Tai sitten niin että muut biisit kellottaa 3-7min ja lopussa sitten 7-15min mammutti mikä päättää levyn.
Joo itse olisin myös enemmän tällä linjalla. Mielestäni yksittäisten biisien pituudet eivät ole olleet ongelma (toki makuasioita nämä), vaikka on siellä toki vähän ylipaisuneitakin joukossa, mutta tuota
annostelua levyä kohden vois miettiä. Joku 8-9 biisin kokonaiskestoltaan muutamaa aiempaa lyhyempi ja näin ollen ylipäätään tiiviimpi levy maistuisi mulle erinomaisesti.
Tämä ei toki ole pois siitä, että aiemmin sivutut kaksi ensimmäistä levyä ovat kovaa tykitystä. Mielestäni varttuneemmalle Maidenille kuitenkin sopii parhaiten vähän toisenlainen ilmaisu, heh.
Perusaihiot yhtyeellä on mielestäni edelleen kunnossa: lyhyemmätkin biisit on pääsääntöisesti olleet viime levyilläkin hyviä, mutta parhaat on sitä pitkää-keskipitkää osastoa ja en varsinaisesti kaipaa noita alle viisiminuuttisia lisääkään; mieluummin vähemmän ja tosi hyviä, kuin väkisin enemmän. Toki esimerkiksi Smith on ihan tarkoituksella keskittynyt kynäilemään tiiviimpiä veisuja (sivusi tätä jossain Senjutsun julkaisun tienoilla).
Tuotannolisen/äänitysteknisen hinkkailun kanssa vois tosiaan olla huolellisempi, mutta se laiva lienee jo seilannut... Jollain tapaa arvostan ja ns. diggailen tätä Maidenin "tehdään just niinkuin halutaan ja on kivaa" -linjaa, jonka myötä levyt kuulostavat vikoineenkin jotenkin autenttisemmalta ja
soitetummalta kuin monella verrokilla, mutta kääntöpuoli on sitten se, että vähän ärsyttää, miten ainakin näennäisesti hyvin pienellä säätämisellä olisi saanut ihan todella loistavan paketin kasaan.
