Tämä on suomalaisiltakin onnistunut, vaikka olemme sodassa menetettyjä alueita joutuneet luovuttamaan.
Suomalaiset eivät sattuneet sattuneesta poliittisesta konjunktiosta saamaan minkäänlaista tukea karjalan palauttamiseen mistään, eikä käynyt myöskään epäonni, että karjalan asukkaat olisivat joutuneet maattomina pakolaisuuteen, koska oli olemassa maa, jonka kansalaisia olivat. Tästä huolimatta sieltä kotoisin olevat yhäkin vaalivat karjala takaisin aatetta, siellä oli koti, omat maat ja lapsuuden maisemat. Tästä syystä ei olla ihan verrannollisia muihin vastaaviin väkivalloin tehtyihin anastuksiin, vaikka se revanssihenki ihan täälläkin kytee joissain kansan osissa.
On älytöntä, että joku kehtaa selitellä ihmisten kotoansa pakottamista ja omaisuuksiensa menettämistä oikeamielisenä tekona perustuen niiden päätöksiin, joilla ei mitään omaa riskiä tai merkityssisältöä asiassa ole, jonkinlaisena oikeuden toteutumana. tai ihmetellä sitä, että joissain tapauksissa menetys on niin katkeroittava, että aseelliseen toimintaan on ryhdyttävä. Helppo on hyssytellä, että tyydy osaas, mutta omalla kohdalla olis oikeusmurha, joka oikeutaa sen pommin kiikuttamisen sortajan nurkan alle.
Toki tää taitaa olla niitä Tikkanen vs. Koski tyyppisiä kuplapuheita, jossa keskustelupalsta kitistyy aivottomaksi läppägeneraattoriksi, jotta totuus hämärtyisi, sillä yksikään tänne kirjoitteleva ei voi kiistää pitävin perustein sitä, että palestiinan tilanteessa jo sukupolvissa on päätetty olla antautumatta koskaan. Ongelma kun ei ratkea, ellei ongelman syytä korjata, siihen asti vaatimukset olla rauhassa ja tyytyä kohtaloonsa on tuuleen pieremistä vailla uskottavuutta kenellekään, joka asiaan viitsii edes hiukkasen perehtyä.
