Inttiin lähdössä?

[Luge H]

Jotkut toki sanovat, että armeija on elämän parasta aikaa, mutta siinä tapauksessa ei voi olla elämää armeijan ulkopuolella tai on jollain tavalla päästään sekaisin. Vähintään 6kk turhia pyssyleikkejä välillä hirveissäkin olosuhteissa, 18-20 vuotiaan finninaamaisen alikessun rääkyessä vieressä.

Omasta mielestäni intti on ollut elämäni tähän asti parasta aikaa. Monta helvetin hyvää kaveria tuli tavattua ja monen kanssa ollaan yhä viikottain tekemisissä vaikka eri paikkakunnilla asutaan. Fyysinen kunto tuli saatua kohdalleen, harmi että sen olen antanut taas romahtaa kesästä 2008.

Pidän itseäni hyvin tasapainoisena ja reiluna ihmisenä. Armeijan aikana tuli opittua valtavasti uutta, niin itsestään kuin elämästä. Ja tämänkin hetkinen työpaikka on hankittu armeijasuhteilla. Taitaa olla pikemminkin niin päin että epätasapainoinen ja sosiaalisesti rajoittunut ihminen kokee intin ylitsepääsemättömäksi tai erittäin haastavaksi. Inttiä suosittelen kaikille. Jos sama porukka ja tekemisen meininki olisi tarjolla kuin Vekaranjärvellä 1/08 lähtisin heti vaikka P-kaudelle uudestaan!

 

[K.A.H]

Taitaa olla pikemminkin niin päin että epätasapainoinen ja sosiaalisesti rajoittunut ihminen kokee intin ylitsepääsemättömäksi tai erittäin haastavaksi. Inttiä suosittelen kaikille.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, itselleni intissä parasta oli nimenomaan uudet tuttavuudet ja sosiaalinen kanssakäyminen. Eli minä en ainakaan olen epätasapainoinen enkä epäsosiaalinen. Olen oikein onnellinen ja elämä on raiteillaan, oli myös armeijan aikana. Ongelma oli pikemminkin se, ettei armeijassa koskaan tehty mitään mielenkiintoista, kun ei pyssyleikit ja sotajutut kiinnosta. Kun kuusi kuukautta viettää paikassa, jossa mikään tekeminen ei motivoi eikä siitä kiinnostu, niin se teki intissä olemisesta haastavan. Porttien ulkopuolella sen sijaan olisi ollut vaikka mitä mielenkiintoista puuhasteltavaa. Noh, mutta tulipahan käytyä läpi se 6kk reissu ja eipä onneksi tarvitse uudestaan mennä.

 

[Isaa]

Jos armeijan aikana muka oppii kamalan paljon niin itsestään kuin elämästä, niin sitten ei ole vain tuntenut itseään ja elämää tarpeeksi hyvin ennen inttiä. Itse en oppinut siellä kummastakaan yhtään mitään uutta.

Itse vielä menin inttiin positiivisella mielellä, mutta ajatus 12 kuukaudesta vaihtui melko nopeasti 6 kuukauteen kun laitoksen naurettavuuksiin pääsi tutustumaan.

 

[Orlando]

Sehän on hyvin pitkälti asenne- ja luonnekysymys, miten tuon armeija-ajan kokee. Jos liikaa alkaa miettimään järjellä joitain toimintatapoja ja tehtäviä ja, jos ei kestä käskytystä ja kuria, niin eihän se mitään herkkua ole.

Oma armeija-aikani meni mukavasti. Tykkään ampumisesta ja luonnossa liikkumisesta. Luonteeltani olen rauhallinen, eikä mitään ongelmia tullut alikessujen eikä kouluttajien kanssa, kun teki mitä käskettiin, sen enempää miettimättä asian järkevyyttä. Paljon sain myös kavereita sieltä.

Olihan siellä huonojakin hetkiä, kun vitutti, oli kylmä, nälkä, väsytti ja vaatteetkin oli märkänä. Lämmöllähän noita hyviä ja huonoja hetkiä nykyään muistelee. Kertaamaankin lähtisin mielelläni, mutta kutsua ei ole näkynyt.

 

[Värilasiton]

Kyllä mua suurimman osan ajasta tuvan ulkopuolella siellä intissä vitutti. Tuvassa oli hauskaa, heittää läppää tupakavereiden kanssa. Leireillä oli perseestä kun olin ryhmässä, jossa ei näitä tupakavereita ollut vaan eri tuvista hajautettuna, kaikkein "rennoin" homma, mutta olisin mielummin ollut siellä raskaissa hommissa hyvien tyyppien kanssa hyvässä teltassa.

Noh omasta laiskuudestahan tuohonkin ryhmään päätyminen johtui, halusin vain hoitaa 180vuorokauttani ja lähteä helvettiin sieltä.

Muttamutta, kyllä se on edelleen yksi parhaista hetkistä mitä tiedän, kun pääsee paukkupakkasesta vartiosta sisälle telttaan kahden aikaa yöllä pilkkopimeästä, istuu tunnin siinä kipinässä ja laittaa muijalle tekstarin ja syö tonnikalaa purkillisen. Tämän jälkeen herättää seuraavan kaverin vartioon ja kun uusi kaveri on kipinässä menee siihen lämpimään makuupussiin ja nukahtaa lähes samantien. Siinä on sitä jotain tiettyä fiilistä, märät vaatteet pois ja kaminan eteen lämmittelemään ja syömään ja kuivana sitten nukkumaan vaikka ulkona on reilut 20 astetta pakkasta, ai että.

 

[penzwei]

Mitäköhän mä tulin tähän ketjuun muistelemaan inttiä? Pääosin aivan perseestähän se kuusi kuukautta oli jota siellä tuli vietettyä. Vapautukset oli ihan jees ja erityisesti KH oli oma lemppari, siitähän sai kaiken lisäksi vielä korotettua päivärahaa. Sattumalta osui just paskimman leirin kohdalle tämä!

Tsemiä vaan kaikille palvelukseen vasta astuneille (ja myös muille varusmiespalvelusta paraikaa suorittaville). Älkää olko ensimmäisiä, älkääkä viimeisiä, älkää parhaita, mutta älkää myöskään huonoimpia. Muistakaa pitää huumori mukana ja tsempata kanssakärsijöitä ja jos tuntuu pahalta ni lähtekää himaan, ei siellä pakko oo olla. Lepo!

 

[Balrog]

Onko kellään muuten tullut vastaan armeijassa natsimaisia naisalikessuja ?

 

[varjo]

Kuten jo aikaisemmin sanoin, itselleni intissä parasta oli nimenomaan uudet tuttavuudet ja sosiaalinen kanssakäyminen. Eli minä en ainakaan olen epätasapainoinen enkä epäsosiaalinen. Olen oikein onnellinen ja elämä on raiteillaan, oli myös armeijan aikana. Ongelma oli pikemminkin se, ettei armeijassa koskaan tehty mitään mielenkiintoista, kun ei pyssyleikit ja sotajutut kiinnosta. Kun kuusi kuukautta viettää paikassa, jossa mikään tekeminen ei motivoi eikä siitä kiinnostu, niin se teki intissä olemisesta haastavan. Porttien ulkopuolella sen sijaan olisi ollut vaikka mitä mielenkiintoista puuhasteltavaa. Noh, mutta tulipahan käytyä läpi se 6kk reissu ja eipä onneksi tarvitse uudestaan mennä.

Tuossa tulee kyllä se perusongelma siitä että kun menit inttiin, menitkö vain "inttiin" vai hakeuduitko aktiivisesti johonkin aselajiin, tehtävään tms.?
Ongelma kun on että vain passiivisesti menemällä sinne minne määrätään päätyy jonkinlaisella todennäköisyydellä hommiin mitkä eivät kiinnosta koska iso osa miehistöhommista on kuitenkin vähän mitä sattuu ellei asia erikseen ole sydäntä lähellä. Mutta sitten taas erikseen hakeutumalla alalle mikä jo etukäteen kiinnostaa niin ainakin pääsee tekemään sellaista mikä alustavasti kiinnosti ja ehkä pettymään silti.
Jälkikäteen tälle nyt ei voi tehdä mitään, mutta vielä kutsuntoja miettivien kannattaa ehkä hetki pohtia asiaa.

Tosiasia kun on että intissä on aika iso kasa tehtäviä joita ei oikein voi kuvailla vain pyssyleikeiksi, vaikka varusmiehenä nyt rynkky yleensä kulkeekin mukana kaikkialla.

Miten se nyt menee, perusjääkärin 6kk palvelus:
P-kaudella opetetaan miten ammutaan rynkyllä
E-kaudella opetetaan miten rynkyllä ammutaan puun oikealta puolelta
J-kaudella opetetaan miten rynkyllä ammutaan puun vasemmalta puolelta niin ettei luisti osu puuhun

Mutta sitten taas viestiaseman viestimies saattaakin puuhastella koko 6kk raskaan tason viestijärjestelmien parissa ja istua ison osan ajasta tietokoneen ääressä, tykistön kaverin ei juurikaan rynkkyä tarvitse nähdä kun käsiin annetaan 150mm kanuuna ja pioneerina pääsee käsien venyttelyn lisäksi räjäyttämään kaikkea mikä ei liiku, tai liikkuvaakin jos tuuri käy. Elämä on valintoja täynnä.

Ja sitten vielä varsinaisen inttiuran jälkeen voidaan myöhemmässä reservin vaiheessa mätkäistä aivan erityyppisiä tehtäviä päälle ja yhtäkkiä huomaakin majoittuvansa kertausharjoituksissa yhden hengen huoneissa merinäköalalla Santahaminassa ja viettävänsä kaiken aikaa "sotapelien" ja Excelin kanssa. Kaikenlainen on mahdollista, osin ihan itsestä kiinni miten hommaan asennoituu, valmistautuu (ts. itse jo kutsunnoissa ilmoitin mihin tehtävään tahdoin) ja suoriutuu.

 

[Nypsi]

Tuossa tulee kyllä se perusongelma siitä että kun menit inttiin, menitkö vain "inttiin" vai hakeuduitko aktiivisesti johonkin aselajiin, tehtävään tms.?

Väittäisin, että suurin osa ei edes tiedä mitä missäkin aselajissa joutuu tekemään, saati että suurinta osaa edes nuo asiat kiinnostaisivat.
Itse ainakin käsitin tuon K.A.H:n viestin sillä tavalla, ettei armeija ylipäätään napannut, niinkuin asia varmasti enemmistön kohdalla onkin.

 

[TosiFani]

Tuntuu aika erikoiselta, ettei ihmistä kiinnostaisi paikka, jossa tulee viettämään vähintään puoli vuotta elämästään.

 

[varjo]

Tuntuu aika erikoiselta, ettei ihmistä kiinnostaisi paikka, jossa tulee viettämään vähintään puoli vuotta elämästään.

Niinpä, onko tämä sitten intin huonoa viestintää (vaikka kaikenlaista infopakettia toki jaetaan ennen kutsuntoja ja youtubesta löytyy nykyään iso kasa todella hyvin tehtyjä videoita, ei enää mitään tulikaste-myötähäpeäkamaa) vai sellaista yleisluontoista saamattomuutta/heikkoa motivaatiota ylipäätänsä. Erikoisjoukot sikseen, mutta kieltämättä sellaiset nykynuorisoa puhuttelevat esittely-videot eri aselajeista lienisivät ihan paikallaan. En nyt youtubea ole katsonut tuon osalta, joten voipi olla että sellaisia jo on, sitten vaan pitäisi saada viestiä eteenpäin kutsuntaikää lähestyville nuorille.

Kenen on sitten syy jos ei tee mitään asian eteen ja joutuu tehtävään joka ei inspaa.

En malta vain olla toistelematta varsin hauskaa anekdoottia RUK-kurssin vuosikirjasta olisiko IT-patterin osalta missä yksikön esittelyteksti alkaa kuvauksella metsien korpisotureista hiipimässä pilkkopimeässä kaatosateessa ja siirtyy sitten It-miehen kahvinkeittimen korahtamiseen veden loppumisesta lämmitetyssä johtokontissa. Toiset tykkää äidistä toiset tyttäristä, mutta olennaista on että noinkin kahdesta ääripäästä löytyy molemmista kyllä porukkaa jotka kokevat homman "omakseen".

 

[Varis]

Erikoisjoukot sikseen, mutta kieltämättä sellaiset nykynuorisoa puhuttelevat esittely-videot eri aselajeista lienisivät ihan paikallaan. En nyt youtubea ole katsonut tuon osalta, joten voipi olla että sellaisia jo on, sitten vaan pitäisi saada viestiä eteenpäin kutsuntaikää lähestyville nuorille.

Ainakin youtuben SPOL-esittelyvideo oli meidän yksikössä melkoisessa kulttimaineessa ja muistan naureskelleeni sille epäuskoisesti jo kutsunnoissa. Tuleville spolleille sen verran varoitusta, että ihan tuollaisia hommia ei välttämättä pääse tekemään edes harjoituksissa.

En oikein usko, että alokkaiden asenteita pystytään millään videoilla muuttamaan. Suurin osa lähtee jo valmiiksi vittuuntuneena siihen laitokseen ja ne harvat jotka luulevat tietävänsä mitä haluavat tehdä, vaihtavat mielipidettään usein parin ensimmäisen viikon aikana. Koulutuksesta voi aina pyrkiä tekemään mielekkäämpää, mutta ei tuota laivaa pysty kääntämään. Varusmiehet ovat hajonneet hommiinsa koko SA-Int:n historian ajan ja tulevat hajoamaan jatkossakin. Ei läheskään kaikille edes ole sopivaa koulutushaaraa. Jos erikoiskoulutuksia ei lasketa, niin samaa paskaa eri paketissa ne oli kaikki.

 

[Silkkeri]

P-kausi taitaa tosiaan olla sitä samaa paskaa kaikilla suurimmaksi osaksi, toki joissain aselajeissa on enemmän oppitunteja ja toisissa taas vastaavasti enemmän fyysistä hommaa. Varsinkin ihan P-kauden alkuun ja AUK:n alussa taisi noita oppitunteja olla ihan tolkuttomat määrät, eli ei se nyt ihan pelkkää ryynäämistäkään ole. Nuo oppitunnit toivat oman mukavan haasteensa myös aina välillä, helvetin vaikeaa pysyä hereillä tunkkaisessa ja kuumassa luentosalissa jos on vähän enemmänkin univajetta alla, kuten intissä yleensä on.

Monelle tutulleni tuo paikka on kokonaisuutena ollut ihan positiivinen kokemus, enkä sinänsä ihmettele. Olihan siellä ihan hienoa jengiä, kenenkään kanssa ei tosin tullut lopulta pidettyä yhteyttä jälkikäteen kovin pitkään. Ammuskelu oli ihan hauskaa myös, varsinkin jotkut hyökkäysammunnat joissa sai ihan kovilla pistellä menemään janttereita samalla kun yritti edetä puolimetrisessä hangessa. Nuo olivat niitä harvoja hetkiä, jolloin tuli edes vähän sellainen fiilis että tässä on oikeasti tekemässä jotain arvokasta. Harmi vaan, että valtaosan ajasta lähinnä vitutti se kaikki odottaminen ja kaikki aivottomat siivoustarkistusten toistamiset kymmeneen kertaan. P-kauden jälkeen muistan miettineeni, että ne samat asiat, joihin nyt meni 2 kuukautta, olisi voitu ihan yhtä hyvin saada perille viikon-parin tehokurssilla.

Huumoria vaan peliin niin hyvin siellä pärjää kuka tahansa. Kyllä sieltä ainakin tarinoita tarttuu elämän varrelle mukaan, niistä pahimmista hajotuksista tulee ne parhaat tarinat, jotka luonnollisesti vielä väritetään sitten baarissa muutaman bissen jälkeen ihan uusiin sfääreihin :)

 

[Isaa]

Suurelle osalle tuntui olevan tärkeintä kuudella kuukaudella pääseminen, jolloin sen homman suhteen ei kovin valikoiva voi olla. Oma osansa oli niissä myös niitä Varis-nimimerkinkin tuossa mainitsemia henkilöitä, joille se suunnitelma jostain tietystä hommasta vielä inttiin tullessa oli jopa selkeänä mielessä, mutta viikon parin jälkeen tärkein asia maailmassa oli se, että kuutta kuukautta pidempään ei laitoksessa viivytä.

Puolustusvoimat on tosiaan julkaissut useampiakin sinänsä ihan viihdyttäviä ja kelvollisia videoita, mutta eivät ne itse varusmiespalveluksesta juuri mitään kerro. Hyvänä esimerkkinä on juuri tuo SPOL-video. Eipä siitä kyllä varmasti haittaakaan tuleville alokkaille olisi, jos viitsittäisiin tehdä realistisesti erilaisia hommia kuvaavia videoita. Tosin ehkä puolustusvoimat pelkää sitä, että sellaiset videot ajaisivat yhä useammat potentiaaliset alokkaat vapautuslinjalle tai siviilipalvelukseen.

 

[Thoke]

Joopajoo, 347 tuli palveltua Haminassa vaunumiehen ominaisuudessa ja olen kyllä sitä mieltä että jos tuosta laitoksesta oikeasti haluaa jotain hyötyä siviilin puolelle niin hakeutukaa ihmeessä sotilaskuljettajiksi. C-/E-korttikoulutus ja ammattipätevyyskoulutus, saatte koko roskan ihan ilmaiseksi firman piikkiin. Varsinkin jos pääsee E-kortilliseksi kuljettajaksi niin se on jo todellinen lottovoitto. Puhutaan kuitenkin viisinumeroisesta summasta mitä se maksaa.

Vuoden nakkihommiahan noi kuorkkikuljettajan hommat tosin on, mutta aika rentoa puuhaa loppupeleissä. Itse en esimerkiksi P-kauden jälkeen ryynännyt kertaakaan koko loppupalveluksen aikana. Myöskin tetsarin puin päälle tasan neljänä päivänä alokasleirin jälkeen.

Kaikenkaikkiaan leppoista oli, näin jälkeenpäin ajateltuna tykkäsin kyllä tosi paljon. Tosin Panssarisisu ei kyllä anna minkäänlaista kompromissia, talvella helvetin kylmä ja kesällä läkähtyy... Ruoka oli myös aika sontaa kun Haminassa on tämä Amica, kun muualla Suomessa on se intin oma Leijona Catering vai mikä lie.. Leijona Catering sinnekkin vaihtuu ensi vuonna mutta ei itse kerinnyt näkemään.

Eipä muuta. Hajotkaa vaan tulevat Reserviupseerikurssilaiset Valkjärven kentälle ja Vallanjärven hevon kuuseen.

 

[Shard]

Joopajoo, 347 tuli palveltua Haminassa vaunumiehen ominaisuudessa ja olen kyllä sitä mieltä että jos tuosta laitoksesta oikeasti haluaa jotain hyötyä siviilin puolelle niin hakeutukaa ihmeessä sotilaskuljettajiksi. C-/E-korttikoulutus ja ammattipätevyyskoulutus, saatte koko roskan ihan ilmaiseksi firman piikkiin. Varsinkin jos pääsee E-kortilliseksi kuljettajaksi niin se on jo todellinen lottovoitto. Puhutaan kuitenkin viisinumeroisesta summasta mitä se maksaa.

Vuoden nakkihommiahan noi kuorkkikuljettajan hommat tosin on, mutta aika rentoa puuhaa loppupeleissä. Itse en esimerkiksi P-kauden jälkeen ryynännyt kertaakaan koko loppupalveluksen aikana. Myöskin tetsarin puin päälle tasan neljänä päivänä alokasleirin jälkeen.

Sisu, ei ole vaunu, vaunussa on telat. ;) Tästä puhuttiin usein Parolassa oikeiden vaunumiesten kanssa. Panssarivaunusta ei myöskään saa mitään korttia, b-kortilla mennään. Eikös noiden sisujen ajajat saa c-ajoluvan?

Tosiaan kotiuduin kesällä ja mukavaa on ollut, mutta jotain on jäänyt kaipaamaankin. Esimerkiksi tahtimarssi ja tahdintoistot olivat mahtavia kun jaksoi vetää hyvin. Intin hienoin hetki tapahtui luultavasti viimeiselle lounaalle siviilit päällä mentäessä. Huoltokomppania tuli taas etuajassa kohti ruokalaa, kun meidän PSVK vasta järjestyi pihalle. Hokin ruokailuaika oli vasta meidän jälkeen. Niillä oli vielä inttivaatteet päällä, eli eivät olleet luultavasti vielä kotiutumassa. Löntystivät Hokin tyyliin epätahdissa. Siinä sitten lähdettiin juosten täydellisessä tahdissa siviilit päällä hokin ohi ja huudettiin tahdintoistona PSVK:ta. Mahtava fiilis, kun vapaus odotti ja viimeiseen asti vedettiin kunnolla.

Mutta suosittelen vaunumiehen hommia. Vaunumiehillä on aina eniten tilaa leirieväille, eikä tarvitse kävellä. Lisäksi saa katsella jalkamiesten ryynäystä mukavasta vaunusta. Vaununjohtajan ominaisuudessa ammuin myös kookoolla sydämeni kyllyydestä, oli se mukava tunne kun 7,62 kevyellä kookoolla osuu 800 metrin päähän liikkuvaan maaliin. Vaunu oli kuljetuspanssarivaunu, tiedusteluhommissa oltiin. Varjopuolena kunto laski, olen aloittanut juoksulenkit että jaksaa taas polkea jäällä syksyllä.

Vuoden nakkihan tuo oli, mutta ei haittaa jälkeenpäin. Talven leireillä hajoilin tähänkin ketjuun pahasti, mutta kyllä ne karaisivat ja jos täytyy tehdä jotain paskahommia niin voi ajatella että on sitä pahempaakin koettu.

Johtajakoulutus auttoi, kun olen ujo persoona. Pystyn olemaan paljon luontevampi sosiaalissa tilanteissa, kun intissä oppi olemaan näkyvässä roolissa ja joutui pakostikin toimimaan jatkuvasti monen ihmisen kanssa. Kavereita saa todella helposti, ellei ole oikeasti kusipää. Suosittelen ujoutensa kanssa painiville, minulla toimi. Oikeastaan harvassa paikassa todella joutuu puhumaan kovaan ääneen yli satapäiselle ihmisjoukolle, kuten päivystäjänä tapahtuu.

 

[Tim Callahan]

Puolustusvoimat on tosiaan julkaissut useampiakin sinänsä ihan viihdyttäviä ja kelvollisia videoita, mutta eivät ne itse varusmiespalveluksesta juuri mitään kerro. Hyvänä esimerkkinä on juuri tuo SPOL-video. Eipä siitä kyllä varmasti haittaakaan tuleville alokkaille olisi, jos viitsittäisiin tehdä realistisesti erilaisia hommia kuvaavia videoita. Tosin ehkä puolustusvoimat pelkää sitä, että sellaiset videot ajaisivat yhä useammat potentiaaliset alokkaat vapautuslinjalle tai siviilipalvelukseen.

Kyllähän ne realistisimmat intti-videot löytää ihan YouTubesta. Ei siellä mitään sotimista siisteillä varusteilla ole vaan täydellistä perseilyä jossain metikössä.

Jotenkin tämä intti-video YouTubessa kuvaa ainakin tuota metsätouhua parhaiten armeijassa: Intti - Hälytys! (asemiin) - YouTube

 

[Tenkrat#67]

No nyt olen sitten tykkimies ja E-kaudelle ovat alustavasti kaavailleet työkonekuskiksi. Mistään ei oikein tarkempia tietoja tästä ole saanut, että mitäs siellä nyt oikeasti tehdään vai onko pelkkää rötväilyä?

 

[Cover]

Voi vittu minä sanon. Itellä alkavalla viikolla lääkärin aika vanhoja rasitusvammoja koskien. Molemmat nilkat ja kantapäät kesti viikon, neljä viikkoa nyt särkeny enemmän tai vähemmän. SPOL-Koulutuksessa ollaan, ja varmaan ainoa kysymys on se siirryttäänkö B-mieheksi, vai C:llä siviilin puolelle. Paska laitoshan tämä on, varsinkin jos jalat ei kestä näin pitkäkestoista rasitusta ja paskoja kenkiä, mutta varmasti paljon jää myös kokematta. Nilkan takia ollaan kuitenkin kolme vuotta sitten oltu 9kk sivussa kaikesta juoksemisesta, ja sen jälkeen kuukausittain sen verran kun tarvis. Oli jo ennen inttiä selvää ettei se tule kestämään. Terveydenhoitajan mukaan intin pystyy suorittamaan kunhan muistaa lihashuollon. En vaan käsitä miten telaLUU:ta ventytellään.. heh.

P-kausi spolkissa päättyi viimeviikolla. Viiden viikon aikana on ollut neljät iltavapaat. Rankkaa toisinaan ja kiire odottamaan.

Kyynelkaasu ilman suojanaamaria oli kokemus jota muistelen vielä pitkään. Vituttavaa mutta terveyden kannalta helpottavaa jos tämä tässä vaiheessa päättyy. Selvisipä samalla että poliisin ura jäänee haaveeksi, kun jalat ei vaan kestä..

 

[Pausima]

No nyt olen sitten tykkimies ja E-kaudelle ovat alustavasti kaavailleet työkonekuskiksi. Mistään ei oikein tarkempia tietoja tästä ole saanut, että mitäs siellä nyt oikeasti tehdään vai onko pelkkää rötväilyä?

Meillä taisivat ainakin lumityöt tehdä talvella siinä 4-5 aikaan aamusta, mutta muuten vissiin aika rentoa puuhaa tuo. Hirveesti eivät taida sotaa leikkiä, mutta tämä on vain sellainen mutu.

 

[adetti]

No nyt olen sitten tykkimies ja E-kaudelle ovat alustavasti kaavailleet työkonekuskiksi. Mistään ei oikein tarkempia tietoja tästä ole saanut, että mitäs siellä nyt oikeasti tehdään vai onko pelkkää rötväilyä?

Parolasta päästyäni tammikuussa ja sen vuoden oltua siellä, näin kuinka helppoa työkonekuskina onkaan. Viikonloppujakaan ei ollut hirveästi kiinni, niin kuin kaveri sanoi siellä oltuaan. Kuten edellinen kirjoittaja sanoikin, niin talvella iskee niitä lumitöitä, mutta ne on helppoja. Yöllä jos alkaa lunta satamaan, niin hommiin joutuu lähtemään, mutta unta voi ottaa sitten päivällä.
Kesällä tekevät sitten jotain raivaus/potero hommia erilaisilla leireillä. Ja muiden kuskien oltua päivät hallihommissa, konekuskit ei tee lähinnä mitään. Harjoituksetkin näytti olevan aika helppoa hommaa ajoharjoitteluradalla.

Kaverini kertoi, kun olimme yhtäaikaa Lahdessa leirillä, että Lahden työkonekuskeilla on heitäkin helpompi varusmiespalvelus. Hoida hommia yhdessä paikassa, missä porukka käy leirillä. Talokin mikä siellä sijaitsee on vain heidän käytössään, missä on keittiö, olohuone, sängyt, pelit ja vehkeet. Ja olisiko palvelusaikakin ollut vain 6-9kk.

Jos homma vähänkin kiinnostaa, niin suosittelen.

 

[Tenkrat#67]

Tähän menessä todella leben hommia, kopissa kelpaa olla kun ulkona vetelee räntää. Muutenkin asenne inttiin säilynyt aika positiivisena, eiköhän täällä aika kulu oikein hyvin (:

 

[haepis]

Tähän menessä todella leben hommia, kopissa kelpaa olla kun ulkona vetelee räntää. Muutenkin asenne inttiin säilynyt aika positiivisena, eiköhän täällä aika kulu oikein hyvin (:

"Asenne inttiin" voi vittu sentäs! :D

Ite palvelen vielä 49 aamua Onttolan RjK:ssa. Nyt KHL + VLV + VLV ja sen jälkeen tiedusteluharjoitus-1. Siellä sitä räntää saattaa tulla, kun luti Kuparisen sääsauva heilahtaa, ja siltäpä ei paljoa suojauduta mihinkään koppeihin tai vastaaviin. Onneksi on Scho-Ka-Kolat, Bullet Mealit, nuudelit ja tonnikalat, muuten tekisi tiukkaa.

Pakko kuitenkin vielä sanoa, että kun tänään sissihavun sain, niin sen sai oikeasti helpolla. Jo muutama vuosi sitten olisi tehnyt paljon, paljon tiukempaa, puhumattakaan nyt jonkun 30 vuoden takaisesta suorituksesta.

 

[rosba70150]

"Asenne inttiin" voi vittu sentäs! :D

Ite palvelen vielä 49 aamua Onttolan RjK:ssa. Nyt KHL + VLV + VLV ja sen jälkeen tiedusteluharjoitus-1. Siellä sitä räntää saattaa tulla, kun luti Kuparisen sääsauva heilahtaa, ja siltäpä ei paljoa suojauduta mihinkään koppeihin tai vastaaviin. Onneksi on Scho-Ka-Kolat, Bullet Mealit, nuudelit ja tonnikalat, muuten tekisi tiukkaa.

Pakko kuitenkin vielä sanoa, että kun tänään sissihavun sain, niin sen sai oikeasti helpolla. Jo muutama vuosi sitten olisi tehnyt paljon, paljon tiukempaa, puhumattakaan nyt jonkun 30 vuoden takaisesta suorituksesta.

Koulutetaankos siellä Onttolassa nyt tiedustelijoita vai sissejä? 2006-2007 itse olin siellä ja silloin pelkästään sissejä. CUBA:n hellässä huomassa. "Minä arvasin että te tulette tänne". Liekkö siellä vielä mun ennätys voimassa? Eniten keskeyttäneitä alokkaita ensimmäisellä viikolla.

 

[haepis]

Koulutetaankos siellä Onttolassa nyt tiedustelijoita vai sissejä? 2006-2007 itse olin siellä ja silloin pelkästään sissejä. CUBA:n hellässä huomassa. "Minä arvasin että te tulette tänne". Liekkö siellä vielä mun ennätys voimassa? Eniten keskeyttäneitä alokkaita ensimmäisellä viikolla.

Tiedustelijoita me ollaan koko komppania, ja taitaa kolme seuraavaakin SE:tä olla. Tänään just napsahti tiedustelijatutkinnon voitto, sissihavu hihaan ja pääsee sinne päivystäjän aulan seinälle. Ja mikä parempi, niin kaks kölliä! Tuntuu kyllä hyvältä.

PS: Eikö sanani kuulu vai eikö se tehoa?