Eli mielestäsi intin johtamisopit käyvät myös siihen toiseen kategoriaan kun jaottelu tehdään työtehtävästä käsin? En tiedä mitä perusteluita fyysikolle pitää antaa, että menee jakeluun, mutta aika selvästi olen tuonut esille tuon yhden kategorisoinnin perusteet. Jos sinulla on niihin jotain väittäistä vastaan niin tuo ne ihmeessä täällä esiin.
En nyt oikein ymmärrä tuota innostumistasi jaotteluun, kun pointtini on ollut koko ajan se, että intissä saatua johtamiskoulutusta ja kokemusta voi soveltaa erilaisiin toimintaympäristöihin. Työn laadulla ei sinänsä ole mitään merkitystä, koska johtaja mukauttaa toimintaansa sen mukaan ja jos kokemusta erilaisista toimintaympäristöistä on enemmän, on sopeutuminen helpompaa.
Et ole tuonut mitään perusteita sille, mikseivät jo moneen kertaan mainitut intissä käytetyn syväjohtamisen perusteet toimi myös asiantuntijaorganisaatioissa.
En tehnyt eroa selväksi aiemmin, koska käsittelin johtamista eri lähtökohdasta käsin eli luokittelemalla sitä työtä, jota johdetaan. Ihmis- ja asiajohtamisen luokittelu on sitten eri näkökulma, joka on hyvin perinteinen tapa luokitella. Nyt olen senkin käynyt täällä läpi kun toit sen esiin.
Ei, vaan ensin vain totesit ettei intin johtamiskokemuksesta ole hyötyä.
"Jos työelämässä kiinnostaa johtaminen, suosittelen tuon 6kk:n aikana ja vuoden palveluksestä säästyneen toisen 6kk:n aikana lukemista pääsykokeisiin ja hakemaan johtajakoulutus asiaosaamisen ja johtamisopintojen kautta yliopistosta eikä mistään intistä"
Ei tässä puhuta siitä että ihmisjohtamisen saralta intissä saa varsin paljonkin kokemusta ja oppia.
Ja kaikista hauskintahan on se, että sinä tässä suosittelet asioita, joista sinulla ei ole kokemusta :)
Kyllä, intin johtamiskoulutuksesta on hyötyä vaativissa johtotehtävissä ja sen ihmisjohtamisessa, koska se kehittää esimerkiksi esiintymistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Päivän selvä juttu, joka on tuotu täällä esille. Ero on nyt vaan se, että toin esille ettei intinjohtamisopit ja tavat toimi niissä vaativimmissa johtotehtävissä vaikka ne ovat nykyisin lähentyneet ns. työelämäjohtamista.
No shit, että käskyjen huutaminen johtamistapana ei sovellu intin ulkopuolelle, mutta kun ei inttijohtaminen ole pelkästään sitä. Sinänsä et taaskaan perustele mitenkään mikseivät intin johtamisopit toimi "vaativimmissa johtotehtävissä".
Huutaminen on vain yksi sovellustapa johtamismetodiikalla ja hyvä johtaja soveltaa tilanteen mukaisesti erilaisia tapoja, olennaista on juuri saada kokemusta eri tilanteista mitä intissä juuri saa kun toisaalta pitäisi johtaa välillä alokkaita, välillä vertaisryhmiä joille huutaminen on vihoviimeinen ratkaisu.
Eli AUK:ssako tai RUK:ssako opetetaan logistiikkaa sillä tasolla, että siitä on hyötyä vaativissa logistisissa johtotehtävissä siviilipuolella?
Kokemusta logistiikasta ja sen johtamisesta kyllä saa ja nythän avainkysymys on se, onko kokemus hyödyllistä itseisarvoisesti? Kukaan ei ole täällä väittänyt että intistä tulee valmiita täydellisiä johtajia mihin tahansa tehtävään, vaan vain sitä että intin pohjalta saadulle kokemukselle on hyvä rakentaa.
Jostainhan sitä pitää jokaisen johtajan aloittaa, ei kukaan pystymetsästä ala johtamaan vaativia logistisia tehtäviäkään.
Eli sulla on substanssia, mutta ei kuitenkaan ole...Mielestäni en ole mitenkään täällä elvistellyt millään yliopiston johtamisopinnoilla. Allekirjoitan silti tuon viimeisen lauseesi eli yliopistossa oppii jotain johtamisessa paljon paremmin kuin intissä.
Minun substanssini ei ole johtamisen teoriassa tai missään konsernijohtamisen kokemuksessakaan, mutta en kyllä näet olekaan se joka täällä yrittää suureen
ääneen väittää mitä näissä tehtävissä tarvitsee ja mistä ei ole hyötyä. Olen pyytänyt sinulta jo moneen otteeseen perusteluita sille mikseivät intin johtamisopit toimisi vaativissa johtotehtävissä, mutta et ole millään tavoin reagoinut näihin pyyntöihin. Mutta tehdään tämä nyt helpommaksi, pyydän sinulta vain yhtä vastausta:
Eli kerro miten alaisten älyllisellä stimuloinnilla ei ole mitään käyttöä asiantuntijaorganisaation johtamisessa?
Taisit kyllä lukea väärin lauseeni. Minähän juuri kritisoin sitä, että se yliopistossa saatu johtamisopetus olisi jotenkin automaattisesti muka parempaa kuin intissä saatu opetus&kokemus. Oikeastaan oman kokemukseni valossa voin sanoa että tilanne on täysin päinvastoin, muttei näin tietenkään ole kaikkien osalta. Juuri se täydellinen soveltamisen ja omaehtoisen kokemuksen puute yliopisto-opinnoissa tekee niistä vähintäänkin kyseenalaisia. Johtamista voi näet lukea sen 40 ovarin verran ilman että samalla tarvitsee mitenkään käytännössä soveltaa oppimaansa, tentit kun ovat järjestäen lähinnä ulkoluvun testausta. Ja jos tämä on tilanne Suomen ykkösyliopistossa, niin mitä se kertoo yleisesti yliopistotason johtamisopetuksesta?
