Mun olisi tarkoitus astua palvelukseen tammikuussa, mutta en ole omasta mielestä siinä kunnossa. Olen masentunut ja ahdistunut. Välillä saan paniikkikohtauksiakin. Tiedän, että mun pää ei tule kestämään inttiä ja jos sinne menen, niin tulen luultavasti maitojunalla nopeasti takaisin. Sain varattua ajan terveyskeskuslääkärille ensi kuun alkuun, jossa käyn kahdesta syystä: tämä ahdistuneisuus ja toinen tähän kuulumaton asia. En tiedä ehdinkö saamaan vajaassa kahdessa kuukaudessa lykkäystä tai vapautuksen, joten hakeminen sivariin on käynyt mielessä.
Eniten tässä mua pelottaa vanhempien reaktio jos en mene inttiin. Äidille oon sanonut, että en ole luultavasti menossa ja äiti räväytti: JOTAIN SUN PITÄÄ TEHDÄ, EIKÄ JÄÄDÄ TÄNNE MAKOILEEN! Iskälle en ole edes uskaltanut sanoa vielä mitään, kun se oli hieman pettynyt mun B-papereihinkin. Isoveli on ainoa perheen jäsen joka ymmärtää mua, koska hän sai samasta syystä ensin lykkäystä ja sitten vapautuksen. Juteltiin viimeksi eilen inttiin menosta ja kehotti, että mun pitäisi tehdä nopeasti jotain tämän asian suhteen. Äiti oli sanonut mun veljelle, että "olen menossa HYVILLÄ mielin armeijaan", pisti hieman vihaksi kun kuulin ton veljeltä. Lopulta se, että menenkö inttiin on mun oma asia ja OMA päätös.
Kuinka nopeassa ajassa voi saada vapautuksen vedoten masennukseen ja paniikkihäiriöön? Vai kannattaako hakea vain sivariin?