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Kisat ovat takana ja tällä kertaa nähtiin neljä turhaketta, joilla maaliero oli todella pahasti pakkasella. Ja pari muuta eli Tanska ja Norja, jotka eivät imponeeranneet millään lailla. Näiden voitot tulivat peränpitäjistä. Argumentti kehittyvistä maista on hyvin paljon toiveajattelua. Tanska on ainoa potentiaalinen uhkaaja A-lohkon maille, Slovakia valitettavasti on menettänyt asemansa aika pahasti, mutta toki kymmenen vuoden aikana jompikumpi maa voi päästä play offiinkin muutaman kerran.

Urheilullisesti 12 maata olisi se paras, toiseksi paras 14 maata ja kolmanneksi paras, nykyinen 16. IIHF haluaa korruptiorahoja ja tulee niitä myös jatkossa saamaan. Urheilun kannalta on vain yritettävä luovia taloudellisten reunaehtojen mukaan.

Oma ehdotukseni on tämä: on kaksi kahdeksan joukkueen lohkoa, kuten tähänkin asti, mutta rankingin mukaan. A-lohkosta neljä suoraan pudotuspeleihin, B-lohkosta neljä parasta karsii säälipleijareissa A-lohkon neljän heikoimman kanssa. Sitten jatketaan puolivälieriin jne. B-lohkon kaksi heikointa putoaa I divisioonaan.

Tässäkin ratkaisussa on ongelmana A-lohkojen pelien panos: kun yksikään ei suoraan jää pleijareiden ulkopuolelle, voi olla ihan mukavaa löysäillä. Tosin sitä tehdään nytkin. Ja aina on kuitenkin parempi mennä pleijareihin suoraan kuin epävarmemman karsinnan kautta.

A-lohkon joukkueet olisivat siis Kanada, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tshekki, USA, Saksa ja Sveitsi eli saataisiin laadukkaita matseja alkusarjaan. Ja samalla poistuisivat nuo murskalukemat ainakin A-lohkosta.

B-lohkossa sitten rupusakki. Kehittykööt keskenään ja mittauttakoot tasonsa säälipleijareissa. Silloin niillä olisi edes pieni mahdollisuus päästä 8 joukkoon suonenvetopelillä.
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Oma ehdotukseni on tämä: on kaksi kahdeksan joukkueen lohkoa, kuten tähänkin asti, mutta rankingin mukaan. A-lohkosta neljä suoraan pudotuspeleihin, B-lohkosta neljä parasta karsii säälipleijareissa A-lohkon neljän heikoimman kanssa. Sitten jatketaan puolivälieriin jne. B-lohkon kaksi heikointa putoaa I divisioonaan.

Tässäkin ratkaisussa on ongelmana A-lohkojen pelien panos: kun yksikään ei suoraan jää pleijareiden ulkopuolelle, voi olla ihan mukavaa löysäillä. Tosin sitä tehdään nytkin. Ja aina on kuitenkin parempi mennä pleijareihin suoraan kuin epävarmemman karsinnan kautta.

A-lohkon joukkueet olisivat siis Kanada, Venäjä, Suomi, Ruotsi, Tshekki, USA, Saksa ja Sveitsi eli saataisiin laadukkaita matseja alkusarjaan. Ja samalla poistuisivat nuo murskalukemat ainakin A-lohkosta.

B-lohkossa sitten rupusakki. Kehittykööt keskenään ja mittauttakoot tasonsa säälipleijareissa. Silloin niillä olisi edes pieni mahdollisuus päästä 8 joukkoon suonenvetopelillä.
Tasan samaa ehdotusta olin tulossa kirjoittamaan. Nykymuotoinen turnaus murskajaisineen ei palvele ketään, vaan pienet maat tarvitsevat kehittyäkseen mahdollisimman paljon pelejä oman tasoisiaan vastaan. Samalla täytyy kuitenkin säilyttää pikkumaillekin se mahdollisuus jättiyllätyksestä ja tason mittauksesta huippuja vastaan. Kuvailemasi kaltainen A- ja B-sarja olisi hyvä ratkaisu tähän: vältettäisiin ne Kanada - Iso-Britannia pelit kokonaan, mutta kuitenkin annettaisiin kaikille mahdollisuus pelata maailmanmestaruudesta. Isoissa maissakin kiinnostuksen alkusarjaa kohtaan luulisi nousevan, kun vastassa ovat kaikki huippumaat.

EDIT: Löysäilyä en näe minkäänlaisena ongelmana. A- ja B-sarjasysteemissä kärkimailla panosta olisi peleissä enemmän kuin nykysysteemillä, enkä nytkään näe että esimerkiksi Kanada olisi alkusarjassa löysäillyt Suomea vastaan. Pikemminkin uskon löysäilyn vähentyvän ja otteluiden tason kasvavan, kun kovien pelien välissä ei olisi näitä pakkopullaotteluita kaiken maailman Italioita vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
On vain yksi... #41

Yksi seura, Tampereella, se on Ilves ainiaan.
Isot ja tasoltaan epätasaiset lohkot eivät ole mikään ongelma, kun pelataan ns. sveitsiläisellä systeemillä ja annetaan paremmille McMahon-tasoitusta:
  1. Jaetaan kaikki kisojen joukkueet kahteen alkulohkoon IIHF-rankingin mukaan kuten tähänkin asti.
  2. Kummankin lohkon kuusi parasta saavat alle kaksi ottelupistettä, seuraavat kaksi yhden ja loput eivät yhtään.
  3. Ensimmäisellä kierroksella kunkin lohkon ykkönen pelaa kakkosta vastaan, kolmonen nelosta ja niin edelleen.
  4. Lohkon sisäinen ranking päivitetään joka kierroksen jälkeen ja otteluparit määritetään aina niin, että vastustajalla on sama tai lähes sama määrä ottelupisteitä kuitenkin niin, ettei samaa vastustajaa voi kohdata kuin kerran.
  5. Pelataan haluttu määrä kierroksia (esim. kuusi), jonka jälkeen kummastakin lohkosta neljä parasta etenee pudotuspeleihin (kuten nytkin).
Sveitsiläinen systeemi on yleisesti käytössä esimerkiksi shakissa ja gossa, ja se on erinomainen tapa seuloa kärki isosta joukosta ilman, että kaikkien täytyy pelata kaikkia vastaan. Se on reilu, takaa tietyn määrän pelejä kaikille ja ennen kaikkea pelit tulevat suurin piirtein saman tasoisia vastustajia vastaan.

Ehdotuksessani McMahon-pisteillä poistetaan nämä alkukierroksen Kanada-Unkari -teurastukset, mutta etukäteen heikommaksi rankatulla joukkueella on silti mahdollisuudet päästä pudotuspeleihin (tai ainakin saada parempi ranking seuraavaksi kaudeksi) voittamalla pelejä alusta alkaen. Epätodennäköiset nousut kuuluvat kisojen luonteeseen.

Systeemin isoin haitta on se, että ilman erityisjärjestelyjä vain ensimmäisen kierroksen otteluparit ovat etukäteen tiedossa. Tämä voi olla kisajärjestäjän lipunmyynnin kannalta hankalaa.
 
"Käymme wc:ssä päivittäin."

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Nyt kun koronan takia mm-kisat peruuntuivat ja Sveitsi jäi ilman kisoja, niin olisiko tässä laajentamisen paikka tai laajennetut kisat yhden vuoden osalta, jolloin saataisiin Sveitsillekin kotipelejä mm-jäillä. Eli käytännössä sama malli, mitä ehdotin noin puolitoista vuotta sitten ja neljä viestiä aikaisemmin.

Ensi vuonnahan kisat on jaettu Latvian ja Valko-Venäjän välillä, joten siihen on vaikea Sveitsiä, kolmanneksi isännäksi mahduttaa, mutta jos sitten sitä seuraavat kisat (2022) pelattaisiin normijärjestyksen sijaan jaettuna Suomen ja Sveitsin välillä. Tämä tietenkin toisi sen, että normaalilla tavalla ottelutapahtumia olisi Suomessa vähemmän, kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan, joten tätä silmällä pitäen otettaisiin (tarvittaessa vain vuodeksi) käyttöön tuo aikasemmin ehdottamani malli.

Eli kisat olisi käytännössä 22 joukkueen kamppailu, jossa siis mukana mm-tason joukkueet ja 1.divisioonan a-tason joukkueet. Kisoissa pelattaisiin kummallakin paikkakunnalla ensin ikäänkuin karsintaturnaus ja osittain jopa päällekäin sitten varsinainen lohkovaihe. Karsintavaiheen jälkeen ne joukkueet, jotka eivät pääseet varsinaiseen lohkovaiheeseen, voisivat jatkaa ikäänkuin 1.divisioonan a-tason peluuta toisen karsintalohkon vastaavia vastaan ja sieltä sitten heikoin tippuu seuraavaksi vuodeksi 1.divisioonan b tasolle ja kaksi parasta seuraavaksi vuodeksi normi mm-kisoihin.

Varsinaiset lohkovaiheet pelataan, niinkuin nyttenkin, kahdeksan joukkueen kilpailuna, kummassakin lohkossa. Neljä parasta pudotuspeleihin ja lohkojen heikoimmat sitten seuraavaksi kaudeksi 1.divisioonan a-tasolle. jos turhaa matkustamista halutaan välttää, niin ensimmäinen pudotuspelikierros voitaisiin pelaa ikäänkuin lohkojen sisällä (niinkuin muistaakseni viimeisimmissä Kanadan aikuisten mm-kisoissa tehtiin) ja sitten välierä vaiheesta eteenpäin loput pelit pelataisiin Suomessa.

Molemmissa lohkoissa kotijoukkueelle annettaisiin mahdollisuus lähteä turnaukseen normaalia alemmalla alkusijoituksella, joka mahdollistaisi sen, että molemmat aloittaisivat pelinsä karsinta vaiheesta ja saisivat siten enemmän pelejä, ennen pudotuspelejä. Tietenkin sillä riskillä, että tuo karsintavaihe pitäisi mennä onnistuneesti läpi. Kun näissä karsintalohkoissa olisi kuitenkin kummassakin kuusi joukkuetta ja molemmista pääsisi kolme joukkuetta jatkoon ja ne todennäköiset karsiutujat olisivat 1.divisioonan a-tason joukkueita, niin sekä Sveitsille, että Suomelle pitäisi tuo karsintavaihe olla ikäänkuin läpihuutojuttu ja voisi toimia ikäänkun harjoituspeleinä, varsinaiseen lohkovaiheeseen. Toki sillä erotuksella, että nämä pelit pitäisi voittaa, eikä ohittaa vain kokeiluina.

Lohkot voisivat sitten, esimerkin omaisesti (tämän hetkisen tilanteen mukaan) näyttää seuraavilta.

Alkukarsintalohko Sveitsissä:
Sveitsi (halutessaan) / Valko-Venäjä
Tanska
Iso-Britannia
Ranska
Unkari
E-Korea

Noistä kolme jatkoon, varsinaiseen lohkovaiheeseen, jossa odottelevat seuraavat maat:

Kanada
Tshekki
Slovakia
Saksa
Sveitsi / Valko-Venäjä (jos Sveitsi haluaa aloittaa karsintaturnauksesta)

Alkukarsintalohko Suomessa:
Suomi (halutessaan) / Norja
Italia
Kazakstan
Slovenia
Itävalta
Romania

Noista kolme jatkoon, varsinaiseen lohkovaiheeseen, jossa odottelevat seuraavat maat:

Venäjä
Ruotsi
USA
Latvia
Suomi / Norja (jos Suomi haluaa aloittaa karsintaturnauksesta)

Karsintalohkon jatkoon menijät ottavat mukaansa keskinäiset pelinsä jo karsintalohkosta, joka mahdollistaa sen, että varsinaisessa lohkovaiheessa nuo viisi joukkuetta (kummassakin lohkossa) voivat periaatteessa pelata varsinaista lohkovaihetta jo kaksi peliä / per joukkue, karsintalohkon loppuvaiheen kanssa päällekäin ja karsintalohkosta jatkoon menneet sitten vaan sijoitetaan varsinaisiin lohkoihin ja pelaavat kukin viisi peliä varsinaisessa lohkossa olevaa vastaan.

Molempien karsintalohkojen kolme heikointa pelaavat sitten vielä varsinaisen 1.divisioonan a-tason vaiheen Suomessa, kuitenkin siten, että hekin ottavat keskinäiset pelinsä karsintalohko vaiheesta mukaan, eli heille kullekin olisi tuossa vaiheessa vielä kolme peliä per joukkue. Tämän vaiheen kaksi parasta pelaisi sitten seuraavana vuotena mm-tasolla ja heikoin tippuisi 1.divisioonan b-tasolle.

Karsintavaihe alkaisi siis viikkoa aikaisemmin, kuin varsinainen lohkovaihe ja kun kummassakin karsintalohkosta kolme jatkoon mennyttä ottaa mukaansa keskinäiset pelinsä, niin karsintalohkoille jäisi yli viikon verran aikaa pelata oma vaiheensa loppuun ja sitten liittyä jo aikaineisiin, varsinaisiin lohkovaiheisiin.

Tässä siis uhrattaisiin 1.divisioonan a-tason kisat vuodeksi ja saama puolelle saataisiin mahdollisesti jopa kymmenen lohkovaiheen peliä mm-jäillä kotona sekä Suomelle, että Sveitsille.
 

Thusberg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Sisu Team, KalPa ja Jokipojat
Nyt kun koronan takia mm-kisat peruuntuivat ja Sveitsi jäi ilman kisoja, niin olisiko tässä laajentamisen paikka tai laajennetut kisat yhden vuoden osalta, jolloin saataisiin Sveitsillekin kotipelejä mm-jäillä. Eli käytännössä sama malli, mitä ehdotin noin puolitoista vuotta sitten ja neljä viestiä aikaisemmin.

Ensi vuonnahan kisat on jaettu Latvian ja Valko-Venäjän välillä, joten siihen on vaikea Sveitsiä, kolmanneksi isännäksi mahduttaa, mutta jos sitten sitä seuraavat kisat (2022) pelattaisiin normijärjestyksen sijaan jaettuna Suomen ja Sveitsin välillä. Tämä tietenkin toisi sen, että normaalilla tavalla ottelutapahtumia olisi Suomessa vähemmän, kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan, joten tätä silmällä pitäen otettaisiin (tarvittaessa vain vuodeksi) käyttöön tuo aikasemmin ehdottamani malli.

Eli kisat olisi käytännössä 22 joukkueen kamppailu, jossa siis mukana mm-tason joukkueet ja 1.divisioonan a-tason joukkueet. Kisoissa pelattaisiin kummallakin paikkakunnalla ensin ikäänkuin karsintaturnaus ja osittain jopa päällekäin sitten varsinainen lohkovaihe. Karsintavaiheen jälkeen ne joukkueet, jotka eivät pääseet varsinaiseen lohkovaiheeseen, voisivat jatkaa ikäänkuin 1.divisioonan a-tason peluuta toisen karsintalohkon vastaavia vastaan ja sieltä sitten heikoin tippuu seuraavaksi vuodeksi 1.divisioonan b tasolle ja kaksi parasta seuraavaksi vuodeksi normi mm-kisoihin.

Varsinaiset lohkovaiheet pelataan, niinkuin nyttenkin, kahdeksan joukkueen kilpailuna, kummassakin lohkossa. Neljä parasta pudotuspeleihin ja lohkojen heikoimmat sitten seuraavaksi kaudeksi 1.divisioonan a-tasolle. jos turhaa matkustamista halutaan välttää, niin ensimmäinen pudotuspelikierros voitaisiin pelaa ikäänkuin lohkojen sisällä (niinkuin muistaakseni viimeisimmissä Kanadan aikuisten mm-kisoissa tehtiin) ja sitten välierä vaiheesta eteenpäin loput pelit pelataisiin Suomessa.

Molemmissa lohkoissa kotijoukkueelle annettaisiin mahdollisuus lähteä turnaukseen normaalia alemmalla alkusijoituksella, joka mahdollistaisi sen, että molemmat aloittaisivat pelinsä karsinta vaiheesta ja saisivat siten enemmän pelejä, ennen pudotuspelejä. Tietenkin sillä riskillä, että tuo karsintavaihe pitäisi mennä onnistuneesti läpi. Kun näissä karsintalohkoissa olisi kuitenkin kummassakin kuusi joukkuetta ja molemmista pääsisi kolme joukkuetta jatkoon ja ne todennäköiset karsiutujat olisivat 1.divisioonan a-tason joukkueita, niin sekä Sveitsille, että Suomelle pitäisi tuo karsintavaihe olla ikäänkuin läpihuutojuttu ja voisi toimia ikäänkun harjoituspeleinä, varsinaiseen lohkovaiheeseen. Toki sillä erotuksella, että nämä pelit pitäisi voittaa, eikä ohittaa vain kokeiluina.

Lohkot voisivat sitten, esimerkin omaisesti (tämän hetkisen tilanteen mukaan) näyttää seuraavilta.

Alkukarsintalohko Sveitsissä:
Sveitsi (halutessaan) / Valko-Venäjä
Tanska
Iso-Britannia
Ranska
Unkari
E-Korea

Noistä kolme jatkoon, varsinaiseen lohkovaiheeseen, jossa odottelevat seuraavat maat:

Kanada
Tshekki
Slovakia
Saksa
Sveitsi / Valko-Venäjä (jos Sveitsi haluaa aloittaa karsintaturnauksesta)

Alkukarsintalohko Suomessa:
Suomi (halutessaan) / Norja
Italia
Kazakstan
Slovenia
Itävalta
Romania

Noista kolme jatkoon, varsinaiseen lohkovaiheeseen, jossa odottelevat seuraavat maat:

Venäjä
Ruotsi
USA
Latvia
Suomi / Norja (jos Suomi haluaa aloittaa karsintaturnauksesta)

Karsintalohkon jatkoon menijät ottavat mukaansa keskinäiset pelinsä jo karsintalohkosta, joka mahdollistaa sen, että varsinaisessa lohkovaiheessa nuo viisi joukkuetta (kummassakin lohkossa) voivat periaatteessa pelata varsinaista lohkovaihetta jo kaksi peliä / per joukkue, karsintalohkon loppuvaiheen kanssa päällekäin ja karsintalohkosta jatkoon menneet sitten vaan sijoitetaan varsinaisiin lohkoihin ja pelaavat kukin viisi peliä varsinaisessa lohkossa olevaa vastaan.

Molempien karsintalohkojen kolme heikointa pelaavat sitten vielä varsinaisen 1.divisioonan a-tason vaiheen Suomessa, kuitenkin siten, että hekin ottavat keskinäiset pelinsä karsintalohko vaiheesta mukaan, eli heille kullekin olisi tuossa vaiheessa vielä kolme peliä per joukkue. Tämän vaiheen kaksi parasta pelaisi sitten seuraavana vuotena mm-tasolla ja heikoin tippuisi 1.divisioonan b-tasolle.

Karsintavaihe alkaisi siis viikkoa aikaisemmin, kuin varsinainen lohkovaihe ja kun kummassakin karsintalohkosta kolme jatkoon mennyttä ottaa mukaansa keskinäiset pelinsä, niin karsintalohkoille jäisi yli viikon verran aikaa pelata oma vaiheensa loppuun ja sitten liittyä jo aikaineisiin, varsinaisiin lohkovaiheisiin.

Tässä siis uhrattaisiin 1.divisioonan a-tason kisat vuodeksi ja saama puolelle saataisiin mahdollisesti jopa kymmenen lohkovaiheen peliä mm-jäillä kotona sekä Suomelle, että Sveitsille.
Mielenkiintoinen ehdotus ja varsinkin näin korona-aikaan tai sen jälkeiselle tilanteelle tuo järjestelmä voisi jopa toimia paremmin kuin sellaisenaan ehkä tavallisesti.

Tosin 22 maata on jo etenkin häntäpäätä kohti mentäessä melkoisen suuri määrä.

Itselläni oli mielessä samantapaisia hahmotelmia 18-20 maan kisoille tavallaan pienin eroin.

Tosin 22 maata olisi voimassa vain vuoden ja kun tavallaan MM-kisojen 1. Divisioonan lohkosarjan A-puolen kamppailut olisivat jo noihin sijoitettuna niin mikä ettei tuollaisenaankin kisoja voisi pitää.

Tiedä sitten vain, että haluaisiko Suomi jakaa MM-kisansa tavallaan?

Ruotsin kanssa on toki jaettu aiemmin ja historiallisia jakoehdotuksia on ollut myös Jääkarhujen isäntämaan eli Norjan kanssa joista ei vain ole tullut mitään.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Tiedä sitten vain, että haluaisiko Suomi jakaa MM-kisansa tavallaan?

Ruotsin kanssa on toki jaettu aiemmin ja historiallisia jakoehdotuksia on ollut myös Jääkarhujen isäntämaan eli Norjan kanssa joista ei vain ole tullut mitään.
Voihan se toki olla, ettei jako haluja ole, mutta tuo voisi olla jonkinlainen malli antaa Sveitsille jotain, kun nyt kisat menettivät koronalle. Ja kun tosiaan ensi vuoden kisat ovat jo jaetut, niin siihen tuota esittämääni voisi olla vaikeampi mahduttaa. Eli sen takia ehdotin Suomen kisoihin tätä ratkaisua. Voisihan sen toki tehdä vaikka vuotta myöhemminkin ja siinä tapauksessa Venäjä jakaisi kisansa Sveitsin kanssa.

Ja voisihan se jako mennä myös ihan perinteisellä mallilla, että toinen lohko pelataan toisella paikkakunnalla ja toinen varsinaisella paikkakunnalla. Mutta jos tulevat kisat on budjetoitu Suomessa ja Venäjällä oletetulla ottelumäärällä, niin tuolla 1.divisioonan a-tason mukaan ottamisella (yhdeksi vuodeksi) saataisiin varsinaiselle paikkakunnalle sama määrä pelejä, vaikka kisat olisikin ikäänkuin jaetut.

Mitä itse jakamisen ajatukseen tulee, niin mielestäni se on erinomainen asia, mutta vaikka Suomen oloissa ajateltaisiin, että luontaisin kumppani jaettuihin kisoihin olisi Ruotsi, niin tykkäisin enemmän siitä, että Suomi jakaisi kisansa tulevaisuudessa muiden maiden kanssa ihan jo siksi, että se mahdollistaisi lohkovaiheeseen Suomi-Ruotsi ottelun. Eli jatkossa Suomi voisi jakaa kisojansa esim. Latvian, Venäjän tai miksi ei jonkin kauemman maan kanssa. Esim. Norja, Tanska tai Saksa. Jos jo eurohockeytourilla joukkueet lentelee ympäri Eurooppaa, neljän päivän aikana, niin miksi se ei onnistuisi yli kahden viikon turnauksessakin.
 

uljas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Peliitat, (HeKi-vainaa), Tinatuopit
Nyt kun koronan takia mm-kisat peruuntuivat ja Sveitsi jäi ilman kisoja, niin olisiko tässä laajentamisen paikka tai laajennetut kisat yhden vuoden osalta, jolloin saataisiin Sveitsillekin kotipelejä mm-jäillä. Eli käytännössä sama malli, mitä ehdotin noin puolitoista vuotta sitten ja neljä viestiä aikaisemmin.

Ensi vuonnahan kisat on jaettu Latvian ja Valko-Venäjän välillä, joten siihen on vaikea Sveitsiä, kolmanneksi isännäksi mahduttaa, mutta jos sitten sitä seuraavat kisat (2022) pelattaisiin normijärjestyksen sijaan jaettuna Suomen ja Sveitsin välillä. Tämä tietenkin toisi sen, että normaalilla tavalla ottelutapahtumia olisi Suomessa vähemmän, kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan, joten tätä silmällä pitäen otettaisiin (tarvittaessa vain vuodeksi) käyttöön tuo aikasemmin ehdottamani malli.

Eli kisat olisi käytännössä 22 joukkueen kamppailu, jossa siis mukana mm-tason joukkueet ja 1.divisioonan a-tason joukkueet. Kisoissa pelattaisiin kummallakin paikkakunnalla ensin ikäänkuin karsintaturnaus ja osittain jopa päällekäin sitten varsinainen lohkovaihe. Karsintavaiheen jälkeen ne joukkueet, jotka eivät pääseet varsinaiseen lohkovaiheeseen, voisivat jatkaa ikäänkuin 1.divisioonan a-tason peluuta toisen karsintalohkon vastaavia vastaan ja sieltä sitten heikoin tippuu seuraavaksi vuodeksi 1.divisioonan b tasolle ja kaksi parasta seuraavaksi vuodeksi normi mm-kisoihin.

Varsinaiset lohkovaiheet pelataan, niinkuin nyttenkin, kahdeksan joukkueen kilpailuna, kummassakin lohkossa. Neljä parasta pudotuspeleihin ja lohkojen heikoimmat sitten seuraavaksi kaudeksi 1.divisioonan a-tasolle. jos turhaa matkustamista halutaan välttää, niin ensimmäinen pudotuspelikierros voitaisiin pelaa ikäänkuin lohkojen sisällä (niinkuin muistaakseni viimeisimmissä Kanadan aikuisten mm-kisoissa tehtiin) ja sitten välierä vaiheesta eteenpäin loput pelit pelataisiin Suomessa.

Molemmissa lohkoissa kotijoukkueelle annettaisiin mahdollisuus lähteä turnaukseen normaalia alemmalla alkusijoituksella, joka mahdollistaisi sen, että molemmat aloittaisivat pelinsä karsinta vaiheesta ja saisivat siten enemmän pelejä, ennen pudotuspelejä. Tietenkin sillä riskillä, että tuo karsintavaihe pitäisi mennä onnistuneesti läpi. Kun näissä karsintalohkoissa olisi kuitenkin kummassakin kuusi joukkuetta ja molemmista pääsisi kolme joukkuetta jatkoon ja ne todennäköiset karsiutujat olisivat 1.divisioonan a-tason joukkueita, niin sekä Sveitsille, että Suomelle pitäisi tuo karsintavaihe olla ikäänkuin läpihuutojuttu ja voisi toimia ikäänkun harjoituspeleinä, varsinaiseen lohkovaiheeseen. Toki sillä erotuksella, että nämä pelit pitäisi voittaa, eikä ohittaa vain kokeiluina.

Lohkot voisivat sitten, esimerkin omaisesti (tämän hetkisen tilanteen mukaan) näyttää seuraavilta.

Alkukarsintalohko Sveitsissä:
Sveitsi (halutessaan) / Valko-Venäjä
Tanska
Iso-Britannia
Ranska
Unkari
E-Korea

Noistä kolme jatkoon, varsinaiseen lohkovaiheeseen, jossa odottelevat seuraavat maat:

Kanada
Tshekki
Slovakia
Saksa
Sveitsi / Valko-Venäjä (jos Sveitsi haluaa aloittaa karsintaturnauksesta)

Alkukarsintalohko Suomessa:
Suomi (halutessaan) / Norja
Italia
Kazakstan
Slovenia
Itävalta
Romania

Noista kolme jatkoon, varsinaiseen lohkovaiheeseen, jossa odottelevat seuraavat maat:

Venäjä
Ruotsi
USA
Latvia
Suomi / Norja (jos Suomi haluaa aloittaa karsintaturnauksesta)

Karsintalohkon jatkoon menijät ottavat mukaansa keskinäiset pelinsä jo karsintalohkosta, joka mahdollistaa sen, että varsinaisessa lohkovaiheessa nuo viisi joukkuetta (kummassakin lohkossa) voivat periaatteessa pelata varsinaista lohkovaihetta jo kaksi peliä / per joukkue, karsintalohkon loppuvaiheen kanssa päällekäin ja karsintalohkosta jatkoon menneet sitten vaan sijoitetaan varsinaisiin lohkoihin ja pelaavat kukin viisi peliä varsinaisessa lohkossa olevaa vastaan.

Molempien karsintalohkojen kolme heikointa pelaavat sitten vielä varsinaisen 1.divisioonan a-tason vaiheen Suomessa, kuitenkin siten, että hekin ottavat keskinäiset pelinsä karsintalohko vaiheesta mukaan, eli heille kullekin olisi tuossa vaiheessa vielä kolme peliä per joukkue. Tämän vaiheen kaksi parasta pelaisi sitten seuraavana vuotena mm-tasolla ja heikoin tippuisi 1.divisioonan b-tasolle.

Karsintavaihe alkaisi siis viikkoa aikaisemmin, kuin varsinainen lohkovaihe ja kun kummassakin karsintalohkosta kolme jatkoon mennyttä ottaa mukaansa keskinäiset pelinsä, niin karsintalohkoille jäisi yli viikon verran aikaa pelata oma vaiheensa loppuun ja sitten liittyä jo aikaineisiin, varsinaisiin lohkovaiheisiin.

Tässä siis uhrattaisiin 1.divisioonan a-tason kisat vuodeksi ja saama puolelle saataisiin mahdollisesti jopa kymmenen lohkovaiheen peliä mm-jäillä kotona sekä Suomelle, että Sveitsille.
Tuohan on kyllä varsin mielenkiintoinen viritelmä. Tuohon voisi jopa toimia.
 
Kussa on mun hopotiti?
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy