Inttiin lähdössä?

[Fordél]

Onhan näissä nöyryytyksissä / vitutuksen kohottamisessa / motivaation tappamisessa / henkisen kantin heiluttamisessa / you name it, se pointti, että saadaan (tai se on ainakin tavoite) ihminen tekemään vain ja ainoastaan oikeita ratkaisuja myös paineen alla, kiireessä, stressaantuneena ja väsyneenä. Väitän, että ainakin itsellä se kyky parani jonkin verran vuoden aikana.

Siksi niitä toistojakin, yksinkertaisena esimerkkinä vaikka aseen purkamisessa ja kasaamisessa tehdään paljon, että se tulee selkärangasta. Meidän hommissa Parolassa mentiin todella pitkän kaavan mukaan ja lopussa kaikki huipentui Niinisalossa. Ehkä juuri toistojen ja muun laadukkaan koulutuksen takia vaaratilanteita ei niiden lelujen kanssa sen kummemmin ole Suomessa sattunut, pahaa jälkeä saisi kuitenkin aikaan.

Tottahan toki, mutta paineen alla ja väsyneenä toimimista voidaan harjoitella ja harjoitellaankin paljon järkevämmälläkin tavalla kuin räjäyttämällä pinkkaa. Jos varusmies halutaan sitouttaa mahdollisimman hyvin palvelukseen, täytyy homman olla mahdollisimman mielekästä. Ja tässä kohdin en mielekkäällä tarkoita helppoa vaan sellaista, että maalaisjärjellä ymmärtää miksi teemme tätä. Kun yhteys käytäntöön ja tositoimiin on mahdollisimman suuri, jengi sitoutuu ja motivaatio nousee.

Tässäkin kohdin Koskelan oppi "Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin ellun kanat", sopii varmasti parhaiten suomalaisen varusmiehen mentaliteettiin. Pinkan räjäyttäminen ei ole asiallista vaan turha perinne jostain historiasta, jossa nuori johtamista opetteleva pääsee pätemään. Senkin asian (vuoteen uudelleen petaamisen) voi hoitaa ihan vain käskyttämällä. Jos ei sillä saa varusmiestä tottelemaan niin ongelmat on jossain muualla kuin siinä, että keinona ei ole pinkan räjäyttämistä. On vain hyvä, että näistä kaikista turhista jäänteistä päästään eroon. Rasitetaan varusmiestä mielummin mahdollisimman realistisissa tositoimissa ja haetaan niissä niitä toistoja, toistoja ja toistoja, jotta asiat tulevat selkärangasta.

 

[Jämerä]

Nyt alkaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin, kun ollaan jo pinkkaakin räjäyttämässä. Pinkasta puheenollen, niin ainakin muutamassa varuskunnassa on (legendaaristen tornarien mukaan) menty siihen, että sitäkään ei enää tehdä. Tai siis riittää että sen päiväpeiton vaan taittelee jotenkin siihen jakkaralle.

Niin siitä punkan räjäyttämisestä sitten. En ole ihan varma tarkoitetaanko uutisessa punkan räjäyttämistä ns. perinteisessä mielessä, eli että koko homma alkaa rehellisesti alusta vai vain virheiden korostamista (esim. huonosti laitettu päiväpeiton pääty revitään auki). Jälkimmäinen on mielestäni täysin ok, kunhan se vain hoidetaan järkevästi. Ensimmäinen ei sitten niinkään, tosin tiettyjen totaaliperseilijöiden kohdalla kiusaus saattaa välillä kasvaa liian suureksi. Ts. jos näkee, että sama kaveri ei viikosta toiseen edes yritä tehdä sitä punkkaa niin kyllä siinä varusmiesjohtajiltakin loppuu vähitellen huumorintaju vaikka olisi minkälainen syväjohtaja. Jos ''virheiden korostaminenkin'' halutaan kieltää seurauksella, että varusmiesjohtajat joutuvat maanittelemaan janipetteriltä että ''et sä viittis vähän korjata tota sun punkkaa'' niin voidaan lopettaa koko varusmieskoulutus.

Keskusteluun voisi tuoda myös sellaisen pointin, että en lähtisi enää hirveästi kaventamaan varusmiesjohtajien oikeuksia, koska ei se homma nytkään ole mitään järin suosittua. Simputtaminen ei tietenkään ole mikään oikeus, vaan puhdasta idioottimaisuutta. En tiedä kuinka moni täällä on toiminut varusmiesjohtajana, mutta sieltä alokkaan tai miehistön näkövinkkelistä se johtaminen näyttää oikeasti ihan erilaiselta mitä se on. Se ei ole todellakaan mitään herkkua yrittää saada 30+ ukkoa, jonka sekaan mahtuu jos jonkinlaista hiihtäjää paikkaan x ajanhetkellä y. Ja paskaa tulee jos olet hetkenkin myöhässä. Myöhässä olemisella ei tosin yleensä ole merkitystä koska skapparit vääntäytyvät sovittuun paikkaan vähintään puoli tuntia myöhässä. Kantahenkilökuntaan liittyen, ainakin omien kokemusten mukaan monelle varusmiesten kanssa toimivalle skapparille (poislukien Merisotakoulun kantahenkilökunta) varusmiesjohtajat ovat niitä nakkikoneita ja kohteita mihin se vitutus puretaan. Tai ehkä vaan satuin sellaiseen komppaniaan, jossa muutamalla kantahenkilökunnan jäsenellä tuntui olevan henkilökohtainen missio varusmiesjohtajia vastaan.

ps. Ltn Hasan oli komppanian paras skappari. Siinä on oikeasti ihan hyvä tyyppi, vaikka vanhan liiton mies onkin.

 

[Sambody]

Punkan sijaamisen ja räjäyttämisen(toki eipä meilläkään muuta kuin korostettu virheitä) nyt jotenkin vielä ymmärtää, mutta sitä helvetin pinkan ruutujen laskemista en ymmärrä vieläkään.

Onhan noilla monesti niin turhilta toimenpiteiltä vaikuttavilla niuhottamisilla tietty vitutuskäyrän nostattaminen ja vittuuntuneena toimisen opettelu varmasti taustalla. Vähän samaan tapaan, kun sielä skutsissa kaiken muun lisäksi opetellaan sitä äärimmäisen väsyneenä toimimista. Itselläni ehkä suurin yksittäinen asia mikä on jäänyt inttiajoista käteen on tuo väsyneenä toimiminen. Sitä tietää nykyisellään aika paljon paremmin omat rajansa.

 

[TosiFani]

...Tässäkin kohdin Koskelan oppi "Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin ellun kanat", sopii varmasti parhaiten suomalaisen varusmiehen mentaliteettiin. Pinkan räjäyttäminen ei ole asiallista vaan turha perinne jostain historiasta, jossa nuori johtamista opetteleva pääsee pätemään. Senkin asian (vuoteen uudelleen petaamisen) voi hoitaa ihan vain käskyttämällä. Jos ei sillä saa varusmiestä tottelemaan niin ongelmat on jossain muualla kuin siinä, että keinona ei ole pinkan räjäyttämistä. On vain hyvä, että näistä kaikista turhista jäänteistä päästään eroon. Rasitetaan varusmiestä mielummin mahdollisimman realistisissa tositoimissa ja haetaan niissä niitä toistoja, toistoja ja toistoja, jotta asiat tulevat selkärangasta.

Koskelan opit sopivat niille, jotka osaavat jo hommansa. Kun puhutaan armeijasta, ei puhuta demokraattisesta työyhteisöstä vaan organisaatiosta, joka toimii kriisitilanteessa kyselemättä. Kriisitilanteissa johtajan ei pysty perusteleemaan käskyjään, koska se voi maksaa ihmishenkiä. Varusmiespalveluksessa opetellaan automaatioon, ei punkan sijaamiseen.

Pinkan tai punkan räjäyttely ei välttämättä ole hyvää johtamista, mutta en myöskään ymmärrä, että siitä rangaistaan sakoilla.

 

[Fordél]

Koskelan opit sopivat niille, jotka osaavat jo hommansa. Kun puhutaan armeijasta, ei puhuta demokraattisesta työyhteisöstä vaan organisaatiosta, joka toimii kriisitilanteessa kyselemättä. Kriisitilanteissa johtajan ei pysty perusteleemaan käskyjään, koska se voi maksaa ihmishenkiä. Varusmiespalveluksessa opetellaan automaatioon, ei punkan sijaamiseen.

Pinkan tai punkan räjäyttely ei välttämättä ole hyvää johtamista, mutta en myöskään ymmärrä, että siitä rangaistaan sakoilla.

Tämähän on itsestään selvää, että tähän automaatioon pyritään. Kyse on siitä, että mitkä ovat keinot? Itse kannata keinoina näitä Koskelan mukaisia "asiallisia hommia". Punkka ja pinkkakin voidaan väsätä maalaisjärkeen sopivalla tarkkuudella. Niiden räjäyttely ei ole enää asiallista, joten niistä voidaan hyvin luopua. Jos varusmies ei tottele käskyä ja sijaa punkkaa/tee pinkkaa, pitäähän siitä seurata jotain.

 

[TosiFani]

Tämähän on itsestään selvää, että tähän automaatioon pyritään. Kyse on siitä, että mitkä ovat keinot? Itse kannata keinoina näitä Koskelan mukaisia "asiallisia hommia". Punkka ja pinkkakin voidaan väsätä maalaisjärkeen sopivalla tarkkuudella. Niiden räjäyttely ei ole enää asiallista, joten niistä voidaan hyvin luopua. Jos varusmies ei tottele käskyä ja sijaa punkkaa/tee pinkkaa, pitäähän siitä seurata jotain.

Punkan räjäytys on tässä kohtaa epäolennaista, olennaista on suorittaa annetut tehtävät oikein. Mikäli varusmiehelle annetaan tehtäväksi sijata petinsä ohjeiden mukaan, hänen tulee näin toimia. Mikäli kysymys on alokkaasta, virheisiin tulee suhtautua tiukemmin kuin kotiutuvan taistelijan kohtalla. Tämä siksi, että armeijassa pitäisi oppia toteuttamaan käskyt ilman kyseenalaistamista.

Minusta punkan räjäytyksen ei pitäisi johtaa sakkohin.

 

[xAnZax]

Nyt alkaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin, kun ollaan jo pinkkaakin räjäyttämässä. Pinkasta puheenollen, niin ainakin muutamassa varuskunnassa on (legendaaristen tornarien mukaan) menty siihen, että sitäkään ei enää tehdä. Tai siis riittää että sen päiväpeiton vaan taittelee jotenkin siihen jakkaralle.

II/07 Säkylässä ei ainakaan meidän komppaniassa pinkkoja tehty. Punkat kyllä räjähteli, lähinnä se vaan nauratti että kenellä oli koko patja rullalla ja kenellä oli vähän lievemmin räjähtänyt. Kyllä siellä oli ihan muut asiat mitkä pisti harmittamaan.

 

[Fordél]

Punkan räjäytys on tässä kohtaa epäolennaista, olennaista on suorittaa annetut tehtävät oikein. Mikäli varusmiehelle annetaan tehtäväksi sijata petinsä ohjeiden mukaan, hänen tulee näin toimia. Mikäli kysymys on alokkaasta, virheisiin tulee suhtautua tiukemmin kuin kotiutuvan taistelijan kohtalla. Tämä siksi, että armeijassa pitäisi oppia toteuttamaan käskyt ilman kyseenalaistamista.

Minusta punkan räjäytyksen ei pitäisi johtaa sakkohin.

Juuri tästähän itsekin kirjoitin. Olennaista ei ole räjäytys vaan olennaista on suorittaa annetut tehtävät. Käskyn tehosteena ei kuitenkaan pidä käyttää räjäyttelyä, koska se on aivan turhaa. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, joillekin johtamiseen totutteleville alikessuille räjäyttely voi olla olennaista, mutta se kertookin vain heistä itsestään.

 

[MrMacmanaman]

Nyt alkaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin, kun ollaan jo pinkkaakin räjäyttämässä. Pinkasta puheenollen, niin ainakin muutamassa varuskunnassa on (legendaaristen tornarien mukaan) menty siihen, että sitäkään ei enää tehdä. Tai siis riittää että sen päiväpeiton vaan taittelee jotenkin siihen jakkaralle.

Viime vuonna Kajaanissa kaikista tiukimmilla yksiköillä piti päiväpeitto jotenkin taitella kaapin oven päälle tai jotain. Meillä riitti, että tunki sen jonnekin. Itse yleensä myttäsin sen vain sinne takkien päälle. Välillä se unohtui sänkyyn iltavahvarin ajaksi (mitään erillisiä pinkka/punkka/mitälie tarkistuksia ei ollutkaan) ja tuli sitten vasta nukkumaan mennessä heivattua se sinne jonnekin.

Sitten vielä toinen tarina "tiukkuudesta". Jossain vaiheessa tuli sellainen ohje esikunnasta, että punkat pitää petata vasta aamupalan jälkeen, jotta ne ehtivät tuulettua. No 5:30 herätys ja 6:25 aamupala = kaikki heräävät oikeasti siinä 6:10, kun tulee 10 minuutin valmistautuminen.

 

[Shard]

II/07 Säkylässä ei ainakaan meidän komppaniassa pinkkoja tehty. Punkat kyllä räjähteli, lähinnä se vaan nauratti että kenellä oli koko patja rullalla ja kenellä oli vähän lievemmin räjähtänyt. Kyllä siellä oli ihan muut asiat mitkä pisti harmittamaan.

Juuri näin meilläkin Parolassa on tähän suhtauduttu. En ymmärrä miksi tällaiset asiat pitää ottaa vakavasti, sitten ei olla ilmeisesti oltu tarpeeksi maastossa. Skapparitkin ovat sanoneet, ettei me olla mikään paraatikomppania, mutta maastossa/leireillä hommat tehdään täysillä ja niin hyvin kuin mahdollista. Panssarivaunukomppaniassa siis ollaan, tj 5. Koulutus on ollut metsäpainotteista ja hyvä niin, ne talven kylmimmät hajoiluleirit ovat varmasti karaisseet minua.

 

[Taikuri]

Nyt alkaa mennä vähän puurot ja vellit sekaisin, kun ollaan jo pinkkaakin räjäyttämässä. Pinkasta puheenollen, niin ainakin muutamassa varuskunnassa on (legendaaristen tornarien mukaan) menty siihen, että sitäkään ei enää tehdä. Tai siis riittää että sen päiväpeiton vaan taittelee jotenkin siihen jakkaralle.

Vuosi sitten kotiutuneena Sodankylässä 1JK:ssa meillä ainakin riitti että näkyi 21 ruutua ja pinkka roikkui punkan päässä. Muutenkin tornareiden mukaan me oltiin muka nallekarkkikomppania, no eipähän se mua haitannut. :)

 

[Tähtipakki]

Ohi perkele on!

Keuruulla vajaa puoli vuotta kulunut ja tänään tuo vapauden päivä koitti. Hieno fiilis ja kohta auton nokka kohti Himosta, jonne TJ 0:aa viettämään tupakavereiden kanssa. :)

 

[kuuskytä]

Kajaanissa 165 päivää palvellut varusmies on siirtynyt tällä päivämäärällä reserviin. Hajotuksen määrä oli yllättävän vähäinen, toki tähän yhtenä syynä on kaikkien aikojen lyhin palvelusaika. Joka tapauksessa; ohi on ja nyt juhannuksen viettoon!

 

[Ostoskassi]

Vekaranjärvi 1 it. 165 vrk. DONE

 

[Midnight Rambler]

Onneksi olen taitava puhumaan, niin sain vältettyä koko homman kauan sitten. Harmittamaan jäi kyllä pirusti se, että eivät antaneet "hullun" (mikä se kirjainsymboli tälle olikaan?) papereita. Ne olisi ollut cool, mutta hyvä edes näin.

 

[DefenceX]

Nyt viikon reservissä olon jälkeen josko muutamia mietteitä kyseisestä laitoksesta. Allekirjoittanut siis astui palvelukseen 7.1.2013 ja kotiutui Korpraalina Riihimäeltä 1. Viestikomppaniasta 20.6.2013!

Ennen armeijan alkua mitä lähemmäksi lähtö tuli, niin sitä varmempi olin, että kyseinen laitos on täysin perseestä. Muutamat ensimmäiset päivät olinkin tätä mieltä, mutta muutamien päivien jälkeen alkoi tutustumaan jo paremmin omiin tupalaisiin ja eihän tuolla olo enään sen jälkeen hassumpaa ollut. P-kauden loputtua tuli taas vitutus, sillä tupa vaihtuu ja alkuun tuntuikin, että uusi tupa on aivan perseestä, mutta tuokin tunne osoittautui täysin vääräksi, sillä parempaa tupaa en olisi voinut kuvitella.

Palvelusaika meni todella nopeasti ja mikä parasta tuli armeijan aikana otettua itseä niskasta kiinni ja karistettua 16kg (polvet hajosi ja 9kk täys lepo ja paino nousi 22kg ~vuodessa) vyötäröltä, joten jos kiloja löytyy on armeija loistava paikka myös hieman pudottaa kiloja! : )

 

[Delter]

Nyt viikon reservissä olon jälkeen josko muutamia mietteitä kyseisestä laitoksesta. Allekirjoittanut siis astui palvelukseen 7.1.2013 ja kotiutui Korpraalina Riihimäeltä 1. Viestikomppaniasta 20.6.2013!

Huhuja olen kuullut, mutta pitääkö se tosiaan paikkansa, että armeijan palvelusajat ovat kaikessa hiljaisuudessaan lyhentyneet lähes kuukaudella? Tuostahan tulee pikaisesti laskettuna istumista vain reilut 5kk, joten onko tästä 6/9/12 -mallista nyt luovuttu?

 

[BLEGI]

Huhuja olen kuullut, mutta pitääkö se tosiaan paikkansa, että armeijan palvelusajat ovat kaikessa hiljaisuudessaan lyhentyneet lähes kuukaudella? Tuostahan tulee pikaisesti laskettuna istumista vain reilut 5kk, joten onko tästä 6/9/12 -mallista nyt luovuttu?

Palvelusajat lyhentyivät kahdella viikolla, joten uudet palvelusajat ovat 165, 255 ja 347

 

[Salming]

Parturissa tuli äsken käytyä, sillä astun maanantaina palvelukseen Säkylässä. Onko täällä muita, jotka ovat Säkylään tulossa, tai ovat parhaillaan siellä?

 

[Tacs]

Huomenna tie vie kohti Parolaa. Hiukan ristiriitaiset tunnelmat, en oikein tiedä mitä pitäisi ajatella mutta eiköhän se siitä vitutukseksi vielä käänny.

 

[Rakettipulu]

Aamujaa... TJ72 t. GonaSpol öbiksestä

 

[Balrog]

Onneksi olen taitava puhumaan, niin sain vältettyä koko homman kauan sitten. Harmittamaan jäi kyllä pirusti se, että eivät antaneet "hullun" (mikä se kirjainsymboli tälle olikaan?) papereita. Ne olisi ollut cool, mutta hyvä edes näin.

Tuoreessa Hesarin Nyt-liitteessä on mielenkiintoinen juttu armeijasta ja vapautuskäytännöistä, muun muassa Sanna Raipe-Helminen, Mikko Koivun asevelvollisuus ja löydöt sukuelimissä mainittiin, käykääpäs Midnight Rambler ja muut lukemassa tuo juttu.

http://nyt.fi/20130705-armeijaan-ei-ole-pakko-mennae-vapautuksen-saa-vain-pienellae-huijauksella/

 

[Wiltord]

Onhan tuosta armeijan käymisestä melkoisesti aikaa vierähtänyt. 9kk tuli meininkiä katseltua ja nyt on aika kullannut aika perusteellisesti muistoja.

Silti muistan kyllä kuinka monesti vitutus oli valtava. Pitkillä leireillä kaikki kamat märkinä irtautuminen keskellä yötä lumihangessa ja vesisateessa on jäänyt mieleen.

Alkuaikojen pinkkapunkka-tarkastukset ja siivoustarkastukset oli lapsellisia. Ei yksinkertaisesti mitään järkeä siivota tupaa kuutta kertaa lattiasta kattoon, kun löytyy joku yksittäinen pölyhiukkanen. Pinkkojen tekemistä en ikinä ymmärtänyt. Kyllähän sen suht nopeasti oppi ja ruudut kohtasivat kivasti.

Ylimääräiset hinkkaamiset saa minun mielestä jäädä pois. Eihän niistä jaksanut kukaan nillittää minnekään, mutta se vain tuntui lapselliselta. Suhteellisen paljon siellä tuli kuitenkin opittua asioita, joissa oli järkeäkin ja onneksi meidän kouluttaja tykkäsi järjestää paljon erilaisia ammuntoja eri aseilla ja se oli yllättävän mukavaa puuhaa.

Tsemppiä uusille alokkaille. Alku saattaa tuntua aika vittumaiselta, mutta niin se vain lähtee rullaamaan viikko kerrallaan ja jossain vaiheessa loppu häämöttää. Paljon näkee sellaisia tyyppejä, joihin ei muuten tulisi tutustuttua.

 

[JofaPlayer]

Tsempit kaikille eilen aloittaneille (pikkubroidi erityisesti). Itse kävin kyseisen turhuuden alta pois 2000-luvun puolivälissä ja 6kk paketilla mentiin. Olin jo etukäteen päättänyt että tämä tulee olemaan syvältä ja en aio olla kuin vähimmäisajan ja oikeassa olin aikalailla kummankin suhteen. Toki tupalaisten kanssa lensi hyvää juttua ja muutenkin rentoa porukkaa. Mitä nyt voi odottaakaan kun kourallinen sen ikäisiä miehen alkuja päästetää jauhamaan keskenään naisista ja muista elämän ihmeistä 6-12kk ajaksi.

Mutta päällimmäinen tunne oli vain suuri helpotus että se hajoaminen oli ohitse ja pääsi aloittamaan oikeaa elämää kunnolla (opiskelupaikka + eka oma kämppä jne). Jos rehellisiä ollaan, niin kävin armeijan ihan vain sen takia, että sivariksi haukkuminen olisi ollut niin helvetin kova kolaus sen ikäisenä, kun piti esittää kovaa jätkää. En nähnyt enkä näe tarvetta pakolliselle asevelvollisuudelle Suomessa, mutta näistä asioista ääneen puhuminen oli silloin vaikeaa, enkä vieläkään kehtaa mainita jos jossain jotain inttijuttua tulee keskustelunaiheeksi.

 

[K.A.H]

Itse kävin kyseisen turhuuden alta pois 2000-luvun puolivälissä ja 6kk paketilla mentiin. Olin jo etukäteen päättänyt että tämä tulee olemaan syvältä ja en aio olla kuin vähimmäisajan ja oikeassa olin aikalailla kummankin suhteen.

Samanlaiset ajatukset oli itsellänikin päässä, kun 2004 tammikuussa armeijan porteista sisään astuin. Eivätkä ne siitä miksikään muuttuneet 6:n kuukauden palveluksen aikana. Ja nyt 9 vuotta myöhemmin mietteeni armeijan suhteen ovat ainoastaan vahvistuneet, sillä jos saisin uudelleen valita, menisin ehdottomasti sivariin armeijan sijasta. Intti tuntui vaan kaikin puolin turhalta touhulta, ja ainoana positiivisena asiana jäi mieleen se, että siellä tutustui kaikenlaisiin ihmisiin. Jotkut toki sanovat, että armeija on elämän parasta aikaa, mutta siinä tapauksessa ei voi olla elämää armeijan ulkopuolella tai on jollain tavalla päästään sekaisin. Vähintään 6kk turhia pyssyleikkejä välillä hirveissäkin olosuhteissa, 18-20 vuotiaan finninaamaisen alikessun rääkyessä vieressä. On hienoa. Ja toki kaikki sotaan liittyvä ja sotiminen itsessään on muutenkin mielestäni vastenmielistä ja likimain typerintä mitä on olemassa. Siitä on sankaruus ja kunnia kaukana.