Helsingin yliopiston oikeustieteen tutkijatohtori
Milka Sormusen ja Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden ja ulkomaalaisoikeuden professori
Eeva Nykäsen mukaan ei ole selvää, voiko hallitus estää kolmansien maiden kansalaisia hakemasta turvapaikkaa jollain Suomen raja-asemista.
”Kun ihminen hakee kansainvälistä suojelua, riittää, että hän ilmaisee hakevansa turvapaikkaa. Viranomaisten velvollisuus ottaa turvapaikkahakemus vastaan syntyy jo siinä vaiheessa, kun turvapaikanhakija saa jonkinlaisen yhteyden rajaviranomaisiin”, Sormunen toteaa.
”Käytännössä valtioneuvoston päätöksellä ei siis ole sellaisia oikeusvaikutuksia kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää.”
”Kansallisen turvallisuuden suojaaminen on lähtökohtaisesti hyväksyttävä tavoite ryhtyä järeisiinkin toimenpiteisiin, jollaisesta torstain päätöksissä oli kyse”, Nykänen sanoo.
”Tässä on ollut kyse suhteellisen pienistä määristä ihmisiä, joten sulkemispäätöksen taustalla on ollut erityisesti tiedustelutieto, jota luonnollisesta en pysty sitä näkemättä arvioimaan.
Päätöksessä ei kuitenkaan ole perusteltu kattavasti, miksi välttämättömyyskriteerin katsotaan täyttyvän”, Sormunen arvioi.
Esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu
Dunja Mijatović vaati Suomelta selkeitä takeita siitä, että rajavartiolain muutokset eivät johda ihmisoikeusloukkauksiin.
Torstain tiedotustilaisuudessa sisäministeri Rantanen arvioi, että sellaisessa tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoita kertyy Venäjän puolelle Suomen rajaa, vastuu heistä on ensisijaisesti Venäjän viranomaisilla.
”Itse näkisin, että jos on päästy niin lähelle, että turvapaikkahakemus on mahdollista esittää, oikeudelliset argumentit sille, että henkilön katsottaisiin olevan vain Venäjän viranomaisen vastuulla, ovat vähäiset”, Nykänen arvioi.
Tutkijatohtori Milka Sormusen mukaan valtioneuvoston päätöksellä ei ole sellaisia oikeusvaikutuksia, mitä hallitus on antanut julkisuudessa ymmärtää.
www.hs.fi