Nyt kun koronan takia mm-kisat peruuntuivat ja Sveitsi jäi ilman kisoja, niin olisiko tässä laajentamisen paikka tai laajennetut kisat yhden vuoden osalta, jolloin saataisiin Sveitsillekin kotipelejä mm-jäillä. Eli käytännössä sama malli, mitä ehdotin noin puolitoista vuotta sitten ja neljä viestiä aikaisemmin.
Ensi vuonnahan kisat on jaettu Latvian ja Valko-Venäjän välillä, joten siihen on vaikea Sveitsiä, kolmanneksi isännäksi mahduttaa, mutta jos sitten sitä seuraavat kisat (2022) pelattaisiin normijärjestyksen sijaan jaettuna Suomen ja Sveitsin välillä. Tämä tietenkin toisi sen, että normaalilla tavalla ottelutapahtumia olisi Suomessa vähemmän, kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan, joten tätä silmällä pitäen otettaisiin (tarvittaessa vain vuodeksi) käyttöön tuo aikasemmin ehdottamani malli.
Eli kisat olisi käytännössä 22 joukkueen kamppailu, jossa siis mukana mm-tason joukkueet ja 1.divisioonan a-tason joukkueet. Kisoissa pelattaisiin kummallakin paikkakunnalla ensin ikäänkuin karsintaturnaus ja osittain jopa päällekäin sitten varsinainen lohkovaihe. Karsintavaiheen jälkeen ne joukkueet, jotka eivät pääseet varsinaiseen lohkovaiheeseen, voisivat jatkaa ikäänkuin 1.divisioonan a-tason peluuta toisen karsintalohkon vastaavia vastaan ja sieltä sitten heikoin tippuu seuraavaksi vuodeksi 1.divisioonan b tasolle ja kaksi parasta seuraavaksi vuodeksi normi mm-kisoihin.
Varsinaiset lohkovaiheet pelataan, niinkuin nyttenkin, kahdeksan joukkueen kilpailuna, kummassakin lohkossa. Neljä parasta pudotuspeleihin ja lohkojen heikoimmat sitten seuraavaksi kaudeksi 1.divisioonan a-tasolle. jos turhaa matkustamista halutaan välttää, niin ensimmäinen pudotuspelikierros voitaisiin pelaa ikäänkuin lohkojen sisällä (niinkuin muistaakseni viimeisimmissä Kanadan aikuisten mm-kisoissa tehtiin) ja sitten välierä vaiheesta eteenpäin loput pelit pelataisiin Suomessa.
Molemmissa lohkoissa kotijoukkueelle annettaisiin mahdollisuus lähteä turnaukseen normaalia alemmalla alkusijoituksella, joka mahdollistaisi sen, että molemmat aloittaisivat pelinsä karsinta vaiheesta ja saisivat siten enemmän pelejä, ennen pudotuspelejä. Tietenkin sillä riskillä, että tuo karsintavaihe pitäisi mennä onnistuneesti läpi. Kun näissä karsintalohkoissa olisi kuitenkin kummassakin kuusi joukkuetta ja molemmista pääsisi kolme joukkuetta jatkoon ja ne todennäköiset karsiutujat olisivat 1.divisioonan a-tason joukkueita, niin sekä Sveitsille, että Suomelle pitäisi tuo karsintavaihe olla ikäänkuin läpihuutojuttu ja voisi toimia ikäänkun harjoituspeleinä, varsinaiseen lohkovaiheeseen. Toki sillä erotuksella, että nämä pelit pitäisi voittaa, eikä ohittaa vain kokeiluina.
Lohkot voisivat sitten, esimerkin omaisesti (tämän hetkisen tilanteen mukaan) näyttää seuraavilta.
Alkukarsintalohko Sveitsissä:
Sveitsi (halutessaan) / Valko-Venäjä
Tanska
Iso-Britannia
Ranska
Unkari
E-Korea
Noistä kolme jatkoon, varsinaiseen lohkovaiheeseen, jossa odottelevat seuraavat maat:
Kanada
Tshekki
Slovakia
Saksa
Sveitsi / Valko-Venäjä (jos Sveitsi haluaa aloittaa karsintaturnauksesta)
Alkukarsintalohko Suomessa:
Suomi (halutessaan) / Norja
Italia
Kazakstan
Slovenia
Itävalta
Romania
Noista kolme jatkoon, varsinaiseen lohkovaiheeseen, jossa odottelevat seuraavat maat:
Venäjä
Ruotsi
USA
Latvia
Suomi / Norja (jos Suomi haluaa aloittaa karsintaturnauksesta)
Karsintalohkon jatkoon menijät ottavat mukaansa keskinäiset pelinsä jo karsintalohkosta, joka mahdollistaa sen, että varsinaisessa lohkovaiheessa nuo viisi joukkuetta (kummassakin lohkossa) voivat periaatteessa pelata varsinaista lohkovaihetta jo kaksi peliä / per joukkue, karsintalohkon loppuvaiheen kanssa päällekäin ja karsintalohkosta jatkoon menneet sitten vaan sijoitetaan varsinaisiin lohkoihin ja pelaavat kukin viisi peliä varsinaisessa lohkossa olevaa vastaan.
Molempien karsintalohkojen kolme heikointa pelaavat sitten vielä varsinaisen 1.divisioonan a-tason vaiheen Suomessa, kuitenkin siten, että hekin ottavat keskinäiset pelinsä karsintalohko vaiheesta mukaan, eli heille kullekin olisi tuossa vaiheessa vielä kolme peliä per joukkue. Tämän vaiheen kaksi parasta pelaisi sitten seuraavana vuotena mm-tasolla ja heikoin tippuisi 1.divisioonan b-tasolle.
Karsintavaihe alkaisi siis viikkoa aikaisemmin, kuin varsinainen lohkovaihe ja kun kummassakin karsintalohkosta kolme jatkoon mennyttä ottaa mukaansa keskinäiset pelinsä, niin karsintalohkoille jäisi yli viikon verran aikaa pelata oma vaiheensa loppuun ja sitten liittyä jo aikaineisiin, varsinaisiin lohkovaiheisiin.
Tässä siis uhrattaisiin 1.divisioonan a-tason kisat vuodeksi ja saama puolelle saataisiin mahdollisesti jopa kymmenen lohkovaiheen peliä mm-jäillä kotona sekä Suomelle, että Sveitsille.